Tutkielmia henkeytetystä Raamatusta ja sen taustasta

1. tutkielma: Käynti Luvatussa maassa

Maan eri alueet, sen pinnanmuodostus, sen vuoret ja laaksot, sen joet ja järvet sekä sen ilmasto, maaperä ja kasvillisuus.

1. a) Miksi nimitys ”Luvattu maa” on erittäin osuva? b) Minkä loistoisan odotteen voimme pitää mielessämme tutkiessamme tuon maan maantiedettä?

 JEHOVA Jumala määräsi muinaisen Luvatun maan rajat. (2. Moos. 23:31; 4. Moos. 34:1–12; Joos. 1:4) Satojen vuosien ajan tuota aluetta sanottiin Palestiinaksi, mikä nimi on peräisin latinalaisesta sanasta Palaestina ja kreikkalaisesta sanasta Pa·lai·stiʹnē. Jälkimmäinen sana johtuu heprean kielen sanasta Peleʹšet. Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa Peleʹšet käännetään vastineella ”Filistea”, ja sillä tarkoitetaan vain filistealaisten, Jumalan kansan vihollisten, aluetta. (2. Moos. 15:14) Koska Jehova lupasi tuon maan uskolliselle Abrahamille ja hänen jälkeläisilleen, nimitys ”Luvattu maa” tai ”Lupauksen maa” on kuitenkin erittäin osuva. (1. Moos. 15:18; 5. Moos. 9:27, 28; Hepr. 11:9) Maasto tuossa maassa vaihtelee huomattavasti, niin että tuolla pienellä alueella on monia eri puolilta maapalloa löytyviä erikoispiirteitä ja vastakohtia. Jos Jehova pystyi antamaan muinaisille todistajilleen perinnöksi tällaisen monivivahteisen kauniin lupauksen maan, niin varmasti hän voi antaa vihkiytyneille palvojilleen loistoisan uuden maailman paratiisinkin, joka ulottuu koko maapallolle ja joka vuorineen, laaksoineen, jokineen ja järvineen tuottaa heille iloa. Kiinnittäkäämme nyt tarkkaa huomiota Luvatun maan maantieteellisiin piirteisiin tehdessämme sinne kuvitellun matkan. a

MAAN KOKO

2. Miten suuren osan Luvattua maata juutalaiset asuttivat, ja millä muulla alueella heitä asui?

² Niiden Jumalan asettamien rajojen mukaan, jotka esitetään 4. Mooseksen kirjan 34:1–12:ssa, Israelille luvatun maan piti olla kapea maakaistale. Sen oli määrä olla noin 480 kilometriä pitkä ja keskimäärin 55 kilometriä leveä. Vasta kuninkaiden Daavidin ja Salomon hallituskausien aikana koko tämä luvattu alue vallattiin ja lukuisat sillä asuneet kansat alistettiin valtaan. Juutalaisten varsinaisesti asuttaman alueen katsotaan kuitenkin yleensä ulottuneen Danista Beersebaan, joten se oli pohjois-eteläsuunnassa noin 240 kilometriä pitkä. (1. Kun. 4:25) Maan leveys Karmelin vuoresta Galileanmereen on noin 50 kilometriä, ja etelässä, missä Välimeren rantaviiva kaartuu vähitellen lounaaseen, leveys on Gazan ja Kuolleenmeren kohdalla yli 80 kilometriä. Asuttu alue Jordanvirran länsipuolella oli pinta-alaltaan vain noin 15000 neliökilometriä. Israelilaisia asui kuitenkin myös Jordanin itäpuolella olevilla alueilla (jotka eivät kuuluneet alun perin luvattujen rajojen sisäpuolelle), joten koko asuttu maa-alue oli runsaat 25000 neliökilometriä.

LUONNOLLINEN ALUEJAKO

3. Käytä kappaleen ohella karttaa ”Luvatun maan luonnollinen aluejako” ja kerro lyhyesti, mihin alueisiin maan seuraavat osat luonnostaan jakautuvat: a) Jordanin länsipuoliset tasangot, b) Jordanin länsipuoliset vuoriseudut, c) Jordanin itäpuoliset vuoret ja ylätasangot.

³ Käynnillämme Luvattuun maahan voimme havaita, että maa jakautuu luonnostaan seuraaviin osiin. Alla oleva luettelo on avain oheiseen karttaan, josta näkyvät käsiteltävien alueiden likimääräiset rajat.

Maantieteelliset alueet

A. Suurenmeren rannikko. – Joos. 15:12.

B. Jordanin länsipuoliset tasangot

1. Asserin tasanko. – Tuom. 5:17.

2. Dorin rannikkokaistale. – Joos. 12:23.

3. Saaronin laidunmaat. – 1. Aikak. 5:16.

 4. Filistean tasanko. – 1. Moos. 21:32; 2. Moos. 13:17.

5. Itä-länsisuuntainen keskuslaakso

a. Megiddon tasanko. – 2. Aikak. 35:22.

b. Jisreelin alatasanko. – Tuom. 6:33.

C. Jordanin länsipuoliset vuoriseudut

1. Galilean kukkulat. – Joos. 20:7; Jes. 8:23 [9:1], UM.

2. Karmelin kukkulat. – 1. Kun. 18:19, 20, 42.

3. Samarian kukkulat. – Jer. 31:5; Aam. 3:9.

4. Sefela. – Joos. 11:2; Tuom. 1:9; UM.

5. Juudan vuorimaa. – Joos. 11:21.

6. Juudan erämaa (Jesimon). – Tuom. 1:16; 1. Sam. 23:19.

7. Negeb. – 1. Moos. 12:9; 4. Moos. 21:1; UM.

8. Paranin erämaa. – 1. Moos. 21:21; 4. Moos. 13:2–4 [1–3].

D. Suuri Araba (hautavajoama). – 2. Sam. 2:29; Jer. 52:7; UM.

1. Hulan syvänne

2. Galileanmeren ympäristö. – Matt. 14:34; Joh. 6:1.

3. Jordanin laakson alue (Al Ghor). – 1. Kun. 7:46;

2. Aikak. 4:17; Luuk. 3:3.

4. Suolameri (Kuollutmeri, Arabanmeri). – 4. Moos. 34:3;

5. Moos. 4:49, UM; Joos. 3:16, UM.

5. Araba (Suolameren eteläpuolella). – 5. Moos. 2:8.

E. Jordanin itäpuoliset vuoret ja ylätasangot.

– Joos. 13:9,16, 17, 21; 20:8.

1. Basanin maa. – 1. Aikak. 5:11; Ps. 68:16 [15].

2. Gileadin maa. – Joos. 22:9.

3. Ammonin maa ja Moabin maa. – Joos. 13:25; 1. Aikak. 19:2;

5. Moos. 1:5.

4. Edomin vuoriylänkö. – 4. Moos. 21:4; Tuom. 11:18.

F. Libanonin vuoret. – Joos. 13:5.

A. SUURENMEREN RANNIKKO

4. Mitkä ovat merenrannikolle tunnusomaisia piirteitä, ja millainen ilmasto siellä on?

⁴ Aloittaessamme käyntimme lännestä näemme ensin merenrannan, joka reunustaa kaunista, sinistä Välimerta. Koska laajat alueet ovat hiekkadyynien peitossa, ainoa hyvä luonnonsatama Karmelin vuoren eteläpuolella on Joppessa; Karmelin pohjoispuolella on sen sijaan useita hyviä luonnonsatamia. Tällä rannikkoalueella asuneista foinikialaisista tuli kuuluisia merenkulkijoita. Vuoden keskilämpö tällä aurinkoisella rannikolla on miellyttävä, 19 °C, joskin kesät ovat hyvin kuumia, sillä silloin päivälämpötila Gazassa on keskimäärin 34 °C.

B-1 ASSERIN TASANKO

5, 6. Kuvaile lyhyesti a) Asserin tasankoa ja b) Dorin rannikkokaistaletta.

⁵ Tämä rannikkotasanko ulottuu noin 40 kilometrin päähän Karmelin vuoresta pohjoiseen. Se on enimmillään noin 13 kilometrin levyinen, ja se kuuluu Asserin heimolle määrättyyn maa-alueeseen. (Joos. 19:24–30) Se oli hedelmällinen ja tuottoisa tasankokaistale, jolta toimitettiin ruokaa Salomon kuninkaalliseen pöytään. – 1. Moos. 49:20; 1. Kun. 4:7, 16.

B-2 DORIN RANNIKKOKAISTALE

⁶ Tämä maakaistale reunustaa Karmelin vuorijonoa yli 30 kilometrin pituudelta. Se on ainoastaan nelisen kilometriä leveä. Se on oikeastaan vain Karmelin ja Välimeren välinen rannikkokaistale. Sen eteläosassa on Dorin satamakaupunki, ja sen eteläpuolelta alkavat hiekkadyynit. Dorin takana olevilla kukkuloilla tuotettiin herkkuruokia Salomon pitoihin. Yksi Salomon tyttäristä oli naimisissa tämän alueen valtuutetun kanssa. – 1. Kun. 4:7, 11.

B-3 SAARONIN LAIDUNMAAT

7. a) Miten Saaroniin viitataan eräässä ennustuksessa ja miksi? b) Mihin tätä seutua käytettiin heprealaisten aikoina?

⁷ Koska Saaronin kukkasten kauneudesta oli tullut jo sananparsi, on sopivaa, että se mainittiin ennallistettua Israelin maata koskevassa Jesajan profeetallisessa näyssä. (Jes. 35:2) Saaron on hedelmällinen, runsasvetinen maa. Se on 16–19 kilometrin levyinen tasanko, joka ulottuu noin 65 kilometriä Dorin rannikkokaistaleesta etelään. Heprealaisten aikoina Saaronin pohjoisosassa kasvoi tammimetsiä. Monet katraat kävivät siellä laitumella viljankorjuun jälkeen. Siitä syystä aluetta sanottiin Saaronin laidunmaiksi. Kuningas Daavidin aikaan pidettiin kuninkaan karjalaumoja Saaronissa. (1. Aikak. 27:29) Nykyään tällä alueella on laajoja sitruspuulehtoja.

B-4 FILISTEAN TASANKO

8. Missä on Filistean tasanko, ja mitä erikoispiirteitä sillä on?

⁸ Tämä maa-alue ulottuu Saaronin laidunmaista noin 80 kilometriä rantaa pitkin etelään ja noin 25 kilometriä sisämaahan. (1. Kun. 4:21) Rantaviivaa reunustavat hiekkadyynit ulottuvat sisämaahan toisinaan jopa kuuden kilometrin päähän. Kumpuileva tasanko kohoaa aromaisena 30 metristä 200 metrin korkeuteen Gazan eteläpuolelle saavuttaessa. Maaperä on tuottoisaa, mutta sateita ei tule kovin runsaasti, ja kuivuus onkin ainaisena uhkana.

B-5 ITÄ-LÄNSISUUNTAINEN KESKUSLAAKSO

9. a) Mitkä kaksi osaa muodostavat itä-länsisuuntaisen keskuslaakson, ja mitä käytännöllistä arvoa sillä oli? b) Kuvaile tämän alueen yleistä pinnanmuodostusta käyttämällä piirroksia sivulta 273 (taulukko ”Luvatun maan läpileikkauksia”).

⁹ Itä-länsisuuntainen keskuslaakso muodostuu oikeastaan kahdesta osasta, lännessä sijaitsevasta Megiddon laaksotasangosta eli Esdraelonista ja idässä sijaitsevasta Jisreelin alatasangosta. (2. Aikak.  35:22; Tuom. 6:33) Koko tätä laaksoa pitkin oli helppo kulkea maan poikki Jordanin hautavajoamasta Välimeren rannikolle, ja siitä tuli tärkeä kauppareitti. Megiddon tasanko pysyy kuivana Kisonin purolaakson takia, joka työntyy Karmelin vuoren ja Galilean kukkuloiden välisestä kapeasta solasta Asserin tasangolle ja sieltä Välimereen. Tämä vaatimaton vesiväylä kuivuu lähes kokonaan kesäkuukausina, mutta muina aikoina se paisuu vuolaaksi virraksi. – Tuom. 5:21.

10. a) Kuvaile Jisreelin alatasankoa. b) Mihin Raamatun tapahtumiin tämä alue liittyy?

¹⁰ Jisreelin alatasanko laskee kaakkoon kohti Jordania. Tämä laaksokäytävä, Jisreelin tasanko, on noin 3 kilometriä leveä ja lähes 20 kilometriä pitkä. Se laskee tasaisesti yli 90 metrin korkeudesta noin 120 metriä merenpinnan alapuolelle lähellä Bet-Seania. Koko tämä keskuslaakso on hyvin hedelmällinen, ja Jisreelin seutu on koko maan viljavimpia osia. Nimi Jisreel merkitseekin ’Jumala kylvää siementä’. (Hoos. 2:22) Raamatussa puhutaan tämän alueen miellyttävyydestä ja kauneudesta. (1. Moos. 49:15) Sekä Megiddolla että Jisreelillä oli strateginen asema Israelin ja sen ympärillä asuneiden kansojen välisissä taisteluissa, ja Baarak, Gideon, kuningas Saul ja Jeehu taistelivat täällä. – Tuom. 5:19–21; 7:12; 1. Sam. 29:1; 31:1, 7; 2. Kun. 9:27.

C-1 GALILEAN KUKKULAT

11, 12. a) Missä määrin Jeesus toimi palveluksensa aikana Galileassa, ja ketkä olivat kotoisin tältä alueelta? b) Vertaa Ylä- ja Ala-Galileaa toisiinsa.

¹¹ Jeesus todisti Jehovan nimestä ja valtakunnasta suurimmaksi osaksi juuri Galilean kukkuloiden eteläosassa (ja Galileanmeren ympäristössä). (Matt. 4:15–17; Mark. 3:7) Useimmat Jeesuksen seuraajista, muun muassa kaikki hänen 11 uskollista apostoliaan, olivat kotoisin Galileasta. (Apt. 2:7) Aluetta sanotaan toisinaan Ala-Galileaksi, ja se on todella ihastuttavaa seutua; kukkulat ovat korkeintaan 600 metriä korkeita. Syksystä kevääseen tällä miellyttävällä alueella ei ole puutetta sateesta, joten se ei tästä syystä ole autiomaata. Keväisin kaikki mäenrinteet hehkuvat kukkaloistossa, ja laaksosyvänteissä kasvaa runsaasti viljaa. Pienillä ylätasangoilla on hedelmällistä viljelysmaata, ja oliivipuut ja viiniköynnökset viihtyvät hyvin kukkuloilla. Raamatusta tunnettuja kaupunkeja alueella ovat Nasaret, Kaana ja Nain. (Matt. 2:22, 23; Joh. 2:1; Luuk. 7:11) Tämä alue tarjosi Jeesukselle runsaasti aineistoa hänen kuvauksiinsa. – Matt. 6:25–32; 9:37, 38.

¹² Pohjoisosassa eli Ylä-Galileassa kukkulat kohoavat yli 1100 metrin korkeuteen ja ovat jo oikeastaan Libanonin vuorten juurella olevia kukkuloita. Ylä-Galilea on tuulenpieksämää syrjäseutua, ja siellä sataa usein rankasti. Raamatullisina aikoina länsirinteet olivat tiheän metsän peitossa. Alue määrättiin Naftalin heimolle. – Joos. 20:7.

C-2 KARMELIN KUKKULAT

13. a) Mikä Karmel oikeastaan on? b) Mitä siitä kerrotaan Raamatussa?

¹³ Karmelin vuoriniemeke työntyy majesteettisena Välimereen. Karmel on oikeastaan lähes 50 kilometrin pituinen vuorijono, joka kohoaa 545 metrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle. Se ulottuu Samarian kukkuloilta Välimereen, ja niemenkärki, joka on pääharjanteena luoteispäässä, on unohtumattoman viehättävä ja kaunis. (Laul. l. 7:5) Nimi Karmel merkitsee ’hedelmätarhaa’, ja se sopiikin hyvin tähän hedelmälliseen vuoriniemekkeeseen, jota kuuluisat viinitarhat sekä hedelmä- ja oliivipuut koristavat. Jesajan 35:2:ssa sitä käytetään ennallistetun Israelin maan hedelmällisen loiston vertauskuvana: ’Sille annetaan Karmelin ihanuus.’ Juuri täällä Elia haastoi Baalin papit ja Jehovan ”tuli iski alas” todistukseksi Hänen ylimmyydestään, ja juuri Karmelin huipulta Elia kiinnitti huomion pieneen pilveen, josta tuli kova rankkasade, niin että Israelia vaivannut kuivuus ihmeen välityksellä päättyi. – 1. Kun. 18:17–46.

C-3 SAMARIAN KUKKULAT

14. Mitkä heimot asettuivat asumaan Samarian kukkuloille, ja millaiseen viljelykseen alue on sopiva?

¹⁴ Tämän alueen eteläosassa on korkeampia kukkuloita, jotka idässä kohoavat yli 900 metrin korkeuteen. (1. Sam. 1:1) Tällä alueella sataa enemmän ja säännöllisemmin kuin sen eteläpuolella sijaitsevassa Juudassa. Joosefin nuoremman pojan Efraimin jälkeläiset asettuivat asumaan tälle seudulle. Sen pohjoisosassa, joka määrättiin arvalla Joosefin vanhemman pojan Manassen heimon toiselle puoliskolle, on laaksosyvänteitä ja pieniä kukkuloiden ympäröimiä tasankoja. Tämä vuorimaa ei ole kovin hedelmällistä, vaikka siellä kukkuloiden alarinteiden mittavan pengertämisen ansiosta onkin viinitarhoja ja oliivilehtoja. (Jer. 31:5) Suuremmat laaksosyvänteet sopivat kuitenkin erinomaisesti viljanviljelyyn ja muuhun maanviljelykseen. Raamatullisina aikoina tällä seudulla oli monia kaupunkeja. Pohjoisen valtakunnan aikana kolme peräkkäistä pääkaupunkia – Sikem, Tirsa ja Samaria – olivat Manassen alueella, ja koko aluetta alettiin sanoa Samariaksi tuon pääkaupungin mukaan. – 1. Kun. 12:25; 15:33; 16:24.

15. a) Miten Mooseksen Joosefille lausuma siunaus täyttyi Samarian alueessa? b) Miten maata siunattiin edelleen Jeesuksen aikana?

¹⁵ Mooseksen Joosefille lausuma siunaus tosiaan täyttyi tässä maassa. ”Joosefista hän sanoi: ’Siunatkoon Jehova jatkuvasti hänen maataan taivaan valioanneilla, kasteella, – – ja auringon valiotuotteilla ja kuukuukausien valiosadolla ja idän vuorten parhaimmalla sekä ajan hämärään asti pysyvien kukkuloiden valioanneilla.’” (5. Moos. 33:13–15, UM) Se oli tosiaan ihastuttava maa. Sen vuoret olivat sankan metsän peitossa, sen laaksot tuottoisia, ja sinne muodostui monia kukoistavia ja  runsasväkisiä kaupunkeja. (1. Kun. 12:25; 2. Aikak. 15:8) Myöhempinä aikoina Jeesus ja myös hänen opetuslapsensa saarnasivat Samarian maassa, ja kristillisyys sai sieltä paljon kannattajia. – Joh. 4:4–10; Apt. 1:8; 8:1, 14.

C-4 SEFELA

16. a) Mikä on tunnusomaista Sefelalle? b) Mikä merkitys alueella oli raamatullisina aikoina?

¹⁶ Vaikka nimi Sefela (”Alankomaa”, KR) merkitsee ’alankoa’, alue on todellisuudessa mäkistä seutua, jonka huiput ulottuvat eteläosassa noin 450 metrin korkeuteen ja joka on useiden itä-länsisuuntaisten laaksojen pirstoma. (2. Aikak. 26:10, UM) Alue kohoaa suoraan Filistean rannikkotasangon itäpuolella, ja sitä voidaan pitää alankona ainoastaan kauempana idässä oleviin korkeampiin Juudan vuoriin verrattuna. (Joos. 12:8) Sen kukkuloilla, jotka olivat sykomoripuiden peitossa, on nykyään viinitarhoja ja oliivilehtoja. (1. Kun. 10:27, UM) Siellä oli monia kaupunkeja. Raamatun historian aikoina se oli puskurivyöhyke israelilaisten ja filistealaisten tai minkä tahansa muiden sellaisten armeijoiden välillä, jotka yrittivät hyökätä Juudaan rannikkotasangon suunnalta. – 2. Kun. 12:17; Ob. 19, UM.

C-5 JUUDAN VUORIMAA

17. a) Miten tuottoisa Juudan vuorimaa oli raamatullisina aikoina, ja miten on asian laita nykyään? b) Mihin tarkoitukseen Juudaa pidettiin hyvänä paikkana?

¹⁷ Tämä kallioinen vuoristoalue on noin 80 kilometriä pitkä ja noin 30 kilometriä leveä, ja sen huippujen korkeus merenpinnasta vaihtelee 600 metristä 1000 metriin. Raamatullisina aikoina alue oli metsien peitossa, ja etenkin läntisillä kukkuloilla ja laaksoissa oli runsaasti viljapeltoja, oliivipuita ja viinitarhoja. Tältä alueelta israelilaiset saivat paljon hyvää viljaa, öljyä ja viiniä. Varsinkin Jerusalemin ympäristöseutu on raamatullisten aikojen jälkeen kärsinyt paljon hakkuista ja näyttää siksi entiseen verrattuna hedelmättömältä. Talvisin sataa joskus lunta keskiosan korkeimmilla kohdilla, esimerkiksi Betlehemissä. Juudaa pidettiin muinoin mainiona kaupunkien ja linnoitusten sijaintipaikkana, ja tukalina aikoina ihmiset saattoivat paeta näille vuorille turvaan. – 2. Aikak. 27:4.

18. a) Milloin Jerusalemista tuli Israelin ja Juudan pääkaupunki? b) Mitä kiinnostavia piirteitä kaupunkiin liittyy?

¹⁸ Jerusalemilla, jota sanotaan myös Siioniksi sen linnoituksen mukaan, on huomattava sija Juudan ja Israelin historiassa. (Ps. 48:2, 3 [1, 2]) Se oli alun perin kanaanilaisten Jebus-niminen kaupunki, joka sijaitsi korkealla kohdalla Hinnomin laakson ja Kidronin laakson yhtymäkohdan tuntumassa. Sen jälkeen kun Daavid valloitti sen ja teki siitä pääkaupungin, se laajeni luoteeseen ja käsitti lopulta myös Tyropoionin laakson. Aikanaan Hinnomin laaksoa alettiin sanoa Gehennaksi. Koska juutalaiset uhrasivat siellä epäjumalille, se julistettiin epäpuhtaaksi ja muutettiin roskien ja kelvottomien rikollisten ruumiiden kaatopaikaksi. (2. Kun. 23:10; Jer. 7:31–33) Sen tulesta tuli siksi täydellisen tuhon vertauskuva. (Matt. 10:28; Mark. 9:47, 48) Jerusalem sai vain pienen osan vedestään Kidronin laakson länsipuolella sijainneesta Siloamin lammikosta, ja Hiskia suojasi sen rakentamalla ulkomuurin, joka sulki lammikon kaupungin sisäpuolelle. – Jes. 22:11; 2. Aikak. 32:2–5.

C-6 JUUDAN ERÄMAA (JESIMON)

19. a) Miten Jesimon on nimensä merkityksen mukainen? b) Mitä Raamatussa kerrottuja tapahtumia sattui tällä seudulla?

¹⁹ Juudan erämaata nimitetään Raamatussa Jesimoniksi, joka merkitsee ’aavikkoa’. (1. Sam. 23:19, UM, viitelaitos [engl.], alaviite) Varsin kuvaava ja osuva nimi! Erämaa käsittää Juudean itäisten vuorten hedelmättömien liitukivimuodostumien karut rinteet, joille kertyy korkeuseroa yli 900 metriä vajaan 25 kilometrin matkalla kohti Kuolluttamerta, jossa ne päättyvät rosoisten rantakallioiden seinämäksi. Jesimonissa ei ole kaupunkeja, ja asutus on harvaa. Juuri Juudan erämaahan Daavid pakeni kuningas Saulia, tämän erämaan ja Jordanvirran välisellä alueella Johannes Kastaja saarnasi, ja juuri tälle seudulle Jeesus vetäytyi paastotessaan 40 päivää. b – 1. Sam. 23:14; Matt. 3:1; Luuk. 4:1.

C-7 NEGEB

20. Kuvaile Negebiä.

²⁰ Juudan vuorten eteläpuolella sijaitsee Negeb (”Etelämaa”, KR), jossa patriarkat Abraham ja Iisak asuivat monia vuosia. (1. Moos. 13:1–3; 24:62; UM) Raamatussa tämän alueen eteläosaa sanotaan myös ”Sinin erämaaksi”. (Joos. 15:1, UM) Jokseenkin kuiva Negeb ulottuu pohjoisessa sijaitsevasta Beerseban alueesta etelässä sijaitsevaan Kades-Barneaan. (1. Moos. 21:31; 4. Moos. 13:2–4, 27 [1–3, 26]; 32:8) Maa laskeutuu Juudan vuorilta peräkkäisinä itä-länsisuuntaisina harjanteina ja muodostaa näin luonnollisen esteen etelästä tulevalle liikenteelle tai hyökkäykselle. Negebin itäosan kukkuloilta länteen rannikolle mentäessä maasto muuttuu erämaatasangoksi. Kesäisin maa on yhtä hedelmätön kuin aavikko joidenkin puronotkojen lähialueita lukuun ottamatta. Vettä voidaan kuitenkin saada kaivamalla kaivoja. (1. Moos. 21:30, 31) Nykyinen Israelin valtio viljelee ja kastelee joitakin Negebiin kuuluvia alueita. ”Egyptinvirta” oli Negebin lounaisraja sekä osa Luvatun maan etelärajaa. – 1. Moos. 15:18, UM.

C-8 PARANIN ERÄMAA

21. Missä Paran sijaitsee, ja mikä osa sillä oli Raamatun historiassa?

²¹ Paranin erämaa sijaitsee Negebin eteläpuolella ja sulautuu Sinin erämaahan. Lähdettyään Siinailta  israelilaiset ylittivät tämän erämaan matkallaan Luvattuun maahan, ja juuri Paranista Mooses lähetti 12 vakoojaa. – 4. Moos. 13:1–4 [12:16–13:3].

D. SUURI ARABA (HAUTAVAJOAMA)

22. Käytä tämän kappaleen ohella sivun 272 karttaa ja sivun 273 piirroksia ja kuvaile lyhyesti Araban (hautavajoaman) pääpiirteitä ja niiden suhdetta ympäröivään alueeseen.

²² Suuri hautavajoama on maapallon erikoisimpia luonnonmuodostumia. Raamatussa siitä osasta, joka halkaisee Luvatun maan pohjoisesta etelään, käytetään nimeä ”Araba”. (Joos. 18:18, UM) Toisen Samuelin kirjan 2:29:ssä (UM) tätä maankuoren repeämää kuvataan rotkoksi. Sen pohjoispuolella on Hermoninvuori. (Joos. 12:1) Hautavajoama laskeutuu Hermonin juurelta jyrkästi etelää kohti, niin että Kuolleenmeren pohja on noin 800 metriä merenpinnan alapuolella. Kuolleenmeren eteläpäästä jatkuessaan Araba kohoaa, niin että jotakuinkin Kuolleenmeren ja Akabanlahden puolivälissä se on noin 200 metriä merenpinnan yläpuolella. Sen jälkeen se laskee jyrkästi Punaisenmeren itähaaran haaleisiin vesiin. Oheisissa läpileikkauskartoissa esitetään hautavajoama suhteessa sitä ympäröivään maastoon.

D-1 HULAN SYVÄNNE

23. Mihin tapahtumiin Hulan alue raamatullisina aikoina liittyi?

²³ Hermoninvuoren juurelta alkaen Suuri hautavajoama laskee jyrkästi noin 490 metriä Hulan alueelle, joka on suunnilleen merenpinnan tasalla. Tämä alue on runsasvetistä seutua, ja se pysyy kauniin vihreänä kuumina kesäkuukausinakin. Daanilaiset asettuivat asumaan tälle alueelle Dan-nimiseen kaupunkiinsa, joka oli epäjumalanpalvonnan keskus tuomarien ajasta Israelin kymmenen heimon valtakunnan aikaan asti. (Tuom. 18:29–31; 2. Kun. 10:29) Filippuksen Kesareassa, lähellä muinaisen Danin sijaintipaikkaa, Jeesus vakuutti opetuslapsilleen olevansa Kristus, ja monien mielestä kirkastusnäky tapahtui kuusi päivää myöhemmin läheisellä Hermoninvuorella. Hulasta hautavajoama laskeutuu Galileanmereen, jonka pinta on noin 210 metriä merenpinnan alapuolella. – Matt. 16:13–20; 17:1–9.

D-2 GALILEANMEREN YMPÄRISTÖ

24. a) Mitä muita nimiä Galileanmerestä käytetään Raamatussa? b) Miltä sen ympäristö näytti Jeesuksen aikana?

²⁴ Galileanmeri ja sen ympäristö ovat ihastuttavaa seutua. c Kiinnostusta tätä aluetta kohtaan lisää se, että monet Jeesuksen palvelukseen liittyneet tapahtumat sattuivat juuri täällä. (Matt. 4:23) Tätä järveä sanotaan myös Gennesaretin- tai Kinneretinjärveksi ja Tiberiaanmereksi. (Luuk. 5:1; Joos. 13:27; Joh. 21:1) Se on todellisuudessa sydämenmuotoinen järvi, lähes 21 kilometriä pitkä ja leveimmältä kohdaltaan noin 11 kilometriä leveä, ja se muodostaa tärkeän vesivaraston koko maalle. Kukkulat ympäröivät sitä tiiviisti melkein joka puolelta. Järven pinta on noin 210 metriä merenpinnan alapuolella, minkä vuoksi talvet ovat miellyttäviä ja lämpimiä ja kesät hyvin pitkiä ja kuumia. Jeesuksen päivinä se oli pitkälle kehittyneen kalastuselinkeinon keskus, ja kukoistavat Korasinin, Betsaidan, Kapernaumin ja Tiberiaan kaupungit sijaitsivat järven rannalla tai lähellä sitä. Myrskyt voivat äkisti rikkoa järven tyyneyden. (Luuk. 8:23) Pieni kolmionmuotoinen Gennesaretin tasanko sijaitsee järven luoteispuolella. Maaperä on viljavaa, ja siitä voidaan korjata lähes kaikenlaista Luvatussa maassa tunnettua satoa. Keväisin heleänväriset rinteet hehkuvat niin verrattomassa loistossa, ettei mikään muu paikka Israelin maassa vedä sille vertoja. d

D-3 JORDANIN LAAKSON ALUE (AL GHOR)

25. Mitkä ovat Jordanin laakson tärkeimmät erikoispiirteet?

²⁵ Koko tätä rotkomaista laaksovajoamaa sanotaan myös ”Arabaksi”. (5. Moos. 3:17, UM) Arabit käyttävät siitä nykyään nimeä Al Ghor, joka merkitsee ’syvänköä’. Laakso alkaa Galileanmerestä ja on varsin leveä – paikka paikoin noin 19 kilometrin levyinen. Varsinainen Jordanvirta kulkee noin 45 metriä laaksotasangon alapuolella, ja se kiemurtelee 320 kilometriä 105 kilometrin matkalla Kuolleeseenmereen. e Vesi putoaa 27 ryöppyävänä koskena noin 180 metriä, ennen kuin se saavuttaa Kuolleenmeren. Alajuoksulla Jordania reunustaa pääasiassa tamariskien, oleanterien ja pajujen muodostama puu- ja pensastiheikkö, jossa leijonat pentuineen oleskelivat Raamatun aikoina. Seutu tunnetaan nykyään nimellä Zor, ja keväisin se on osaksi veden alla. (Jer. 49:19) Tämän kapean viidakkoisen kaistaleen yläpuolelle kohoaa kummallakin puolella Qattara, pienten ylätasankojen ja epätasaisten rinteiden muodostama karu, autio reunus, joka johtaa itse Al Ghorin tasangoille. Al Ghorin eli Araban pohjoisosassa tasangot ovat hyvin viljeltyjä. Eteläosassa, lähellä Kuolluttamerta sijaitsevan Araban ylätasangonkin, joka nykyään on hyvin kuivaa seutua, sanotaan joskus tuottaneen lukuisia eri taatelilajeja sekä monia muita trooppisia hedelmiä. Jeriko oli ja on yhä Jordanin laakson kuuluisin kaupunki. – Joos. 6:2, 20; Mark. 10:46.

D-4 SUOLAMERI (KUOLLUTMERI)

26. a) Mitä huomattavaa voit kertoa Kuolleestamerestä? b) Minkä silmäänpistävän todistuksen tämä seutu antaa Jehovan tuomioista?

²⁶ Tämä meri on merkillisimpiä vesialueita koko  maapallon pinnalla. Sitä sanotaan osuvasti kuolleeksi, sillä mitkään kalat eivät elä tässä meressä ja sen rannoilla on vain vähän kasvillisuutta. Raamatussa sitä sanotaan Suolamereksi tai Arabanmereksi, koska se sijaitsee Araban hautavajoamassa. (1. Moos. 14:3; Joos. 12:3, UM) Meren pituus pohjoisesta etelään on noin 75 kilometriä, ja leveydeltään se on 15 kilometriä. Sen pinta on noin 400 metriä Välimeren pintaa alempana, joten se on maapallon matalin kohta. Sen pohjoisosassa on lähes 400 metrin syvyinen kohta. Järveä ympäröivät joka puolelta hedelmättömät kukkulat ja jyrkät rantakalliot. Vaikka Jordanvirta tuokin siihen makeaa vettä, siitä ei lähde laskujokia, ja vesi vähenee siksi vain haihtumalla, mikä tapahtuu yhtä nopeasti kuin uuden veden virtaaminen. Paikallaan oleva vesi sisältää liuenneena noin 25 prosenttia kiinteää ainetta, enimmäkseen suolaa, ja se on myrkyllistä kaloille ja tuskallista ihmissilmille. Kuolleenmeren alueella käyviin matkailijoihin tekee usein vaikutuksen siellä vallitseva autiuden ja hävityksen tunne. Se on kuolleiden paikka. Vaikka koko seutu olikin aikoinaan ”runsasvetistä seutua – –, niin kuin Jehovan puutarha”, Kuolluttamerta ympäröivä alue on nykyään suureksi osaksi ”autio” ja on ollut sellainen lähes 4000 vuotta silmäänpistävänä todistuksena niiden Jehovan tuomioiden muuttumattomuudesta, jotka siellä pantiin täytäntöön Sodomalle ja Gomorralle. – 1. Moos. 13:10, UM; 19:27–29; Sef. 2:9.

D-5 ARABA (SUOLAMEREN ETELÄPUOLELLA)

27. Millainen alue muodostaa Araban eteläosan, ja kenen hallussa se oli muinoin?

²⁷ Luvatun maan hautavajoama jatkuu vielä 160 kilometriä etelään. Seutu on käytännöllisesti katsoen pelkkää aavikkoa. Sateita tulee vain harvoin, ja aurinko porottaa armottomasti. Tätäkin aluetta sanotaan Raamatussa ”Arabaksi”. (5. Moos. 2:8, UM) Suurin piirtein puolivälissä on korkein kohta, jossa maanpinta on 200 metriä merenpinnan yläpuolella; sitten se taas laskeutuu kohti etelää Akabanlahteen, Punaisenmeren itähaaraan. Tänne, Esjon-Geberin satamaan, Salomo rakensi laivaston. (1. Kun. 9:26) Suuren osan Juudan kuninkaiden hallitsemasta ajasta tämä Araban osa oli Edomin valtakunnan hallussa.

E. JORDANIN ITÄPUOLISET VUORET JA YLÄTASANGOT

28. Mitä merkitystä Basanin ja Gileadin mailla on ollut maanviljelyksen kannalta, ja miten nämä alueet liittyvät Raamatun historiaan?

²⁸ ”Jordanin itäpuoli” kohoaa jyrkästi hautavajoamasta ja muodostaa sarjan ylätasankoja. (Joos. 18:7, UM; 13:9–12; 20:8) Pohjoisessa on Basanin maa (E-1), joka annettiin yhdessä Gileadin toisen puoliskon kanssa Manassen heimolle. (Joos. 13:29–31) Se oli karjanhoitoon soveltuvaa maata, maanviljelykseen sopivaa hedelmällistä ylänköä, joka sijaitsee keskimäärin 600 metrin korkeudella merenpinnasta. (Ps. 22:13 [12]; Hes. 39:18; Jes. 2:13; Sak. 11:2) Jeesuksen päivinä tältä alueelta saatiin paljon viljaa, ja nykyäänkin sieltä saadaan maanviljelystuotteita. Seuraavana etelään päin mentäessä on Gileadin maa (E-2), jonka eteläinen puolisko määrättiin Gaadin heimolle. (Joos. 13:24, 25) Se on 1000 metrin korkeuteen kohoava vuoristoalue, jota talvella kastelevat runsaat sateet ja kesällä voimakas kaste. Se sopi myös hyvin karjanhoitoon ja oli erityisen kuuluisa palsamistaan. Nykyään se tunnetaan erinomaisista viinirypäleistään. (4. Moos. 32:1; 1. Moos. 37:25; Jer. 46:11) Daavid pakeni Absalomia Gileadin maahan, ja Jeesus saarnasi sen länsiosassa, ”Dekapoliin seuduilla”. – 2. Sam. 17:26–29; Mark. 7:31.

29. Mitkä maat sijaitsivat etelässä Jordanin itäpuolella, ja mistä ne tunnettiin?

²⁹ ”Ammonilaisten maa” (E-3) sijaitsee heti Gileadin eteläpuolella, ja puolet siitä annettiin Gaadin heimolle. (Joos. 13:24, 25; Tuom. 11:12–28) Se on kumpuilevaa ylätasankoa, joka sopii parhaiten lampaiden laiduntamiseen. (Hes. 25:5) Kauempana etelässä on ”Moabin maa”. (5. Moos. 1:5, UM) Moabilaiset olivat taitavia lammaspaimenia, ja lampaiden hoito on nykyaikaan asti ollut tuon alueen pääelinkeino. (2. Kun. 3:4) Kuolleenmeren kaakkoispuolella on sitten Edomin vuoriylänkö (E-4). Sen suurten linnoitettujen kauppakaupunkien, esimerkiksi Petran, raunioita on säilynyt nykyaikaan asti. – 1. Moos. 36:19–21; Ob. 1–4.

30. Mihin ylätasangot rajoittuvat idässä?

³⁰ Näiden kukkuloiden ja ylätasankojen itäpuolella on laaja kallioerämaa, joka esti tehokkaasti suoran kulun Luvatun maan ja Mesopotamian välillä ja pakotti näin karavaanit tekemään reitissään monien kilometrien mutkan pohjoiseen. Etelässä tämä erämaa yhtyy suuren Arabian autiomaan hiekkadyyneihin.

F. LIBANONIN VUORET

31. a) Mitä Libanonin vuoriin kuuluu? b) Mitkä Libanonin erikoispiirteet ovat säilyneet näihin aikoihin asti?

³¹ Huomattava piirre Luvatun maan maisemassa ovat Libanonin vuoret. Ne koostuvat oikeastaan kahdesta rinnakkaisesta vuorijonosta. Varsinaisen Libanonin vuorijonon juurella olevat kukkulat jatkuvat Ylä-Galileaan saakka. Nämä kukkulat ulottuvat monin paikoin merenrantaan asti. Tämän vuorijonon korkein huippu on noin 3000 metriä merenpinnan yläpuolella. Viereisen Antilibanonin vuorijonon korkein huippu on kaunis Hermoninvuori, joka kohoaa 2814 metriä merenpinnan yläpuolelle. Sen huipulta sulavasta lumesta ovat Jordanin vedet pääasiassa lähtöisin, ja sulava lumi synnyttää myös kastetta myöhäiskevään kuivana kautena. (Ps. 133:3) Libanonin vuoret olivat erityisen kuuluisia jättiläissetreistään, joiden puuta käytettiin Salomon temppelin rakentamiseen. (1.  Kun. 5:6–10) Vaikka nykyään onkin jäljellä vain muutamia setrimetsikköjä, alemmilla rinteillä kasvaa yhä viinitarhoja, oliivilehtoja ja hedelmäpuutarhoja niin kuin raamatullisina aikoinakin. – Hoos. 14:6–8 [5–7].

32. Miten Mooses kuvaili paikkansapitävästi Lupauksen maata?

³² Kun nyt päätämme käyntimme Jehovan Lupauksen maahan, joka sijaitsee idän luotaantyöntävän erämaan ja Suurenmeren välissä, voimme kuvitella mielessämme sen loiston, joka sillä oli Israelin päivinä. Se oli todellakin ”erittäin hyvä maa – – joka vuotaa maitoa ja hunajaa”. (4. Moos. 14:7, 8, UM; 13:24 [23]) Mooses puhui siitä seuraavin sanoin: ”Jehova, sinun Jumalasi, vie sinut hyvään maahan, purovesilaaksojen, laaksotasangolla ja vuoristossa pulppuavien lähteiden ja syvien vesien maahan, vehnän, ohran, viiniköynnösten, viikunoiden ja granaattiomenien maahan, öljyisten oliivien ja hunajan maahan, maahan jossa et syö leipää niukalti, jossa sinulta ei puutu mitään, maahan jonka kivet ovat rautaa ja jonka vuorista louhit kuparia. Kun olet syönyt ja tullut kylläiseksi, niin sinun täytyy siunata Jumalaasi Jehovaa sen hyvän maan vuoksi, jonka hän on sinulle antanut.” (5. Moos. 8:7–10, UM) Kiittäkööt samoin kaikki Jehovaa nykyään rakastavat häntä siitä, että hänen tarkoituksenaan on tehdä koko maapallosta loistoisa paratiisi muinaisen Lupauksen maan mallin mukaan. – Ps. 104:10–24.

[Alaviitteet]

[Tutkistelukysymykset]

 [Kartta s. 272]

(Ks. painettu julkaisu)

LUVATUN MAAN LUONNOLLINEN ALUEJAKO

(lähiympäristö mukaan luettuna)

KM 0 20 40 60 80 100

(Ks. läpileikkauksia V—V, W—W, X—X, Y—Y ja Z—Z viereiseltä sivulta)

MERKKIEN SELITYKSET

Välimeri

A Suurenmeren rannikko

Joppe

B-1 Asserin tasanko

B-2 Dorin rannikkokaistale

Dor

B-3 Saaronin laidunmaat

B-4 Filistean tasanko

Asdod

Askelon

Ekron

Gat

Gaza

B-5 Itä-länsisuuntainen keskuslaakso (Megiddon tasanko,

Jisreelin alatasanko)

Bet-Sean

C-1 Galilean kukkulat

Kaana

Nain

Nasaret

Tyros

C-2 Karmelin kukkulat

C-3 Samarian kukkulat

Beetel

Jeriko

Samaria

Tirsa

Sikem

C-4 Sefela

Lakis

C-5 Juudan vuorimaa

Betlehem

Geba

Hebron

Jerusalem

C-6 Juudan erämaa (Jesimon)

C-7 Negeb

Beerseba

Kades-Barnea

Egyptinvirta

C-8 Paranin erämaa

D-1 Hulan syvänne

Dan

Filippuksen Kesarea

D-2 Galileanmeren ympäristö

Betsaida

Kapernaum

Korasin

Galileanmeri

Tiberias

D-3 Jordanin laakson alue (Al Ghor)

Jordan

D-4 Suolameri (Kuollutmeri, Arabanmeri)

Suolameri

D-5 Araba (Suolameren eteläpuolella)

Esjon-Geber

Punainenmeri

E-1 Basanin maa

Damaskos

Edrei

E-2 Gileadin maa

Rabba

Ramot-Gilead

Jabbokin purolaakso

E-3 Ammonin maa ja Moabin maa

Hesbon

Kir-Hareset

Medeba

Arnonin purolaakso

Seredin purolaakso

E-4 Edomin vuoriylänkö

Petra

F Libanonin vuoret

Sidon

Libanonin vuoret

Hermoninvuori

 [Kartat s. 273]

(Ks. painettu julkaisu)

LUVATUN MAAN LÄPILEIKKAUKSIA

(Ks. paikkojen sijaintia viereiseltä sivulta)

Korkeusmittakaava on noin 10 kertaa pituusmittakaavaa suurempi

Efraimin poikkileikkaus lännestä itään (V—V)

Välimeri

B-3 Saaronin laidunmaat

C-3 Samarian kukkulat

D-3 Araba eli Jordanin laakso (Al Ghor)

Qattara

Zor

E-2 Gileadin maa

KM 0 5 10 15

METRIÄ

+900

+600

+300

0 (merenpinta)

−300

−600

Juudan poikkileikkaus lännestä itään (W—W)

Välimeri

B-4 hiekkadyynit

Filistean tasanko

C-4 Sefela

C-5 Juudan vuorimaa

Jerusalem

C-6 Juudan erämaa

D-4 hautavajoama

E-3 Ammonin maa ja Moabin maa

KM 0 5 10 15

METRIÄ

+900

+600

+300

0 (merenpinta)

−300

−600

Juudan poikkileikkaus lännestä itään (X—X)

Välimeri

B-4 hiekkadyynit

Filistean tasanko

C-4 Sefela

C-5 Juudan vuorimaa

C-6 Juudan erämaa

D-4 hautavajoama

Suolameri

E-3 Ammonin maa ja Moabin maa

KM 0 5 10 15

METRIÄ

+900

+600

+300

0 (merenpinta)

−300

−600

−900

Jordanin länsipuolisten vuorten pituusleikkaus etelästä pohjoiseen (Y—Y)

C-7 Negeb

C-5 Juudan vuorimaa

C-3 Samarian kukkulat

B-5 Jisreelin alatasanko

C-1 Galilean kukkulat

F

KM 0 10 20 30

METRIÄ

+900

+600

+300

0 (merenpinta)

Araban eli hautavajoaman pituusleikkaus etelästä pohjoiseen (Z—Z)

D-5

D-4 Suolameri

D-3 Araba eli Jordanin laakso (Al Ghor)

D-2 Galileanmeri

D-1 Hulan syvänne

F

KM 0 10 20 30

METRIÄ

+900

+600

+300

0 (merenpinta)

−300

−600

−900