3. tutkielma: Ajan virran tapahtumien ajoittaminen
Tutkielmia henkeytetystä Raamatusta ja sen taustasta
3. tutkielma: Ajan virran tapahtumien ajoittaminen
Raamatullisten aikojen ajanlasku sekä Raamatun heprealaisten ja kreikkalaisten kirjoitusten huomattavien tapahtumien ajoituksen tarkastelua.
1. a) Mikä ilmaisee Jehovan olevan täsmällinen ajoittaja? b) Miten Raamatun ajanlaskun ymmärtämisessä on edistytty?
ANTAESSAAN Danielille näyn ”pohjoisen kuninkaasta” ja ”etelän kuninkaasta” Jehovan enkeli käytti useita kertoja ilmausta ”määräaika”. (Dan. 11:6, 27, 29, 35, UM) Monet muutkin raamatunkohdat osoittavat Jehovan täsmälliseksi ajoittajaksi, joka toteuttaa tarkoituksensa juuri ajallaan. (Luuk. 21:24; 1. Tess. 5:1, 2) Sanassaan Raamatussa hän on esittänyt useita ”viittoja”, jotka auttavat meitä paikantamaan tärkeitä ajan virran tapahtumia. Raamatun ajanlaskun ymmärtämisessä on edistytty suuresti. Muiden muassa arkeologien tekemät tutkimukset luovat jatkuvasti valoa moniin eri ongelmiin ja auttavat meitä saamaan selville Raamatun tärkeiden tapahtumien oikean ajankohdan. – Sananl. 4:18.
2. Kerro esimerkki järjestysluvuilla laskemisesta.
2 Järjestys- ja perusluvut. Edellisestä tutkielmasta (kappaleista 24 ja 25) kävi ilmi, että perus- ja järjestyslukujen välillä on ero. Se tulisi pitää mielessä, kun ajoitamme Raamatussa mainittuja ajanjaksoja nykyisten ajanmääritystapojen mukaisesti. Esimerkiksi kun puhutaan ”kolmannestakymmenennestä seitsemännestä vuodesta siitä, kun Joojakin, Juudan kuningas, oli viety pakkosiirtolaisuuteen”, ilmaus ”kolmaskymmenes seitsemäs” on järjestysluku. Se vastaa 36:ta täyttä vuotta sekä lisäksi joitakin päiviä, viikkoja tai kuukausia (kuinka pitkä aika sitten olikin kulunut 36. vuoden lopusta). – Jer. 52:31.
3. a) Mitkä valtiolliset asiakirjat auttavat raamatullisten aikojen määrityksessä? b) Mikä oli hallitusvuosi, ja mikä oli valtaistuimellenousuvuosi?
3 Hallitus- ja valtaistuimellenousuvuodet. Raamatussa viitataan Juudan ja Israelin valtiollisiin asiakirjoihin sekä Babylonin ja Persian valtion asioihin. Kaikissa näissä neljässä valtakunnassa tarkka virallinen ajanlasku perustui kuninkaiden hallitusaikoihin, ja sama laskutapa on siirretty Raamattuun. Hyvin usein Raamatussa esitetään lainatun asiakirjan nimi, esimerkiksi ”Salomon asioiden kirja”. (1. Kun. 11:41, UM) Kuninkaan hallituskausi käsitti tavallisesti osan valtaistuimellenousuvuodesta, jota seurasivat täydet hallitusvuodet. Hallitusvuodet olivat virallisia kuninkuusvuosia, ja ne laskettiin yleensä nisankuusta nisankuuhun eli keväästä kevääseen. Kun uusi kuningas nousi valtaistuimelle, niiden välikuukausien aikaa, jotka olivat jäljellä ennen seuraavan kevään nisankuuta, sanottiin hänen valtaistuimellenousuvuodekseen, jonka aikana hän saattoi päätökseen edeltäjänsä hallituskauden. Hänen oman virallisen hallitusaikansa laskettiin kuitenkin alkavan seuraavan nisankuun 1. päivästä.
4. Miten Raamatun sisältämiä aikamääriä voidaan laskea hallitusvuosien mukaan?
4 Esimerkiksi Salomo näyttää alkaneen hallita jolloinkin ennen vuoden 1037 eaa. nisankuuta Daavidin vielä eläessä. Vähän sen jälkeen Daavid kuoli. (1. Kun. 1:39, 40; 2:10) Daavidin viimeinen hallitusvuosi jatkui kuitenkin vuoden 1037 eaa. kevääseen, ja sen laskettiin vielä kuuluvan hänen 40 vuotta kestäneeseen hallintokauteensa. Sitä osittaista vuotta, joka kesti Salomon hallinnon alusta vuoden 1037 eaa. kevääseen, sanotaan Salomon valtaistuimellenousuvuodeksi, eikä sitä voitu laskea hänen hallitusvuodekseen, koska hän sen aikana saattoi päätökseen isänsä hallintokauden. Salomon ensimmäinen täysi hallitusvuosi alkoi siksi vasta vuoden 1037 eaa. nisankuussa. (1. Kun. 2:12) Salomon hallintokausi kuninkaana kesti loppujen lopuksi 40 täyttä hallitusvuotta. (1. Kun. 11:42) Pitämällä hallitusvuodet tällä tavalla erossa valtaistuimellenousuvuosista voidaan Raamatun sisältämiä aikamääriä laskea täsmällisesti. a
AJAN LASKEMINEN TAAKSEPÄIN AADAMIN LUOMISEEN SAAKKA
5. Miten määritetään ajankohta, jona Jehovan palvonta ennallistettiin Jerusalemiin?
5 Kiinteä ajankohta lähtökohtana. Laskettaessa aikaa taaksepäin Aadamin luomiseen saakka kiinteänä ajankohtana on vuosi 539 eaa., jolloin Kyyros kukisti Babylonin hallitsijasuvun. b Kyyros antoi säädöksensä juutalaisten vapauttamisesta ensimmäisenä vuotenaan, ennen vuoden 537 eaa. kevättä. Esran 3:1:ssä kerrotaan, että israelilaiset olivat jälleen Jerusalemissa seitsemänteen kuuhun, tisrikuuhun, mennessä, joka vastaa syys-lokakuuta. Vuoden 537 eaa. syksyä pidetään siis ajankohtana, jona Jehovan palvonta ennallistettiin Jerusalemiin.
6. a) Mikä ennustettu ajanjakso päättyi vuoden 537 eaa. syksyllä? b) Milloin tuon ajanjakson on täytynyt alkaa, ja mikä vahvistaa sen?
6 Tämä Jehovan palvonnan ennallistaminen vuoden 537 eaa. syksyllä merkitsi erään profeetallisen ajanjakson päättymistä. Minkä ajanjakson? Niiden ”seitsemänkymmenen vuoden”, joiden aikana Luvatun maan ”täytyy tulla hävitetyksi paikaksi” ja josta Jehova sanoi myös: ”Seitsemänkymmenen vuoden täytyttyä Babylonissa minä käännän huomioni teihin ja olen vahvistava teitä koskevan hyvän sanani tuomalla teidät takaisin tähän paikkaan.” (Jer. 25:11, 12; 29:10; UM) Daniel tunsi hyvin tämän ennustuksen ja toimi sen mukaisesti, kun ne ”seitsemänkymmentä vuotta” lähestyivät loppuaan. (Dan. 9:1–3) Noiden ”seitsemänkymmenen vuoden”, jotka päättyivät vuoden 537 eaa. syksyllä, on siksi täytynyt alkaa vuoden 607 eaa. syksyllä. Tosiasiat vahvistavat sen. Jeremian 52. luvussa kuvaillaan vuoden 607 eaa. merkityksellisiä tapahtumia: Jerusalemin piiritystä, babylonilaisten murtautumista kaupunkiin ja kuningas Sidkian vangitsemista. Kuten jakeessa 12 sanotaan, ”viidennessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä”, toisin sanoen abkuun (joka vastaa heinä-elokuuta) kymmenentenä päivänä, babylonilaiset sitten polttivat temppelin ja kaupungin. Nuo ”seitsemänkymmentä vuotta” eivät kuitenkaan alkaneet vielä siitä. Juutalaisille jäi vielä jonkin verran itsemääräämisoikeutta, ja sitä edusti Gedalja, jonka Babylonin kuningas oli nimittänyt jäljelle jääneiden juutalaisyhdyskuntien käskynhaltijaksi. ”Seitsemännessä kuussa” Gedalja ja joitakuita muita murhattiin, ja loput juutalaiset pakenivat peloissaan Egyptiin. Vasta silloin, suunnilleen vuoden 607 eaa. lokakuun 1. päivästä lähtien, maa oli täysin ”autiona – – kunnes seitsemänkymmentä vuotta oli kulunut”. – 2. Kun. 25:22–26; 2. Aikak. 36:20, 21.
7. a) Miten voidaan laskea taaksepäin vuodet siihen saakka, jolloin valtakunta Salomon kuoltua jakautui? b) Miten Hesekielin ennustus vahvistaa sen?
7 Vuodesta 607 eaa. vuoteen 997 eaa. Laskettaessa taaksepäin aikaa Jerusalemin kukistumisesta siihen saakka, jolloin valtakunta Salomon kuoltua jakautui, eteen tulee monia vaikeuksia. Ensimmäiseen ja Toiseen kuninkaiden kirjaan muistiinmerkittyjen Israelin ja Juudan kuninkaiden hallituskausien vertailu kuitenkin ilmaisee, että tämän ajanjakson pituus on 390 vuotta. Hesekielin 4:1–13:n ennustus on voimakas todiste tämän aikamäärän luotettavuudesta. Tuosta ennustuksesta käy ilmi, että siinä viitataan sellaiseen aikaan, jolloin kansakunnat piirittäisivät Jerusalemin ja veisivät sen asukkaat vangeiksi, mikä tapahtui vuonna 607 eaa. Näin ollen Juudaan liittyvät 40 vuotta päättyivät Jerusalemin autioitukseen. Israeliin liittyvät 390 vuotta eivät päättyneet Samarian hävitykseen, sillä se oli tapahtunut kauan ennen kuin Hesekiel ennusti ja ennustuksessa sanotaan selvästi, että siinä viitataan Jerusalemin piiritykseen ja tuhoon. Myös ”Israelin huoneen erhe” (UM) päättyi siksi vuonna 607 eaa. Kun tästä ajankohdasta lasketaan aikaa taaksepäin, tuon 390 vuoden ajanjakson voidaan havaita alkaneen vuonna 997 eaa. Tuona vuonna Jerobeam Salomon kuoleman jälkeen erkani Daavidin huoneesta ja ”ryhtyi kääntämään Israelia pois Jehovan seuraamisesta, ja hän saattoi heidät tekemään suuren synnin”. – 2. Kun. 17:21, UM.
8. a) Miten lasketaan taaksepäin vuodet Egyptistä lähtöön saakka? b) Mikä noina aikoina tehty muutos vaikuttaa Raamatun ajanlaskuun?
8 Vuodesta 997 eaa. vuoteen 1513 eaa. Koska viimeinen Salomon 40 täydestä hallitusvuodesta päättyi vuoden 997 eaa. keväällä, hänen ensimmäisen hallitusvuotensa on täytynyt alkaa vuoden 1037 eaa. keväällä. (1. Kun. 11:42) Raamatussa kerrotaan 1. Kuninkaiden kirjan 6:1:ssä, että Salomo alkoi rakentaa Jehovan huonetta Jerusalemiin neljännen hallitusvuotensa toisessa kuussa. Tämä merkitsee sitä, että hänen hallituskauttaan oli kulunut kolme täyttä vuotta ja yksi kokonainen kuukausi, joten temppelin rakentaminen alkoi vuoden 1034 eaa. huhti-toukokuussa. Samassa raamatunkohdassa sanotaan kuitenkin, että se oli myös ”neljässadaskahdeksaskymmenes vuosi sen jälkeen, kun israelilaiset olivat lähteneet Egyptin maasta” (UM). 480:s on jälleen järjestysluku ja merkitsee 479:ää kokonaista vuotta. Kun 479 siis lisätään 1034:ään, päädytään siihen, että Israel lähti Egyptistä vuonna 1513 eaa. Toisen tutkielman kappaleessa 19 selitetään, että vuodesta 1513 eaa. lähtien abibin (nisanin) oli määrä olla Israelille ”vuoden kuukausista ensimmäinen” (2. Moos. 12:2, UM) ja että aikaisemmin vuoden oli katsottu alkavan syksystä, tisrikuusta. Vuonna 1957 ilmestyneen teoksen The New Schaff-Herzog Encyclopedia of Religious Knowledge (Schaff-Herzogin uusi uskonnon tietosanakirja) 12. osan sivulla 474 sanotaan: ”Kuninkaiden hallitusvuosien laskeminen perustuu vuoteen, joka alkoi keväällä, ja vastaa babylonialaista menetelmää, jossa tämä oli tapana.” Kun Raamatun aikamäärissä syksystä alkava vuosi vaihdettiin keväästä alkavaan, se merkitsi puolen vuoden menetystä tai etumatkaa jossakin ajanlaskun kohdassa.
9. a) Miten Raamatun ajanlasku ulottuu taaksepäin siihen asti, jolloin Abrahamin kanssa tehty liitto astui voimaan? b) Mitä tapahtui tämän ajanjakson ensimmäisinä 215 vuonna? c) Kuinka vanha Abraham oli ylittäessään Eufratin matkallaan Kanaaniin?
9 Vuodesta 1513 eaa. vuoteen 1943 eaa. Mooses kirjoittaa 2. Mooseksen kirjan 12:40, 41:ssä (UM), että ”Egyptissä asuneiden israelilaisten asumisaika oli neljäsataakolmekymmentä vuotta”. Sanamuodosta käy ilmi, että tuo ”asumisaika” ei tarkoittanut pelkästään Egyptissä asumista. Tuo ajanjakso alkaa siitä, kun Abraham ylitti Eufratin matkallaan Kanaaniin, jolloin Jehovan Abrahamin kanssa solmima liitto astui voimaan. Ensimmäiset 215 vuotta tästä ”asumisajasta” kuluivat Kanaanissa, ja sitten yhtä pitkä aika kului Egyptissä, kunnes Israel vapautui täysin kaikesta Egyptin valvonnasta ja vaikutusvallasta vuonna 1513 eaa. c Uuden maailman käännöksen englanninkielisen viitelaitoksen alaviitteessä 2. Mooseksen kirjan 12:40:een osoitetaan, että kreikkalaisessa Septuagintassa, joka perustuu masoreettista tekstiä vanhempaan heprealaiseen tekstiin, lisätään sanan ”Egyptissä” jälkeen sanat ”ja Kanaanin maassa”. Samanlainen lisäys on samarialaisessa Pentateukissa. Galatalaiskirjeen 3:17:ssä mainitaan myös nuo 430 vuotta, ja siinä vahvistetaan se, että tämä ajanjakso alkoi Abrahamin kanssa tehdyn liiton voimaansaattamisesta, siitä ajasta jolloin Abraham ylitti Eufratin matkallaan Kanaaniin. Se tapahtui siksi vuonna 1943 eaa., jolloin Abraham oli 75-vuotias. – 1. Moos. 12:4.
10. Mikä toinen todistusketju tukee Abrahamin ajan ajanlaskua?
10 Toinenkin todistusketju tukee edellä esitettyä laskelmaa: Apostolien tekojen 7:6:ssa todetaan, että Abrahamin siementä ahdistettaisiin 400 vuotta. Koska Jehova poisti Egyptin aiheuttaman ahdistuksen vuonna 1513 eaa., tuon ahdistamisen on täytynyt alkaa vuonna 1913 eaa. Silloin oli Iisakin syntymästä kulunut viisi vuotta, ja ajankohta sopii yhteen sen kanssa, että Ismael ’ilvehti’ Iisakille tämän vierottamisen aikaan. – 1. Moos. 15:13; 21:8, 9.
11. Miten Raamatun aikataulun avulla päästään vedenpaisumuksen aikaan saakka?
11 Vuodesta 1943 eaa. vuoteen 2370 eaa. Olemme havainneet, että Abraham oli 75-vuotias mennessään Kanaaniin vuonna 1943 eaa. Tästä on mahdollista määrittää aikaa kauemmas taaksepäin, Nooan päiviin saakka. Se voidaan tehdä 1. Mooseksen kirjan 11:10–12:4:ssä esitettyjen ajanjaksojen avulla. Tämän jakson pituus on yhteensä 427 vuotta, ja se lasketaan seuraavasti:
Vedenpaisumuksen alusta
Arpaksadin syntymään 2 vuotta
Siitä Selahin syntymään 35 ”
Eeberin syntymään 30 ”
Pelegin syntymään 34 ”
Regun syntymään 30 ”
Serugin syntymään 32 ”
Naahorin syntymään 30 ”
Terahin syntymään 29 ”
Terahin kuolemaan, jolloin
Abraham oli 75-vuotias 205 ”
Yhteensä 427 vuotta
Kun vuoteen 1943 eaa. lisätään 427 vuotta, tullaan vuoteen 2370 eaa. Näin Raamatun aikataulu osoittaa, että Nooan ajan vedenpaisumus alkoi vuonna 2370 eaa.
12. Miten lasketaan taaksepäin aika Aadamin luomiseen saakka?
12 Vuodesta 2370 eaa. vuoteen 4026 eaa. Kun ajassa mennään vieläkin kauemmas taaksepäin, voidaan havaita, että Raamatun perusteella voidaan laskea aika vedenpaisumuksesta aina Aadamin luomiseen asti. Se saadaan selville 1. Mooseksen kirjan 5:3–29:stä ja 7:6, 11:stä. Seuraavassa on tiivistelmä tästä ajanlaskusta:
Aadamin luomisesta
Seetin syntymään 130 vuotta
Siitä Enoksen syntymään 105 ”
Keenanin syntymään 90 ”
Mahalalelin syntymään 70 ”
Jeredin syntymään 65 ”
Hanokin syntymään 162 ”
Metusalahin syntymään 65 ”
Lemekin syntymään 187 ”
Nooan syntymään 182 ”
Vedenpaisumukseen 600 ”
Yhteensä 1656 vuotta
Kun aikaisempaan vuosilukuun 2370 eaa. lisätään 1656 vuotta, tullaan vuoteen 4026 eaa., jolloin Aadam luotiin luultavasti syksyllä, koska vuosi alkoi vanhimmissa kalentereissa syksystä.
13. a) Miten pitkä on siis maan päällä eläneen ihmissuvun historia? b) Miksi se ei vastaa Jehovan lepopäivän pituutta?
13 Mitä merkitystä tällä on nykyään? Tämän kirjan ensimmäisessä, vuonna 1965 julkaistussa painoksessa sanottiin: ”Merkitseekö tämä sitten sitä, että me olimme v. 1965 eläneet 5990 vuotta sitä ’päivää’, jona Jehova on levännyt ’kaikesta luomistyöstänsä’? (1. Moos. 2:3) Ei, sillä Aadamin luominen ei satu yhteen Jehovan lepopäivän alun kanssa. Jehova näyttää tehneen lisää maaeläin- ja lintuluomuksia Aadamin luomisen jälkeen ja kuudennen luomispäivän yhä kestäessä. Hän antoi myös Aadamin nimetä eläimet, mikä vei jonkin aikaa, ja ryhtyi luomaan Eevaa. (1. Moos. 2:18–22; ks. myös Um, vuoden 1953 painoksen alaviitettä jakeeseen 19) Mikä aika lienee kulunutkin Aadamin luomisesta ’kuudennen päivän’ loppuun, niin se on vähennettävä 5990 vuodesta, jotta saataisiin tietää, kuinka paljon aikaa on todella kulunut seitsemännen päivän alusta nykyhetkeen [vuoteen 1965]. Raamatullista ajanlaskua ei kannata käyttää teorioitten muodostamiseen aikamääristä, jotka ovat ajan virrassa vasta tulossa. – Matt. 24:36.” d
14. Miksi Raamatun kertomus ihmiskunnan alkuperästä on syytä panna ihmisten otaksumien ja teorioiden edelle?
14 Mitä sitten on sanottava niistä tiedemiesten väitteistä, joiden mukaan ihminen on ollut maan päällä satojatuhansia tai jopa miljoonia vuosia? Yhtäkään niistä ei voida osoittaa oikeaksi noilta varhaisilta ajoilta peräisin olevien asiakirjojen avulla, niin kuin Raamatun tapahtumia osoitetaan. ”Esihistoriallisesta ihmisestä” esitetyt mielikuvitukselliset aikamäärät perustuvat olettamuksiin, joita ei voida todistaa. Luotettava maallinen historia ja sen ajanlasku ulottuu todellisuudessa vain muutamia tuhansia vuosia taaksepäin. Maassa on tapahtunut monia muutoksia ja mullistuksia, esimerkiksi maailmanlaajuinen vedenpaisumus Nooan aikana, ja ne ovat suuresti sekoittaneet kerrostuneita kivilajeja ja fossiiliesiintymiä, minkä vuoksi kaikki tieteelliset lausunnot vedenpaisumusta edeltäneistä aikamääristä ovat pelkkiä arveluja. e Toisin kuin kaikissa ihmisten ristiriitaisissa otaksumissa ja teorioissa, Raamatussa vedotaan järkeen, kun siinä esitetään selvä ja sopusointuinen selostus ihmisen alkuperästä sekä huolellisesti asiakirjoilla vahvistettu Jehovan valitun kansan historia.
15. Miten Raamatun tutkimisen tulisi vaikuttaa meihin?
15 Raamatun tutkimisen ja suuren Ajoittajan, Jehova Jumalan, töiden mietiskelemisen pitäisi saada meidät tuntemaan itsemme hyvin nöyriksi. Kuolevainen ihminen on totisesti pieni verrattuna kaikkivoipaan Jumalaan, jonka hämmästyttävä, lukemattomia vuosituhansia sitten suoritettu luomistyö esitetään Raamatussa hyvin yksinkertaisesti: ”Alussa Jumala loi taivaat ja maan.” – 1. Moos. 1:1, UM.
JEESUKSEN ELÄMÄ MAAN PÄÄLLÄ
16. a) Missä järjestyksessä neljä evankeliumia kirjoitettiin? b) Miten voidaan saada selville Jeesuksen palveluksen alkamisaika? c) Mitä järjestystä tapahtumat noudattavat eri evankeliumeissa, ja mitä on syytä panna merkille Johanneksen kertomuksesta?
16 Jeesuksen maanpäällisestä elämästä laaditut neljä henkeytettyä kertomusta on kirjoitettu ilmeisesti seuraavassa järjestyksessä: Matteus (n. v. 41), Luukas (n. v. 56–58), Markus (n. v. 60–65) ja Johannes (n. v. 98). Kuten edellisessä luvussa selitetään, Luukkaan 3:1–3:n tietojen ja keisari Tiberiuksen hallituskauden alun, vuoden 14, avulla voidaan Jeesuksen merkittävän palveluksen maan päällä päätellä alkaneen vuonna 29. Vaikka Matteuksen evankeliumin tapahtumat eivät aina olekaan aikajärjestyksessä, näyttää siltä, että kolmessa muussa kirjassa nuo huomattavat tapahtumat esitetään useimmiten todellisessa tapahtumajärjestyksessä. Niistä on suppea yhteenveto oheisessa taulukossa. On syytä panna merkille, että Johanneksen kertomus, joka kirjoitettiin yli 30 vuotta myöhemmin kuin viimeinen kolmesta muusta, täyttää ne historian merkitykselliset aukot, joita toiset eivät käsittele. Erityisen merkittävää on se, että Johanneksen mainintojen perusteella Jeesuksen maanpäällisen palveluksen aikaan sisältyi ilmeisesti neljä passahia (pääsiäistä), mikä vahvistaa palveluksen kestäneen kolme ja puoli vuotta ja päättyneen vuonna 33. f – Joh. 2:13; 5:1; 6:4; 12:1 ja 13:1.
17. Mitkä muut todisteet vahvistavat Jeesuksen kuolinajan?
17 On muitakin todisteita siitä, että Jeesus kuoli vuonna 33. Mooseksen lain mukaan 15. nisankuuta oli aina erikoissapatti riippumatta siitä, mille päivälle se sattui. Jos se sattui yhteen tavallisen sapatin kanssa, päivää sanottiin silloin ”suureksi” sapatiksi, ja Johanneksen 19:31:ssä osoitetaan, että tällainen sapatti oli Jeesuksen kuolinpäivän jälkeen, joka oli siksi perjantai. Nisankuun 14. päivä ei ollut perjantai vuonna 31 tai 32, vaan ainoastaan vuonna 33. Jeesuksen on siis täytynyt kuolla 14. nisankuuta vuonna 33. g
18. a) Mitä Daniel ennusti 69 ”viikosta”? b) Milloin tämä ajanjakso Nehemian mukaan alkoi? c) Miten saadaan selville Artakserkseen hallituskauden alkamisaika?
18 70. ”viikko”, vuodet 29–36 ya. Jeesuksen palvelusaikaa käsitellään myös Danielin 9:24–27:ssä (UM), jossa ennustetaan, että ”siitä alkaen kun lähti sana, että Jerusalem on ennallistettava ja uudelleen rakennettava, on Messiaaseen, Johtajaan”, asti kuluva 69 vuosiviikkoa (483 vuotta). Nehemian 2:1–8:n (UM) mukaan tämä sana lähti Persian kuninkaan ”Artakserkseen kahdentenakymmenentenä vuonna”. Milloin Artakserkses alkoi hallita? Hänen isänsä ja edeltäjänsä Kserkses kuoli vuoden 475 eaa. loppupuolella. Artakserkseen valtaistuimellenousuvuosi alkoi siten vuonna 475 eaa., ja tästä on vahvoja todisteita kreikkalaisissa, persialaisissa ja babylonialaisissa lähteissä. Esimerkiksi kreikkalainen historioitsija Thukydides (joka on tunnettu tarkkuudestaan) kirjoittaa kreikkalaisen valtiomiehen Themistokleen paenneen Persiaan, kun Artakserkses oli ”äskettäin tullut kuninkaaksi”. Toisen, 100-luvulla eaa. eläneen kreikkalaisen historioitsijan, Diodoroksen, esittämien tietojen perusteella on mahdollista vahvistaa Themistokleen kuolleen vuonna 471/470 eaa. Paettuaan maastaan Themistokles oli pyytänyt Artakserkseeltä lupaa saada opiskella persian kieltä vuoden ajan ennen saapumistaan tämän eteen, ja sen hän tekikin. Themistokleen on siksi täytynyt asettua asumaan Persiaan viimeistään vuonna 472 eaa., ja hänen saapumisensa voidaan perustellusti ajoittaa vuoteen 473 eaa. Tuolloin Artakserkses ”oli äskettäin tullut kuninkaaksi”. h
19. a) Miten Messiaan ilmaantumisaika määritetään ”Artakserkseen kahdennestakymmenennestä vuodesta”? b) Miten ennustus 70 ”viikosta” täyttyi tästä ajasta laskien?
19 ”Artakserkseen kahdeskymmenes vuosi” olisi näin ollen vuosi 455 eaa. Kun siitä lasketaan 483 vuotta (69 ”viikkoa”) ja otetaan samalla huomioon se, että yleiseen ajanlaskuun siirryttäessä ei ollut nollavuotta, niin ”Messiaan, Johtajan”, ilmaantuminen tapahtui vuonna 29. Jeesuksesta tuli Messias, kun hänet kastettiin ja voideltiin pyhällä hengellä tuon vuoden syksyllä. Ennustuksessa ilmaistaan myös, että seitsemännenkymmenennen ”viikon puolivälissä hän lakkauttaa teurasuhrin ja uhrilahjan”. Se tapahtui, kun esikuvalliset juutalaisten uhrit menettivät merkityksensä Jeesuksen uhrattua itsensä. ’Puolet’ tuosta ’vuosiviikosta’ on kolme ja puoli vuotta, eli näin päästään vuoden 33 kevääseen, jolloin Jeesus surmattiin. Hänen oli kuitenkin ”pidettävä liitto voimassa monille” koko 70. viikon ajan. Tämä osoittaa juutalaisten olleen edelleen Jehovan erikoissuosiossa noiden seitsemän vuoden ajan, vuodesta 29 vuoteen 36. Vasta sitten ympärileikkaamattomille pakanoille annettiin mahdollisuus tulla hengellisiksi israelilaisiksi, mistä oli osoituksena Korneliuksen kääntymys vuonna 36. i – Apt. 10:30–33, 44–48; 11:1.
VUOSIEN LASKEMINEN APOSTOLIEN AIKOINA
20. Miten maallinen historia ja Raamatun kertomus ajoittavat Herodeksen kuoleman ja sitä edeltäneet tapahtumat?
20 Vuodet 33–49 ya. Vuotta 44 voidaan pitää tämän ajanjakson kiinnekohtana. Josephuksen mukaan (Jewish Antiquities [alkuteos Antiquitates Iudaicae, Juutalaisten muinaishistoria], XIX, 351 [viii, 2]) Herodes Agrippa I hallitsi kolme vuotta Rooman keisarin Claudiuksen noustua valtaistuimelle (vuonna 41). Historialliset todisteet ilmaisevat tämän Herodeksen kuolleen vuonna 44. j Raamatun kertomusta tarkasteltaessa voidaan havaita, että vähän ennen Herodeksen kuolemaa Agabus ennusti ”hengen vaikutuksesta” suuren nälänhädän tulon, apostoli Jaakob surmattiin miekalla ja Pietari pantiin vankilaan (passahin aikaan) ja vapautettiin ihmeen välityksellä. Kaikki nämä tapahtumat voidaan ajoittaa vuoteen 44. – Apt. 11:27, 28; 12:1–11, 20–23.
21. Millä perusteella voimme likimain ajoittaa Paavalin ensimmäisen lähetysmatkan?
21 Ennustettu nälänhätä tuli noin vuonna 46. Paavalin ja Barnabaan on siksi täytynyt näihin aikoihin ’toimittaa avustuspalveluksensa Jerusalemissa’. (Apt. 12:25) Heidän palattuaan Syyrian Antiokiaan pyhä henki erotti heidät ensimmäistä lähetysmatkaa varten, jolla he matkustivat Kyprokseen ja moniin Vähän-Aasian kaupunkeihin ja paikkoihin. k Se kesti luultavasti vuoden 47 keväästä vuoden 48 syksyyn, joten he viettivät yhden talven Vähässä-Aasiassa. Paavali näyttää viettäneen seuraavan talven jälleen Syyrian Antiokiassa, ja näin tullaan vuoden 49 kevääseen. – Apt. 13:1–14:28.
22. Miten voidaan saada selville se, milloin Paavali teki Galatalaiskirjeen 1. ja 2. luvussa mainitut kaksi käyntiään Jerusalemiin?
22 Galatalaiskirjeen 1. ja 2. luku näyttävät liittyvän tähän ajanlaskuun. Siinä Paavali kertoo tehneensä kääntymyksensä jälkeen kaksi muuta erikoiskäyntiä Jerusalemiin, toisen ”kolme vuotta myöhemmin” ja toisen ”neljäntoista vuoden kuluttua”. (Gal. 1:17, 18; 2:1) Jos näitä kahta vuosimäärää pidetään järjestyslukuina sen ajan tavan mukaisesti ja jos Paavalin kääntymys tapahtui varhain apostolien aikana, niin kuin kertomus tuntuu osoittavan, nuo 3 vuotta ja 14 vuotta voidaan ajoittaa vuosiksi 34–36 ja 36–49.
23. Mitkä todisteet viittaavat siihen, että sekä Galatalaiskirjeen 2. luvussa että Apostolien tekojen 15. luvussa on kyse Paavalin vuonna 49 tekemästä käynnistä Jerusalemiin?
23 Galatalaiskirjeessä mainittu Paavalin toinen käynti Jerusalemissa näyttää koskeneen ympärileikkauskysymystä, koska Paavalin mukana seuranneesta Tiituksesta sanotaan, että häntä ei vaadittu ympärileikkauttamaan itseään. Jos tällä tarkoitetaan sitä käyntiä, joka tehtiin päätöksen saamiseksi ympärileikkausasiassa ja josta kerrotaan Apostolien tekojen 15:1–35:ssä, niin vuosi 49 sopii siihen mainiosti, koska se on myös Paavalin ensimmäisen ja toisen lähetysmatkan välissä. Lisäksi Galatalaiskirjeen 2:1–10:n mukaan Paavali käytti tätä tilaisuutta esittääkseen Jerusalemin seurakunnan ”huomattaville miehille” sen hyvän uutisen, jota hän saarnasi, ’siltä varalta, että hän juoksisi turhaan’. On johdonmukaista ajatella, että hän esitti sen selostaessaan ensimmäisen lähetysmatkansa tuloksia. Paavali kävi tuolloin Jerusalemissa ”ilmestyksen johdosta”.
24. Minä vuosina Paavali teki toisen lähetysmatkansa, ja miksi hän ei varmastikaan tullut Korinttoon ennen kuin vuoden 50 loppupuolella?
24 Paavalin toinen lähetysmatka, n. 49–52 ya. Palattuaan Jerusalemista Paavali oli jonkin aikaa Syyrian Antiokiassa, joten hänen on täytynyt lähteä sieltä toiselle matkalleen vasta vuoden 49 kesän kuluessa. (Apt. 15:35, 36) Tuo matka ulottui paljon pitemmälle kuin ensimmäinen, ja hänen oli vietettävä talvi Vähässä-Aasiassa. Luultavasti vuoden 50 keväällä hän vastasi makedonialaisten kutsuun ja matkusti meren yli Eurooppaan. Sitten hän saarnasi Filippissä, Tessalonikassa, Bereassa ja Ateenassa ja perusti niihin uusia seurakuntia. Matkustettuaan yli 2000 kilometriä, pääasiassa jalkaisin, hän saapui Korinttoon eli Korinttiin, Akhaian provinssiin, vuoden 50 syksyllä. (Apt. 16:9, 11, 12; 17:1, 2, 10, 11, 15, 16; 18:1) Apostolien tekojen 18:11:n mukaan Paavali viipyi siellä puolitoista vuotta, jolloin päädytään vuoden 52 alkupuoleen. Talven jälkeen Paavali saattoi purjehtia Efesoksen kautta Kesareaan. Käytyään tervehtimässä seurakuntaa nähtävästi Jerusalemissa hän saapui jälleen keskuspaikkaansa Syyrian Antiokiaan luultavasti vuoden 52 kesällä. l – Apt. 18:12–22.
25. a) Miten arkeologia tukee sitä, että Paavali oli Korintossa ensi kerran vuosina 50–52? b) Miten se, että Akylas ja Priskilla ’olivat äskettäin tulleet Italiasta’, vahvistaa tämän?
25 Muuan arkeologinen löytö tukee sitä, että Paavali oli ensimmäisen kerran Korintossa vuosina 50–52. Kyseessä on katkelma eräästä piirtokirjoituksesta, keisari Claudiuksen Kreikan delfoilaisille antamasta julistuksesta, jossa on sanat ”[Lucius Ju]nius, Gallio, – – prokonsuli”. Historioitsijat ovat yleensä yhtä mieltä siitä, että luku 26, joka myös esiintyy tekstissä, viittaa siihen, että Claudius oli huudettu keisariksi 26. kerran. Muut piirtokirjoitukset osoittavat, että Claudius huudettiin keisariksi 27. kerran ennen elokuun 1. päivää vuonna 52. Prokonsulin virka-aika kesti vuoden ja alkoi kesän alusta. Gallion vuosi Akhaian prokonsulina näyttää näin ollen kestäneen vuoden 51 kesästä vuoden 52 kesään. ”Gallion ollessa Akhaian prokonsulina juutalaiset nousivat yksimielisesti Paavalia vastaan ja veivät hänet tuomarinistuimen luo.” Gallion vapautettua apostoli Paavalin tämä viipyi ”vielä useita päiviä” ja purjehti sitten Syyriaan. (Apt. 18:11, 12, 17, 18) Kaikki tämä näyttää vahvistavan sen, että Paavalin puolentoista vuoden oleskelu Korintossa päättyi vuoden 52 keväällä. Vielä yhtenä viitteenä ajasta on se lausunto, että saavuttuaan Korinttoon Paavali ”tapasi erään Pontoksesta kotoisin olevan Akylas-nimisen juutalaisen, joka oli äskettäin tullut Italiasta, ja hänen vaimonsa Priskillan, koska näet Claudius oli määrännyt kaikki juutalaiset lähtemään Roomasta”. (Apt. 18:2) 400-luvun alkupuolella eläneen historioitsijan Paulus Orosiuksen mukaan tämä karkotusmääräys annettiin Claudiuksen yhdeksäntenä vuonna, toisin sanoen vuonna 49 tai vuoden 50 alkupuolella. Akylas ja Priskilla ovat siten voineet ehtiä Korinttoon jolloinkin ennen tuon vuoden syksyä, joten Paavali on aivan hyvin voinut viipyä siellä vuoden 50 syksystä vuoden 52 kevääseen. a
26. Mitä ajankohtia voidaan mainita Paavalin kolmannen lähetysmatkan vaiheista?
26 Paavalin kolmas lähetysmatka, n. 52–56 ya. Oltuaan ”jonkin aikaa” Syyrian Antiokiassa Paavali lähti jälleen Vähään-Aasiaan, ja hän saapui Efesokseen todennäköisesti vuosien 52–53 talveen mennessä. (Apt. 18:23; 19:1) Paavali vietti ”kolme kuukautta” ja sitten ”kaksi vuotta” opettaen Efesoksessa ja lähti sen jälkeen Makedoniaan. (Apt. 19:8–10) Myöhemmin hän muistutti Efesoksen valvojia siitä, että hän oli palvellut heidän keskuudessaan ”kolme vuotta”, mutta se saattaa hyvinkin olla pyöristetty aikamäärä. (Apt. 20:31) Näyttää siltä, että Paavali lähti Efesoksesta ”helluntain” jälkeen vuoden 55 alkupuolella ja matkusti aina Korinttoon Kreikkaan asti viettääkseen kolme talvikuukautta siellä. Sitten hän palasi pohjoiseen Filippiin asti vuoden 56 passahin aikaan. Sieltä hän purjehti Troaan ja Miletoksen kautta Kesareaan ja jatkoi sen jälkeen matkaa Jerusalemiin, jonne hän saapui vuoden 56 helluntaihin (pentekosteen) mennessä. b – 1. Kor. 16:5–8; Apt. 20:1–3, 6, 15, 16; 21:8, 15–17.
27. Miten tapahtumat ajoitetaan Paavalin ensimmäisen Rooman-vankeuden loppuun asti?
27 Viimeiset vuodet, 56–100 ya. Pian Jerusalemiin saapumisensa jälkeen Paavali pidätettiin. Hänet vietiin Kesareaan, jossa hän oli vankina kaksi vuotta, kunnes Festus tuli maaherraksi Felixin sijaan. (Apt. 21:33; 23:23–35; 24:27) Festuksen saapuminen ja Paavalin lähtö Roomaan sen jälkeen näyttävät tapahtuneen vuonna 58. c Paavalin kokeman haaksirikon ja Maltassa vietetyn talven jälkeen matka päättyi noin vuonna 59, ja kertomuksessa osoitetaan, että hän oli vankina Roomassa saarnaten ja opettaen kahden vuoden ajan eli noin vuoteen 61 saakka. – Apt. 27:1; 28:1, 11, 16, 30, 31.
28. Mitä aikamääriä voidaan johdonmukaisesti esittää Paavalin elämän viimeisistä tapahtumista?
28 Vaikka Apostolien teoissa kerrottu historia päättyykin tähän, merkit viittaavat siihen, että Paavali vapautettiin ja että hän jatkoi lähetystyötään matkustaen Kreetaan, Kreikkaan ja Makedoniaan. Sitä, menikö hän Espanjaan saakka, ei tiedetä. Paavali kärsi marttyyrikuoleman todennäköisesti Neron käsissä vähän sen jälkeen, kun hän joutui viimeisen kerran vangiksi Roomaan noin vuonna 65. Historian mukaan Rooman suuri tulipalo tapahtui vuoden 64 heinäkuussa, minkä jälkeen Nero alkoi vainota kristittyjä. Paavalin vankeusaika ”kahleissa” ja teloitus sen jälkeen sopivat johdonmukaisesti tähän ajanjaksoon. – 2. Tim. 1:16; 4:6, 7.
29. Milloin apostolien aika päättyi, ja mitä Raamatun kirjoja kirjoitettiin viimeksi?
29 Apostoli Johanneksen kirjoittamat viisi kirjaa valmistuivat keisari Domitianuksen alulle paneman vainon loppuaikoina. Hallituskautensa (v. 81–96) kolmen viimeisen vuoden aikana hänen sanotaan toimineen kuin mielipuoli. Ollessaan maanpaossa Patmoksen saarella Johannes kirjoitti muistiin Ilmestyksen noin vuonna 96. d Vapauduttuaan hän kirjoitti evankeliuminsa ja kolme kirjettään Efesoksesta tai sen lähistöltä, ja tämä viimeinen apostoli kuoli noin vuonna 100.
30. Mitä hyötyä tästä Raamatun ajanlaskun tutkimisesta on?
30 Voimme näin havaita, että vertailemalla historiassa kerrottuja tapahtumia Raamatun omaan ajanlaskuun ja ennustuksiin voimme paikantaa selvemmin Raamatun tapahtumat ajan virrassa. Raamatun ajanlaskun sopusointu lujittaa luottamustamme siihen, että Pyhä Raamattu on Jumalan sana.
[Alaviitteet]
a Tätä lukua tutkittaessa saattaa olla hyödyllistä katsoa teoksen Insight on the Scriptures 1. osan sivuja 458–467.
b 2. tutkielma, kappaleet 28 ja 29.
c Abrahamin Eufratin-ylityksestä Iisakin syntymään kului 25 vuotta, siitä Jaakobin syntymään 60 vuotta; Jaakob oli 130-vuotias mennessään Egyptiin. – 1. Moos. 12:4; 21:5; 25:26; 47:9.
d Vuonna 1991 tämä kulunut aika on vähennettävä 6016 vuodesta.
e Herätkää!, 22.11.1986, s. 17–27; 8.9.1972, s. 5–20.
f Insight on the Scriptures, 2. osa, s. 57, 58.
g Vartiotorni, 1977, s. 14, 15; 1959, s. 496–499.
h Insight on the Scriptures, 2. osa, s. 614–616.
i Insight on the Scriptures, 2. osa, s. 899–904.
j The New Encyclopædia Britannica, 1987, 5. osa, s. 880.
k Insight on the Scriptures, 2. osa, s. 747.
l Insight on the Scriptures, 2. osa, s. 747.
a Insight on the Scriptures, 1. osa, s. 476, 886.
b Insight on the Scriptures, 2. osa, s. 747.
c Youngin Analytical Concordance to the Bible (Raamatun erittelevä konkordanssi), s. 342, hakusana ”Festus”.
d Albert Barnes, Notes on the Book of Revelation (Huomautuksia Ilmestyskirjaan), 1852, s. XXIX, XXX.
[Tutkistelukysymykset]
[Taulukko s. 287–290]
JEESUKSEN MAANPÄÄLLISEN ELÄMÄN PÄÄTAPAHTUMIA – Neljä evankeliumia aikajärjestyksessä
Lyhenteet: j. merkitsee ”jälkeen” ja n. ”noin”.
Aika Paikka Tapahtuma
Jeesuksen palvelukseen johtaneita
tapahtumia
3 eaa. Jerusalem, Johannes Kastajan syntymä
temppeli ennustetaan Sakarjalle
n. 2 eaa. Nasaret; Jeesuksen syntymä ennustetaan
Juudea Marialle,joka vierailee Elisabetin
luona (Lu 1:26–56)
2 eaa. Juudean Johannes Kastajan syntymä;
vuorimaa hänen elämänsä erämaassa
2 eaa., Betlehem Jeesus (Sana, jonka kautta kaikki muu
n. 1. oli tullut olemassaoloon) syntyy
loka- Abrahamin ja Daavidin jälkeläisenä
kuuta (Mt 1:1–25; Lu 2:1–7;
Betlehemin Enkeli ilmoittaa hyvän uutisen;
lähistö paimenet käyvät lapsen luona
Betlehem; Jeesus ympärileikataan (8. päivänä),
Jerusalem esitetään temppelissä (40. päivän jälkeen)
1 eaa. Jerusalem; Tähdistäennustajat; pako Egyptiin;
tai 1 ya. Betlehem; lasten surmaaminen; Jeesuksen paluu
Nasaret (Mt 2:1–23; Lu 2:39, 40)
12 ya. Jerusalem 12-vuotias Jeesus passah-juhlassa;
menee kotiin (Lu 2:41–52)
29, kevät Erämaa, Johannes Kastajan palvelus
Jordan (Mt 3:1–12; Mr 1:1–8;
Jeesuksen palveluksen alku
29, syksy Jordanvirta Jeesuksen kaste ja voiteleminen,
syntyi ihmisenä Daavidin sukuhaaraan
mutta julistetaan Jumalan Pojaksi
Juudean Jeesuksen paastoaminen ja
erämaa kiusaaminen (Mt 4:1–11;
Betania Johannes Kastaja todistaa
Jordanin Jeesuksesta (Joh 1:15, 29–34)
toisella
puolella
Ylä-Jordanin Jeesuksen ensimmäiset opetuslapset
laakso (Joh 1:35–51)
Galilean Kaana; Jeesuksen ensimmäinen ihme;
Kapernaum käynti Kapernaumissa
30, Jerusalem Passah-juhla; ajaa kauppiaat
passah ulos temppelistä (Joh 2:13–25)
Jerusalem Jeesus keskustelee Nikodeemuksen
kanssa (Joh 3:1–21)
Juudea; Ainon Jeesuksen opetuslapset kastavat;
Johanneksen on määrä vähetä
Tiberias Johannes vangitaan;
Jeesus lähtee kohti Galileaa
(Mt 4:12; 14:3–5; Mr 1:14; 6:17–20;
Sykar Matkalla Galileaan Jeesus opettaa
Samariassa samarialaisia (Joh 4:4–43)
Jeesuksen huomattava palvelus
Galileassa
Galilea Julistaa ensimmäisen kerran:
”Taivasten valtakunta on tullut
lähelle” (Mt 4:17; Mr 1:14, 15;
Nasaret; Parantaa pojan; lukee valtuutuksensa;
Kaana; hylätään; siirtyy Kapernaumiin
Kapernaum (Mt 4:13–16; Lu 4:16–31;
Galileanmeri, Kutsuu Simonin ja Andreaan,
Kapernaumin Jaakobin ja Johanneksen
lähistö (Mt 4:18–22; Mr 1:16–20;
Kapernaum Parantaa demonin riivaaman,
myös Pietarin anopin ja monia muita
Galilea Ensimmäinen kiertomatka Galileassa
neljän kutsutun kanssa
Galilea Spitaalinen parannetaan;
kansanjoukkoja kerääntyy
Jeesuksen luokse (Mt 8:1–4;
Kapernaum Parantaa halvaantuneen
(Mt 9:1–8; Mr 2:1–12; Lu 5:17–26)
Kapernaum Matteuksen kutsuminen;
juhla veronkantajien kanssa
Juudea Saarnaa Juudean synagogissa (Lu 4:44)
31, Jerusalem Läsnä juhlassa; parantaa miehen;
passah nuhtelee fariseuksia (Joh 5:1–47)
Paluumatka Opetuslapset poimivat tähkäpäitä
Jerusale- sapattina (Mt 12:1–8; Mr 2:23–28;
mista (?) Lu 6:1–5)
Galilea; Parantaa käden sapattina;
Galileanmeri vetäytyy merenrannalle;
parantaa (Mt 12:9–21;
Vuori Kaper- 12 apostolia valitaan
naumin lähellä (Mr 3:13–19; Lu 6:12–16)
Kapernaumin Vuorisaarna (Mt 5:1–7:29;
lähistö Lu 6:17–49)
Kapernaum Parantaa upseerin palvelijan
Nain Herättää lesken pojan (Lu 7:11–17)
Galilea Johannes vankilassa; lähettää
opetuslapsia Jeesuksen luokse
Galilea Kaupunkeja soimataan; paljastus
lapsille; ies miellyttävä
Galilea Syntinen nainen voitelee jalat;
kuvaus velallisista (Lu 7:36–50)
Galilea Toinen saarnaamismatka Galileassa
niiden 12:n kanssa (Lu 8:1–3)
Galilea Demonien riivaama parannetaan;
syytetään liitosta Beelsebubin
kanssa (Mt 12:22–37; Mr 3:19–30)
Galilea Kirjanoppineet ja fariseukset
etsivät tunnusmerkkiä (Mt 12:38–45)
Galilea Kristuksen opetuslapset hänen
omaisiaan (Mt 12:46–50;
Galileanmeri Kuvauksia: kylväjä, rikkaruohot,
muita; selitykset (Mt 13:1–53;
Galileanmeri Tyynnyttää myrskyn järveä
Gadara, Kaksi demonien riivaamaa
Galileanmeren parannetaan; demonit menevät
kaakkoispuoli sikoihin (Mt 8:28–34;
Todennäköisesti Jairuksen tytär herätetään;
Kapernaum nainen parannetaan (Mt 9:18–26;
Kapernaum (?) Parantaa kaksi sokeaa miestä
ja mykän, demonin riivaaman
miehen (Mt 9:27–34)
Nasaret Käy uudelleen kotikaupungissaan,
ja torjutaan jälleen
Galilea Kolmas kiertomatka Galileassa,
laajempi koska apostolit lähetetään
Tiberias Johannes Kastaja mestataan;
Herodeksen syyllisyydentunteet
(Mt 14:1–12; Mr 6:14–29; Lu 9:7–9)
32, Kapernaum (?); Apostolit palaavat saarnaamis-
lähellä Galileanmeren matkalta; 5000 ruokitaan
passahia koillispuoli (Mt 14:13–21; Mr 6:30–44;
(Joh. 6:4) Lu 9:10–17; Joh 6:1–13)
Galileanmeren Jeesus yritetään kruunata;
koillispuoli; kävelee meren päällä;
Gennesaret parantaa (Mt 14:22–36;
Kapernaum Ilmaisee ”elämän leivän”;
monet opetuslapset luopuvat
32, Todennäköisesti Perinteet jotka tekevät
passahin Kapernaum Jumalan sanan pätemättömäksi
jälkeen (Mt 15:1–20; Mr 7:1–23;
Foinikia; Lähellä Tyrosta, Sidonia;
Dekapolis sitten Dekapoliiseen;
4000 ruokitaan (Mt 15:21–38;
Magadan Saddukeukset ja fariseukset etsivät
jälleen tunnusmerkkiä
Galileanmeren Varoittaa fariseusten hapatuksesta;
koillispuoli; parantaa sokean (Mt 16:5–12;
Betsaida Mr 8:13–26)
Filippuksen Jeesus on Messias;
Kesarea ennustaa kuolemansa,
ylösnousemuksensa (Mt 16:13–28;
Todennäköisesti Muodonmuutos eli kirkastuminen
Hermoninvuori Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen
nähden (Mt 17:1–13; Mr 9:2–13;
Filippuksen Parantaa demonin riivaaman,
Kesarea jota opetuslapset eivät kyenneet
parantamaan (Mt 17:14–20;
Galilea Ennustaa jälleen kuolemansa
ja ylösnousemuksensa (Mt 17:22, 23;
Kapernaum Veroraha saadaan ihmeen avulla
Kapernaum Suurin Valtakunnassa;
rikkomusten selvittäminen; armo
Galilea; Lähtee Galileasta lehtimajanjuhlaan;
Samaria kaikki muu pantava syrjään
palveluksen hyväksi (Mt 8:19–22;
Jeesuksen myöhempi palvelus Juudeassa
32, leh- Jerusalem Jeesus opettaa julkisesti
timajan lehtimajanjuhlassa
juhla (Joh 7:11–52)
Jerusalem Opettaa juhlan jälkeen;
parantaa sokean (Joh 8:12–9:41)
Todennäköisesti Ne 70 lähetetään saarnaamaan;
Juudea heidän paluunsa, raporttinsa
Juudea; Kertomus lähimmäistään rakastavasta
Betania samarialaisesta; Martan ja Marian
kotona (Lu 10:25–42)
Todennäköisesti Opettaa jälleen mallirukouksen;
Juudea hellittämättömyys pyytämisessä
Todennäköisesti Kumoaa väärän syytöksen;
Juudea osoittaa sukupolven ansaitsevan
tuomion (Lu 11:14–36)
Todennäköisesti Ollessaan fariseuksen pöydässä
Juudea Jeesus tuomitsee ulkokullatut
Todennäköisesti Puhe Jumalan huolenpidosta;
Juudea uskollinen taloudenhoitaja
Todennäköisesti Parantaa raajarikkoisen naisen
Juudea sapattina; kolme kuvausta
32, Jerusalem Jeesus vihkimisjuhlassa;
vihkimis- hyvä Paimen (Joh 10:1–39)
juhla
Jeesuksen myöhempi palvelus
Jordanin itäpuolella
Jordanin Monet uskovat Jeesukseen
toinen puoli (Joh 10:40–42)
Perea Opettaa kaupungeissa ja kylissä,
(Jordanin siirtyy kohti Jerusalemia
toisella (Lu 13:22)
puolella)
Perea Valtakuntaan pääseminen;
Herodeksen uhkaus;
huone autioitetaan (Lu 13:23–35)
Todennäköisesti Nöyryys; kuvaus suurista
Perea illallisista (Lu 14:1–24)
Todennäköisesti Opetuslapsena olemisen kustannusten
Perea laskeminen (Lu 14:25–35)
Todennäköisesti Kuvauksia: kadonnut lammas,
Perea kadonnut kolikko, tuhlaajapoika
Todennäköisesti Kuvauksia: epävanhurskas
Perea taloudenhoitaja, rikas mies ja
Lasarus (Lu 16:1–31)
Todennäköisesti Anteeksianto ja usko;
Perea kelvottomat orjat (Lu 17:1–10)
Betania Jeesus herättää Lasaruksen
kuolleista (Joh 11:1–46)
Jerusalem; Kaifaan neuvo Jeesusta vastaan;
Efraim Jeesus vetäytyy julkisuudesta
Samaria; Parantaa ja opettaa matkalla
Galilea Samarian ja Galilean halki
Samaria tai Kuvauksia: hellittämätön leski,
Galilea fariseus ja veronkantaja
Perea Kääntyy takaisin ja kulkee
Perean halki; opetusta avioerosta
Perea Ottaa vastaan lapsia ja siunaa
heitä (Mt 19:13–15;
Perea Rikas nuori mies;
kuvaus viinitarhan työntekijöistä
Todennäköisesti Jeesus ennustaa kolmannen
Perea kerran kuolemansa ja
ylösnousemuksensa (Mt 20:17–19;
Todennäköisesti Jaakobille ja Johannekselle
Perea pyydetään paikkoja Valtakunnassa
Jeriko Kulkiessaan Jerikon halki hän
parantaa kaksi sokeaa miestä;
vierailee Sakkeuksen luona;
kuvaus kymmenestä miinasta
Jeesuksen loppuajan palvelus
Jerusalemissa
8. nisan- Betania Saapuu Betaniaan kuusi päivää
kuuta 33 ennen passahia (Joh 11:55–12:1)
9. nisan- Betania Juhla spitaalisen Simonin talossa;
kuuta Maria voitelee Jeesuksen;
juutalaiset tulevat katsomaan
Jeesusta ja Lasarusta (Mt 26:6–13;
Betania– Kristuksen tulo riemusaatossa
Jerusalem Jerusalemiin (Mt 21:1–11, 14–17;
10. Betania– Hedelmätön viikunapuu kirotaan;
nisan- Jerusalem temppelin puhdistaminen toisen
kuuta kerran (Mt 21:18, 19, 12, 13;
Jerusalem Ylipapit ja kirjanoppineet
juonittelevat tuhotakseen
Jeesuksen (Mr 11:18, 19;
Jerusalem Keskustelu kreikkalaisten kanssa;
juutalaisten epäusko (Joh 12:20–50)
11. Betania– Hedelmättömän viikunapuun havaitaan
nisan- Jerusalem kuihtuneen (Mt 21:19–22;
kuuta Mr 11:20–25)
Jerusalem, Kristuksen valtuutta epäillään;
temppeli kuvaus kahdesta pojasta
Jerusalem, Kuvauksia: pahat viljelijät, häät
temppeli (Mt 21:33–22:14; Mr 12:1–12;
Jerusalem, Juonikkaat kysymykset verosta,
temppeli ylösnousemuksesta, käskystä
Jerusalem, Jeesus vaientaa muut kysymyksellään
temppeli Messiaan alkuperästä (Mt 22:41–46;
Jerusalem, Pureva tuomiojulistus
temppeli kirjanoppineille ja fariseuksille
Jerusalem, Lesken ropo (Mr 12:41–44;
temppeli Lu 21:1–4)
Öljyvuori Ennustus Jerusalemin hävityksestä,
Jeesuksen läsnäolosta ja
asiainjärjestelmän lopusta
Öljyvuori Kuvauksia: kymmenen neitsyttä,
talentit, lampaat ja vuohet
12. Jerusalem Uskonnolliset johtajat
nisan- suunnittelevat Jeesuksen surmaamista
kuuta (Mt 26:1–5; Mr 14:1, 2;
Jerusalem Juudas neuvottelee pappien kanssa
Jeesuksen kavaltamisesta
13. Jerusalemin Järjestelyjä passahia varten
nisan- lähistö ja (Mt 26:17–19; Mr 14:12–16;
kuuta itse kaupunki Lu 22:7–13)
(torstai-
iltapäivä)
14. Jerusalem Passah-aterian syöminen niiden
nisan- 12:n kanssa (Mt 26:20, 21;
kuuta Mr 14:17, 18; Lu 22:14–18)
Jerusalem Jeesus pesee apostoliensa jalat
Jerusalem Juudas ilmaistaan petturiksi ja
lähetetään pois (Mt 26:21–25;
Jerusalem Muistoillallisen asettaminen niiden
11:n kanssa (Mt 26:26–29;
Mr 14:22–25; Lu 22:19, 20, 24–30;
Jerusalem Ennustaa Pietarin kieltävän hänet ja
apostolien hajaantuvan (Mt 26:31–35;
Jerusalem Auttaja; keskinäinen rakkaus;
ahdistus; Jeesuksen rukous
Getsemane Tuska puutarhassa; Jeesuksen
kavaltaminen ja pidätys
(Mt 26:30, 36–56; Mr 14:26, 32–52;
Jerusalem Hannas kuulustelee; oikeudenkäynti
Kaifaan ja sanhedrinin edessä;
Pietari kieltää (Mt 26:57–27:1;
Jerusalem Kavaltaja Juudas hirttäytyy
(Mt 27:3–10; [Apt. 1:18, 19])
Jerusalem Pilatuksen, sitten Herodeksen ja
jälleen Pilatuksen edessä
Jerusalem Luovutetaan kuolemaan Pilatuksen
yritettyä vapauttaa hänet
(per- Golgata, Jeesuksen kuolema kidutuspaalussa
jantai, Jerusalem ja siihen liittyneet tapahtumat
n. klo (Mt 27:31–56; Mr 15:20–41;
15) Lu 23:26–49; Joh 19:16–30)
Jerusalem Jeesuksen ruumis otetaan pois
kidutuspaalusta ja haudataan
15. Jerusalem Papit ja fariseukset hankkivat
nisan- vartion haudalle (Mt 27:62–66)
kuuta
16. Jerusalem Jeesuksen ylösnousemus ja
nisan- ja sen lähistö sen päivän tapahtumat
kuuta (Mt 28:1–15; Mr 16:1–8;
j. 16. Jerusalem; Jeesuksen Kristuksen ilmestymiskerrat
nisan- Galilea sen jälkeen (Mt 28:16–20;
kuuta [1. Kor. 15:5-7]; [Apt. 1:3–8];
25. Öljyvuori, Jeesus kohoaa taivaaseen 40. päivänä
ijjar- Betanian ylösnousemuksensa jälkeen
kuuta lähistö ([Apt. 1:9–12] Lu 24:50–53)
Kysymykset taulukkoon ”Jeesuksen maanpäällisen elämän päätapahtumia”:
a) Mainitse joitakin Jeesuksen palvelukseen liittyneitä huomattavia tapahtumia ennen Johannes Kastajan vangitsemista.
b) Esitä seuraavien tapausten tapahtumapaikka ja -aika: 1) Simonin ja Andreaan sekä Jaakobin ja Johanneksen kutsuminen. 2) 12 apostolin valitseminen. 3) Vuorisaarna. 4) Muodonmuutos eli kirkastuminen. 5) Lasaruksen herättäminen kuolleista. 6) Jeesuksen vierailu Sakkeuksen kotona.
c) Mainitse joitakin Jeesuksen huomattavia ihmeitä; kerro milloin ja missä ne tehtiin.
d) Mitä Jeesukseen liittyviä tärkeitä tapahtumia sattui 8.–16. nisankuuta vuonna 33?
e) Mitä huomattavia kuvauksia Jeesus esitti maanpäällisen palveluksensa aikana?
[Taulukko s. 294–297]
TAULUKKO HUOMATTAVISTA HISTORIALLISISTA AJANKOHDISTA
Lyhenteet: e. merkitsee ”ennen”, j. ”jälkeen” ja n. ”noin”.
Aika Tapahtuma Raamatunkohta
4026 eaa. Aadamin luominen 1. Moos. 2:7
j. 4026 eaa. Eedenissä tehdään liitto, 1. Moos. 3:15
ensimmäinen ennustus
e. 3896 eaa. Kain tappaa Aabelin 1. Moos. 4:8
3896 eaa. Seetin syntymä 1. Moos. 5:3
3404 eaa. Vanhurskaan Hanokin syntymä 1. Moos. 5:18
3339 eaa. Metusalahin syntymä 1. Moos. 5:21
3152 eaa. Lemekin syntymä 1. Moos. 5:25
3096 eaa. Aadamin kuolema 1. Moos. 5:5
3039 eaa. Hanok siirretään pois; 1. Moos. 5:23, 24;
hänen profetoimiskautensa Juud. 14
päättyy
2970 eaa. Nooan syntymä 1. Moos. 5:28, 29
2490 eaa. Jumalan julistus ihmiskunnasta 1. Moos. 6:3
2470 eaa. Jaafetin syntymä 1. Moos. 5:32; 9:24; 10:21, UM
2468 eaa. Seemin syntymä 1. Moos. 7:11; 11:10
2370 eaa. Metusalahin kuolema 1. Moos. 5:27
Vedenpaisumus alkaa (syksyllä) 1. Moos. 7:6, 11
2369 eaa. Liiton tekeminen 1. Moos. 8:13; 9:16
vedenpaisumuksen jälkeen
2368 eaa. Arpaksadin syntymä 1. Moos. 11:10
j. 2269 eaa. Baabelin tornin rakentaminen 1. Moos. 11:4
2020 eaa. Nooan kuolema 1. Moos. 9:28, 29
2018 eaa. Abrahamin syntymä 1. Moos. 11:26, 32; 12:4
1943 eaa. Abraham ylittää Eufratin 1. Moos. 12:4, 7;
matkallaan Kanaaniin; 2. Moos. 12:40, UM;
Abrahamin kanssa tehty liitto Gal. 3:17
saatetaan voimaan;
lakiliittoon saakka kestävä
430-vuotiskausi alkaa
e. 1933 eaa. Loot pelastetaan; 1. Moos. 14:16, 18; 16:3
Abraham käy Melkisedekin luona
1932 eaa. Ismael syntyy 1. Moos. 16:15, 16
1919 eaa. Ympärileikkausliitto tehdään 1. Moos. 17:1, 10, 24
Sodoman ja Gomorran tuomio 1. Moos. 19:24
1918 eaa. Oikean perillisen, Iisakin, 1. Moos. 21:2, 5;
syntymä; ’noin 450 vuotta’ Apt. 13:17-20
alkaa
1913 eaa. Iisakin vieroitus; 1. Moos. 21:8; 15:13;
Ismael lähetetään pois; Apt. 7:6
400-vuotinen ahdistus alkaa
1881 eaa. Saaran kuolema 1. Moos. 17:17; 23:1
1878 eaa. Iisakin ja Rebekan avioliitto 1. Moos. 25:20
1868 eaa. Seemin kuolema 1. Moos. 11:11
1858 eaa. Eesaun ja Jaakobin syntymä 1. Moos. 25:26
1843 eaa. Abrahamin kuolema 1. Moos. 25:7
1818 eaa. Eesau ottaa ensimmäiset 1. Moos. 26:34
kaksi vaimoa
1795 eaa. Ismaelin kuolema 1. Moos. 25:17
1781 eaa. Jaakob pakenee Haraniin; 1. Moos. 28:2, 13, 19
hänen Beetelissä
saamansa näky
1774 eaa. Jaakob ottaa Leean ja 1. Moos. 29:23-30
Raakelin vaimoikseen
1767 eaa. Joosefin syntymä 1. Moos. 30:23, 24
1761 eaa. Jaakob palaa Haranista 1. Moos. 31:18, 41
Kanaaniin
n. 1761 eaa. Jaakob painii enkelin kanssa; 1. Moos. 32:24-28
saa nimen Israel
1750 eaa. Joosefin veljet myyvät 1. Moos. 37:2, 28
hänet orjaksi
1738 eaa. Iisakin kuolema 1. Moos. 35:28, 29
1737 eaa. Joosefista tulee 1. Moos. 41:40, 46
Egyptin pääministeri
1728 eaa. Jaakob menee perheineen 1. Moos. 45:6; 46:26;
Egyptiin 47:9
1711 eaa. Jaakobin kuolema 1. Moos. 47:28
1657 eaa. Joosefin kuolema 1. Moos. 50:26
e. 1613 eaa. Jobin koetteleminen Job 1:8; 42:16
j. 1600 eaa. Egypti saa mainetta 2. Moos. 1:8
ensimmäisenä maailmanvaltana
1593 eaa. Mooseksen syntymä 2. Moos. 2:2, 10
1553 eaa. Mooses tarjoutuu vapautta- 2. Moos. 2:11, 14, 15;
jaksi; pakenee Midianiin Apt. 7:23
n. 1514 eaa. Mooses palavan 2. Moos. 3:2
orjantappurapensaan luona
1513 eaa. Passah; israelilaiset 2. Moos. 12:12;
lähtevät Egyptistä; vapautus 14:27,
Punaisellamerellä; Egyptin 29, 30;
valta-asema horjuu; 1. Moos. 15:13, 14
400-vuotinen ahdistus päättyy
Lakiliitto tehdään 2. Moos. 24:6-8
Siinain vuorella (Horebissa)
Abrahamin kanssa tehdyn Gal. 3:17;
liiton voimaansaattamisesta 2. Moos. 12:40, UM
alkanut 430-vuotiskausi
päättyy
Mooses kokoaa 1. Mooseksen Joh. 5:46
kirjan erämaassa; Raamatun
kirjoittaminen alkaa
1512 eaa. Tabernaakkelin rakentaminen 2. Moos. 40:17
päättyy
Aaronilaisen papiston 3. Moos. 8:34-36
virkaanasetus
Mooses saa valmiiksi 3. Moos. 27:34;
2. ja 3. Mooseksen kirjan 4. Moos. 1:1
n. 1473 eaa. Mooses saa valmiiksi Job 42:16, 17
Jobin kirjan
1473 eaa. Mooses saa valmiiksi 4. Moos. 35:1; 36:13
4. Mooseksen kirjan
Moabin tasangoilla
Israelin kanssa tehdään 5. Moos. 29:1
liitto Moabissa
Mooses kirjoittaa 5. Moos. 1:1, 3
5. Mooseksen kirjan
Mooses kuolee Nebon 5. Moos. 34:1, 5, 7
vuorella Moabissa
Israel menee Kanaaniin Joos. 4:19
Joosuan johdolla
1467 eaa. Suurin osa maasta saadaan Joos. 11:23; 14:7, 10-15
valloitettua;
Apostolien tekojen 13:17–20:ssä
mainittu ’noin 450 vuotta’
päättyy
n. 1450 eaa. Joosuan kirja valmistuu Joos. 1:1; 24:26
Joosuan kuolema Joos. 24:29
1117 eaa. Samuel voitelee 1. Sam. 10:24;
Saulin Israelin kuninkaaksi Apt. 13:21
1107 eaa. Daavidin syntymä Betlehemissä 1. Sam. 16:1
n. 1100 eaa. Samuel saa Tuomarien Tuom. 21:25
kirjan valmiiksi
n. 1090 eaa. Samuel saa Ruutin Ruut 4:18-22
kirjan valmiiksi
n. 1078 eaa. 1. Samuelin kirja valmistuu 1. Sam. 31:6
1077 eaa. Daavidista tulee Juudan 2. Sam. 2:4
kuningas Hebronissa
1070 eaa. Daavidista tulee koko 2. Sam. 5:3-7
Israelin kuningas; tekee
Jerusalemista pääkaupunkinsa
j. 1070 eaa. Arkku viedään Jerusalemiin; 2. Sam. 6:15; 7:12-16
valtakuntaliitto
Daavidin kanssa
n. 1040 eaa. Gaad ja Naatan saavat 2. Sam. 24:18
2. Samuelin kirjan valmiiksi
1037 eaa. Salomosta Daavidin seuraaja 1. Kun. 1:39; 2:12
Israelin kuninkaana
1034 eaa. Salomon temppelin 1. Kun. 6:1
rakennustyö alkaa
1027 eaa. Jerusalemin temppeli valmistuu 1. Kun. 6:38
n. 1020 eaa. Salomo saa Laulujen laulun Laul. l. 1:1
valmiiksi
e. 1000 eaa. Salomo saa Saarnaajan Saarn. 1:1
kirjan valmiiksi
997 eaa. Rehabeamista Salomon seuraaja; 1. Kun. 11:43;
valtakunta jakautuu; 12:19, 20
Jerobeam alkaa hallita
Israelin kuninkaana
993 eaa. Siisak hyökkää Juudaan 1. Kun. 14:25, 26
ja vie temppelin aarteet
980 eaa. Abiamista (Abiasta) Rehabeamin 1. Kun. 15:1, 2
seuraaja Juudan kuninkaana
977 eaa. Aasasta Abiamin seuraaja 1. Kun. 15:9, 10
Juudan kuninkaana
n. 976 eaa. Naadabista Jerobeamin seuraaja 1. Kun. 14:20
Israelin kuninkaana
n. 975 eaa. Baesasta Naadabin seuraaja 1. Kun. 15:33
Israelin kuninkaana
n. 952 eaa. Eelasta Baesan seuraaja 1. Kun. 16:8
Israelin kuninkaana
n. 951 eaa. Simristä Eelan seuraaja 1. Kun. 16:15
Israelin kuninkaana
Omrista ja Tibnistä Simrin 1. Kun. 16:21
seuraajia Israelin kuninkaina
n. 947 eaa. Omri hallitsee yksin 1. Kun. 16:22, 23
Israelin kuninkaana
n. 940 eaa. Ahabista Omrin seuraaja 1. Kun. 16:29
Israelin kuninkaana
936 eaa. Joosafatista Aasan seuraaja 1. Kun. 22:41, 42
Juudan kuninkaana
n. 919 eaa. Ahasjasta Ahabin seuraaja 1. Kun. 22:51, 52
Israelin ainoana kuninkaana
n. 917 eaa. Israelin Jooramista Ahasjan 2. Kun. 3:1
seuraaja ainoana kuninkaana
913 eaa. Juudan Jooramista ’tulee 2. Kun. 8:16, 17
kuningas’ Joosafatin kanssa
n. 906 eaa. Ahasjasta Jooramin seuraaja 2. Kun. 8:25, 26
Juudan kuninkaana
n. 905 eaa. Kuningatar Atalja anastaa 2. Kun. 11:1-3
Juudan valtaistuimen
Jeehusta Jooramin seuraaja 2. Kun. 9:24, 27; 10:36
Israelin kuninkaana
898 eaa. Jooaasta Ahasjan seuraaja 2. Kun. 12:1
Juudan kuninkaana
876 eaa. Jooahaasta Jeehun seuraaja 2. Kun. 13:1
Israelin kuninkaana
n. 859 eaa. Jooaasta Jooahaan seuraaja 2. Kun. 13:10
Israelin ainoana kuninkaana
858 eaa. Amasjasta Jooaan seuraaja 2. Kun. 14:1, 2
Juudan kuninkaana
n. 844 eaa. Jerobeam II:sta Jooaan 2. Kun. 14:23
seuraaja Israelin kuninkaana
Joona saa Joonan kirjan Joona 1:1, 2
valmiiksi
829 eaa. Ussiasta (Asarjasta) Amasjan 2. Kun. 15:1, 2
seuraaja Juudan kuninkaana
n. 820 eaa. Jooelin kirjan todennäköinen Jooel 1:1
kirjoitusaika
n. 804 eaa. Aamos saa Aamoksen kirjan Aam. 1:1
valmiiksi
n. 792 eaa. Sakarja hallitsee Israelin 2. Kun. 15:8
kuninkaana (6 kuukautta)
n. 791 eaa. Sallumista Sakarjan seuraaja 2. Kun. 15:13, 17
Israelin kuninkaana
Menahemista Sallumin seuraaja
Israelin kuninkaana
n. 780 eaa. Pekahjasta Menahemin seuraaja 2. Kun. 15:23
Israelin kuninkaana
n. 778 eaa. Pekahista Pekahjan seuraaja 2. Kun. 15:27
Israelin kuninkaana
n. 778 eaa. Jesaja alkaa profetoida Jes. 1:1; 6:1
777 eaa. Jootamista Ussian (Asarjan) 2. Kun. 15:32, 33
seuraaja Juudan kuninkaana
n. 761 eaa. Aahaasta Jootamin seuraaja 2. Kun. 16:1, 2
Juudan kuninkaana
n. 758 eaa. Hoosea ’alkaa hallita’ 2. Kun. 15:30, UM
Israelin kuninkaana
745 eaa. Hiskiasta Aahaan seuraaja 2. Kun. 18:1, 2
Juudan kuninkaana
j. 745 eaa. Hoosea saa Hoosean kirjan Hoos. 1:1
valmiiksi
740 eaa. Assyria kukistaa Israelin, 2. Kun. 17:6, 13, 18
valloittaa Samarian
732 eaa. Sanherib hyökkää Juudaan 2. Kun. 18:13
j. 732 eaa. Jesaja saa Jesajan kirjan Jes. 1:1
valmiiksi
e. 717 eaa. Miika saa Miikan kirjan Miika 1:1
valmiiksi
n. 717 eaa. Sananlaskut saadaan kootuksi Sananl. 25:1
716 eaa. Manassesta Hiskian seuraaja 2. Kun. 21:1
Juudan kuninkaana
661 eaa. Aamonista Manassen seuraaja 2. Kun. 21:19
Juudan kuninkaana
659 eaa. Joosiasta Aamonin seuraaja 2. Kun. 22:1
Juudan kuninkaana
e. 648 eaa. Sefanja saa Sefanjan kirjan Sef. 1:1
valmiiksi
647 eaa. Jeremia valtuutetaan Jer. 1:1, 2, 9, 10
profeetaksi
e. 632 eaa. Naahum saa Naahumin kirjan Naah. 1:1
valmiiksi
632 eaa. Kaldealaiset ja meedialaiset Naah. 3:7
kukistavat Niniven
Babylonin vuoro tulla
kolmanneksi maailmanvallaksi
628 eaa. Jooahas, Joosian seuraaja, 2. Kun. 23:31
hallitsee Juudan kuninkaana
Joojakimista Jooahaan seuraaja 2. Kun. 23:36
Juudan kuninkaana
n. 628 eaa. Habakuk saa Habakukin kirjan Hab. 1:1
valmiiksi
625 eaa. Nebukadnessarista (II) tulee Jer. 25:1
Babylonin kuningas; ensimmäinen
hallitusvuosi alkaa vuoden
624 eaa. nisankuusta
620 eaa. Nebukadnessar tekee Joojakimista 2. Kun. 24:1
verovelvollisen kuninkaan
618 eaa. Joojakinista tulee Juudan 2. Kun. 24:6, 8
kuningas Joojakimin jälkeen
617 eaa. Nebukadnessar vie ensimmäiset Dan. 1:1-4;
juutalaisvangit Babyloniin
Sidkiasta tehdään 2. Kun. 24:12-18
Juudan kuningas
613 eaa. Hesekiel alkaa profetoida Hes. 1:1-3
609 eaa. Nebukadnessar hyökkää Juudaan 2. Kun. 25:1, 2
kolmannen kerran; aloittaa
Jerusalemin piirityksen
607 eaa. Viidennessä kuussa (abkuussa) 2. Kun. 25:8-10;
temppeli hajotetaan ja Jer. 52:12-14
Jerusalem hävitetään
Seitsemännessä kuussa 2. Kun. 25:25, 26;
juutalaiset jättävät Juudan; Luuk. 21:24
”kansain määräaikoja” aletaan
laskea
Jeremia kirjoittaa Valituslaulut Valit. johdanto, LXX
n. 607 eaa. Obadja kirjoittaa Obadjan kirjan Obad. 1
n. 591 eaa. Hesekiel saa Hesekielin Hes. 40:1; 29:17
kirjan valmiiksi
580 eaa. 1. ja 2. Kuninkaiden kirja Jer. 52:31;
sekä Jeremian kirja valmistuvat 2. Kun. 25:27
539 eaa. Meedialaiset ja persialaiset Dan. 5:30, 31
kukistavat Babylonin;
Meedo-Persiasta tulee
neljäs maailmanvalta
537 eaa. Persian Kyyroksen säädös, 2. Aikak. 36:22, 23;
jossa juutalaisten sallitaan Jer. 25:12; 29:10
palata Jerusalemiin,
astuu voimaan;
Jerusalemin 70-vuotinen
autioitus päättyy
n. 536 eaa. Daniel saa Danielin Dan. 10:1
kirjan valmiiksi
536 eaa. Serubbaabel laskee Esra 3:8-10
temppelin perustuksen
522 eaa. Temppelin rakennustyö kielletään Esra 4:23, 24
520 eaa. Haggai saa Haggain kirjan Hagg. 1:1
valmiiksi
518 eaa. Sakarja saa Sakarjan kirjan Sak. 1:1
valmiiksi
515 eaa. Serubbaabel saa toisen Esra 6:14, 15
temppelin valmiiksi
n. 475 eaa. Mordokai saa Esterin Ester 3:7; 9:32
kirjan valmiiksi
468 eaa. Esra ja papit palaavat Esra 7:7
Jerusalemiin
n. 460 eaa. Esra saa 1. ja 2. Aikakirjan Esra 1:1;
sekä Esran kirjan valmiiksi; 2. Aikak. 36:22
Psalmien lopullinen kokoaminen
455 eaa. Nehemia rakentaa uudelleen Neh. 1:1; 2:1, 11;
Jerusalemin muurit; 6:15; Dan. 9:24
ennustus 70 viikosta
alkaa täyttyä
j. 443 eaa. Nehemia saa Nehemian Neh. 5:14
kirjan valmiiksi
Malakia saa Malakian kirjan Mal. 1:1
valmiiksi
406 eaa. Jerusalemin jälleenrakentaminen Dan. 9:25
saadaan ilmeisesti päätökseen
332 eaa. Kreikka, viides maailmanvalta, Dan. 8:21
hallitsee Juudeaa
n. 280 eaa. Kreikkalaisen Septuagintan
kääntäminen alkaa
165 eaa. Temppelin uudelleen vihkiminen Joh. 10:22
häpäisevän kreikkalaisen
epäjumalanpalvonnan jälkeen;
vihkimisjuhla
63 eaa. Rooma, kuudes maailmanvalta, Joh. 19:15;
hallitsee Jerusalemia Ilm. 17:10
n. 37 eaa. Herodes (Rooman määräämä kuningas)
valtaa Jerusalemin äkkirynnäköllä
2 eaa. Johannes Kastajan ja Luuk. 1:60; 2:7
Jeesuksen syntymä
29 ya. Johannes ja Jeesus aloittavat Luuk. 3:1, 2, 23
palveluksensa
33 ya. 14. nisankuuta: Jeesuksesta Luuk. 22:20; 23:33
tulee uuden liiton perustan
muodostava uhri;
hänet pannaan paaluun
16. nisankuuta: Jeesuksen Matt. 28:1-10
ylösnousemus
6. sivankuuta, helluntai Apt. 2:1-17, 38
(pentekoste): hengen vuodatus;
Pietari avaa juutalaisille
tien kristilliseen seurakuntaan
36 ya. 70 vuosiviikon loppu; Dan. 9:24-27;
Pietari menee tapaamaan Apt. 10:1, 45
Korneliusta, ensimmäistä
kansoihin kuuluvaa ympäri-
leikkaamatonta, joka otetaan
kristilliseen seurakuntaan
n. 41 ya. Matteus kirjoittaa
Matteuksen evankeliumin
n. 47-48 ya. Paavali aloittaa ensimmäisen Apt. 13:1–14:28
lähetysmatkan
n. 49 ya. Hallintoelin tekee päätöksen, Apt. 15:28, 29
ettei kansoista tulevilta
uskovilta vaadita
ympärileikkausta
n. 49-52 ya. Paavalin toinen lähetysmatka Apt. 15:36–18:22
n. 50 ya. Paavali kirjoittaa Korintosta 1. Tess. 1:1
1. Tessalonikalaiskirjeen
n. 51 ya. Paavali kirjoittaa Korintosta 2. Tess. 1:1
2. Tessalonikalaiskirjeen
n. 50-52 ya. Paavali kirjoittaa Korintosta Gal. 1:1
tai Syyrian Antiokiasta
Galatalaiskirjeen
n. 52-56 ya. Paavalin kolmas lähetysmatka Apt. 18:23–21:19
n. 55 ya. Paavali kirjoittaa Efesoksesta 1. Kor. 15:32;
1. Korinttolaiskirjeen ja 2. Kor. 2:12, 13
Makedoniasta 2. Korinttolais-
kirjeen
n. 56 ya. Paavali kirjoittaa Korintosta Room. 16:1
Roomalaiskirjeen
n. 56-58 ya. Luukas kirjoittaa Luuk. 1:1, 2
Luukkaan evankeliumin
n. 60-61 ya. Paavali kirjoittaa Roomasta:
Efesolaiskirjeen Ef. 3:1
Filippiläiskirjeen Fil. 4:22
Kolossalaiskirjeen Kol. 4:18
Filemonin kirjeen Filem. 1
n. 61 ya. Paavali kirjoittaa Roomasta Hepr. 13:24; 10:34
Heprealaiskirjeen
Luukas saa Roomassa valmiiksi
Apostolien teot
e. 62 ya. Jeesuksen veli Jaakob kirjoittaa Jaak. 1:1
Jerusalemista Jaakobin kirjeen
n. 60-65 ya. Markus kirjoittaa
Markuksen evankeliumin
n. 61-64 ya. Paavali kirjoittaa Makedoniasta 1. Tim. 1:3
1. Timoteuksen kirjeen
Paavali kirjoittaa Makedoniasta Tiit. 1:5
(?) Tiituksen kirjeen
n. 62-64 ya. Pietari kirjoittaa Babylonista 1. Piet. 1:1; 5:13
1. Pietarin kirjeen
n. 64 ya. Pietari kirjoittaa Babylonista 2. Piet. 1:1
(?) 2. Pietarin kirjeen
n. 65 ya. Paavali kirjoittaa Roomasta 2. Tim. 4:16-18
2. Timoteuksen kirjeen
Jeesuksen veli Juudas Juud. 1, 17, 18
kirjoittaa Juudaan kirjeen
70 ya. Roomalaiset hävittävät Dan. 9:27;
Jerusalemin ja sen temppelin Matt. 23:37, 38;
Luuk. 19:42-44
n. 96 ya. Johannes Patmoksessa, Ilm. 1:9
kirjoittaa Ilmestyksen
n. 98 ya. Johannes kirjoittaa Johanneksen Joh. 21:22, 23
evankeliumin ja 1., 2. ja 3.
kirjeensä;
Raamatun kirjoittaminen päättyy
n. 100 ya. Johannes, viimeinen 2. Tess. 2:7
apostoleista, kuolee
HUOM! On syytä muistaa, että vaikka monilla näistä ajankohdista on vankat perusteet, niin joissakin tapauksissa esitetään saatavissa oleviin todisteisiin perustuva aika-arvio. Taulukon tarkoitus ei ole määrittää kunkin tapauksen ehdotonta ajankohtaa, vaan auttaa Raamatun tutkijoita paikantamaan tapahtumia ajan virrassa ja havaitsemaan niiden keskinäisen suhteen.
Kysymykset ”Taulukkoon huomattavista historiallisista ajankohdista” ja ”Taulukkoon Raamatun kirjoista”:
a) Vertaa näitä kahta taulukkoa ja mainitse joitakin profeettoja ja raamatunkirjoittajia, jotka elivät 1) ennen Israelin valtakunnan perustamista vuonna 1117 eaa., 2) Israelin ja Juudan valtakuntien aikana ja 3) Babylonin pakkosiirtolaisuuden alun ja Raamatun heprealaisten kirjoitusten kaanonin valmistumisen välisenä aikana.
b) Osoita Paavalin kirjeiden kirjoittamisajan ja hänen lähetysmatkojensa välinen yhteys.
c) Mitä muuta kiinnostavaa havaitset Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten muiden kirjojen kirjoittamisajasta?
d) Yhdistä seuraavat henkilöt johonkin Raamatun historian huomattavaan tapaukseen ja mainitse, elivätkö he ennen tuota tapausta vai sen jälkeen, tai liitä heidät toisiin samaan aikaan eläneisiin henkilöihin: Seem, Samuel, Metusalah, Loot, kuningas Saul, Daavid, Job, Israelin kuningas Hoosea, Salomo, Aaron, Juudan kuningas Sidkia.
e) Mitä huomattavaa tapahtui 1) Nooan, 2) Abrahamin, 3) Mooseksen elinaikana?
f) Yhdistä seuraavat vuodet (eaa.) alla lueteltuihin huomattaviin tapahtumiin: 4026, 2370, 1943, 1513, 1473, 1117, 997, 740, 607, 539, 537, 455.
Aadamin luominen
Lakiliitto tehdään Siinailla
Jerusalem hävitetään
Juutalaiset palaavat Jerusalemiin Kyyroksen säädöksen jälkeen
Henkeytetyn Raamatun kirjoittaminen alkaa
Vedenpaisumus alkaa
Meedialaiset ja persialaiset kukistavat Babylonin
Israelin ensimmäinen kuningas voidellaan
Abraham ylittää Eufratin; Abrahamin kanssa tehty liitto saatetaan voimaan
Israelin ja Juudan valtakunnat eroavat toisistaan
Assyria valloittaa pohjoisen valtakunnan
Nehemia rakentaa uudelleen Jerusalemin muurit
Israelilaiset vapautetaan Egyptistä
Joosua johtaa Israelin Kanaaniin
Jerusalemin 70-vuotinen autioitus päätty
[Taulukko s. 298]
TAULUKKO RAAMATUN KIRJOISTA
(Jotkin aikamäärät [ja kirjoituspaikat] ovat epävarmoja. Lyhenne e. merkitsee ”ennen”, j. ”jälkeen” ja n. ”noin”.)
Ennen ajanlaskumme alkua (eaa.) kirjoitetut Heprealaisten kirjoitusten kirjat
Kirjan Kirjoittaja Kirjoitus- Kirjoitus Tapahtumien
nimi paikka päättyi aika
1. Mooseksen Mooses Erämaa 1513 ”Alusta”
kirja vuoteen 1657
2. Mooseksen Mooses Erämaa 1512 1657–1512
kirja
3. Mooseksen Mooses Erämaa 1512 1 kuukausi
kirja (1512)
4. Mooseksen Mooses Erämaa/Moabin 1473 1512–1473
kirja tasangot
5. Mooseksen Mooses Moabin 1473 2 kuukautta
kirja tasangot (1473)
Joosua Joosua Kanaan n. 1450 1473 –
n. 1450
Tuomarit Samuel Israel n. 1100 n. 1450 –
n. 1120
Ruut Samuel Israel n. 1090 11 vuotta
tuomarien
hallitessa
1. Samuelin Samuel; Israel n. 1078 n. 1180–1078
kirja Gaad;
Naatan
2. Samuelin Gaad; Israel n. 1040 1077 –
kirja Naatan n. 1040
1. ja 2. Jeremia Juuda/Egypti 580 n. 1040–580
Kuninkaiden
kirja
1. ja 2. Esra Jerusalem (?) n. 460 1. Aikak.
Aikakirja 9:44:n
jälkeen:
1077–537
Esra Esra Jerusalem n. 460 537 – n. 467
Nehemia Nehemia Jerusalem j. 443 456 – j. 443
Ester Mordokai Susa, Elam n. 475 493 – n. 475
Job Mooses Erämaa n. 1473 Yli 140
vuotta
vuosina
1657–1473
Psalmit Daavid n. 460
ja muita
Sananlaskut Salomo; Jerusalem n. 717
Aagur;
Lemuel
Saarnaaja Salomo Jerusalem e. 1000
Laulujen Salomo Jerusalem n. 1020
laulu
Jesaja Jesaja Jerusalem j. 732 n. 778 –
j. 732
Jeremia Jeremia Juuda/Egypti 580 647–580
Valituslaulut Jeremia Jerusalemin 607
lähistö
Hesekiel Hesekiel Babylon n. 591 613 – n. 591
Daniel Daniel Babylon n. 536 618 – n. 536
Hoosea Hoosea Samarian j. 745 e. 804 –
seutu j. 745
Jooel Jooel Juuda n. 820 (?)
Aamos Aamos Juuda n. 804
Obadja Obadja n. 607
Joona Joona n. 844
Miika Miika Juuda e. 717 n. 777–717
Naahum Naahum Juuda e. 632
Habakuk Habakuk Juuda n. 628 (?)
Sefanja Sefanja Juuda e. 648
Haggai Haggai Jerusalem 520 112 päivää
(520)
Sakarja Sakarja Jerusalem 518 520–518
Malakia Malakia Jerusalem j. 443
Yleisen ajanlaskun (ya.) aikana kirjoitetut Kreikkalaisten kirjoitusten kirjat
Kirjan Kirjoittaja Kirjoitus- Kirjoitus Tapahtumien
nimi paikka päättyi aika
Matteus Matteus Palestiina n. 41 2. eaa. –
33 ya.
Markus Markus Rooma n. 60–65 29–33 ya.
Luukas Luukas Kesarea n. 56–58 3 eaa. –
33 ya.
Johannes Apostoli Efesos tai n. 98 Johdannon
Johannes sen lähistö jälkeen:
29–33 ya.
Apostolien Luukas Rooma n. 61 33 – n.
teot 61 ya.
Roomalaisille Paavali Korintto n. 56
1. Korintto- Paavali Efesos n. 55
laisille
2. Korintto- Paavali Makedonia n. 55
laisille
Galata- Paavali Korintto tai n. 50–52
laisille Syyrian
Antiokia
Efesolaisille Paavali Rooma n. 60–61
Filippi- Paavali Rooma n. 60–61
läisille
Kolossa- Paavali Rooma n. 60–61
laisille
1. Tessaloni- Paavali Korintto n. 50
kalaisille
2. Tessaloni- Paavali Korintto n. 51
kalaisille
1. Timo- Paavali Makedonia n. 61–64
teukselle
2. Timo- Paavali Rooma n. 65
teukselle
Tiitukselle Paavali Makedonia (?) n. 61–64
Filemonille Paavali Rooma n. 60–61
Heprea- Paavali Rooma n. 61
laisille
Jaakob Jaakob Jerusalem e. 62
(Jeesuksen
veli)
1. Pietarin Pietari Babylon n. 62–64
kirje
2. Pietarin Pietari Babylon (?) n. 64
kirje
1. Johan- Apostoli Efesos tai n. 98
neksen kirje Johannes sen lähistö
2. Johan- Apostoli Efesos tai n. 98
neksen kirje Johannes sen lähistö
3. Johan- Apostoli Efesos tai n. 98
neksen kirje Johannes sen lähistö
Juudas Juudas Palestiina (?) n. 65
(Jeesuksen
veli)
Ilmestys Apostoli Patmos n. 96
Johannes
