Yhdeksäs luku

Kuka tulee hallitsemaan maailmaa?

1–3. Kuvaile unta ja näkyjä, jotka Daniel näki Belsassarin hallituskauden ensimmäisenä vuonna.

 DANIELIN kiehtova profetia vie meidät nyt takaisin ”Babylonin kuninkaan Belsassarin” ensimmäiseen vuoteen. Daniel on ollut jo kauan pakkosiirtolaisena Babylonissa, mutta koskaan hän ei ole horjunut nuhteettomuudessaan Jehovaa kohtaan. Nyt, yli 70-vuotiaana, tämä uskollinen profeetta näkee ”vuoteellaan unen ja päänsä näkyjä”. Ja miten nuo näyt pelottavatkaan häntä! (Daniel 7:1, 15.)

² ”Katso”, huudahtaa Daniel, ”taivaiden neljä tuulta kuohuttivat aavaa merta. Ja merestä nousi neljä suunnatonta petoa, kukin erilainen kuin toiset.” Ja miten ainutlaatuisia petoja! Ensimmäinen on siivekäs leijona, ja toinen on kuin karhu. Sitten tulee nelisiipinen ja nelipäinen leopardi! Tavattoman voimakkaalla neljännellä pedolla on suuret rautahampaat ja kymmenen sarvea. Sen kymmenen sarven joukosta nousee ”pieni sarvi”, jolla on ”silmät kuin ihmisen silmät” ja ”suu, joka puhui suuria”. (Daniel 7:2–8.)

³ Seuraavaksi Danielin näyt kääntyvät kohti taivasta. Ikiaikainen istuu loistoisalla valtaistuimellaan taivaallisen oikeusistuimen Tuomarina. ’Tuhannen tuhatta palvelee häntä jatkuvasti, ja kymmenentuhatta kertaa kymmenentuhatta seisoo lakkaamatta aivan hänen edessään.’ Hän langettaa pedoille epäsuotuisan tuomion ja ottaa niiltä pois hallitusvallan ja hävittää neljännen pedon. Sitten astuu esiin ”joku ihmisen pojan kaltainen”, jolle annetaan  pysyvä hallitusvalta ”kansoihin, kansallisiin ryhmiin ja kieliin”. (Daniel 7:9–14.)

4. a) Kenen puoleen Daniel kääntyi saadakseen varmaa tietoa? b) Miksi se, mitä Daniel näki ja kuuli tuona yönä, on tärkeää meille?

⁴ ”Mitä minuun – – tulee”, sanoo Daniel, ”henkeni oli ahdistunut minussa tämän vuoksi, ja pääni näyt pelottivat minua.” Niinpä hän pyytää eräältä enkeliltä ”varmaa tietoa tästä kaikesta”. Enkeli antaakin hänelle ”asioiden selityksen”. (Daniel 7:15–28.) Se, mitä Daniel näki ja kuuli tuona yönä, on meidän kannaltamme erittäin kiinnostavaa, sillä se viitoitti maailmantapahtumia aina meidän aikoihimme asti, jolloin ”joku ihmisen pojan kaltainen” saa hallitusvallan kaikkiin ”kansoihin, kansallisiin ryhmiin ja kieliin”. Jumalan sanan ja hengen avulla mekin voimme ymmärtää näiden profeetallisten näkyjen merkityksen. a

NELJÄ PETOA NOUSEE MERESTÄ

5. Mitä tuulen pieksemä meri kuvaa?

⁵ ”Merestä nousi neljä suunnatonta petoa”, sanoi Daniel (Daniel 7:3). Mitä tuulen pieksemä meri kuvasi? Vuosia myöhemmin apostoli Johannes näki seitsenpäisen pedon nousevan ”merestä”. Tuo meri edusti ”kansoja ja ihmisjoukkoja ja kansakuntia ja kieliä” – Jumalasta etääntynyttä ihmiskunnan suurta enemmistöä. Meri on siten sopiva vertauskuva Jumalasta vieraantuneista ihmismassoista. (Ilmestys 13:1, 2; 17:15; Jesaja 57:20.)

6. Mitä neljä petoa kuvaavat?

⁶ ”Koska niitä suunnattomia petoja on neljä”, sanoi Jumalan enkeli, ”nousee maasta neljä kuningasta.” (Daniel 7:17.) Enkeli osoitti selvästi Danielin näkemän neljän pedon tarkoittavan ”neljää kuningasta”. Nämä pedot merkitsevät siis maailmanvaltoja. Mutta mitä niistä?

7. a) Mitä eräät Raamatun selittäjät sanovat Danielin unesta, jossa hän näki näyn neljästä pedosta, ja kuningas Nebukadnessarin unesta, joka koski suunnatonta kuvapatsasta? b) Mitä kukin kuvapatsaan neljästä metalliosasta edustaa?

 ⁷ Raamatun selittäjät yhdistävät tavallisesti Danielin uninäyn neljästä pedosta Nebukadnessarin uneen suunnattomasta kuvapatsaasta. Esimerkiksi selitysteoksessa The Expositor’s Bible Commentary sanotaan: ”[Danielin] 7. luku on rinnakkainen 2. luvun kanssa.” Ja eräs toinen selitysteos sanoo: ”Yleisesti ollaan sitä mieltä, että neljän pakanavaltakunnan sarja – – on tässä [Danielin 7. luvussa] sama kuin se, jota tarkastellaan [Danielin] 2. luvussa.” (The Wycliffe Bible Commentary.) Neljä maailmanvaltaa, joita Nebukadnessarin unen neljä metallia edustivat, olivat Babylonia (kultainen pää), Meedo-Persia (hopeinen rinta ja hopeiset käsivarret), Kreikka (kuparinen vatsa ja kupariset reidet) ja Rooman imperiumi (rautaiset jalat) b (Daniel 2:32, 33). Katsokaamme, miten nämä valtakunnat vastaavat Danielin näkemää neljää suunnatonta petoa.

SAALIINHIMOINEN KUIN LEIJONA, KIITÄVÄ KUIN KOTKA

8. a) Miten Daniel kuvaili ensimmäistä petoa? b) Mitä maailmanvaltaa ensimmäinen peto edusti, ja miten se toimi kuin leijona?

⁸ Millaisia petoja Daniel näkikään! Kuvaillessaan yhtä niistä hän sanoi: ”Ensimmäinen oli kuin leijona, ja sillä oli kotkan siivet. Minä jatkoin katselemista, kunnes sen siivet repäistiin irti, ja se nostettiin ylös maasta ja pantiin seisomaan kahdelle jalalle niin kuin ihminen, ja sille annettiin ihmisen sydän.” (Daniel 7:4.) Tämä peto kuvasi samaa hallitusvaltaa kuin suunnattoman kuvapatsaan kultainen pää, eli Babylonian maailmanvaltaa (607–539 eaa.). Saalistavan ”leijonan” tavoin Babylonia  ahmi raivoisasti kansakuntia, Jumalan kansankin (Jeremia 4:5–7; 50:17). Tämä ”leijona” syöksyi valloitussodassaan eteenpäin kuin kotkan siivin (Valituslaulut 4:19; Habakuk 1:6–8).

9. Mitä muutoksia leijonankaltainen peto koki, ja miten ne vaikuttivat siihen?

⁹ Aikanaan tämän ainutlaatuisen siivekkään leijonan siivet ”repäistiin irti”. Kuningas Belsassarin hallituskauden lopulla Babylonia menetti valloitusvauhtinsa ja leijonankaltaisen ylemmyytensä kansakuntiin nähden. Se ei ollut sen nopeampi kuin ihminen kahdella jalallaan. Kun se sai ”ihmisen sydämen”, siitä tuli heikko. Vailla ”leijonan sydäntä” Babylonia ei voinut enää käyttäytyä kuin kuningas ”metsän eläinten joukossa” (vrt. 2. Samuelin kirja 17:10; Miika 5:8). Eräs toinen suunnaton peto kukisti sen.

AHNAS KUIN KARHU

10. Mitä hallitsijoiden sarjaa kuvasi ”karhu”?

¹⁰ ”Katso: taas yksi peto”, sanoi Daniel, ”toinen, joka oli kuin karhu. Ja se nostettiin toiselle kyljelle, ja sen suussa oli kolme kylkiluuta, sen hampaiden välissä, ja näin sille sanottiin: ’Nouse, syö paljon lihaa.’” (Daniel 7:5.) ”Karhun” kuvaama kuningas oli aivan sama kuin se, jota edustivat suuren kuvapatsaan hopeinen rinta ja hopeiset käsivarret: Meedo-Persian hallitsijoiden sarja (539–331 eaa.),  joka alkoi meedialaisesta Dareioksesta ja Kyyros Suuresta ja päättyi Dareios III:een.

11. Mitä kuvaannollisen karhun nostaminen toiselle kyljelleen ja sen suussa olevat kolme kylkiluuta merkitsivät?

¹¹ Kuvaannollinen karhu ”nostettiin toiselle kyljelle” ehkä valmistautumaan hyökkäykseen ja alistamaan kansakuntia ja siten ylläpitämään maailmanvaltaa. Tällä asennolla on toisaalta voitu osoittaa, että Persian hallitsijoiden sarja saisi suuremman vallan kuin ainoa meedialainen kuningas Dareios. Karhun hampaiden välissä olevat kolme kylkiluuta saattaisivat merkitä niitä kolmea suuntaa, joihin se kohdisti valloituksensa. Meedo-Persian ”karhu” meni pohjoiseen vallatakseen Babylonin vuonna 539 eaa. Sitten se meni länteen Vähän-Aasian halki ja Traakiaan. Lopuksi ”karhu” meni etelään valloittamaan Egyptin. Koska luku kolme toisinaan kuvaa voimaperäisyyttä, kolme kylkiluuta voivat myös tähdentää kuvaannollisen karhun valloitusahneutta.

12. Mitä oli seurauksena, kun kuvaannollinen karhu totteli käskyä: ”Nouse, syö paljon lihaa”?

¹² ”Karhu” hyökkäsi kansakuntien kimppuun vastaukseksi sanoihin: ”Nouse, syö paljon lihaa.” Nielaisemalla Babylonian Jumalan tahdon mukaan Meedo-Persialla oli mahdollisuus tehdä arvokas palvelus Jehovan kansalle. Ja sen se tekikin! (Ks. ”Suvaitsevainen  yksinvaltias” s. 149.) Kyyros Suuren, Dareios I:n (Dareios Suuren) ja Artakserkses I:n välityksellä Meedo-Persia vapautti Babylonin juutalaisvangit sekä auttoi heitä rakentamaan uudelleen Jehovan temppelin ja korjaamaan Jerusalemin muurit. Lopulta Meedo-Persian alaisuudessa oli yli 127 hallintoaluetta ja kuningatar Esterin puoliso Ahasveros (Kserkses I) ”hallitsi Intiasta Etiopiaan asti” (Ester 1:1). Mutta uuden pedon nousu oli jo näköpiirissä.

NOPEA KUIN SIIVEKÄS LEOPARDI!

13. a) Mitä kolmas peto kuvasi? b) Mitä voidaan sanoa kolmannen pedon nopeudesta ja sen valtaamasta alueesta?

¹³ Kolmas peto oli ”kuin leopardi, mutta sen selässä oli neljä lentävän luomuksen siipeä. Ja pedolla oli neljä päätä, ja sille annettiin hallitusvalta.” (Daniel 7:6.) Samoin kuin sen vastine – Nebukadnessarin unen kuvapatsaan kuparinen vatsa ja kupariset reidet – tämä nelisiipinen, nelipäinen leopardi kuvasi Aleksanteri Suuresta alkanutta makedonialaista eli kreikkalaista hallitsijoiden sarjaa. Aleksanteri kulki leopardin ketteryydellä ja nopeudella halki Vähän-Aasian, etelään Egyptiin ja edelleen aina Intian länsirajalle saakka (vrt. Habakuk 1:8). Hänen valta-alueensa oli suurempi kuin ”karhun”, sillä se käsitti Makedonian, Kreikan ja Persian imperiumin. (Ks. ”Nuori kuningas valloittaa maailman” s. 153.)

14. Miten ”leopardista” tuli nelipäinen?

 ¹⁴ Aleksanterin kuoltua vuonna 323 eaa. ”leopardista” tuli nelipäinen. Neljä hänen kenraaliaan tuli lopulta hänen seuraajikseen hänen valta-alueensa eri osiin. Seleukos piti Mesopotamian ja Syyrian. Ptolemaios valvoi Egyptiä ja Palestiinaa. Lysimakhos hallitsi Vähää-Aasiaa ja Traakiaa, ja Kassandros sai Makedonian ja Kreikan. (Ks. ”Laaja valtakunta jakautuu” s. 162.) Sitten nousi uusi uhka.

PELOTTAVA PETO OSOITTAUTUU ERILAISEKSI

15. a) Kuvaile neljättä petoa. b) Mitä neljäs peto kuvasi, ja miten se murskasi ja ahmi kaiken tiellään olevan?

¹⁵ Daniel kuvailee neljättä petoa ”pelottavaksi ja hirveäksi ja tavattoman voimakkaaksi”. Hän jatkaa: ”Ja sillä oli suuret rautahampaat. Se ahmi ja murskasi, ja tähteet se polki jalkoihinsa. Ja se oli erilainen kuin kaikki muut pedot, jotka olivat ennen sitä, ja sillä oli kymmenen sarvea.” (Daniel 7:7.) Tämä peto aloitti Rooman poliittisena ja sotilaallisena mahtina. Vähitellen se valtasi Kreikan imperiumin neljä hellenististä osaa, ja vuoteen 30 eaa. mennessä Rooma oli noussut Raamatun profetian seuraavaksi maailmanvallaksi. Rooman imperiumi alisti sotilaallisella voimallaan kaiken tiellään olevan, ja lopulta se laajeni niin, että sen alue käsitti Britteinsaaret, suuren osan Eurooppaa ja koko Välimeren ympäristön ja ulottui aina Babylonian toiselle puolelle, Persianlahdelle saakka.

16. Mitä tietoja enkeli antoi neljännestä pedosta?

¹⁶ Daniel halusi saada varmuuden tästä ”poikkeuksellisen pelottavasta” pedosta ja kuunteli siksi tarkkaavaisesti, kun enkeli selitti: ”Ne kymmenen sarvea: siitä valtakunnasta nousee kymmenen kuningasta, ja heidän jälkeensä nousee vielä yksi, ja juuri hän tulee olemaan erilainen kuin ensimmäiset, ja kolme kuningasta hän nöyryyttää.” (Daniel 7:19, 20, 24.) Mitä olivat nämä ”kymmenen sarvea” eli ”kymmenen kuningasta”?

17. Mitä neljännen pedon ”kymmenen sarvea” kuvaavat?

 ¹⁷ Vaurastuessaan ja joutuessaan yhä enemmän rappiolle hallitsevan luokkansa hillittömän elämäntavan vuoksi Rooma heikkeni sotilasmahtina. Aikanaan Rooman sotilaallisen voiman hupeneminen kävi varsin ilmeiseksi. Mahtava imperiumi pirstoutui lopulta moniksi valtakunniksi. Koska Raamattu käyttää usein lukua kymmenen tarkoittamaan täysilukuisuutta, neljännen pedon ”kymmenen sarvea” edustavat kaikkia niitä valtakuntia, jotka olivat seurauksena Rooman hajoamisesta (vrt. 5. Mooseksen kirja 4:13; Luukas 15:8; 19:13, 16, 17).

18. Miten Rooma vallitsi Eurooppaa vielä vuosisatoja sen jälkeen, kun sen viimeinen keisari syrjäytettiin?

¹⁸ Rooman maailmanvalta ei kuitenkaan päättynyt, kun sen viimeinen keisari syrjäytettiin Roomassa vuonna 476. Paavin Roomalla oli poliittinen ja varsinkin uskonnollinen valta Euroopassa vielä monien vuosisatojen ajan. Se käytti tätä valtaa feodaalilaitoksen avulla, jossa useimmat eurooppalaiset oli alistettu jonkin herran ja sitten kuninkaan alaisuuteen. Ja kaikki kuninkaat tunnustivat paavin vallan. Täten Pyhä Rooman valtakunta, jonka polttopisteenä oli paavin Rooma, hallitsi maailman asioita koko sen pitkän aikakauden, jota historiassa kutsutaan pimeäksi keskiajaksi.

19. Millainen Rooma oli verrattuna aiempiin imperiumeihin erään historioitsijan mukaan?

¹⁹ Kukapa voi kieltää, että neljäs peto oli ”erilainen kuin kaikki muut valtakunnat”? (Daniel 7:7, 19, 23.) Historioitsija H. G. Wells kirjoitti tästä: ”Tämä uusi Rooman valtakunta – – oli nyt useissa suhteissa erilainen kuin mikään niistä suurista imperiumeista, jotka olivat tätä ennen vallinneet sivistynyttä maailmaa. – – [se] yhdisti itseensä maailman miltei kaiken kreikkalaisen väestön, ja sen asujaimisto oli heikommin haamilainen ja seemiläinen kuin  minkään aikaisemman imperiumin. – – Se oli siihen mennessä uutta historiassa – – Rooman imperiumi oli kasvain, suunnittelematon ennennäkemätön kasvain; Rooman väestö havaitsi joutuneensa melkein huomaamatta suunnattomaan hallinnolliseen kokeiluun.” Mutta neljännessä pedossa tapahtuisi vielä lisäkasvua.

”PIENI SARVI” NOUSEE HUOMATTAVAKSI

20. Mitä enkeli sanoi pienen sarven kasvamisesta neljännen pedon päähän?

²⁰ ”Minä tarkkailin sarvia”, sanoi Daniel, ”ja katso, niiden joukosta nousi vielä yksi, pieni sarvi, ja kolme ensimmäisistä sarvista kiskaistiin irti sen edestä.” (Daniel 7:8.) Tästä kasvannaisesta enkeli sanoi Danielille: ”Heidän [kymmenen kuninkaan] jälkeensä nousee vielä yksi, ja juuri hän tulee olemaan erilainen kuin ensimmäiset, ja kolme kuningasta hän nöyryyttää.” (Daniel 7:24.) Kuka  on tämä kuningas, milloin hän nousi, ja ketkä kolme kuningasta hän nöyryytti?

21. Miten Britanniasta tuli neljännen pedon kuvaannollinen ”pieni sarvi”?

²¹ Ajattelehan seuraavia kehitysvaiheita. Vuonna 55 eaa. roomalainen sotapäällikkö Julius Caesar tunkeutui Britanniaan mutta ei hankkinut siellä pysyvää jalansijaa. Vuonna 43 ya. keisari Claudius aloitti Etelä-Britannian pysyvämmän valloituksen. Sitten vuonna 122 keisari Hadrianus alkoi rakentaa muuria Tynejoesta Solwaynvuonoon Rooman imperiumin pohjoisrajaksi. 400-luvun alussa Rooman legioonat lähtivät saarelta. ”1500-luvulla”, selitti muuan historioitsija, ”Englanti oli ollut toisen luokan valta. Sen rikkaudet olivat mitättömiä Alankomaiden rikkauksiin verrattuina. Sen väkiluku oli paljon pienempi kuin Ranskan. Sen sotavoimat (sen laivasto mukaan lukien) olivat huonommat kuin Espanjan.” Britannia oli siihen aikaan selvästi merkityksetön valtakunta muodostaessaan neljännen pedon kuvaannollisen ”pienen sarven”. Mutta muutos oli tulossa.

22. a) Mitkä neljännen pedon muut kolme sarvea ”pieni sarvi” voitti? b) Mikä Britanniasta sitten tuli?

²² Vuonna 1588 Espanjan Filip II lähetti ”voittamattoman armadansa” Britanniaa vastaan. Tämä 130 aluksen laivasto, johon kuului yli 24000 hengen miehistö, purjehti Englannin kanaaliin, mutta brittiläiset merivoimat aiheuttivat sille tappion, minkä jälkeen se joutui vastatuulten ja Atlantin ankarien myrskyjen uhriksi. Tämä tapahtuma merkitsi ”laivastoylivoiman ratkaisevaa siirtymistä Espanjalta Englannille”, sanoi eräs historioitsija. 1600-luvulla hollantilaiset kehittivät maailman suurimman kauppalaivaston. Merentakaisten siirtokuntien kasvu piti Britannian kuitenkin tämän valtakunnan edellä. 1700-luvulla brittiläiset ja ranskalaiset  taistelivat toisiaan vastaan Pohjois-Amerikassa ja Intiassa, mikä johti Pariisin rauhansopimukseen vuonna 1763. Kirjoittaja William B. Willcoxin mukaan tässä sopimuksessa ”tunnustettiin Britannian uusi asema hallitsevana eurooppalaisvaltiona Euroopan ulkopuolisessa maailmassa”. Ranskan Napoleonista saatu murskaava voitto vuonna 1815 vahvisti Britannian ylivallan. Ne ”kolme kuningasta”, jotka Britannia täten ’nöyryytti’, olivat Espanja, Alankomaat ja Ranska (Daniel 7:24). Tuloksena oli, että Britannia nousi maailman suurimmaksi siirtomaa- ja kauppamahdiksi. ”Pieni sarvi” oli tosiaan kasvanut maailmanvallaksi!

23. Millä tavoin kuvaannollinen ”pieni sarvi” ’ahmi koko maan’?

²³ Enkeli kertoi Danielille, että neljäs peto eli neljäs valtakunta ’ahmisi koko maan’ (Daniel 7:23). Se piti paikkansa siitä Rooman provinssista, joka kerran tunnettiin Britanniana. Siitä tuli lopulta Brittiläinen imperiumi, joka ’ahmi koko maan’. Yhteen aikaan tämä imperiumi käsitti neljäsosan maapallon maa-alasta ja neljänneksen sen väestöstä.

24. Mitä eräs historioitsija sanoi Brittiläisen imperiumin erilaisuudesta?

²⁴ Samoin kuin Rooman imperiumi erosi aiemmista maailmanvalloista, myös ”pienellä sarvella” kuvattu kuningas  olisi ”erilainen kuin ensimmäiset” (Daniel 7:24). Historioitsija H. G. Wells totesi Brittiläisestä imperiumista: ”Mitään sellaista ei ole milloinkaan aikaisemmin ollut. Ensimmäisenä ja koko järjestelmän keskipisteenä on ’kruunattu tasavalta’ eli ’yhdistetyt brittiläiset kuningaskunnat’ – – [ei] mikään yksityinen ministeristö eivätkä mitkään yksityiset aivot ole milloinkaan suunnitelleet Britannian valtakuntaa tällaiseksi kokonaisuudeksi. Se on laajentumisten ja lisäysten tulos, joka eroaa täydellisesti kaikesta, mitä ennen on sanottu valtakunnaksi.”

25. a) Mikä muodostaa kuvaannollisen ”pienen sarven” sen uusimmassa kehitysvaiheessa? b) Missä mielessä ”pienellä sarvella” on ”silmät kuin ihmisen silmät” ja ’suu, joka puhuu suuria’?

²⁵ ”Pieneen sarveen” liittyi muutakin kuin Brittiläinen imperiumi. Vuonna 1783 Britannia tunnusti kolmentoista Amerikan siirtokuntansa itsenäisyyden. Amerikan yhdysvalloista tuli lopulta Britannian liittolainen, joka tuli toisesta maailmansodasta esiin maapallon johtavana kansakuntana. Sillä on yhä vahvat siteet Britanniaan. Tuloksena ollut Angloamerikkalainen kaksoismaailmanvalta muodostaa ”sarven, jolla oli silmät”. Tämä maailmanvalta on todellakin valpas ja terävänäköinen! Se ’puhuu suuria’ sanelemalla menettelytavat suuressa osassa maailmaa ja toimimalla maailman puhetorvena eli ”vääränä profeettana”. (Daniel 7:8, 11, 20; Ilmestys 16:13; 19:20.)

”PIENI SARVI” VASTUSTAA JUMALAA JA HÄNEN PYHIÄÄN

26. Mitä enkeli ennusti kuvaannollisen sarven puheesta ja toiminnasta Jehovaa ja hänen palvelijoitaan kohtaan?

²⁶ Daniel jatkoi näkynsä kuvailemista ja sanoi: ”Minä näin edelleen, kun juuri se sarvi kävi sotaa pyhiä vastaan, ja se pääsi voitolle heistä.” (Daniel 7:21.) Jumalan enkeli ennusti tästä ”sarvesta” eli kuninkaasta: ”Sanoja hän puhuu Korkeinta vastaan, ja hän ahdistelee Ylimmän  pyhiäkin. Ja hän aikoo muuttaa ajat ja lain, ja heidät annetaan hänen käteensä ajaksi ja ajoiksi ja puoleksi ajaksi.” (Daniel 7:25.) Miten ja milloin tämä osa profetiaa täyttyi?

27. a) Keitä ovat ”pyhät”, joita ”pieni sarvi” vainoaa? b) Miten kuvaannollinen sarvi aikoi ”muuttaa ajat ja lain”?

²⁷ ”Pyhät”, joita ”pieni sarvi” – Angloamerikkalainen maailmanvalta – vainoaa, ovat maan päällä olevia Jeesuksen hengellävoideltuja seuraajia (Roomalaisille 1:7; 1. Pietarin kirje 2:9). Näiden voideltujen jäännös varoitti vuosia ennen ensimmäistä maailmansotaa julkisesti, että vuonna 1914 päättyisivät ”kansakuntien määräajat” (Luukas 21:24). Kun sota puhkesi tuona vuonna, oli ilmeistä, että ”pieni sarvi” oli jättänyt tämän varoituksen huomiotta, sillä se ahdisteli itsepintaisesti voideltuja ”pyhiä”. Angloamerikkalainen maailmanvalta jopa vastusti heidän pyrkimyksiään täyttää se Jehovan vaatimus (eli ”laki”), jonka mukaan hänen todistajiensa piti saarnata Valtakunnan hyvää uutista maailmanlaajuisesti (Matteus 24:14). Siten ”pieni sarvi” yritti ”muuttaa ajat ja lain”.

28. Kuinka pitkä ajanjakso on ”aika ja ajat ja puoli aikaa”?

²⁸ Jehovan enkeli viittasi profeetalliseen ”ajan, aikojen ja puolen ajan” jaksoon. Kuinka pitkä se on? Raamatun selittäjät ovat yleensä sitä mieltä, että tämä ilmaus tarkoittaa kolmea ja puolta aikaa eli ajan, kahden ajan ja puolen ajan summaa. Koska Nebukadnessarin mielenvikaisuuden ”seitsemän aikaa” kestivät seitsemän vuotta, niin kolme ja puoli aikaa on kolme ja puoli vuotta c (Daniel 4:16, 25). Raamatunkäännöksessä An American Translation sanotaan: ”Heidät luovutetaan hänelle vuodeksi, kahdeksi vuodeksi ja puoleksi vuodeksi.” James Moffattin käännös sanoo: ”Kolmeksi vuodeksi ja puoleksi vuodeksi.” Sama ajanjakso mainitaan Ilmestyksen 11:2–7:ssä, jossa sanotaan, että Jumalan todistajat saarnaisivat säkkikankaaseen  puettuina 42 kuukautta eli 1260 päivää, minkä jälkeen heidät tapettaisiin. Milloin tämä ajanjakso alkoi ja päättyi?

29. Milloin ja miten profeetalliset kolme ja puoli vuotta alkoivat?

²⁹ Ensimmäinen maailmansota merkitsi voidelluille kristityille koetuksen aikaa. Vuoden 1914 lopulla he osasivat odottaa vainoa. Vuodeksi 1915 valittu vuositekstikin oli Jeesuksen opetuslapsilleen esittämä kysymys: ”Voitteko juoda minun kalkkini?” Se perustui Matteuksen 20:22:een silloin käytössä olleen raamatunkäännöksen mukaan. Näin tuo pieni todistajien joukko saarnasi joulukuusta 1914 alkaen ”säkkikankaaseen puettuina”.

30. Miten Angloamerikkalainen maailmanvalta ahdisteli voideltuja kristittyjä ensimmäisen maailmansodan aikana?

³⁰ Sotakiihkon levitessä voideltuja kristittyjä alettiin vastustaa entistä kiivaammin. Joitakuita heistä vangittiin. Sadistiset viranomaiset kiduttivat muutamia, esimerkiksi Frank Plattia Englannissa ja Robert Cleggiä Kanadassa. Helmikuun 12. päivänä 1918 Kanadan brittiläinen dominio kielsi Raamatun tutkielmien vasta julkaistun seitsemännen osan, jonka nimenä oli Täyttynyt salaisuus, sekä traktaattisarjan nimeltä Raamatuntutkijain Lehti. Seuraavassa kuussa Yhdysvaltain oikeusministeriö julisti seitsemännen osan levityksen laittomaksi. Mitä siitä seurasi? Koteja tarkastettiin, kirjallisuutta takavarikoitiin ja Jehovan palvojia pidätettiin!

31. Milloin ja miten ”aika ja ajat ja puoli aikaa” päättyivät?

³¹ Jumalan voideltujen ahdistelu saavutti huippukohtansa 21. kesäkuuta 1918, jolloin Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran presidentille, J. F. Rutherfordille, sekä huomattaville jäsenille langetettiin väärien syytteiden perusteella pitkät vankeustuomiot. Aikoessaan ”muuttaa ajat ja lain” ”pieni sarvi” oli käytännössä tappanut järjestelmällisen saarnaamistyön (Ilmestys 11:7). Näin ollen ennustettu ”ajan, aikojen ja puolen ajan” jakso päättyi kesäkuussa 1918.

32. Miksi sanoisit, että ”pieni sarvi” ei pyyhkäissyt pois ”pyhiä”?

 ³² Mutta ”pienen sarven” aiheuttama ahdistelu ei ollut pyyhkäissyt pois ”pyhiä”. Kuten Ilmestyskirjassa ennustettiin, lyhyen toimettomuuden ajan jälkeen voidellut kristityt virkosivat jälleen eloon ja toimintaan (Ilmestys 11:11–13). Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran presidentti ja hänen toverinsa pääsivät vankilasta 26. maaliskuuta 1919, ja myöhemmin heidät vapautettiin heitä vastaan esitetyistä vääristä syytteistä. Heti sen jälkeen voideltu jäännös alkoi järjestäytyä uudelleen toimintaan. Entä mikä ”pientä sarvea” odottaisi?

IKIAIKAINEN PITÄÄ OIKEUDENISTUNNON

33. a) Kuka on Ikiaikainen? b) Mitä olivat ne ”kirjat”, jotka ”avattiin” taivaallisessa oikeudenistunnossa?

³³ Esiteltyään neljä petoa Daniel siirtää katseensa neljännestä pedosta taivaalliseen näkymään. Hän näkee Ikiaikaisen istuvan Tuomarina häikäisevällä valtaistuimellaan. Ikiaikainen on tietenkin Jehova Jumala (Psalmit 90:2). Kun taivaallinen Oikeus istuutuu, Daniel näkee, että ”kirjat avattiin” (Daniel 7:9, 10). Koska Jehovan olemassaolo ulottuu äärettömään menneisyyteen, hän tuntee koko ihmisen historian, aivan kuin se olisi kirjoitettu johonkin kirjaan. Hän on tarkkaillut kaikkia neljää kuvaannollista petoa ja voi langettaa niille tuomion ensi käden tietojen perusteella.

34, 35. Mitä tapahtuu ”pienelle sarvelle” ja muille petomaisille valloille?

³⁴ Daniel jatkaa: ”Minä jatkoin katselemista siihen aikaan niiden suurten sanojen äänen takia, joita sarvi puhui; minä jatkoin katselemista, kunnes peto tapettiin ja sen ruumis hävitettiin ja se annettiin palavan tulen valtaan. Mutta muiden petojen hallitusvalta taas otettiin niiltä pois, ja niiden elämää pidennettiin ajaksi ja aikakaudeksi.” (Daniel 7:11, 12.) Enkeli kertoo Danielille: ”Itse Oikeus  alkoi istua, ja hänen hallitusvaltansa otettiin lopulta pois, jotta hänet tuhottaisiin ja hävitettäisiin täysin.” (Daniel 7:26.)

³⁵ Suuren Tuomarin, Jehova Jumalan, määräyksestä sarvi, joka rienasi Jumalaa ja ahdisteli hänen ”pyhiään”, kokee saman kuin Rooman imperiumikin, joka vainosi varhaiskristittyjä. Sen hallitusvalta ei jatku. Ei liioin niiden vähäisempien sarvenkaltaisten ”kuninkaiden” hallitusvalta, jotka olivat lähtöisin Rooman imperiumista. Mutta mitä on sanottava niistä hallitusvalloista, jotka ovat peräisin aiemmista petomaisista valloista? Kuten ennustettiin, niiden elämää pidennettiin ”ajaksi ja aikakaudeksi”. Niiden alueilla on ollut edelleenkin asukkaita meidän aikaamme asti. Esimerkiksi Irak hallitsee muinaisen Babylonian aluetta. Persia (Iran) ja Kreikka ovat yhä olemassa. Näiden maailmanvaltojen jäännökset kuuluvat Yhdistyneisiin kansakuntiin. Nämäkin valtakunnat häviävät viimeisen maailmanvallan tuhoutuessa. Kaikki ihmishallitukset hävitetään tyystin ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa” (Ilmestys 16:14, 16). Mutta kuka sitten tulee hallitsemaan maailmaa?

PYSYVÄ HALLITUSVALTA AIVAN EDESSÄ!

36, 37. a) Ketä tarkoittaa ”joku ihmisen pojan kaltainen”, ja milloin ja mitä tarkoitusta varten hän ilmaantui taivaalliseen oikeudenistuntoon? b) Mikä perustettiin vuonna 1914?

³⁶ ”Minä näin edelleen yön näyissä, ja katso”, huudahtaa Daniel, ”taivaiden pilvien mukana oli tulossa joku ihmisen pojan kaltainen, ja hän sai pääsyn Ikiaikaisen luo, ja hänet vietiin aivan Hänen eteensä.” (Daniel 7:13.) Kun Jeesus Kristus oli maan päällä, hän kutsui itseään ”Ihmisen Pojaksi”, mikä osoitti hänen sukulaisuussuhteensa ihmiskuntaan (Matteus 16:13; 25:31). Sanhedrinille eli juutalaisten ylimmälle tuomioistuimelle Jeesus sanoi: ”Tulette näkemään Ihmisen Pojan istuvan voiman  oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvien päällä.” (Matteus 26:64.) Danielin näyssä se, joka tuli ihmissilmille näkymättömänä ja sai pääsyn Jehova Jumalan luo, oli siis kuolleista herätetty, kirkastettu Jeesus Kristus. Milloin tämä tapahtui?

³⁷ Samoin kuin Jumala oli tehnyt liiton Valtakunnasta kuningas Daavidin kanssa, hän on tehnyt sen myös Jeesuksen Kristuksen kanssa (2. Samuelin kirja 7:11–16; Luukas 22:28–30). Kun ”kansakuntien määräajat” päättyivät vuonna 1914, Jeesuksella Kristuksella oli Daavidin kuninkaallisena perillisenä oikeus saada Valtakunnan hallitusvalta. Danielin profeetallisessa selonteossa sanotaan: ”Hänelle annettiin hallitusvalta ja kunnia ja valtakunta, jotta kaikki kansat, kansalliset ryhmät ja kielet palvelisivat häntä. Hänen hallitusvaltansa on ajan hämärään asti kestävä hallitusvalta, joka ei häviä, ja hänen valtakuntansa on valtakunta, joka ei tuhoudu.” (Daniel 7:14.) Näin messiaaninen Valtakunta perustettiin taivaassa vuonna 1914. Mutta hallitusvalta annetaan muillekin.

38, 39. Ketkä saavat maailman ikuisen hallitusvallan?

³⁸ ”Ylimmän pyhät saavat valtakunnan”, sanoi enkeli (Daniel 7:18, 22, 27). Jeesus Kristus on pyhistä huomattavin (Apostolien teot 3:14; 4:27, 30). Muut hallitusvallasta osalliset ”pyhät” ovat 144000 uskollista hengellä voideltua kristittyä, jotka ovat Valtakunnan perillisiä Kristuksen kanssa (Roomalaisille 1:7; 8:17; 2. Tessalonikalaisille 1:5; 1. Pietarin kirje 2:9). Heidät on herätetty kuolleista kuolemattomina henkinä hallitsemaan Kristuksen kanssa taivaallisella Siioninvuorella (Ilmestys 2:10; 14:1; 20:6). Kristus Jeesus ja kuolleista herätetyt voidellut kristityt tulevat siis hallitsemaan ihmismaailmaa.

³⁹ Ihmisen Pojan hallitusvallasta ja muista kuolleista herätetyistä ”pyhistä” Jumalan enkeli sanoi: ”Valtakunta ja  hallitusvalta ja valtakuntien suuruus kaiken taivaan alla annettiin Ylimmän pyhien kansalle. Heidän valtakuntansa on ajan hämärään asti kestävä valtakunta, ja heitä kaikki hallitusvallat palvelevat ja tottelevat.” (Daniel 7:27.) Mitä siunauksia tottelevainen ihmiskunta tuleekaan kokemaan tuon Valtakunnan alaisuudessa!

40. Miten voimme hyötyä kiinnittämällä huomiota Danielin uneen ja näkyihin?

⁴⁰ Daniel ei tiennyt, millä suurenmoisilla tavoilla hänen Jumalalta saamansa näyt täyttyisivät. Hän sanoi: ”Tässä on asian päätös. Minua, Danielia, omat ajatukseni pelottivat suuresti, niin että kasvojen värikin minussa muuttui, mutta itse asian säilytin omassa sydämessäni.” (Daniel 7:28.) Me elämme kuitenkin aikaa, jolloin voimme ymmärtää sen täyttymyksen, mitä Daniel näki. Kiinnittämällä huomiota tähän profetiaan voimme vahvistaa uskoamme ja sitä vakaumustamme, että Jehovan messiaaninen Kuningas tulee hallitsemaan maailmaa.

[Alaviitteet]

MITÄ SAIT SELVILLE?

• Mitä kuvataan kullakin merestä nousseella suunnattomalla pedolla?

• Mikä on ”pieni sarvi”?

• Miten kuvaannollinen ”pieni sarvi” ahdisteli ”pyhiä” ensimmäisen maailmansodan aikana?

• Mitä kuvaannolliselle ”pienelle sarvelle” ja muille petomaisille valloille tapahtuu?

• Miten hyödyit kiinnittämällä huomiota ”neljää suunnatonta petoa” koskevaan Danielin uneen ja näkyihin?

[Tutkistelukysymykset]

 [Tekstiruutu/Kuvat s. 149-152]

SUVAITSEVAINEN YKSINVALTIAS

MUUAN 400-luvulla eaa. elänyt kreikkalainen kirjoittaja muisti hänet suvaitsevaisena ja ihanteellisena yksinvaltiaana. Raamatussa häntä kutsutaan Jumalan ”voidelluksi” ja ”auringonnoususta” tulevaksi ”petolinnuksi” (Jesaja 45:1; 46:11). Yksinvaltias, josta näin puhutaan, on Persian Kyyros Suuri.

Kyyroksen nousu maineeseen alkoi noin vuonna 560–559 eaa., jolloin hän seurasi isäänsä Kambyses I:tä Anšanin valtaistuimelle. Anšan, muinaisessa Persiassa ollut kaupunki tai alue, oli tuolloin Meedian kuninkaan Astyageen vasallivaltio. Kyyros kapinoi Meedian hallintoa vastaan ja sai nopean voiton, koska Astyageen armeija siirtyi Kyyroksen puolelle. Kyyros saavutti sitten meedialaisten luottamuksen. Meedialaiset ja persialaiset taistelivatkin sen jälkeen yhdessä hänen johdollaan. Näin syntyi Meedo-Persian hallitusvalta, joka aikanaan ulotti valtapiirinsä Egeanmereltä Indusjoelle saakka (ks. karttaa).

Meedialaisten ja persialaisten yhdistetyin voimin Kyyros lähti ensin vahvistamaan valtaansa levottomaan Meedian länsiosaan, jossa Lydian kuningas Kroisos oli laajentanut valtaansa  Meedian alueelle. Kyyros eteni Vähään-Aasiaan Lydian valtakunnan itärajalle, löi Kroisoksen ja valloitti hänen pääkaupunkinsa Sardeen. Sitten Kyyros alisti valtaansa joonialaiset kaupungit ja liitti koko Vähän-Aasian Meedo-Persian imperiumin valta-alueeseen. Näin hänestä tuli Babylonian ja sen kuninkaan Nabunaidin pahin kilpailija.

Kyyros valmistautui sitten yhteenottoon mahtavan Babylonian kanssa, ja tästä eteenpäin hänellä oli oma osansa Raamatun profetian täyttymyksessä. Lähes kaksisataa vuotta aiemmin Jehova oli profeettansa Jesajan välityksellä maininnut nimeltä Kyyroksen hallitsijaksi, joka kukistaisi Babylonin ja vapauttaisi juutalaiset orjuudesta. Tämän Kyyrokselle etukäteen määrätyn tehtävän vuoksi Raamattu puhuu hänestä Jehovan ”voideltuna”. (Jesaja 44:26–28.)

Kun Kyyros tuli Babylonin luo vuonna 539 eaa., hänen edessään oli valtava tehtävä. Suunnattomien muurien ja Eufratvirran muodostaman syvän ja leveän vallihaudan ympäröimä kaupunki näytti valloittamattomalta. Siellä missä Eufrat virtasi Babylonin halki, joen rantoja reunustivat vuorenkorkuiset muurit jättiläismäisine kupariportteineen. Miten ihmeessä Kyyros voisi valloittaa Babylonin?

Toistasataa vuotta aiemmin Jehova oli ennustanut, että ”hävitys on sen vesien yllä”, ja sanonut, että ”niiden on kuivuttava” (Jeremia 50:38). Ennustuksen mukaisesti Kyyros johdatti Eufratin vedet toisaalle muutaman kilometrin päässä Babylonista pohjoiseen. Sitten hänen sotajoukkonsa kahlasi joenuomaa alavirtaan, kiipesi joenpengertä muurin juurelle  ja tunkeutui helposti kaupunkiin, koska kupariportit oli jätetty auki. Kuin ”petolintu”, joka syöksyy uhrinsa kimppuun, tämä ”auringonnoususta” – idästä – tullut hallitsija valloitti Babylonin yhtenä yönä!

Babylonissa oleville juutalaisille Kyyroksen voitto merkitsi kauan odotettua vankeudesta vapautumista ja heidän kotimaansa 70-vuotisen autioituksen päättymistä. Miten innoissaan heidän onkaan täytynyt olla, kun Kyyros antoi julistuksen, jossa heidät valtuutettiin palaamaan Jerusalemiin ja heille annettiin lupa rakentaa temppeli uudelleen! Kyyros myös palautti heille temppelin kallisarvoiset välineet, jotka Nebukadnessar oli vienyt Babyloniin, antoi heille luvan tuoda hirsiä Libanonilta ja valtuutti heidät käyttämään kuninkaan talouden varoja rakennuskustannusten peittämiseksi. (Esra 1:1–11; 6:3–5.)

Kyyros noudatti yleensä inhimillistä ja suvaitsevaista politiikkaa voittamiaan kansoja kohtaan. Yhtenä syynä tähän käyttäytymiseen on voinut olla hänen uskontonsa. Kyyros oli todennäköisesti persialaisen profeetan Zarathustran opetusten kannattaja ja palvoi Ahura Mazdaa, jumalaa, jonka ajateltiin olevan kaiken hyvän luoja. Zarathustralaista perinnettä käsittelevässä kirjassaan Farhang Mehr kirjoittaa: ”Zarathustra esitti Jumalan moraaliltaan täydellisenä.  Hän kertoi ihmisille, että Ahura Mazda ei ole kostonhimoinen vaan oikeudenmukainen, minkä vuoksi häntä ei pitänyt pelätä vaan rakastaa.” (The Zoroastrian Tradition.) Usko moraaliseen ja oikeudenmukaiseen jumalaan on saattanut vaikuttaa Kyyroksen etiikkaan ja edistänyt jalomielisyyttä ja tasapuolisuutta.

Babylonin ilmastoa kuningas sieti kuitenkin vähemmän. Sen paahtavat kesät olivat liikaa hänen sietokyvylleen. Siksi vaikka Babylon pysyikin imperiumin kuninkaankaupunkina sekä uskonnon ja kulttuurin keskuksena, se oli hänellä yleensä vain talvipääkaupunkina. Babylonin valloituksenkin jälkeen Kyyros palasi pian kesäpääkaupunkiinsa Ekbatanaan, joka sijaitsi noin 1900 metrin korkeudella merenpinnasta Alvandvuoren juurella. Sen kylmät talvet ja vastapainoksi ihastuttavat kesät olivat enemmän hänen mieleensä. Kyyros rakennutti myös hienon palatsin aiempaan pääkaupunkiinsa Pasargadaihin (lähelle Persepolista), 650 kilometriä Ekbatanasta kaakkoon. Sinne hän välillä vetäytyi lepäämään.

Kyyros muistetaan siis rohkeana valloittajana ja suvaitsevaisena yksinvaltiaana. Hänen 30-vuotinen hallituskautensa päättyi vuonna 530 eaa. hänen kuollessaan sotaretkellä. Hänen poikansa Kambyses II seurasi häntä Persian valtaistuimelle.

MITÄ SAIT SELVILLE?

• Miten persialainen Kyyros osoittautui Jehovan ”voidelluksi”?

• Minkä arvokkaan palveluksen Kyyros teki Jehovan kansalle?

• Miten Kyyros kohteli voittamiaan kansoja?

[Kartta]

(Ks. painettu julkaisu)

MEEDO-PERSIAN MAAILMANVALTA

MAKEDONIA

Memfis

EGYPTI

ETIOPIA

Jerusalem

Babylon

Ekbatana

Susa

Persepolis

INTIA

[Kuva]

Kyyroksen hauta Pasargadaissa

[Kuva]

Kyyrosta kuvaava matala kohokuva Pasargadaissa

 [Tekstiruutu/Kuvat s. 153-161]

NUORI KUNINGAS VALLOITTAA MAAILMAN

NOIN 2300 vuotta sitten seisoi Välimeren rannalla vähän yli 20-vuotias vaaleatukkainen sotapäällikkö. Hänen katseensa oli kohdistunut vajaan kilometrin päässä olevaan saarikaupunkiin. Koska häntä oli kieltäydytty päästämästä kaupunkiin, hän oli raivoissaan päättänyt valloittaa sen. Mikä oli hänen hyökkäyssuunnitelmansa? Rakentaa saareen pengertie ja lähettää joukkonsa kaupunkia vastaan. Pengertien rakentaminen oli jo alkanut.

Mutta Persian imperiumin suurkuninkaalta tullut sanoma keskeytti nuoren sotapäällikön mietteet. Persian hallitsija halusi innokkaasti tehdä rauhan ja esitti poikkeuksellisen tarjouksen: 10000 talenttia kultaa (yli kymmenen miljardia markkaa nykyrahassa), yksi kuninkaan tyttäristä puolisoksi ja Persian imperiumin koko länsiosan herruus. Tämä kaikki tarjottiin vastineeksi kuninkaan perheestä, jonka sotapäällikkö oli vanginnut.

Komentaja, jonka oli nyt päätettävä tarjouksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, oli Aleksanteri III Makedonialainen. Pitäisikö hänen hyväksyä tarjous? ”Se oli kohtalokas hetki muinaiselle maailmalle”, sanoo historioitsija Ulrich Wilcken. ”Hänen päätöksensä jälkivaikutukset ulottuvat tosiaankin läpi keskiajan aina omaan aikaamme saakka niin idässä kuin lännessäkin.” Ennen kuin tarkastelemme Aleksanterin vastausta, katsokaamme, mitkä tapahtumat johtivat tähän ratkaisevaan hetkeen.

 VALLOITTAJAN KEHITYSVUODET

Aleksanteri syntyi Pellassa Makedoniassa vuonna 356 eaa. Hänen isänsä oli kuningas Filippos II, ja hänen äitinsä oli Olympias, joka opetti hänelle, että Makedonian kuninkaat polveutuivat Herakleesta, kreikkalaisen jumalan Zeuksen pojasta. Olympiaan mukaan Aleksanterin esi-isä oli Akhilleus, Homeroksen Ilias-runoelman sankari. Kun nuoren Aleksanterin vanhemmat olivat näin totuttaneet hänet ajatukseen valloituksista ja kuninkaallisesta kunniasta, häntä eivät enää juuri muut tavoitteet kiinnostaneet. Kun Aleksanterilta kysyttiin, halusiko hän kilpailla Olympian kisoissa, hän vastasi kyllä haluavansa, jos saisi kilpailla kuninkaiden kanssa. Hänen kiihkeänä pyrkimyksenään oli suorittaa suurempia tekoja  kuin hänen isänsä ja saavuttaa mainetta aikaansaannoksillaan.

13-vuotiaana Aleksanteri sai kotiopettajakseen kreikkalaisen filosofin Aristoteleen, joka auttoi häntä kehittämään kiinnostusta filosofiaan, lääketieteeseen ja luonnontieteeseen. Kiistanalaista on, missä määrin Aristoteleen filosofiset opetukset muovasivat Aleksanterin ajattelutapaa. ”Voitaneen huoleti sanoa, etteivät nämä kaksi olleet monestakaan asiasta samaa mieltä”, huomautti 1900-luvun filosofi Bertrand Russell. ”Aristoteleen poliittiset näkemykset perustuivat kreikkalaiseen kaupunkivaltioon, jonka aika oli päättymäisillään.” Pienen kaupunkivaltion käsite ei luultavasti vedonnut kunnianhimoiseen prinssiin, joka halusi rakentaa suuren keskitetyn imperiumin. Aleksanterin on täytynyt myös epäillä Aristoteleen ohjetta, jonka mukaan ei-kreikkalaisia piti kohdella orjina, sillä hän näki mielessään imperiumin, jossa yhteistyö kukoistaisi voittajien ja voitettujen välillä.

Kuitenkaan ei ole juuri epäilystä siitä, että Aristoteles kehitti Aleksanterin kiinnostusta lukemiseen ja oppimiseen. Aleksanteri oli innokas lukija koko elämänsä ajan ja rakasti intohimoisesti nimenomaan Homeroksen kirjoituksia. Väitetään, että hän oppi ulkoa koko Iliaan – kaikki 15693 runosäettä.

Aristoteleen antama opetus päättyi äkisti vuonna 340 eaa., kun 16-vuotias prinssi palasi Pellaan hallitsemaan Makedoniaa isänsä poissa ollessa. Eikä kruununprinssi haaskannut aikaa kunnostautuakseen sotilaallisissa uroteoissa. Filippoksen mielihyväksi hän kukisti nopeasti kapinallisen traakialaisen maidilaisten heimon, valtasi heidän pääkaupunkinsa äkkirynnäköllä ja antoi sille itsensä mukaan nimen Aleksandroupolis.

ETEENPÄIN VALLOITUSRETKILLE

Filippoksen salamurha vuonna 336 eaa. johti siihen, että 20-vuotias Aleksanteri peri Makedonian valtaistuimen.  Vuoden 334 eaa. keväällä Aleksanteri astui Aasian puolelle Hellespontoksen (nykyisten Dardanellien) kohdalla ja aloitti valloitusretkensä pienellä mutta tehokkaalla 30000 jalkamiehen ja 5000 ratsumiehen armeijalla. Hänen armeijansa mukana oli insinöörejä, maanmittareita, arkkitehteja, tiedemiehiä ja historioitsijoita.

Granikosjoella Vähän-Aasian (nykyisen Turkin) luoteiskulmassa Aleksanteri voitti ensimmäisen taistelunsa persialaisia vastaan. Tuona talvena hän valloitti Vähän-Aasian länsiosan. Seuraavana syksynä käytiin toinen ratkaiseva taistelu persialaisia vastaan Issoksessa Vähän-Aasian kaakkoiskulmassa. Persian suurkuningas Dareios III tuli sinne Aleksanteria vastaan noin puolen miljoonan miehen suuruisen armeijansa kanssa. Itsevarma Dareios toi mukanaan myös äitinsä, vaimonsa ja muita perheensä jäseniä todistamaan sitä, minkä piti olla ilmiömäinen voitto. Persialaiset eivät kuitenkaan olleet valmistautuneet makedonialaisten hyökkäyksen äkillisyyteen ja rajuuteen. Aleksanterin joukot löivät Persian armeijan perin pohjin, ja Dareios pakeni jättäen perheensä Aleksanterin käsiin.

 Sen sijaan että Aleksanteri olisi lähtenyt ajamaan pakenevia persialaisia takaa, hän marssi etelään päin pitkin Välimeren rannikkoa ja valloitti Persian mahtavan laivaston käyttämät tukikohdat. Mutta Tyroksen saarikaupunki teki vastarintaa. Aleksanteri päätti valloittaa sen ja aloitti piirityksen, jota kesti seitsemän kuukautta. Piirityksen aikana saapui aiemmin mainittu Dareioksen rauhantarjous. Myönnytykset olivat niin houkuttelevia, että Aleksanterin luotettu neuvonantaja Parmenion sanoi kertoman mukaan: ”Jos olisin Aleksanteri, hyväksyisin tarjouksen.” Mutta nuori sotapäällikkö tokaisi: ”Niin minäkin, jos olisin Parmenion.” Aleksanteri kieltäytyi neuvottelemasta, jatkoi Tyroksen piiritystä ja murskasi tuon ylpeän meren valtiattaren heinäkuussa 332 eaa.

Aleksanteri säästi hänelle antautuneen Jerusalemin, suuntasi kulkunsa kohti etelää ja valloitti Gazan. Persian valtaan kyllästynyt Egypti otti hänet vastaan tervetulleena vapauttajana. Memfiksessä hän uhrasi Apis-härälle, mikä oli egyptiläisten pappien mieleen. Hän perusti myös Aleksandrian kaupungin, josta myöhemmin tuli Ateenan veroinen opinahjo ja joka yhä kantaa hänen nimeään.

Seuraavaksi Aleksanteri kääntyi koilliseen, kulki halki Palestiinan ja kohti Tigrisvirtaa. Vuonna 331 eaa. hän ryhtyi kolmanteen suureen taisteluun persialaisia vastaan Gaugamelassa, lähellä Niniven murenevia raunioita. Täällä Aleksanterin 47000 miestä nujersivat Persian uudelleen järjestetyn armeijan, johon kuului ainakin 250000 miestä! Dareios pakeni, ja myöhemmin hänen omat miehensä murhasivat hänet.

Voitonhuumassa Aleksanteri kääntyi  kohti etelää ja valloitti Persian talvipääkaupungin, Babylonin. Hän valtasi myös Susan ja Persepoliin pääkaupungit, otti haltuunsa Persian suunnattomat aarteet ja poltti Kserkseen suuren palatsin. Lopulta hän sai haltuunsa pääkaupungin Ekbatanan. Sen jälkeen tämä nopea valloittaja alisti valtaansa loput Persian maa-alueista ja meni idässä aina Indusvirralle asti, joka sijaitsee nykyisessä Pakistanissa.

Ylitettyään Induksen alueella, joka rajoittui Persian maakuntaan Taxilaan, Aleksanteri kohtasi pelottavan kilpailijan, intialaisen yksinvaltiaan Poroksen. Häntä vastaan Aleksanteri taisteli kesäkuussa 326 eaa. neljännen ja viimeisen suuren taistelunsa. Poroksen armeija käsitti 35000 sotilasta ja 200 norsua, jotka pelästyttivät makedonialaisten hevoset. Taistelu oli ankara ja verinen, mutta Aleksanterin joukot pääsivät voitolle. Poros antautui, ja hänestä tuli liittolainen.

Oli kulunut yli kahdeksan vuotta siitä päivästä, jolloin Makedonian armeija oli astunut Aasian maaperälle, ja sotilaita vaivasi väsymys ja koti-ikävä. Poroksen kanssa käydyn ankaran taistelun järkyttäminä he halusivat palata kotiin. Aleksanteri mukautui heidän toiveisiinsa, vaikkakin aluksi vastahakoisesti. Kreikasta oli tosiaan tullut maailmanvalta. Kun kreikkalaisia siirtokuntia perustettiin valloitettuihin maihin, kreikan kieli ja kreikkalainen kulttuuri levisivät koko tälle alueelle.

MIES KILPENSÄ TAKANA

Aleksanterin persoonallisuus oli se yhdistävä tekijä, joka piti Makedonian armeijan koossa läpi valloitusvuosien. Taistelujen jälkeen Aleksanteri tavallisesti kävi katsomassa haavoittuneita, tutki heidän vammansa, kiitti sotilaita heidän uroteoistaan ja soi heille kunnianosoituksia antamalla heille heidän suoritustensa mukaisia lahjoituksia. Hän piti kaatuneille loistavat hautajaiset, ja näiden vanhemmat ja lapset vapautettiin kaikista veroista ja palvelusmuodoista.  Taistelujen jälkeen Aleksanteri järjesti miesten huvitukseksi pelejä ja kilpailuja. Kerran hän jopa päästi vastikään naimisiin menneet miehet talvilomalle vaimojensa luo Makedoniaan. Tällaisilla teoilla hän saavutti miestensä kiintymyksen ja ihailun.

Aleksanterin avioliitosta baktrialaisen prinsessan Roksanen kanssa kreikkalainen elämäkerran kirjoittaja Plutarkhos sanoo: ”Sen varsinaisena vaikuttimena oli todellinen rakkaus. Tällä teollaan hän voitti maan asukkaiden luottamuksen; nämä rakastivat häntä ylen määrin nähdessään hänen säädyllisesti solmivan lailliset aviosuhteet vain siihen naiseen, jonka sydämen oli valloittanut.”

Aleksanteri kunnioitti myös muiden avioliittoja. Vaikka kuningas Dareioksen puoliso oli hänen vankinaan, hän piti huolen siitä, että tätä kohdeltiin kunnioittavasti. Samoin kun hän sai kuulla, että kaksi makedonialaista sotilasta oli tehnyt väkivaltaa eräiden vierasmaalaisten vaimoille, hän määräsi heidät teloitettavaksi, jos heidät todettaisiin syyllisiksi.

Äitinsä Olympiaan tavoin Aleksanteri oli hyvin uskonnollinen. Hänen tapanaan oli uhrata ennen taisteluja ja niiden jälkeen ja tiedustella ennustelijoiltaan enteiden merkitystä. Hän kysyi neuvoa myös Libyassa olevalta Amonin oraakkelilta. Ja Babylonissa hän noudatti kaldealaisten ohjeita ja uhrasi uhreja, varsinkin babylonilaiselle jumalalle Belille (Mardukille).

Vaikka Aleksanteri oli syömistavoissaan kohtuullinen, hän lopulta meni juomisessaan liiallisuuksiin. Hän saattoi puhua pitkään jokaisen viinimaljallisen ääressä ja kerskua saavutuksillaan. Yksi Aleksanterin synkimpiä tekoja oli, kun hän raivonpuuskassaan murhasi ystävänsä Kleitoksen eräissä juomingeissa. Mutta Aleksanteri sai tästä sellaiset tunnonvaivat, että hän makasi vuoteessa kolme päivää syömättä ja juomatta. Lopulta hänen ystävänsä saivat taivuteltua hänet syömään.

  Ajan mittaan Aleksanterin kunnianhimo synnytti muita epämiellyttäviä piirteitä. Hän rupesi herkästi uskomaan vääriin syytöksiin ja alkoi määrätä mitä ankarimpia rangaistuksia. Kun hänet esimerkiksi oli saatu uskomaan, että Filotas oli osallisena häntä vastaan suunnatussa murhayrityksessä, Aleksanteri surmautti hänet ja hänen isänsä Parmenionin, neuvonantajan johon hän oli kerran luottanut.

ALEKSANTERIN TAPPIO

Pian Babyloniin paluunsa jälkeen Aleksanteri sairastui malariaan, josta hän ei toipunut. Kesäkuun 13. päivänä vuonna 323 eaa., elettyään vasta 32 vuotta ja 8 kuukautta, Aleksanteri joutui antautumaan kaikista vihollisista pelottavimmalle, kuolemalle.

Kävi juuri niin kuin eräät intialaiset viisaat olivat lausuneet: ”Oi kuningas Aleksanteri, jokainen ihminen omistaa maata juuri sen verran kuin millä hän seisoo; ilman lepoa ja rauhaa sinä syöksyt omasta maastasi maanpiirin etäisimpiin kolkkiin ja tuotat sekä itsellesi että muille vaivoja ja vastuksia. Ja kuitenkaan sinä, kun kohta makaat kuolleena, et omista tästä maasta enempää kuin sen, mikä tarvitaan sinun ruumiisi peitoksi.”

MITÄ SAIT SELVILLE?

• Millainen oli Aleksanteri Suuren tausta?

• Mille sotaretkelle Aleksanteri lähti pian sen jälkeen, kun hän oli perinyt Makedonian valtaistuimen?

• Kuvaile joitakin Aleksanterin valloituksia.

• Mitä voidaan sanoa Aleksanterin persoonallisuudesta?

[Kartta]

(Ks. painettu julkaisu)

ALEKSANTERIN VALLOITUKSET

MAKEDONIA

Babylon

EGYPTI

Indus

[Kuva]

Aleksanteri

[Kuva]

Aristoteles ja hänen oppilaansa Aleksanteri

 [Kokosivun kuva]

[Kuva]

Mitali jonka on sanottu esittävän Aleksanteri Suurta

 [Tekstiruutu/Kuvat s. 162, 163]

LAAJA VALTAKUNTA JAKAUTUU

RAAMATTU ennusti Aleksanteri Suuren valtakunnasta, että se hajoaisi ja jakautuisi, ”mutta ei hänen jälkeläisilleen” (Daniel 11:3, 4). Neljäntoista vuoden kuluessa Aleksanterin vuonna 323 eaa. tapahtuneen äkillisen kuoleman jälkeen kävikin niin, että hänen avioliitosta syntynyt poikansa Aleksanteri IV ja avioton poikansa Herakles murhattiin.

Vuoteen 301 eaa. mennessä neljä Aleksanterin kenraalia oli ottanut vallan ohjakset käsiinsä siinä laajassa imperiumissa, jonka heidän sotapäällikkönsä oli rakentanut. Kenraali Kassandros otti valvontaansa Makedonian ja Kreikan. Kenraali Lysimakhos sai Vähän-Aasian ja Traakian. Seleukos I Nikatorille meni Mesopotamia ja Syyria. Ja Ptolemaios I Soter eli Ptolemaios I hallitsi Egyptiä ja Palestiinaa. Aleksanterin yhdestä suuresta valtakunnasta syntyi siis neljä hellenististä eli kreikkalaista valtakuntaa.

Näissä neljässä hellenistisessä valtakunnassa Kassandroksen hallituskausi osoittautui lyhyimmäksi. Muutama vuosi sen jälkeen, kun Kassandros tuli valtaan, hänen miespuolinen sukuhaaransa sammui, ja vuonna 285 eaa. Lysimakhos otti haltuunsa Kreikan imperiumin Euroopan puoleisen osan. Neljä vuotta myöhemmin Lysimakhos kaatui taistellessaan Seleukos I Nikatoria vastaan, jolloin tämä sai valtaansa aasialaisten alueiden pääosan. Seleukoksesta tuli ensimmäinen Syyrian seleukidikuninkaiden sarjassa. Hän perusti Syyrian Antiokian ja teki siitä uuden pääkaupunkinsa. Seleukos murhattiin vuonna 281 eaa., mutta hänen perustamansa hallitsijasuku pysyi vallassa vuoteen 64 eaa. saakka, jolloin roomalainen sotapäällikkö Pompeius teki Syyriasta Rooman provinssin.

 Aleksanterin imperiumin neljästä osasta Ptolemaiosten valtakunta kesti pisimpään. Ptolemaios I otti vuonna 305 eaa. arvonimen kuningas, ja hänestä tuli ensimmäinen Egyptin makedonialaisista kuninkaista eli faraoista. Hän teki Aleksandriasta pääkaupunkinsa ja alkoi heti kehittää sitä. Hänen suurimpia rakennushankkeitaan oli kuuluisa Aleksandrian kirjasto. Ptolemaios toi Kreikasta huomattavan ateenalaisen oppineen Demetrios Falereuksen valvomaan tätä merkittävää hankettaan. Ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla tässä kirjastossa oli kertoman mukaan miljoona kirjakääröä. Ptolemaiosten suku hallitsi Egyptiä, kunnes Rooma kukisti sen vuonna 30 eaa. Tällöin Rooma syrjäytti Kreikan hallitsevana maailmanvaltana.

MITÄ SAIT SELVILLE?

• Miten Aleksanterin laaja imperiumi jaettiin?

• Mihin asti seleukidikuninkaiden sarja hallitsi Syyriassa?

• Milloin Egyptin Ptolemaiosten valtakunta tuli loppuunsa?

[Kartta]

(Ks. painettu julkaisu)

ALEKSANTERIN IMPERIUMIN HAJOAMINEN

Kassandros

Lysimakhos

Ptolemaios I

Seleukos I

[Kuvat]

Ptolemaios I

Seleukos I

 [Kaavio/Kuva s. 139]

(Ks. painettu julkaisu)

DANIELIN ENNUSTUKSEN MAAILMANVALLAT

Suunnaton kuvapatsas (Daniel 2:31–45)

Neljä petoa, jotka nousivat merestä (Daniel 7:3–8, 17, 25)

BABYLONIA vuodesta 607 eaa.

MEEDO-PERSIA vuodesta 539 eaa.

KREIKKA vuodesta 331 eaa.

ROOMA vuodesta 30 eaa.

ANGLOAMERIKKALAINEN MAAILMANVALTA vuodesta 1763

POLIITTISESTI JAKAUTUNUT MAAILMA lopun aikana

 [Kokosivun kuva s. 128]

 [Kokosivun kuva s. 147]