Suunnattoman kuvapatsaan nousu ja tuho
Neljäs luku
Suunnattoman kuvapatsaan nousu ja tuho
1. Miksi meidän pitäisi olla kiinnostuneita tilanteesta, joka syntyi vuosikymmen sen jälkeen, kun kuningas Nebukadnessar vei Danielin ja muut vankeuteen?
VUOSIKYMMEN on kulunut niistä päivistä, jolloin kuningas Nebukadnessar toi Danielin ja muut Juudan ”maan huomattavimmat miehet” Babylonin vankeuteen (2. Kuninkaiden kirja 24:15). Nuori Daniel palvelee kuninkaan hovissa, kun syntyy uhkaava tilanne. Miksi sen pitäisi kiinnostaa meitä? Koska se tapa, jolla Jehova puuttuu asioiden kulkuun, ei ainoastaan pelasta Danielin ja muiden henkeä vaan myös antaa meille yleissilmäyksen Raamatun profetian maailmanvaltojen sarjaan, joka johtaa meidän aikoihimme saakka.
YKSINVALTIAS VAIKEAN PULMAN EDESSÄ
2. Milloin Nebukadnessar sai ensimmäisen profeetallisen unensa?
2 ”Nebukadnessarin kuninkuuden toisena vuonna”, kirjoitti profeetta Daniel, ”Nebukadnessar näki unia, ja hänen henkensä joutui kiihdyksiin, eikä hän saanut enää unta.” (Daniel 2:1.) Unien näkijä oli Nebukadnessar, Babylonian imperiumin kuningas. Hänestä oli tullut todellinen maailmanhallitsija vuonna 607 eaa., jolloin Jehova Jumala salli hänen tuhota Jerusalemin ja sen temppelin. Kun Nebukadnessar oli maailmanhallitsijana toista vuottaan (606–605 eaa.), Jumala lähetti hänelle kauhistavan unen.
3. Ketkä eivät pystyneet selittämään kuninkaan unta, ja miten Nebukadnessar reagoi?
3 Tämä uni ahdisti Nebukadnessaria niin paljon, ettei hän pystynyt nukkumaan. Luonnollisesti hän halusi kiihkeästi tietää sen merkityksen. Mutta mahtava kuningas oli unohtanut unen! Niinpä hän kutsui koolle Babylonin taikurit, lumoojat ja noidat ja vaati heitä kertomaan unen ja selittämään sen. Tehtävä oli heille ylivoimainen. Heidän kyvyttömyytensä sai Nebukadnessarin niin raivoihinsa, että hän antoi käskyn ”tuhota kaikki Babylonin viisaat”. Tämän säädöksen vuoksi profeetta Daniel joutuisi tehtävään määrätyn teloittajan eteen. Miksi? Koska hänet ja hänen kolme heprealaista toveriaan, Hananja, Misael ja Asarja, luettiin Babylonin viisaiden joukkoon. (Daniel 2:2–14.)
DANIEL TULEE APUUN
4. a) Miten Daniel sai tietää Nebukadnessarin unen sisällyksen ja merkityksen? b) Mitä Daniel sanoi kiitollisuudesta Jehova Jumalaa kohtaan?
4 Saatuaan tietää syyn Nebukadnessarin ankaraan säädökseen ”Daniel itse meni sisään ja pyysi kuningasta antamaan hänelle aikaa sitä varten, että hän esittäisi kuninkaalle selityksen”. Tämä myönnettiin. Daniel palasi taloonsa, ja hän ja hänen kolme heprealaista ystäväänsä rukoilivat ja pyysivät ”taivaan Jumalalta armonosoituksia tämän salaisuuden suhteen”. Samana yönä Jehova paljasti näyssä Danielille unen salaisuuden. Kiitollisena Daniel sanoi: ”Tulkoon Jumalan nimi siunatuksi ajan hämärästä aina ajan hämärään asti, sillä viisaus ja väkevyys – sillä ne kuuluvat hänelle. Ja hän muuttaa aikoja ja ajanjaksoja, poistaa kuninkaita ja asettaa kuninkaita, antaa viisautta viisaille ja tietoa tarkkanäköisyyden tunteville. Hän paljastaa syvät asiat ja salatut asiat, tietää, mitä pimeydessä on, ja hänen luonaan valo totisesti asuu.” Tällaisesta ymmärtäväisyydestä Daniel antoi ylistyksen Jehovalle. (Daniel 2:15–23.)
5. a) Miten Daniel antoi kuninkaan edessä kunnian Jehovalle? b) Miksi Danielin selitys kiinnostaa meitä nykyään?
5 Seuraavana päivänä Daniel lähestyi Arjokia, henkivartioston päällikköä, joka oli määrätty tuhoamaan Babylonin viisaat. Kuultuaan, että Daniel voisi selittää unen, Arjok vei hänet kiireesti kuninkaan luo. Ottamatta kunniaa itselleen Daniel sanoi Nebukadnessarille: ”Taivaissa on – – Jumala, joka on salaisuuksien Paljastaja, ja hän on ilmoittanut kuningas Nebukadnessarille, mitä on määrä tapahtua päivien lopulla.” Daniel oli valmis paljastamaan ei vain Babylonian imperiumin tulevaisuutta vaan myös maailmantapahtumien pääpiirteet Nebukadnessarin päivistä aina meidän aikaamme asti ja pitemmällekin. (Daniel 2:24–30.)
UNI MUISTETAAN
6, 7. Mikä oli se uni, jonka Daniel palautti kuninkaan mieleen?
6 Nebukadnessar kuunteli tarkkaavaisesti, kun Daniel selitti: ”Sinä näit, oi kuningas, ja katso: suunnaton kuvapatsas. Tuo kuvapatsas, joka oli suuri ja jonka loisto oli tavaton, seisoi edessäsi, ja se oli näöltään kauhistava. Sen kuvapatsaan pää oli hyvää kultaa, sen rinta ja sen käsivarret olivat hopeaa, sen vatsa ja sen reidet olivat kuparia, sen sääret olivat rautaa, sen jalkaterät olivat osaksi rautaa ja osaksi valusavea. Sinä jatkoit katselemista, kunnes lohkesi kivi, käsien koskematta, ja se iski kuvapatsasta sen rautaisiin ja valusavisiin jalkateriin ja murskasi ne. Silloin rauta, valusavi, kupari, hopea ja kulta murskautuivat kaikki samalla kertaa, ja niistä tuli kuin akanoita kesäisellä puimatantereella, ja tuuli vei ne mennessään, niin ettei niistä löytynyt jälkeäkään. Ja siitä kivestä, joka iski kuvapatsasta, tuli suuri vuori, ja se täytti koko maan.” (Daniel 2:31–35.)
7 Miten haltioissaan Nebukadnessarin onkaan täytynyt olla, kun hän kuuli Danielin kertovan unen! Mutta odotahan! Babylonin viisaat säästettäisiin vain siinä tapauksessa, että Daniel myös selittäisi unen. Puhuen omasta ja kolmen heprealaisen ystävänsä puolesta Daniel julisti: ”Tämä oli uni, ja sen selityksen sanomme kuninkaan edessä.” (Daniel 2:36.)
MUISTA HUOMATTAVASTI EROTTUVA VALTAKUNTA
8. a) Kenen tai minkä Daniel selitti kultaisen pään olevan? b) Milloin kultainen pää tuli olemassaoloon?
8 ”Sinä, oi kuningas, kuninkaiden kuningas, sinä, jolle taivaan Jumala on antanut valtakunnan, väkevyyden ja voiman ja kunnian ja jonka käteen hän on antanut, missä vain ihmisten poikia asuukin, kedon eläimet ja taivaiden siivekkäät ja jonka hän on tehnyt niiden kaikkien hallitsijaksi, sinä itse olet se kultainen pää.” (Daniel 2:37, 38.) Nämä sanat soveltuivat Nebukadnessariin sen jälkeen, kun Jehova oli käyttänyt häntä Jerusalemin tuhoamisessa vuonna 607 eaa. Tämä johtuu siitä, että kuninkaat, jotka olivat valtaistuimella Jerusalemissa, olivat Jehovan voiteleman kuninkaan Daavidin sukuhaaraa. Jerusalem oli Juudan pääkaupunki, ja Juuda oli Jumalan esikuvallinen valtakunta, joka edusti Jehovan suvereeniutta maan suhteen. Kun kaupunki tuhottiin vuonna 607 eaa., tämä Jumalan esikuvallinen valtakunta lakkasi olemasta. (1. Aikakirja 29:23; 2. Aikakirja 36:17–21.) Kuvapatsaan metalliosien edustamat perättäiset maailmanvallat saattoivat nyt käyttää maailmanherruutta Jumalan esikuvallisen valtakunnan häiritsemättä. Päänä, joka oli kultaa, kallisarvoisinta metallia, mitä vanhan ajan maailmassa tunnettiin, Nebukadnessar oli huomattavasti erottunut muista siinä, että hän oli kukistanut tuon valtakunnan tuhoamalla Jerusalemin. (Ks. ”Soturikuningas rakentaa imperiumin” s. 63.)
9. Mitä kultainen pää edusti?
9 Nebukadnessar, joka hallitsi 43 vuotta, aloitti Babylonian imperiumia hallinneen dynastian. Siihen kuului hänen vävynsä Nabunaid ja hänen vanhin poikansa Evil-Merodak. Tämä hallitsijasuku oli vallassa vielä toiset 43 vuotta, vuoteen 539 eaa. saakka, jolloin Nabunaidin poika Belsassar kuoli. (2. Kuninkaiden kirja 25:27; Daniel 5:30.) Unen kuvapatsaan kultainen pää ei siis edustanut vain Nebukadnessaria vaan koko tätä babylonialaista hallitsijasukua.
10. a) Miten Nebukadnessarin uni osoitti, ettei Babylonian maailmanvalta olisi pysyvä? b) Mitä profeetta Jesaja ennusti Babylonin valloittajasta? c) Missä mielessä Meedo-Persia oli vähempiarvoinen kuin Babylonia?
10 Daniel sanoi Nebukadnessarille: ”Sinun jälkeesi nousee toinen valtakunta, vähempiarvoinen kuin sinä.” (Daniel 2:39.) Nebukadnessarin hallitsijasukua seuraisi valtakunta, jota kuvasivat kuvapatsaan hopeinen rinta ja hopeiset käsivarret. Noin 200 vuotta aiemmin Jesaja oli ennustanut tämän valtakunnan ja jopa maininnut sen voittoisan kuninkaan, Kyyroksen, nimenkin (Jesaja 13:1–17; 21:2–9; 44:24–45:7, 13). Tämä oli Meedo-Persian imperiumi. Vaikka Meedo-Persiassa kehittyi korkeatasoinen sivistys, joka ei jäänyt Babylonian imperiumista jälkeen, sitä valtakuntaa edustaa hopea, joka ei ole niin kallisarvoista kuin kulta. Tämä valtakunta oli Babylonian maailmanvaltaa vähempiarvoinen siinä suhteessa, ettei sillä ollut huomattavaa tehtävää kukistaa Juudaa, Jumalan esikuvallista valtakuntaa, ja sen pääkaupunkia Jerusalemia.
11. Milloin Nebukadnessarin hallitsijasuku lakkasi olemasta?
11 Kuutisenkymmentä vuotta tämän unen selittämisen jälkeen Daniel sai todistaa Nebukadnessarin hallitsijasuvun lopun. Daniel oli läsnä lokakuun 6. päivän vastaisena yönä vuonna 539 eaa., jolloin Meedo-Persian armeija valloitti näennäisesti valloittamattoman Babylonin ja teloitti kuningas Belsassarin. Belsassarin kuoltua unen kuvapatsaan kultainen pää, Babylonian imperiumi, lakkasi olemasta.
VALTAKUNTA JOKA VAPAUTTAA PAKKOSIIRTOLAISKANSAN
12. Miten Kyyroksen vuonna 537 eaa. antama säädös hyödytti juutalaisia pakkosiirtolaisia?
12 Meedo-Persia korvasi Babylonian imperiumin johtavana maailmanvaltana vuonna 539 eaa. Meedialaisesta Dareioksesta tuli 62 vuoden ikäisenä Babylonin valloitetun kaupungin ensimmäinen hallitsija (Daniel 5:30, 31). Hän ja persialainen Kyyros hallitsivat vähän aikaa yhdessä Meedo-Persian imperiumia. Dareioksen kuoltua Kyyroksesta tuli Persian imperiumin ainoa hallitsija. Babylonin juutalaisille Kyyroksen hallituskausi merkitsi vapautumista vankeudesta. Vuonna 537 eaa. Kyyros antoi säädöksen, joka salli Babylonissa olevien juutalaisten pakkosiirtolaisten palata kotimaahansa rakentamaan uudelleen Jerusalemia ja Jehovan temppeliä. Jumalan esikuvallista valtakuntaa ei kuitenkaan enää perustettu Juudaan ja Jerusalemiin. (2. Aikakirja 36:22, 23; Esra 1:1–2:2a.)
13. Mitä Nebukadnessarin unen kuvapatsaan hopeinen rinta ja hopeiset käsivarret kuvasivat?
13 Unen kuvapatsaan hopeinen rinta ja hopeiset käsivarret kuvasivat Kyyros Suuresta alkanutta Persian kuninkaiden sarjaa. Tämä hallitsijasuku oli vallassa yli 200 vuotta. Kyyroksen ajatellaan kuolleen sotaretkellä vuonna 530 eaa. Noin kahdestatoista kuninkaasta, jotka seurasivat häntä Persian imperiumin valtaistuimelle, ainakin kaksi kohteli suosiollisesti Jehovan valittua kansaa. Toinen oli (persialainen) Dareios I ja toinen Artakserkses I.
14, 15. Mitä apua Dareios Suuri ja Artakserkses I antoivat juutalaisille?
14 Dareios I oli kolmas Kyyros Suuren jälkeisten Persian kuninkaiden sarjassa. Kaksi edellistä olivat Kambyses II ja hänen veljensä Bardija (tai ehkä häneksi tekeytynyt maagi nimeltä Gaumata). Siihen aikaan kun Dareios I, joka tunnetaan myös Dareios Suurena, nousi valtaistuimelle vuonna 521 eaa., Jerusalemin temppelin uudelleenrakentamistyö oli kiellettynä. Kun Ekbatanan arkistoista löytyi Kyyroksen säädöksen sisältänyt asiakirja, Dareios ei tyytynyt vain kiellon poistamiseen vuonna 520 eaa. Hän antoi kuninkaallisesta rahastosta myös varoja temppelin uudelleen rakentamiseen. (Esra 6:1–12.)
15 Seuraava Persian hallitsija, joka avusti juutalaisten ennallistamispyrkimyksiä, oli Artakserkses I, joka vuonna 475 eaa. seurasi isäänsä Ahasverosta (Kserkses I:tä). Artakserkseen lisänimenä oli Longimanus, koska hänen oikea kätensä oli pitempi kuin vasen. Hallituskautensa 20. vuonna, joka oli vuosi 455 eaa., hän nimitti juutalaisen juomanlaskijansa Nehemian Juudan käskynhaltijaksi ja valtuutti hänet rakentamaan uudelleen Jerusalemin muurit. Tämä toimenpide merkitsi Danielin 9. luvussa viitoitettujen ’seitsemänkymmenen vuosiviikon’ alkua ja määräsi Messiaan eli Kristuksen, Jeesus Nasaretilaisen, ilmaantumisen ja kuoleman ajankohdat. (Daniel 9:24–27; Nehemia 1:1; 2:1–18.)
16. Milloin ja mihin kuninkaaseen Meedo-Persian maailmanvalta päättyi?
16 Viimeinen kuudesta kuninkaasta, jotka seurasivat Artakserkses I:tä Persian imperiumin valtaistuimelle, oli Dareios III. Hänen hallituskautensa päättyi äkisti vuonna 331 eaa., kun Aleksanteri Suuri aiheutti hänelle kauhistavan tappion Gaugamelassa lähellä muinaista Niniveä. Tämä tappio teki lopun Meedo-Persian maailmanvallasta, jota kuvasi Nebukadnessarin unessa näkemän kuvapatsaan hopeinen osa. Tuleva mahti oli joissakin suhteissa ylempi, toisissa taas vähempiarvoinen. Tämä käy selväksi, kun kuuntelemme, mitä muuta Daniel selittää Nebukadnessarin unesta.
LAAJA MUTTA VÄHEMPIARVOINEN VALTAKUNTA
17–19. a) Mitä maailmanvaltaa kuparinen vatsa ja kupariset reidet edustivat, ja miten laajalle sen hallitusvalta ulottui? b) Kuka oli Aleksanteri III? c) Miten kreikasta tuli kansainvälinen kieli, ja mihin se oli hyvin sopiva?
17 Daniel kertoi Nebukadnessarille, että suunnattoman kuvapatsaan vatsa ja reidet olisivat ”uusi valtakunta, kolmas, kuparinen, joka tulee hallitsemaan koko maata” (Daniel 2:32, 39). Tämä kolmas valtakunta seuraisi Babyloniaa ja Meedo-Persiaa. Samoin kuin kupari on hopeaa vähempiarvoinen, tämä uusi maailmanvalta olisi Meedo-Persiaa vähempiarvoinen siinä suhteessa, ettei sitä kunnioitettaisi minkäänlaisilla Jehovan kansan vapauttamisen kaltaisilla eduilla. Tämä kuparin kaltainen valtakunta tulisi kuitenkin ”hallitsemaan koko maata”, mikä viittaa siihen, että se tulisi olemaan laajempi kuin Babylonia tai Meedo-Persia. Mitä historian tosiseikat vahvistavat tästä maailmanvallasta?
18 Pian perittyään Makedonian valtaistuimen 20-vuotiaana vuonna 336 eaa. kunnianhimoinen Aleksanteri III lähti valloitusretkelle. Sotilaallisen menestyksensä vuoksi hän sai nimekseen Aleksanteri Suuri. Saavuttaen voiton toisensa jälkeen hän jatkoi kulkuaan Persian valta-alueelle. Kun hän oli kukistanut Dareios III:n Gaugamelassa vuonna 331 eaa., Persian imperiumi alkoi luhistua ja Aleksanteri vakiinnutti Kreikan aseman uutena maailmanvaltana.
19 Gaugamelan voiton jälkeen Aleksanteri valloitti edelleen Persian tärkeimmät kaupungit Babylonin, Susan, Persepoliin ja Ekbatanan. Hän alisti valtaansa loputkin Persian imperiumista ja ulotti valloitusretkensä Intian länsiosaan saakka. Valloitettuihin maihin perustettiin kreikkalaisia siirtokuntia. Näin kreikan kieli ja kreikkalainen kulttuuri levisivät kautta koko valtakunnan. Kreikan maailmanvallasta tuli itse asiassa suurempi kuin mikään sitä edeltänyt imperiumi. Kuten Daniel oli ennustanut, kuparivaltakunta ’hallitsi koko maata’. Yhtenä tuloksena tästä oli, että kreikasta (koineesta) tuli kansainvälinen kieli. Tarkan ilmaisukykynsä ansiosta se osoittautui erittäin sopivaksi Raamatun kreikkalaisiin kirjoituksiin ja Jumalan valtakunnan hyvän uutisen levittämiseen.
20. Mitä Kreikan imperiumista tuli Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen?
20 Aleksanteri Suuri eli vain kahdeksan vuotta maailmanhallitsijana. Niin nuori kuin olikin, 32-vuotias Aleksanteri sairastui eräiden pitojen jälkeen ja kuoli hieman myöhemmin, 13. kesäkuuta 323 eaa. Aikanaan hänen suunnaton imperiuminsa jakaantui neljään alueeseen, joista kutakin hallitsi yksi hänen kenraaleistaan. Näin yhdestä suuresta valtakunnasta tuli neljä valtakuntaa, jotka Rooman imperiumi myöhemmin nielaisi. Kuparin kaltainen maailmanvalta kesti vain vuoteen 30 eaa., jolloin Rooma lopulta kukisti viimeisenkin näistä neljästä valtakunnasta, sen jota hallitsi Ptolemaiosten dynastia Egyptissä.
VALTAKUNTA JOKA MURSKAA JA PIRSTOO
21. Miten Daniel kuvaili ”neljättä valtakuntaa”?
21 Daniel jatkoi selitystään unen kuvapatsaasta: ”Neljäs valtakunta puolestaan [Babylonian, Meedo-Persian ja Kreikan jälkeen] osoittautuu lujaksi kuin rauta. Koska rauta murskaa ja jauhaa kaiken muun, niin pirstovan raudan tavoin se murskaa ja pirstoo kaikki nämäkin.” (Daniel 2:40.) Murskaamisvoimassaan ja -kyvyssään tämä maailmanvalta olisi kuin rauta, vahvempi kuin kullan, hopean ja kuparin edustamat imperiumit. Rooman imperiumi oli sellainen maailmanvalta.
22. Miten Rooman imperiumi oli raudan kaltainen?
22 Rooma murskasi ja pirstoi Kreikan imperiumin ja nielaisi Meedo-Persian ja Babylonian maailmanvaltojen jäännökset. Osoittamatta vähääkään kunnioitusta Jeesuksen Kristuksen julistamaa Jumalan valtakuntaa kohtaan se surmasi Jeesuksen kidutuspaalussa vuonna 33. Yrittäessään pirstoa tosi kristillisyyden Rooma vainosi Jeesuksen opetuslapsia. Lisäksi roomalaiset tuhosivat Jerusalemin ja sen temppelin vuonna 70.
23, 24. Mitä kuvapatsaan sääret kuvaavat Rooman imperiumin lisäksi?
23 Nebukadnessarin unen kuvapatsaan rautaiset sääret eivät kuvanneet ainoastaan Rooman imperiumia vaan myös sen poliittisia jälkeläisiä. Ajattelehan seuraavia Ilmestyskirjan 17:10:een merkittyjä sanoja: ”On seitsemän kuningasta: viisi on kaatunut, yksi on, yksi ei ole vielä saapunut, mutta kun hän saapuu, hänen täytyy pysyä vähän aikaa.” Kun apostoli Johannes kirjoitti nämä sanat, roomalaiset pitivät häntä karkotettuna Patmoksen saarella. Viisi kaatunutta kuningasta eli maailmanvaltaa olivat Egypti, Assyria, Babylonia, Meedo-Persia ja Kreikka. Kuudes, Rooman imperiumi, oli yhä vallassa. Mutta senkin oli kaaduttava, ja yhdestä Rooman valtaamista alueista nousisi seitsemäs kuningas. Mikä maailmanvalta se olisi?
24 Britannia muodosti aikoinaan Rooman imperiumin luoteisosan. Mutta vuoteen 1763 mennessä siitä oli tullut Brittiläinen imperiumi, se Britannia, joka hallitsi seitsemää merta. Vuonna 1776 sen 13 amerikkalaista siirtokuntaa olivat julistautuneet itsenäisiksi perustaakseen Amerikan yhdysvallat. Myöhempinä vuosina Britanniasta ja Yhdysvalloista tuli kumppanuksia sekä sodan että rauhan aikana. Näin angloamerikkalainen yhtymä tuli olemassaoloon Raamatun profetian seitsemäntenä maailmanvaltana. Rooman imperiumin tavoin se on osoittautunut ”lujaksi kuin rauta”, sillä se on käyttänyt raudan kaltaista valtaa. Unen kuvapatsaan rautaiset sääret sisältävät siis sekä Rooman imperiumin että Angloamerikkalaisen kaksoismaailmanvallan.
HAURAS SEOS
25. Mitä Daniel sanoi kuvapatsaan jalkateristä ja varpaista?
25 Seuraavaksi Daniel kertoi Nebukadnessarille: ”Koska sinä näit, että jalkaterät ja varpaat olivat osaksi savenvalajan valusavea ja osaksi rautaa, osoittautuu valtakuntakin jakautuneeksi, mutta siinä osoittautuu olevan raudan lujuutta, koska näit rautaa kostean saven seassa. Ja koska jalkaterien varpaat olivat osaksi rautaa ja osaksi valusavea, valtakunta osoittautuu olevan osaksi luja ja osoittautuu olevan osaksi hauras. Koska näit rautaa kostean saven seassa, ne lopulta sekoittuvat ihmisten jälkeläisiin, mutta osoittautuu, että ne eivät tartu yhteen, toinen toiseen, niin kuin ei rautakaan sekoitu valusaveen.” (Daniel 2:41–43.)
26. Milloin jalkaterien ja varpaiden kuvaama hallitusvalta ilmenee?
26 Niiden maailmanvaltojen sarja, joita Nebukadnessarin unen kuvapatsaan eri osat edustivat, alkoi päästä ja päättyi jalkateriin. Johdonmukaisesti ajatellen jalkaterät ja varpaat, joissa oli ”rautaa kostean saven seassa”, kuvaisivat ihmisen hallitusvallan lopullista ilmentymää, joka olisi olemassa ”lopun aikana” (Daniel 12:4).
27. a) Mitä asiaintilaa jalkaterät ja varpaat, joissa oli rautaa saven seassa, kuvaavat? b) Mitä kuvapatsaan kymmenen varvasta kuvaavat?
27 Kun 1900-luku sarasti, Brittiläinen imperiumi hallitsi joka neljättä ihmistä maapallolla. Muut eurooppalaiset imperiumit hallitsivat miljoonia muita. Mutta ensimmäisen maailmansodan päätyttyä imperiumien sijaan olikin ilmaantunut kansakuntien ryhmiä. Toisen maailmansodan jälkeen tämä suuntaus kiihtyi. Kansallismielisyyden edelleen kehittyessä maailman kansakuntien lukumäärä kasvoi jyrkästi. Kuvapatsaan kymmenen varvasta edustavat kaikkia tällaisia rinnakkain esiintyviä valtoja ja hallituksia, sillä Raamatussa luku kymmenen merkitsee toisinaan maallista täydellisyyttä (vrt. 2. Mooseksen kirja 34:28; Matteus 25:1; Ilmestys 2:10).
28, 29. a) Mitä savi Danielin mukaan edusti? b) Mitä voidaan sanoa raudan ja saven seoksesta?
28 Nyt kun olemme ”lopun ajassa”, olemme päässeet kuvapatsaan jalkateriin asti. Jotkin hallitukset, joita kuvapatsaan raudan ja saven sekaiset jalkaterät ja varpaat kuvaavat, ovat raudan kaltaisia: autoritaarisia ja tyrannimaisia. Toiset ovat saven kaltaisia. Millä tavoin? Daniel yhdisti saven ”ihmisten jälkeläisiin” (Daniel 2:43). Huolimatta saven – ihmisten jälkeläisten aineksen – hauraudesta, on perinnäisten raudan kaltaisten hallitusvaltojen ollut pakko kuunnella yhä enenevässä määrin tavallista kansaa, joka haluaa sanoa sanansa yläpuolellaan olevissa hallituksissa (Job 10:9). Mutta autoritaarinen hallitusvalta ja tavallinen kansa eivät tartu yhteen – sen enempää kuin ei rautakaan voi yhdistyä saveen. Kuvapatsaan loppuvaiheen aikana maailma on tosiaan poliittisesti hajanainen!
29 Aiheuttaako jalkaterien ja varpaiden jakautunut tila koko kuvapatsaan luhistumisen? Mitä kuvapatsaalle tapahtuu?
DRAMAATTINEN HUIPPUKOHTA!
30. Kuvaile Nebukadnessarin unen huippukohtaa.
30 Ajattelehan unen huippukohtaa. Daniel sanoi kuninkaalle: ”Sinä jatkoit katselemista, kunnes lohkesi kivi, käsien koskematta, ja se iski kuvapatsasta sen rautaisiin ja valusavisiin jalkateriin ja murskasi ne. Silloin rauta, valusavi, kupari, hopea ja kulta murskautuivat kaikki samalla kertaa, ja niistä tuli kuin akanoita kesäisellä puimatantereella, ja tuuli vei ne mennessään, niin ettei niistä löytynyt jälkeäkään. Ja siitä kivestä, joka iski kuvapatsasta, tuli suuri vuori, ja se täytti koko maan.” (Daniel 2:34, 35.)
31, 32. Mitä ennustettiin Nebukadnessarin unen loppuosan perusteella?
31 Tämän selityksenä profetia jatkui seuraavasti: ”Noiden kuninkaiden päivinä taivaan Jumala pystyttää valtakunnan, joka ei ikinä tuhoudu. Eikä sitä valtakuntaa anneta millekään toiselle kansalle. Se murskaa kaikki nämä valtakunnat ja tekee niistä lopun, ja se itse pysyy aikojen hämärään asti, koska sinä näit, että vuoresta lohkesi kivi, käsien koskematta, ja että se murskasi raudan, kuparin, valusaven, hopean ja kullan. Suuri Jumala on itse ilmoittanut kuninkaalle, mitä on määrä tapahtua tämän jälkeen. Ja uni on varma, ja sen selitys on luotettava.” (Daniel 2:44, 45.)
32 Nebukadnessar käsitti, että hänen unensa oli palautettu hänen mieleensä ja selitetty, ja siksi hän tunnusti, että vain Danielin Jumala oli ”kuninkaiden Herra ja salaisuuksien Paljastaja”. Kuningas antoi myös Danielille ja hänen kolmelle heprealaistoverilleen huomattavat vastuuasemat. (Daniel 2:46–49.) Mutta mikä on Danielin ’luotettavan selityksen’ nykyinen merkitys?
’VUORI TÄYTTÄÄ MAAN’
33. Mistä ”vuoresta” ”kivi” lohkesi, ja milloin ja miten tämä tapahtui?
33 Kun ”kansakuntien määräajat” päättyivät lokakuussa 1914, ”taivaan Jumala” perusti taivaallisen Valtakunnan asettamalla voidellun Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, valtaistuimelle ”kuninkaiden Kuninkaaksi ja herrojen Herraksi” a (Luukas 21:24; Ilmestys 12:1–5; 19:16). Jehovan kaikkeudensuvereeniuden ”vuoresta” lohkesi näin messiaanisen Valtakunnan ”kivi” Jumalan voimasta, ihmiskäsien koskematta. Tämä taivaallinen hallitus on Jeesuksen Kristuksen käsissä, hänen jolle Jumala on suonut kuolemattomuuden (Roomalaisille 6:9; 1. Timoteukselle 6:15, 16). Siksi tätä ”meidän Herramme [Jumalan] ja hänen Kristuksensa valtakuntaa”, Jehovan kaikkeudensuvereeniuden ilmausta, ei anneta kenellekään toiselle. Se pysyy iäti. (Ilmestys 11:15.)
34. Miten Jumalan valtakunta syntyi ”noiden kuninkaiden päivinä”?
34 Valtakunta syntyi ”noiden kuninkaiden päivinä” (Daniel 2:44). Nämä eivät olleet ainoastaan niitä kuninkaita, joita kuvapatsaan kymmenen varvasta kuvasivat, vaan myös niitä, joita sen rautaiset, kupariset, hopeiset ja kultaiset osat kuvasivat. Vaikka Babylonian, Persian, Kreikan ja Rooman imperiumit olivat hävinneet maailmanvaltoina, niiden jäännökset olivat yhä olemassa vuonna 1914. Turkkilainen ottomaanien imperiumi hallitsi silloin Babylonian aluetta, ja kansalliset hallitukset toimivat Persiassa (Iranissa), Kreikassa ja Roomassa, Italiassa.
35. Milloin ”kivi” iskee kuvapatsasta, ja miten perusteellisesti kuvapatsas häviää?
35 Jumalan taivaallinen valtakunta iskee pian vertauskuvallista kuvapatsasta sen jalkateriin. Seurauksena on, että kaikki sen kuvaamat valtakunnat murskautuvat palasiksi, mikä tekee niistä lopun. ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa” tämä ”kivi” tosiaankin iskee niin musertavalla voimalla, että kuvapatsas jauhautuu tomuksi ja Jumalan myrskytuuli pyyhkäisee sen pois kuin puimatantereen akanat. (Ilmestys 16:14, 16.) Sen jälkeen, niin kuin kivi joka kasvoi vuorenkorkuiseksi ja täytti maan, Jumalan valtakunta tulee hallitusvuoreksi, joka vaikuttaa ”koko maahan”. (Daniel 2:35.)
36. Miksi messiaanista Valtakuntaa voidaan sanoa pysyväksi hallitukseksi?
36 Vaikka messiaaninen Valtakunta on taivaallinen, se ulottaa valtansa maapallollemme kaikkien maan päällä olevien tottelevaisten asukkaiden siunaukseksi. Tämä pysyvä hallitus ”ei ikinä tuhoudu”, eikä sitä ”anneta millekään toiselle kansalle”. Toisin kuin kuolevien ihmishallitsijoiden valtakunnat ”se itse pysyy aikojen hämärään asti”, ikuisesti. (Daniel 2:44.) Olkoon sinulla etu olla sen alamaisena iäti!
[Alaviite]
a Ks. tämän kirjan 6. lukua.
MITÄ SAIT SELVILLE?
• Mitä maailmanvaltoja Nebukadnessarin unen suunnattoman kuvapatsaan eri osat edustavat?
• Mitä maailmantilannetta raudan ja saven sekaiset jalkaterät ja kymmenen varvasta edustavat?
• Milloin ja mistä ”vuoresta” ”kivi” lohkesi?
• Milloin ”kivi” iskee kuvapatsasta?
[Tutkistelukysymykset]
[Tekstiruutu/Kuvat s. 63-67]
SOTURIKUNINGAS RAKENTAA IMPERIUMIN
BABYLONIAN kruununprinssi ja hänen armeijansa murskaavat farao Nekon egyptiläiset joukot Karkemisissa Syyriassa. Tappion kärsineet egyptiläiset pakenevat etelään kohti Egyptiä, ja babylonialaiset ajavat heitä takaa. Mutta Babylonista saapunut sanoma pakottaa voitollisen prinssin luopumaan takaa-ajostaan. Uutinen kertoo hänen isänsä Nabopolassarin kuolleen. Nebukadnessar antaa sotapäälliköilleen tehtäväksi tuoda takaisin sotavangit ja ryöstösaaliin ja palaa nopeasti kotiin ottamaan haltuunsa isänsä tyhjäksi jättämän valtaistuimen.
Näin Nebukadnessar nousi Babylonian valtaistuimelle vuonna 624 eaa. ja hänestä tuli Uusbabylonian imperiumin toinen hallitsija. Sittemmin 43-vuotisen hallituskautensa aikana hän valloitti alueet, jotka ennen olivat olleet Assyrian maailmanvallan hallussa, ja laajensi valta-aluettaan pohjoisessa Syyriaan, lännessä Palestiinaan ja etelässä aina Egyptin rajalle asti (ks. karttaa).
Neljäntenä hallitusvuotenaan (620 eaa.) Nebukadnessar teki Juudasta vasallivaltionsa (2. Kuninkaiden kirja 24:1). Kolme vuotta myöhemmin Juudan kapina johti siihen, että babylonialaiset piirittivät Jerusalemin. Nebukadnessar vei Jojakinin, Danielin ja muita vankeina Babyloniin. Kuningas vei mukanaan myös joitakin Jehovan temppelin välineitä. Hän teki Jojakinin sedästä, Sidkiasta, vasallikuninkaan Juudaan. (2. Kuninkaiden kirja 24:2–17; Daniel 1:6, 7.)
Jonkin aikaa myöhemmin Sidkiakin kapinoi liittoutumalla Egyptin kanssa. Nebukadnessar piiritti Jerusalemin jälleen, ja vuonna 607 eaa. hän mursi sen muurit, poltti temppelin ja tuhosi kaupungin. Hän surmasi kaikki Sidkian pojat ja sitten sokaisi Sidkian ja sitoi hänet viedäkseen hänet vankina Babyloniin. Nebukadnessar otti useimmat asukkaat vangeiksi ja kuljetti jäljelle jääneet temppelin välineet Babyloniin. ”Näin Juuda meni pakkosiirtolaisuuteen pois omasta maastaan.” (2. Kuninkaiden kirja 24:18–25:21.)
Nebukadnessar valloitti myös Tyroksen piirittämällä kaupunkia 13 vuotta. Piirityksen kuluessa jokaisen hänen sotilaansa pää ”tuli kaljuksi” kypärän hankauksesta ja olkapää ”hiertyi paljaaksi” piirityslaitteiden rakentamisessa käytettyjen materiaalien kantamisesta (Hesekiel 29:18). Lopulta Tyros antautui Babylonian joukoille.
”Babylonin kuningas” oli ilmeisesti loistava strategi. Joissakin kirjallisissa, varsinkin babylonialaista alkuperää olevissa viittauksissa häntä kuvaillaan myös oikeudenmukaiseksi kuninkaaksi. Raamattu ei suoranaisesti kuvaile Nebukadnessaria oikeudenmukaiseksi, mutta profeetta Jeremia sanoi, että vaikka Sidkia olikin kapinoinut, häntä kohdeltaisiin hyvin, ’jos hän menisi Babylonin kuninkaan ruhtinaiden luo’ (Jeremia 38:17, 18). Ja Jerusalemin hävityksen jälkeen Nebukadnessar kohteli Jeremiaa kunnioittavasti. Kuningas antoi Jeremiasta seuraavan käskyn: ”Ota hänet ja pidä sinä häntä silmällä äläkä tee hänelle mitään pahaa, vaan tee hänelle niin kuin hän sinulle puhuu.” (Jeremia 39:11, 12; 40:1–4.)
Hallintomiehenä Nebukadnessar havaitsi nopeasti, millaiset ominaisuudet ja kyvyt oli Danielilla ja hänen kolmella toverillaan, Sadrakilla, Mesakilla ja Abednegolla, joiden heprealaiset nimet olivat Hananja, Misael ja Asarja. Kuningas käytti heitä sen vuoksi vastuunalaisissa asemissa valtakunnassaan. (Daniel 1:6, 7, 19–21; 2:49.)
Uskonnollisesti Nebukadnessar oli erityisesti Mardukin, Babylonin pääjumalan, palvoja. Kuningas antoi kaikista valloituksistaan kunnian Mardukille. Babylonissa hän rakensi ja kaunisti Mardukin ja lukuisien muiden babylonilaisten jumalien temppeleitä. Duran tasangolle pystytetty kultainen kuvapatsas on saatettu omistaa Mardukille. Ja Nebukadnessar näyttää luottaneen voimakkaasti ennusteluun sotilaallisten toimiensa suunnittelussa.
Nebukadnessar ylpeili myös Babylonin, aikansa suurimman muurein ympäröidyn kaupungin, restauroimisesta. Viimeistelemällä kaupungin massiiviset kaksoismuurit, joiden rakentamisen hänen isänsä oli aloittanut, Nebukadnessar teki kaupungista näennäisesti valloittamattoman. Kuningas korjasi kaupungin sydämessä olevan vanhan palatsin ja rakensi kesäpalatsin parin kilometrin päähän siitä pohjoiseen. Ilahduttaakseen meedialaista kuningatartaan, joka ikävöi kotimaansa kukkuloita ja metsiä, Nebukadnessar kertoman mukaan rakennutti riippuvat puutarhat, jotka on luokiteltu yhdeksi vanhan ajan maailman seitsemästä ihmeestä.
”Eikö tämä ole se suuri Babylon, jonka minä olen väkevyyteni voimalla rakentanut kuninkaallista huonetta varten ja majesteettiuteni kunniaksi?” kerskaili kuningas eräänä päivänä kävellessään pitkin Babylonin kuninkaallista palatsia. ”Sanan vielä ollessa kuninkaan suussa” hän tuli mielenvikaiseksi. Hän söi kasveja eikä kyennyt hallitsemaan seitsemään vuoteen, aivan kuten Daniel oli ennustanut. Tämän ajanjakson päätyttyä valtakunta palautettiin Nebukadnessarille, joka sitten hallitsi vuoteen 582 eaa. saakka, jolloin hän kuoli. (Daniel 4:30–36.)
MITÄ SAIT SELVILLE?
Mitä voidaan sanoa Nebukadnessarista
• strategina?
• hallintomiehenä?
• Mardukin palvojana?
• rakentajana?
[Kartta]
(Ks. painettu julkaisu)
BABYLONIAN IMPERIUMI
PUNAINENMERI
Jerusalem
Eufrat
Tigris
Ninive
Susa
Babylon
Ur
[Kuva]
Babylon, muurein ympäröidyistä kaupungeista aikansa suurin
[Kuva]
Mardukin vertauskuva oli lohikäärme
[Kuva]
Babylonin kuuluisat riippuvat puutarhat
[Kaavio/Kuva s. 56]
(Ks. painettu julkaisu)
DANIELIN PROFETIAN MAAILMANVALLAT
Suunnaton kuvapatsas (Daniel 2:31–45)
BABYLONIA vuodesta 607 eaa. lähtien
MEEDO-PERSIA vuodesta 539 eaa. lähtien
KREIKKA vuodesta 331 eaa. lähtien
ROOMA vuodesta 30 eaa. lähtien
ANGLOAMERIKKALAINEN MAAILMANVALTA vuodesta 1763 lähtien
POLIITTISESTI JAKAUTUNUT MAAILMA lopun aikana
[Kokosivun kuva s. 47]
[Kokosivun kuva s. 58]
