Tutkielmia henkeytetystä Raamatusta ja sen taustasta

5. tutkielma: Pyhän Raamatun heprealainen teksti

Miten Jumalan henkeytettyyn sanaan kuuluvia Heprealaisia kirjoituksia jäljennettiin, miten niiden teksti säilyi puhtaana ja välittyi nykyaikaan asti.

1. a) Miten ’Jehovan sanat’ eroavat muista menneisyyden aarteista? b) Mitä kysymyksiä herää Jumalan sanan säilymisestä?

 KIRJOITETTUINA säilyneitä ’Jehovan sanoja’ voidaan verrata totuuden vesiin, jotka on kerätty ainutlaatuiseen henkeytettyjen muistiinmerkintöjen varastoon. Miten kiitollisia voimmekaan olla siitä, että koko sinä aikana, jona näitä viestejä välitettiin taivaasta, Jehova huolehti siitä, että nämä ”vedet” koottiin yhteen elämää antavan tiedon ehtymättömäksi lähteeksi! Muut menneisyyden aarteet, esimerkiksi kuninkaiden kruunut, perhekalleudet ja ihmisten muistomerkit, ovat ajan kuluessa himmentyneet, kuluneet tai luhistuneet, mutta Jumalamme kallisarvoiset sanat pysyvät ajan hämärään asti. (Jes. 40:8, UM) Voidaan kuitenkin kysyä, ovatko nämä totuuden vedet saastuneet varastoimisen jälkeen. Ovatko ne säilyneet turmeltumattomina? Ovatko ne välittyneet tarkasti alkukielisistä teksteistä, niin että maapallon kaikkia eri kieliä puhuvilla kansoilla on nykyään käytössään luotettava teksti? Tulemme havaitsemaan, että on kiehtovaa tutkia tämän tietovaraston heprealaisena tekstinä tunnettua osaa ja panna merkille, miten huolellisesti sen täsmällisyys on pyritty säilyttämään ja mihin suurenmoisiin toimiin on ryhdytty sen välittämiseksi ihmiskunnan kaikille kansoille ja saattamiseksi niiden käyttöön erilaisten käännösten välityksellä.

2. Miten henkeytetyt kirjoitukset säilyivät Esran aikaan saakka?

² Jumalan ihmissihteerit kirjoittivat alkuperäiset dokumentit muistiin heprean ja aramean kielillä Mooseksen ajasta, vuodesta 1513 eaa., lähtien vähän vuoden 443 eaa. jälkeiseen aikaan asti. Ainoatakaan näistä alkuperäisistä kirjoituksista ei nykyisten tietojen mukaan ole enää olemassa. Mutta alusta saakka näiden henkeytettyjen kirjoitusten ja myös niiden hyväksyttyjen jäljennösten säilyttämisestä on huolehdittu hyvin tunnollisesti. Noin vuonna 642 eaa., kuningas Joosian aikaan, löydettiin Jehovan huoneeseen talletettu Mooseksen ”lain kirja”, epäilemättä sen alkuperäinen kappale. Siihen mennessä sitä oli uskollisesti säilytetty 871 vuotta. Raamatunkirjoittaja Jeremia oli niin kiinnostunut tästä löydöstä, että hän kirjoitti tuon tapauksen muistiin 2. Kuninkaiden kirjan 22:8–10:een, ja Esrakin viittasi siihen noin vuonna 460 eaa. (2. Aikak. 34:14–18) Nämä asiat kiinnostivat häntä, sillä ”hän oli Jehovan, Israelin Jumalan, antaman Mooseksen lain taitava jäljentäjä”. (Esra 7:6, UM) Esralla oli epäilemättä käytettävissään muitakin hänen aikaansa mennessä valmistuneita Raamatun heprealaisten kirjoitusten kirjakääröjä, kenties myös joidenkin henkeytettyjen kirjoitusten alkuperäiskappaleita. Esra näyttää tosiaan olleen omana aikanaan Jumalan kirjoitusten hoitaja. – Neh. 8:1, 2.

KÄSIKIRJOITUSTEN JÄLJENTÄMISEN AIKA

3. Miksi Raamatun jäljennöksiä tarvittiin lisää, ja miten tuo tarve täytettiin?

³ Esran ajasta eteenpäin Heprealaisten kirjoitusten jäljennösten kysyntä kasvoi. Kaikki juutalaiset eivät palanneet Jerusalemiin ja Palestiinaan vuoden 537 eaa. ennallistuksen aikaan tai sen jälkeen. Tuhannet jäivät sen sijaan Babyloniin, ja  toiset muuttivat uusille alueille liiketoimien ja muiden syiden vuoksi, niin että aikanaan heitä asui useimmissa muinaisen maailman suurista kauppakeskuksista. Monet juutalaiset tekivät vuosittain pyhiinvaellusmatkoja Jerusalemiin eri temppelijuhliin, ja siellä he osallistuivat Raamatun heprean kielellä pidettyihin palvontamenoihin. Esran aikana näiden monien kaukaisten maiden juutalaiset kokoontuivat paikallisiin tiloihin, joita sanottiin synagogiksi ja joissa Heprealaisia kirjoituksia luettiin ja niistä keskusteltiin. a Koska palvontapaikkoja oli hajallaan eri puolilla, jäljentäjien täytyi tehdä lisää käsikirjoituksia.

4. a) Mikä oli geniza, ja miten sitä käytettiin? b) Mikä arvokas löytö tehtiin yhdessä niistä 1800-luvulla?

⁴ Näissä synagogissa oli tavallisesti varastohuone, geniza. Ajan mittaan juutalaiset panivat genizaan käytöstä poistettuja käsikirjoituksia, jotka olivat repeytyneet tai vanhuuttaan kuluneet, ja asettivat niiden tilalle uudet käytettäväksi synagogassa. Aika ajoin genizan sisältö haudattiin juhlallisesti maahan, jotta tekstiä – joka sisälsi Jehovan pyhän nimen – ei olisi häpäisty. Vuosisatojen kuluessa tuhansia vanhoja heprealaisen Raamatun käsikirjoituksia joutui pois käytöstä tällä tavalla. Vanhan Kairon synagogan runsassisältöinen geniza kuitenkin säästyi tältä luultavasti siksi, että se muurattiin umpeen ja unohdettiin 1800-luvun puoliväliin asti. Kun synagogaa korjattiin vuonna 1890, genizan sisältöä tutkittiin uudelleen ja vähitellen sen aarteet joko myytiin tai lahjoitettiin pois. Sieltä on kulkeutunut lähes täydellisiä käsikirjoituksia ja tuhansia katkelmia (joista joidenkin sanotaan olevan peräisin 500-luvulta ya.) Cambridgen yliopiston kirjastoon ja muihin Euroopan ja Amerikan kirjastoihin.

5. a) Millaisia muinaisia heprealaisia käsikirjoituksia on nykyaikoina luetteloitu, ja kuinka vanhoja ne ovat? b) Mitä niiden tutkiminen paljastaa?

⁵ Maailman eri kirjastoissa on laskettu ja luetteloitu olevan nykyään ehkä 6000 koko Heprealaisten kirjoitusten tai niiden osien käsikirjoitusta. Viime aikoihin asti vanhimmat käsikirjoitukset (muutamia katkelmia lukuun ottamatta) olivat 900-luvulta ya. Sitten vuonna 1947 löydettiin Kuolleenmeren alueelta Jesajan kirjakäärö, ja seuraavina vuosina tuli päivänvaloon muitakin verrattoman kallisarvoisia Heprealaisten kirjoitusten kirjakääröjä, kun Kuolleenmeren alueen luolista löytyi runsaita käsikirjoitusaarteita, jotka olivat olleet kätkössä lähes 1900 vuotta. Asiantuntijoiden mukaan jotkin niistä on jäljennetty viimeisinä vuosisatoina eaa. Noiden Raamatun heprealaisten kirjoitusten noin 6000 käsikirjoituksen vertaileva tutkimus luo lujan perustan heprealaisen tekstin vahvistamiselle ja osoittaa tekstin välittyneen tarkasti.

HEPREAN KIELI

6. a) Millainen oli heprean kielen alkuhistoria? b) Miksi Mooses oli pätevä kirjoittamaan 1. Mooseksen kirjan?

⁶ Se kieli, jota nykyään sanotaan hepreaksi, oli alkuperäisessä muodossaan kieli, jota Aadam puhui Eedenin puutarhassa. Sen vuoksi siitä voitaisiin käyttää nimitystä ihmisen kieli. Tuota kieltä puhuttiin myös Nooan aikana, joskin sen sanasto oli kasvanut. Vieläkin laajentuneemmassa muodossa se oli peruskieli, joka jäi jäljelle Jehovan sekoittaessa ihmiskunnan puheen Baabelin tornin luona. (1. Moos. 11:1, 7–9) Heprea kuuluu seemiläiseen kieliryhmään, jonka pääkieli se on. Se näyttää olevan sukua Abrahamin ajan Kanaanin kielelle, ja kanaanilaiset muodostivat eri murteita heprealaisesta kielihaarastaan. Jesajan 19:18:ssa heprean kieli mainitaan ”Kanaanin kielenä”. Mooses oli oman aikansa oppineita, ja hän oli perehtynyt egyptiläisten viisauden lisäksi myös esi-isiensä heprean kieleen. Hän pystyi siksi lukemaan vanhoja muistiinmerkintöjä, joita hän sai käsiinsä, ja ne saattoivat olla perustana joillekin niistä tiedoista, jotka hän kirjoitti muistiin nykyiseen Raamatun 1. Mooseksen kirjaan.

7. a) Miten heprean kieli kehittyi myöhemmin? b) Mikä Raamatun heprea aikoinaan oli?

⁷ Myöhemmin, juutalaisten kuninkaiden päivinä, hepreaa alettiin sanoa ”juutalaisten kieleksi”. (2. Kun. 18:26, 28, UM) Jeesuksen aikana juutalaiset puhuivat uudempaa eli laajentuneempaa hepreaa, josta sitten myöhemmin tuli rabbiinien heprean kieli. On kuitenkin huomattava, että Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa tuota kieltä sanotaan yhä ”hepreaksi” eikä arameaksi. (Joh. 5:2; 19:13, 17; Apt. 22:2; Ilm. 9:11) Raamatun heprea oli aivan alkuajoista lähtien yhdistävä viestinnän kieli, jota useimmat Jehovan esikristilliset todistajat sekä ensimmäisen vuosisadan kristityt todistajat ymmärsivät.

8. Mistä voimme olla todella kiitollisia muistaessamme Raamatun tarkoituksen?

⁸ Raamatun heprealaisiin kirjoituksiin oli varastoitu ne kristallinkirkkaat totuuden vedet, jotka oli välitetty ja koottu Jumalan henkeytyksestä. Mutta vain ne, jotka osasivat lukea hepreaa, saattoivat suoranaisesti käyttää hyväkseen näitä Jumalalta tulleita vesiä. Miten lukuisia eri kieliä puhuvien kansojen ihmisetkin voisivat juoda näitä totuuden vesiä saadakseen opastusta Jumalalta ja virvoituksen sielulleen? (Ilm. 22:17) Ainoa keino oli kääntää heprealainen teksti muille kielille ja näin leventää Jumalan totuuden virtaa juoksemaan kaikille ihmiskunnan kansanjoukoille. Voimme olla todella kiitollisia Jehova Jumalalle siitä, että noin 300- tai 200-luvulta eaa. lähtien nykyaikaan asti Raamatun osia on käännetty yli 1900 kielelle. Millaista siunausta se onkaan merkinnyt kaikille vanhurskauteen taipuvaisille ihmisille, joilla on tosiaan ollut mahdollisuus saada  ”iloa” näistä kallisarvoisista vesistä! – Ps. 1:2; 37:3, 4.

9. a) Mikä valtuus Raamatussa itsessään esitetään sen kääntämiseen? b) Mitä muuta hyötyä vanhoista raamatunkäännöksistä on ollut?

⁹ Annetaanko Raamatussa itsessään valtuus tai oikeus kääntää sen tekstiä muille kielille? Annetaan! Israelille esitettyjen Jumalan sanojen: ”Iloitkaa, te kansakunnat, hänen kansansa kanssa”, ja Jeesuksen kristityille antaman profeetallisen käskyn: ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansoille”, pitää täyttyä. Raamatun kääntäminen on välttämätöntä, jotta se toteutuisi. Kun tarkastellaan Raamatun kääntämisen lähes 2400 vuotta vanhaa historiaa, Jehovan havaitaan selvästi siunanneen tuota työtä. Lisäksi ne vanhat raamatunkäännökset, jotka ovat säilyneet käsikirjoituksina, ovat osaltaan vahvistaneet sen, että totuuden hepreankielisen tietovaraston teksti on erittäin tarkka. – 5. Moos. 32:43, UM; Matt. 24:14.

VANHIMMAT KÄÄNNÖKSET

10. a) Mikä on samarialainen Pentateukki, ja miksi siitä on hyötyä meille nykyään? b) Kerro esimerkki samarialaisen Pentateukin käytöstä Uuden maailman käännöksessä.

¹⁰ Samarialainen Pentateukki. Hyvin vanha käännös on niin sanottu samarialainen Pentateukki, joka nimensä mukaisesti sisältää vain Heprealaisten kirjoitusten viisi ensimmäistä kirjaa. Se on oikeastaan heprealaisen tekstin translitteraatio (merkki merkiltä siirretty kirjoitus) samarialaiseen kirjoitusjärjestelmään, joka oli kehittynyt muinaisesta heprealaisesta kirjoitusjärjestelmästä. Se antaa hyödyllisiä viitteitä siitä, millaista tuon ajan heprealainen teksti oli. Tämän translitteraation valmistivat samarialaiset – he polveutuivat niistä, jotka jäivät Samariaan vuonna 740 eaa. tapahtuneen Israelin kymmenen heimon valtakunnan valloituksen jälkeen, sekä niistä, jotka assyrialaiset tuohon aikaan toivat maahan. Samarialaiset yhdistivät israelilaisten palvonnan omaan pakanajumalien palvontaansa, ja he hyväksyivät Pentateukin. Heidän ajatellaan valmistaneen siirtokirjoituksensa siitä noin 300-luvulla eaa., vaikka joidenkuiden tutkijoiden mukaan se tapahtui ehkä vasta 100-luvulla eaa. Lukiessaan sen tekstiä he itse asiassa äänsivät heprean kieltä. Vaikka teksti sisältääkin noin 6000 muunnelmaa heprealaisesta tekstistä, monet niistä koskevat vähäisiä yksityiskohtia. Vain harvat olemassa olevista käsikirjoitusjäljennöksistä ovat 1200-lukua edeltäneeltä ajalta. Samarialaiseen Pentateukkiin viitataan joitakin kertoja Uuden maailman käännöksen viitelaitoksen (engl.) alaviitteissä. b

11. Mitä ovat targumit, ja mitä hyötyä niistä on Heprealaisten kirjoitusten tekstiin nähden?

¹¹ Aramealaiset targumit. ’Selitystä’ tai ’parafraasia’ tarkoittava arameankielinen sana on targum. Nehemian ajasta lähtien monet Persian alueella asuneet juutalaiset alkoivat käyttää yleiskielenä arameaa, ja siksi oli tarpeellista esittää Heprealaisia kirjoituksia luettaessa myös tuonkielinen käännös. Käännökset saivat nykyisen, lopullisen muotonsa todennäköisesti vasta 400-luvun tienoilla ya. Vaikka ne ovatkin vain väljiä parafraaseja eli selittäviä mukaelmia heprealaisesta tekstistä eivätkä täsmällisiä käännöksiä, ne ovat oivallinen tausta tekstille ja auttavat joidenkin vaikeiden kohtien ymmärtämisessä. Uuden maailman käännöksen viitelaitoksen (engl.) alaviitteissä viitataan toistuvasti targumeihin. c

12. Mikä on Septuaginta, ja miksi se on tärkeä?

¹² Kreikkalainen Septuaginta. Tärkein Raamatun heprealaisten kirjoitusten vanhoista käännöksistä ja ensimmäinen varsinainen heprean kielestä tehty kirjallinen käännös on kreikkalainen Septuaginta (merkitsee ’seitsemääkymmentä’). Sen kääntämisen aloitti perimätiedon mukaan 72 Egyptissä sijainneen Aleksandrian juutalaista oppinutta noin vuonna 280 eaa. Myöhemmin alettiin jostakin syystä käyttää lukua 70, ja siksi käännöstä sanottiin Septuagintaksi. Se valmistui ilmeisesti jolloinkin 100-luvulla eaa. Se oli kreikkaa puhuvien juutalaisten Raamattu, ja sitä käytettiin laajalti aina Jeesuksen ja hänen apostoliensa aikaan asti. Suurin osa Raamatun kreikkalaisiin kirjoituksiin sisältyvistä 320 suorasta Heprealaisten kirjoitusten lainauksesta ja yhteensä mahdollisesti 890 lainauksesta ja viittauksesta, jotka koskevat Heprealaisia kirjoituksia, perustuu Septuagintaan.

13. Mitä arvokkaita Septuagintan katkelmia on säilynyt nykyaikaan asti, ja mitä arvoa niillä on?

¹³ Vielä nykyäänkin on tutkimuksia varten käytettävissä huomattava määrä papyrukselle kirjoitettuja Septuagintan katkelmia. Ne ovat arvokkaita, koska ne ovat peräisin varhaiskristillisiltä ajoilta, ja vaikka ne sisältävätkin usein vain muutamia jakeita tai lukuja, niistä on apua Septuagintan tekstin vahvistamisessa. Fouad-papyruskokoelma (luettelointinumeroltaan 266) löydettiin Egyptistä vuonna 1939, ja sen on havaittu olevan ensimmäiseltä vuosisadalta eaa. Se käsittää 1. ja 5. Mooseksen kirjan osia. Ensimmäisen Mooseksen kirjan katkelmissa Jumalan nimi ei esiinny, koska teksti on säilynyt niissä vain osittain. Viidennessä Mooseksen kirjassa nimi kuitenkin esiintyy useissa kohdissa kirjoitettuna heprealaisin neliökirjaimin kreikkalaisen tekstin sekaan. d Muut papyrukset  ovat peräisin noin 300-luvulta ya., jolloin käsikirjoituksiin alettiin käyttää kestävämpää veliiniä, hienolaatuista pergamenttia, jota tehtiin yleensä vasikan-, lampaan- tai vuohennahasta.

14. a) Mitä Origenes todistaa Septuagintasta? b) Milloin ja miten Septuagintaa peukaloitiin? c) Millaista todistusta varhaiskristityt ovat varmasti antaneet käyttäessään Septuagintaa?

¹⁴ On kiinnostavaa, että Jumalan nimi esiintyy tetragrammina myös Origeneen noin vuonna 245 valmistuneen kuusipalstaisen Heksaplan Septuaginta-osassa. Selittäessään Psalmia 2:2 Origenes kirjoitti Septuagintasta: ”Tarkimmissa käsikirjoituksissa NIMI esiintyy heprealaisilla kirjaimilla, ei kuitenkaan nykyajan heprean [kirjaimilla], vaan kaikkein vanhimmilla.” e Todisteet näyttävät osoittavan varmasti, että jo varhain Septuagintaa peukaloitiin korvaamalla tetragrammi sanoilla Kyʹri·os (Herra) ja The·osʹ (Jumala). Koska varhaiskristittyjen käyttämissä käsikirjoituksissa oli Jumalan nimi, heidän ei voida ajatella palveluksessa ollessaan noudattaneen juutalaisten perinnettä jättää ”NIMI” lausumatta. He ovat varmasti pystyneet todistamaan Jehovan nimestä suoraan kreikkalaisesta Septuaginta-käännöksestä.

15. a) Käytä sivun 314 taulukkoa ja kerro joitakin tietoja veliinille ja nahalle tehdyistä Septuagintan käsikirjoituksista. b) Mitä viittauksia Uuden maailman käännöksessä tehdään niihin?

¹⁵ Kreikkalaisesta Septuagintasta on yhä olemassa satoja veliinille ja nahalle tehtyjä käsikirjoituksia. Jotkin tällaisista 300–800-luvuilla valmistetuista käsikirjoituksista ovat tärkeitä, koska ne sisältävät laajoja osia Heprealaisista kirjoituksista. Niitä sanotaan unsiaali- tai majuskelikäsikirjoituksiksi, koska ne on kauttaaltaan kirjoitettu suuraakkosilla. Muita sanotaan minuskelikäsikirjoituksiksi, koska ne on kirjoitettu pienikokoisemmalla kaunokirjoitusta muistuttavalla kursiivikirjoituksella. Minuskeli- eli kursiivikäsikirjoitukset olivat muodissa 800-luvulta kirjapainotaidon keksimiseen asti. 300- ja 400-luvuilta peräisin olevat huomattavat unsiaalikäsikirjoitukset, nimittäin Codex Vaticanus, Codex Sinaiticus (lue: kooʹdeks si·na·iiʹti·kus) ja Codex Alexandrinus, sisältävät kaikki kreikkalaisen Septuaginta-käännöksen muutamin vähäisin tekstimuunnelmin. Uuden maailman käännöksen viitelaitoksen (engl.) alaviitteissä ja selityksissä viitataan toistuvasti Septuagintaan. f

16. a) Mikä on latinalainen Vulgata, ja miksi se on niin arvokas? b) Kerro esimerkki Uuden maailman käännöksessä siihen tehdyistä viittauksista.

¹⁶ Latinalainen Vulgata. Tätä käännöstä ovat hyvin monet katoliset kääntäjät käyttäneet alkutekstinä valmistaessaan muita käännöksiä monille läntisen kristikunnan kielille. Miten Vulgata syntyi? Latinan kielen sana vulgatus merkitsee ’yleistä, kaikkialle levinnyttä’. Kun Vulgata-käännös alun perin valmistettiin, sen kieli oli tuon ajan yleistä eli kansanlatinaa, joten Länsi-Rooman keisarikunnan tavalliset ihmiset saattoivat helposti ymmärtää sitä. Oppinut Hieronymus, joka teki tämän käännöksen, oli aikaisemmin laatinut kaksi korjattua laitosta Vetus Latinaan eli vanhoihin latinankielisiin käännöksiin kuuluvista Psalmeista vertailemalla niitä kreikkalaiseen Septuagintaan. Vulgatan hän kuitenkin käänsi suoraan alkukielistä, hepreasta ja kreikasta, joten se ei ollut käännöksen käännös. Hieronymus työskenteli hepreasta tekemänsä latinankielisen käännöksen parissa noin vuosina 390–405. Vaikka valmis teos sisälsikin apokryfikirjat, jotka olivat siihen aikaan Septuagintan jäljennöksissä, Hieronymus teki selvän eron kanonisten ja ei-kanonisten kirjojen välillä. Uuden maailman käännöksen viitelaitoksen (engl.) alaviitteissä viitataan monesti Hieronymuksen Vulgata-käännökseen. g

HEPREANKIELISET TEKSTIT

17. Keitä olivat kirjanoppineet eli soferit, ja minkä vuoksi Jeesus tuomitsi heidät?

¹⁷ Soferit. Miehiä, jotka jäljensivät Raamatun heprealaisia kirjoituksia Esran päivistä aina Jeesuksen aikaan asti, sanottiin kirjanoppineiksi eli sofereiksi (sō·ferimʹ). Ajan mittaan he alkoivat ottaa vapauksia tekstin muuttamiseen. Jeesus itse asiassa tuomitsi suorin sanoin nämä Lain vartijoina esiintyneet miehet siitä, että he omaksuivat valtuuksia, jotka eivät heille kuuluneet. – Matt. 23:2, 13.

18. a) Keitä olivat masoreetit, ja mitä arvokkaita huomautuksia he ovat tehneet heprealaisesta tekstistä? b) Kerro joitakin esimerkkejä heidän tekemistään korjauksista, jotka on mainittu Uuden maailman käännöksessä.

¹⁸ Masora paljastaa muutokset. Kristuksen jälkeisinä vuosisatoina sofereita seuranneita kirjanoppineita alettiin sanoa masoreeteiksi. He panivat merkille soferien tekemät muutokset ja merkitsivät ne heprealaisen tekstin marginaaliin tai loppuun. Näistä reunahuomautuksista alettiin käyttää nimitystä masora. Masorassa lueteltiin soferien 15 erikoispisteillä (puncta extraordinaria) merkitsemää kohtaa, nimittäin 15 heprealaisen tekstin sanaa tai ilmausta, jotka oli merkitty pisteillä tai viivoilla. Jotkin näistä kohdista eivät vaikuta suomalaiseen käännökseen eivätkä sen tulkintaan, mutta toiset vaikuttavat ja ovat merkittäviä. h Soferien taikauskoinen pelko Jehovan nimen lausumista kohtaan sai heidät muuttamaan  sen 134 kohdassa sanaksi ʼAdo·najʹ (Herra) ja joissakin kohdissa sanaksi ʼElo·himʹ (Jumala). Masorassa luetellaan nämä muutokset. i Masoran huomautuksen mukaan soferien eli varhaisten kirjanoppineiden sanotaan myös tehneen ainakin 18 korjausta – tosin niitä ilmeisesti oli vieläkin enemmän. j Nämä korjaukset tehtiin varsin todennäköisesti hyvässä tarkoituksessa, koska alkuperäinen kohta tuntui ilmaisevan halveksintaa Jumalaa kohtaan tai epäkunnioitusta hänen maallisia edustajiaan kohtaan.

19. Mikä on heprealainen konsonanttiteksti, ja milloin se sai lopullisen muotonsa?

¹⁹ Konsonanttiteksti. Heprealaisiin aakkosiin kuuluu 22 konsonanttia, mutta ei yhtään vokaalia. Alun perin lukijan täytyi lisätä vokaaliäänteet kielentuntemuksensa perusteella. Hepreaa kirjoitettiin ikään kuin lyhenteinä. Nykysuomessakin on monia yleisesti käytettyjä lyhenteitä, joissa on ainoastaan konsonantteja. Esimerkiksi vrt. on lyhenne sanasta vertaa. Heprean kieli koostui samoin pelkkien konsonanttien muodostamien sanojen sarjasta. ”Konsonanttitekstillä” tarkoitetaan siksi heprealaista tekstiä, jossa ei ole lainkaan vokaalimerkkejä. Heprealaisten käsikirjoitusten konsonanttiteksti sai lopullisen muotonsa yleisen ajanlaskun ensimmäisen ja toisen vuosisadan tienoilla, vaikka tekstimuunnelmia sisältäviä käsikirjoituksia olikin liikkeellä vielä jonkin aikaa sen jälkeen. Muutoksia ei enää tehty niin kuin aikaisemmin soferien aikana.

20. Mitä masoreetit tekivät heprealaiselle tekstille?

²⁰ Masoreettinen teksti. Yleisen ajanlaskun ensimmäisen vuosituhannen jälkipuoliskolla masoreetit (hepreaksi ba·ʽalēʹ ham·ma·sō·rahʹ ’perinteen herrat’) loivat vokaali- ja lukumerkkien järjestelmän. Nuo kirjoitetut merkit auttoivat lukemisessa ja vokaaliäänteiden lausumisessa, kun aikaisemmin lausumistapa oli siirtynyt jälkipolville suullisen perinteen välityksellä. Masoreetit eivät tehneet välittämiinsä teksteihin mitään muutoksia, vaan merkitsivät sopivaksi katsomiaan reunahuomautuksia masoraan. He varoivat erittäin huolellisesti ottamasta vapauksia tekstin suhteen. Lisäksi he kiinnittivät masorassaan huomiota tekstin erikoispiirteisiin ja esittivät korjattuja lukutapoja, silloin kun he pitivät sitä tarpeellisena.

21. Mikä on masoreettinen teksti?

²¹ Konsonanttitekstin vokaali- ja lukumerkkijärjestelmää kehitteli kolme masoreettien koulukuntaa, nimittäin babylonialainen, palestiinalainen ja tiberialainen. Nykyisissä painetuissa heprealaisissa Raamatuissa esiintyvää heprealaista tekstiä sanotaan masoreettiseksi tekstiksi, ja siinä käytetään tiberialaisen koulukunnan laatimaa järjestelmää. Sen kehittivät Galileanmeren länsirannalla sijaitsevan Tiberiaan kaupungin masoreetit. Uuden maailman käännöksen viitelaitoksen (engl.) alaviitteissä viitataan monia kertoja masoreettiseen tekstiin (lyhenteellä M) ja sen reunahuomautuksiin, masoraan (lyhenteellä M^margin). k

22. Mikä babylonialaisen tekstimuodon käsikirjoitus on saatu käyttöön, ja millainen se on verrattuna tiberialaiseen tekstiin?

²² Palestiinalainen koulukunta asetti vokaalimerkit konsonanttien yläpuolelle. Tällaisia käsikirjoituksia on säilynyt vain vähän, mikä osoittaa, että tämä vokalisointijärjestelmä oli puutteellinen. Babylonialaisessa järjestelmässä vokaalipisteet asetettiin samoin rivin yläpuolelle. Babylonialaista merkkijärjestelmää käytetään esimerkiksi vuodelta 916 peräisin olevassa Pietarin profeettakoodeksissa, jota säilytetään Leningradin kirjastossa Neuvostoliitossa. Tuo koodeksi sisältää Jesajan, Jeremian ja Hesekielin kirjat, ”pienet” profeetat sekä reunahuomautukset (masoran). Tutkijat ovat verranneet tätä käsikirjoitusta tarkoin tiberialaiseen tekstiin. Vaikka siinä käytetäänkin rivin yläpuolista vokaalijärjestelmää, siinä todellisuudessa noudatetaan tiberialaisen tekstin konsonanttitekstiä ja vokaaleja sekä masoraa. British Museumissa on Pentateukin babylonialaisen tekstin jäljennös, jonka on havaittu olevan pääpiirteiltään yhtäpitävä tiberialaisen tekstin kanssa.

23. Mitä heprealaisten käsikirjoitusten löytöjä on tehty lähellä Kuolluttamerta?

²³ Kuolleenmeren kirjakääröt. Vuonna 1947 alkoi heprealaisten käsikirjoitusten historiassa uusi kiinnostava luku. Eräästä luolasta Wadi Qumranista (Nahal Qumeranista) Kuolleenmeren alueelta löydettiin ensimmäinen Jesajan kirjakäärö sekä muita raamatullisia ja ei-raamatullisia kirjakääröjä. Pian sen jälkeen tästä hyvin säilyneestä Jesajan kirjakääröstä (1QIs^a) julkaistiin täydellinen fotostaattikopio oppineiden tutkittavaksi. Kirjakäärön uskotaan olevan peräisin 100-luvun loppupuolelta eaa. Se oli tosiaan uskomaton löytö – heprealainen käsikirjoitus, joka oli noin tuhat vuotta vanhempi kuin siihen mennessä vanhin Jesajan kirjan yleisesti hyväksytty masoreettinen teksti! l Muista Qumranin luolista löytyi katkelmia yli 170 kirjakääröstä, joissa on osia kaikista Raamatun heprealaisten kirjoitusten kirjoista Esterin kirjaa lukuun ottamatta. Näiden kirjakääröjen tutkimukset ovat yhä käynnissä.

24. Millaisia nämä käsikirjoitukset ovat verrattuna masoreettiseen tekstiin, ja miten niitä käytetään Uuden maailman käännöksessä?

²⁴ Eräs tutkija kertoo, että tutkiessaan Kuolleenmeren  kirjakääröihin kuuluvasta tärkeästä Psalmien kääröstä (11QPs^a) pitkää Psalmia 119 hän on havainnut sen olevan sanastoltaan lähes täysin yhtäpitävä Psalmin 119 masoreettisen tekstin kanssa. Professori J. A. Sanders huomautti Psalmien kääröstä: ”Suurin osa [tekstimuunnelmista] koskee oikeinkirjoitusta, ja ne ovat tärkeitä vain niille tutkijoille, jotka etsivät viitteitä heprean muinaisesta ääntämistavasta ynnä muusta sellaisesta.” a Muissa näistä huomattavista vanhoista käsikirjoituksista otetuissa tekstinäytteissä ei useimmissa tapauksissa tule esille mitään suuria muunnelmia. Vaikka Jesajan kirjakäärössä on joitakin eroavuuksia oikeinkirjoituksessa ja kieliopillisessa rakenteessa, opillisissa kohdissa ei ole tapahtunut muutoksia. Uuden maailman käännöstä valmistettaessa tutkittiin tämän julkaistun Jesajan kirjakäärön tekstimuunnelmia, ja siihen viitataan muutamia kertoja. b

25. Mitä heprealaisia tekstejä on tähän mennessä käsitelty, ja mistä niiden tutkiminen saa meidät vakuuttuneeksi?

²⁵ Olemme nyt tarkastelleet sitä, miten Raamatun heprealaiset kirjoitukset ovat pääpiirteissään välittyneet. Tärkeitä ovat siinä olleet samarialainen Pentateukki, aramealaiset targumit, kreikkalainen Septuaginta, tiberialainen heprealainen teksti, palestiinalainen heprealainen teksti, babylonialainen heprealainen teksti ja Kuolleenmeren käsikirjoitusten heprealainen teksti. Näiden tekstien tutkimisen ja vertailemisen ansiosta voimme olla vakuuttuneita siitä, että Heprealaiset kirjoitukset ovat meillä nykyään olennaisilta osiltaan siinä muodossa, jossa Jumalan henkeytetyt palvelijat ne alun perin kirjoittivat muistiin.

TARKISTETTU HEPREALAINEN TEKSTI

26. a) Milloin heprealaisen tekstin kriittinen tutkimus alkoi edistyä, ja mitä tekstijulkaisuja on painettu? b) Miten Ginsburgin tekstiä on käytetty?

²⁶ Heprealaisen Raamatun yleisesti hyväksytty painettu laitos aina 1800-luvulle asti oli vuosina 1524–25 julkaistu Jakob ben Haijimin toinen rabbiiniraamattu. Vasta 1700-luvulla oppineet alkoivat edistää heprealaisen tekstin kriittistä tutkimusta. Vuosina 1776–80 Benjamin Kennicott julkaisi Oxfordissa erilaisia lukutapoja yli 600 heprealaisesta käsikirjoituksesta. Sitten vuosina 1784–98 italialainen tutkija J. B. de Rossi julkaisi Parmassa yli 800 muun käsikirjoituksen lukutapoja. Saksalainen heprean kielen tutkija S. Baer valmisti myös tekstijulkaisun. Lähempänä meidän aikaamme C. D. Ginsburg omisti monia vuosia heprealaisen Raamatun kriittisen tekstijulkaisun valmistamiseen. Se ilmestyi ensin vuonna 1894 ja lopullisesti tarkistettuna vuonna 1926. c Joseph Rotherham käytti tekstin vuoden 1894 painosta valmistaessaan englanninkielisen käännöksensä The Emphasised Bible, joka julkaistiin vuonna 1902, ja professori Max L. Margolis työtovereineen käytti Ginsburgin ja Baerin tekstejä valmistaessaan Heprealaisten kirjoitusten käännöksensä, joka ilmestyi vuonna 1917.

27, 28. a) Mikä on Biblia Hebraica, ja miten sitä on paranneltu? b) Miten tätä tekstiä on käytetty Uuden maailman käännöksessä?

²⁷ Vuonna 1906 heprean kielen tutkija Rudolf Kittel julkaisi Saksassa tarkistetun heprealaisen tekstinsä ensimmäisen painoksen (ja myöhemmin toisen) nimeltä Biblia Hebraica eli ”Heprealainen Raamattu”. Kittel saattoi näin käyttöön tekstilaitoksen, jonka laajoissa alaviitteissä vertailtiin tuolloin saatavissa olleita masoreettisen tekstin monia heprealaisia käsikirjoituksia. Hän käytti pohjatekstinä yleisesti hyväksyttyä Jakob ben Haijimin tekstiä. Kun käyttöön saatiin paljon vanhemmat ja paremmat Ben Ašerin masoreettiset tekstit, jotka oli virallisesti hyväksytty noin 900-luvulla, Kittel ryhtyi laatimaan Biblia Hebraicasta aivan erilaista kolmatta painosta. Hänen työtoverinsa saattoivat tuon työn päätökseen hänen kuoltuaan.

²⁸ Kittelin Biblia Hebraican 7., 8. ja 9. painosta (1951–55) käytettiin heprealaisen osan pohjatekstinä laadittaessa englanninkielistä Uuden maailman käännöstä. Vuodelta 1977 olevaa heprealaisen tekstin uutta laitosta, jonka nimi on Biblia Hebraica Stuttgartensia, käytettiin vuonna 1984 julkaistun Uuden maailman käännöksen englanninkielisen viitelaitoksen alaviitetietojen saattamisessa ajan tasalle.

29. Millä Biblia Hebraican piirteellä oli erityistä arvoa Jumalan nimen palauttamisessa tekstiin?

²⁹ Kittelin julkaisema marginaalimasora, joka käsittää monia esikristillisen ajan kirjanoppineiden tekstimuutoksia, on auttanut esittämään täsmällisiä käännöksiä Uuden maailman käännöksessä ja myös palauttamaan Jumalan nimen Jehova oikeisiin paikkoihin. Kaiken aikaa kertyvää raamatuntutkimuksen aineistoa asetetaan jatkuvasti käytettäväksi Uuden maailman käännöksen välityksellä.

30. a) Käytä sivun 308 taulukkoa, jossa osoitetaan Uuden maailman käännöksen Heprealaisten kirjoitusten tekstilähteet, ja seuraa heprealaisen tekstin historiaa Biblia Hebraicaan saakka, jota käytettiin Uuden maailman käännöksen ensisijaisena lähteenä. b) Mihin muihin lähteisiin Uuden maailman käännöksen raamatunkäännöskomitea on viitannut?

³⁰ Tähän tutkielmaan liittyy taulukko, jossa esitetään englanninkielisen Uuden maailman käännöksen Heprealaisten kirjoitusten tekstilähteet. Taulukossa osoitetaan lyhyesti heprealaisen tekstin  kehitysvaiheet Kittelin Biblia Hebraicaan saakka, jota käytettiin ensisijaisena lähteenä. Toisarvoiset lähdeteokset on merkitty valkoisilla katkoviivoilla. Tällä ei tarkoiteta sitä, että esimerkiksi latinalaisesta Vulgatasta ja kreikkalaisesta Septuagintasta olisi käytetty alkuperäiskappaleita. Noita käännöksiä sen enempää kuin itse henkeytettyjä hepreankielisiä kirjoituksiakaan ei ole enää alkuperäisinä jäljellä. Näitä lähteitä hyödynnettiin luotettavien tekstilaitosten tai vanhojen käännösten ja kriittisten selitysteosten välityksellä. Käyttämällä hyväkseen näitä eri lähteitä Uuden maailman käännöksen raamatunkäännöskomitea pystyi valmistamaan arvovaltaisen ja luotettavan englanninkielisen käännöksen alkuperäisistä henkeytetyistä Heprealaisista kirjoituksista. Kaikki lähteet on ilmaistu Uuden maailman käännöksen viitelaitoksen (engl.) alaviitteissä.

31. a) Minkä tulos Uuden maailman käännöksen Heprealaisten kirjoitusten osuus sen vuoksi on? b) Minkä kiitoksen ja toiveen haluamme siksi esittää?

 ³¹ Uuden maailman käännöksen Heprealaisten kirjoitusten osuus on siis pitkäaikaisen raamatullisen tutkimuksen tulos. Käännös perustuu luotettavana välittyneen tekstin pohjalta hyvin huolellisesti valmistettuun pohjatekstiin. Siinä on perusteellista Raamatun tutkimista varten käännös, joka on esitetty mukaansatempaavan sujuvalla tyylillä ja joka on sekä rehellinen että tarkka. Jehovalle, viestivälle Jumalalle, kuuluu kiitos siitä, että hänen Sanansa on nykyään elävä ja voimaa uhkuva! (Hepr. 4:12) Vahvistakoot vilpitönsydämiset ihmiset jatkuvasti uskoaan tutkimalla Jumalan kallisarvoista sanaa, ja saakoon se heidät tekemään Jehovan tahdon näinä merkittävinä aikoina. – 2. Piet. 1:12, 13.

[Alaviitteet]

[Tutkistelukysymykset]

[Taulukko s. 313]

(Ks. painettu julkaisu)

HUOMATTAVIMPIA PAPYRUSKÄSIKIRJOITUKSIA

Heprealaisista kirjoituksista

Käsikirjoituksen nimi Papyrus Nash

Kirjoitusaika 2. tai 1. vuosisata eaa.

Kieli heprea

Säilytyspaikka Cambridge, Englanti

Sisältö suunnilleen 24 riviä Kymmenestä käskystä ja

joitakin jakeita 5. Mooseksen

kirjan luvuista 5 ja 6

Käsikirjoituksen nimi Rylands 458

Symboli 957

Kirjoitusaika 100-luku eaa.

Kieli kreikka

Säilytyspaikka Manchester, Englanti

Sisältö suunnilleen Katkelmia 5. Mooseksen kirjan

luvuista 23–28

Käsikirjoituksen nimi Fouad 266

Kirjoitusaika 1. vuosisata eaa.

Kieli kreikka

Säilytyspaikka Kairo, Egypti

Sisältö suunnilleen Osia 1. ja 5. Mooseksen

kirjasta

Esimerkkejä käytöstä Uuden maailman käännöksen viite-

laitoksessa (engl.) (ks. raamatunkohtien alaviitteitä)

5. Moos. 18:5; Apt. 3:22; liite 1C

Käsikirjoituksen nimi Kuolleenmeren Leviticus-käärö

Symboli 4Q LXX Lev^b

Kirjoitusaika 1. vuosisata eaa.

Kieli kreikka

Säilytyspaikka Jerusalem, Israel

Sisältö suunnilleen Katkelmia 3. Mooseksen kirjasta

Esimerkkejä käytöstä Uuden maailman käännöksen viite-

laitoksessa (engl.) (ks. raamatunkohtien alaviitteitä)

3. Moos. 3:12; 4:27

Käsikirjoituksen nimi Chester Beatty 6

Symboli 963

Kirjoitusaika 100-luku ya.

Kieli kreikka

Säilytyspaikka Dublin, Irlanti, ja Ann Arbor,

Michigan, USA

Sisältö suunnilleen Osia 4. ja 5. Mooseksen kirjasta

Käsikirjoituksen nimi Chester Beatty 9 ja 10

Symboli 967/968

Kirjoitusaika 200-luku ya.

Kieli kreikka

Säilytyspaikka Dublin, Irlanti, ja Princeton,

New Jersey, USA

Sisältö suunnilleen Osia Hesekielin, Danielin ja

Esterin kirjoista

Kreikkalaisista kirjoituksista

Käsikirjoituksen nimi Oxyrhynchus 2

Symboli P¹

Kirjoitusaika 200-luku ya.

Kieli kreikka

Säilytyspaikka Philadelphia, Pennsylvania, USA

Sisältö suunnilleen Matt. 1:1–9, 12, 14–20

Käsikirjoituksen nimi Oxyrhynchus 1228

Symboli P²²

Kirjoitusaika 200-luku ya.

Kieli kreikka

Säilytyspaikka Glasgow, Skotlanti

Sisältö suunnilleen Katkelmia Johanneksen evankeliumin

luvuista 15 ja 16

Käsikirjoituksen nimi Michigan 1570

Symboli P³⁷

Kirjoitusaika 200/300-luku ya.

Kieli kreikka

Säilytyspaikka Ann Arbor, Michigan, USA

Sisältö suunnilleen Matt. 26:19–52

Käsikirjoituksen nimi Chester Beatty 1

Symboli P⁴⁵

Kirjoitusaika 200-luku ya.

Kieli kreikka

Säilytyspaikka Dublin, Irlanti; Wien, Itävalta

Sisältö suunnilleen Katkelmia Matteuksen, Markuksen,

Luukkaan ja Johanneksen

evankeliumeista sekä

Apostolien teoista

Esimerkkejä käytöstä Uuden maailman käännöksen viite-

laitoksessa (engl.) (ks. raamatunkohtien alaviitteitä)

Luuk. 10:42; Joh. 10:18

Käsikirjoituksen nimi Chester Beatty 2

Symboli P⁴⁶

Kirjoitusaika n. v. 200

Kieli kreikka

Säilytyspaikka Dublin, Irlanti;

Ann Arbor, Michigan, USA

Sisältö suunnilleen Yhdeksän Paavalin kirjettä

Esimerkkejä käytöstä Uuden maailman käännöksen viite-

laitoksessa (engl.) (ks. raamatunkohtien alaviitteitä)

Room. 8:23, 28; 1. Kor. 2:16

Käsikirjoituksen nimi Chester Beatty 3

Symboli P⁴⁷

Kirjoitusaika 200-luku ya.

Kieli kreikka

Säilytyspaikka Dublin, Irlanti

Sisältö suunnilleen Ilm. 9:10–17:2

Esimerkkejä käytöstä Uuden maailman käännöksen viite-

laitoksessa (engl.) (ks. raamatunkohtien alaviitteitä)

Ilm. 13:18; 15:3

Käsikirjoituksen nimi Rylands 457

Symboli P⁵²

Kirjoitusaika n. v. 125.

Kieli kreikka

Säilytyspaikka Manchester, Englanti

Sisältö suunnilleen Joh. 18:31–33, 37, 38

Käsikirjoituksen nimi Bodmer 2

Symboli P⁶⁶

Kirjoitusaika n. v. 200.

Kieli kreikka

Säilytyspaikka Geneve, Sveitsi

Sisältö suunnilleen Suurin osa Johanneksen

evankeliumista

Esimerkkejä käytöstä Uuden maailman käännöksen viite-

laitoksessa (engl.) (ks. raamatunkohtien alaviitteitä)

Joh. 1:18; 19:39

Käsikirjoituksen nimi Bodmer 7 ja 8

Symboli P⁷²

Kirjoitusaika 200/300-luku ya.

Kieli kreikka

Säilytyspaikka Geneve, Sveitsi, ja Vatikaanin

kirjasto, Rooma, Italia

Sisältö suunnilleen Juudas, 1. ja 2. Pietarin kirje

Käsikirjoituksen nimi Bodmer 14 ja 15

Symboli P⁷⁵

Kirjoitusaika 200-luku ya.

Kieli kreikka

Säilytyspaikka Geneve, Sveitsi

Sisältö suunnilleen Suurin osa Luukkaan ja Johanneksen

evankeliumeista

Esimerkkejä käytöstä Uuden maailman käännöksen viite-

laitoksessa (engl.) (ks. raamatunkohtien alaviitteitä)

Luuk. 8:26; Joh. 1:18

[Taulukko s. 314]

(Ks. painettu julkaisu)

HUOMATTAVIMPIA VELIINILLE JA NAHALLE TEHTYJÄ KÄSIKIRJOITUKSIA

Heprealaisista kirjoituksista (hepreaksi)

Käsikirjoituksen nimi Aleppon koodeksi

Symboli Al

Kirjoitusaika v. 930

Kieli heprea

Säilytyspaikka Aikaisemmin Aleppossa Syyriassa.

Nykyään Israelissa.

Sisältö suunnilleen Suuri osa Heprealaisista

kirjoituksista

(Ben Ašerin teksti)

Esimerkkejä käytöstä Uuden maailman käännöksen viite-

laitoksessa (engl.) (ks. raamatunkohtien alaviitteitä)

Joos. 21:37

Käsikirjoituksen nimi British Museumin koodeksi

Or4445

Kirjoitusaika 900-luku ya.

Kieli heprea

Säilytyspaikka Lontoo, Englanti

Sisältö suunnilleen Suurin osa Pentateukista

Käsikirjoituksen nimi Kairon karaiittikoodeksi

Symboli Ca

Kirjoitusaika v. 895.

Kieli heprea

Säilytyspaikka Kairo, Egypti

Sisältö suunnilleen Aikaisemmat ja myöhemmät profeetat

Esimerkkejä käytöstä Uuden maailman käännöksen viite-

laitoksessa (engl.) (ks. raamatunkohtien alaviitteitä)

Joos. 21:37; 2. Sam. 8:3

Käsikirjoituksen nimi Leningradin koodeksi

Symboli B 19^A

Kirjoitusaika v. 1008

Kieli heprea

Säilytyspaikka Leningrad,

Neuvostoliitto

Sisältö suunnilleen Heprealaiset kirjoitukset

Esimerkkejä käytöstä Uuden maailman käännöksen viite-

laitoksessa (engl.) (ks. raamatunkohtien alaviitteitä)

Joos. 21:37; 2. Sam. 8:3; liite 1A

Käsikirjoituksen nimi Pietarin profeetta-koodeksi

Symboli B 3

Kirjoitusaika v. 916

Kieli heprea

Säilytyspaikka Leningrad,

Neuvostoliitto

Sisältö suunnilleen Myöhemmät profeetat

Esimerkkejä käytöstä Uuden maailman käännöksen viite-

laitoksessa (engl.) (ks. raamatunkohtien alaviitteitä)

liite 2B

Käsikirjoituksen nimi Kuolleenmeren ensimmäinen

Jesaja-käärö

Symboli 1QIs^a

Kirjoitusaika 100-luvun loppupuoli eaa.

Kieli heprea

Säilytyspaikka Jerusalem, Israel

Sisältö suunnilleen Jesajan kirja

Esimerkkejä käytöstä Uuden maailman käännöksen viite-

laitoksessa (engl.) (ks. raamatunkohtien alaviitteitä)

Jes. 11:1; 18:2; 41:29

Käsikirjoituksen nimi Kuolleenmeren Psalmien käärö

Symboli 11QPs^a

Kirjoitusaika 1. vuosisata ya.

Kieli heprea

Säilytyspaikka Jerusalem, Israel

Sisältö suunnilleen Osia Psalmien viimeisen

kolmanneksen 41 psalmista

Septuagintasta ja Kreikkalaisista kirjoituksista

Käsikirjoituksen nimi Codex Sinaiticus

Symboli 01( א)

Kirjoitusaika 300-luku ya.

Kieli kreikka

Säilytyspaikka Lontoo, Englanti

Sisältö suunnilleen Osia Heprealaisista kirjoituksista

ja kaikki Kreikkalaiset

kirjoitukset sekä joitakin

apokryfisiä kirjoituksia

Esimerkkejä käytöstä Uuden maailman käännöksen viite-

laitoksessa (engl.) (ks. raamatunkohtien alaviitteitä)

1. Aikak. 12:19; Joh. 5:2;

2. Kor. 12:4

Käsikirjoituksen nimi Codex Alexandrinus

Symboli A (02)

Kirjoitusaika 400-luku ya.

Kieli kreikka

Säilytyspaikka Lontoo, Englanti

Sisältö suunnilleen Kaikki Heprealaiset ja

Kreikkalaiset kirjoitukset

(joitakin pieniä osia hävinnyt

tai turmeltunut) sekä joitakin

apokryfisiä kirjoituksia

Esimerkkejä käytöstä Uuden maailman käännöksen viite-

laitoksessa (engl.) (ks. raamatunkohtien alaviitteitä)

1. Kun. 14:2; Luuk. 5:39;

Apt. 13:20; Hepr. 3:6

Käsikirjoituksen nimi Codex Vaticanus

Symboli B (03)

Kirjoitusaika 300-luku ya.

Kieli kreikka

Säilytyspaikka Vatikaanin kirjasto, Rooma, Italia

Sisältö suunnilleen Alkujaan koko Raamattu. Nykyään

puuttuu: 1. Moos. 1:1–46:28;

Ps. 106–137; Heprealaiskirje 9:14:n

jälkeen; 2. Timoteukselle;

Tiitukselle; Filemonille;

Ilmestys

Esimerkkejä käytöstä Uuden maailman käännöksen viite-

laitoksessa (engl.) (ks. raamatunkohtien alaviitteitä)

Mark. 6:14; Joh. 1:18; 7:53–8:11

Käsikirjoituksen nimi Codex Ephraemi Syri

rescriptus

Symboli C (04)

Kirjoitusaika 400-luku ya.

Kieli kreikka

Säilytyspaikka Pariisi, Ranska

Sisältö suunnilleen Osia Heprealaisista kirjoituksista

(64 lehteä) ja Kreikkalaisista

kirjoituksista (145 lehteä)

Esimerkkejä käytöstä Uuden maailman käännöksen viite-

laitoksessa (engl.) (ks. raamatunkohtien alaviitteitä)

Apt. 9:12; Room. 8:23, 28, 34

Käsikirjoituksen nimi Codex Bezae

Cantabrigiensis

Symboli D^ea (05)

Kirjoitusaika 400-luku ya.

Kieli kreikka-latina

Säilytyspaikka Cambridge, Englanti

Sisältö suunnilleen Suurin osa neljästä evankeliumista

ja Apostolien teoista, muutamia

jakeita 3. Johanneksen kirjeestä

Esimerkkejä käytöstä Uuden maailman käännöksen viite-

laitoksessa (engl.) (ks. raamatunkohtien alaviitteitä)

Matt. 24:36; Mark. 7:16;

Luuk. 15:21 (viittaus merkitty

vain symbolilla ”D”)

Käsikirjoituksen nimi Codex Claromontanus

Symboli ^P (06)

Kirjoitusaika 500-luku ya.

Kieli kreikka-latina

Säilytyspaikka Pariisi, Ranska

Sisältö suunnilleen Paavalin kirjeet (myös

Heprealaiskirje)

Esimerkkejä käytöstä Uuden maailman käännöksen viite-

laitoksessa (engl.) (ks. raamatunkohtien alaviitteitä)

Gal. 5:12 (viittaus merkitty

vain symbolilla ”D”)

 [Kaavio s. 308]

(Ks. painettu julkaisu)

Uuden maailman käännöksen tekstilähteet – Heprealaiset kirjoitukset

Alkuperäiset hepreankieliset kirjoitukset ja varhaiset jäljennökset

Aramealaiset targumit

Kuolleenmeren kirjakääröt

Samarialainen Pentateukki

Kreikkalainen Septuaginta

Vetus Latina

Koptilainen, Etiopialainen, Armenialainen

Heprealainen konsonanttiteksti

Latinalainen Vulgata

Kreikkalaiset käännökset – Akvila, Theodotion,

Symmakhos

Syyrialainen Pešitta

Masoreettinen teksti

Kairon koodeksi

Pietarin profeettakoodeksi

Aleppon koodeksi

Ginsburgin heprealainen teksti

Leningradin koodeksi B 19A

Biblia Hebraica (BHK), Biblia Hebraica

Stuttgartensia (BHS)

Uuden maailman käännös

Heprealaiset kirjoitukset – englanti; englannista monille muille nykykielille

 [Kaavio s. 309]

(Ks. painettu julkaisu)

Uuden maailman käännöksen tekstilähteet – Kreikkalaiset kirjoitukset

Alkuperäiset kreikankieliset kirjoitukset ja varhaiset jäljennökset

Armenialainen käännös

Koptilaiset käännökset

Syyrialaiset käännökset – Curetonianus, Philoxeniana,

Harklensis, Palestiinalainen, Siinailainen, Pešitta

Vetus Latina

Latinalainen Vulgata

Sikstuksen ja Klemensin tarkistetut latinalaiset

tekstit

Kreikkalaiset kursiivikäsikirjoitukset

Erasmuksen teksti

Stephanuksen teksti

Textus receptus

Griesbachin teksti

Emphatic Diaglott

Papyrukset – (esim. Chester Beatty P⁴⁵, P⁴⁶, P⁴⁷;

Bodmer P⁶⁶, P⁷⁴, P⁷⁵)

Varhaiset unsiaali- käsikirjoitukset – Vaticanus (B),

Sinaiticus (א), Alexandrinus (A), Ephraemi Syri

rescriptus (C), Bezae (D)

Westcottin ja Hortin teksti

Boverin teksti

Merkin teksti

Nestle-Alandin teksti

Yhtyneiden raamattuseurojen teksti

23 heprealaista käännöstä (1300–1900-luvuilta),

käännetty joko kreikasta tai latinalaisesta Vulgatasta,

Jumalan nimi tetragrammina

Uuden maailman käännös

Kreikkalaiset kirjoitukset – englanti; englannista monille muille nykykielille