Tutkielmia henkeytetystä Raamatusta ja sen taustasta

7. tutkielma: Raamattu nykyaikana

Raamattuseurojen historia; Vartiotorni-seuran työ Raamattujen painamisessa ja julkaisemisessa; ”Uuden maailman käännöksen” valmistaminen.

1. a) Mitä tarkoitusta varten Jumalalta tuli viestejä, ja miksi joitakin niistä ei sen vuoksi kirjoitettu muistiin? b) Mitä käskyjä Jehova antoi monille profeetoille, ja mitä hyötyä niistä on meille ”viimeisinä päivinä” eläville?

 PYHÄ RAAMATTU, sen 66 henkeytettyä kirjaa, sisältää muistiin kirjoitetun ”Jehovan sanan”. (Jes. 66:5, UM) Useiden satojen vuosien ajan tämä ”sana” virtasi vapaasti Jehovalta hänen maan päällä olleille profeetoilleen ja palvelijoilleen. Nämä Jumalalta tulleet viestit toteuttivat silloisen tarkoituksensa ja paljastivat myös voimakkaita ennakkovälähdyksiä tapahtumista, joiden varma toteutuminen oli vielä kaukana tulevaisuudessa. Jumalan profeettoja ei aina vaadittu kirjoittamaan muistiin heille välitettyä ”Jehovan sanaa”. Esimerkiksi joitakin Elian ja Elisan sanoja, jotka he lausuivat oman aikansa sukupolvelle, ei ole säilynyt kirjallisina. Toisaalta Mooseksen, Jesajan, Jeremian, Habakukin ja muiden profeettojen käskettiin nimenomaan ’kirjoittaa muistiin’ tai ’kirjoittaa kirjaan tai kirjakääröön’ se ”Jehovan sana”, joka heille paljastettiin. (2. Moos. 17:14; Jes. 30:8; Jer. 30:2; Hab. 2:2, UM; Ilm. 1:11) Näin nuo ”pyhien profeettojen ennen puhumat sanat” säilyivät muiden pyhien kirjoitusten ohella, jotta ne herättäisivät Jehovan palvelijoiden selvää ajattelukykyä ja antaisivat erityisesti opastusta ”viimeisten päivien” suhteen. – 2. Piet. 3:1–3.

2. Minkä historian ajanjaksojen aikana Raamatun jäljentämis- ja käännöstyö on huomattavasti lisääntynyt?

² Henkeytettyjä Raamatun heprealaisia kirjoituksia jäljennettiin paljon Esran ajasta lähtien. Yleisen ajanlaskun ensimmäiseltä vuosisadalta alkaen varhaiskristityt jäljensivät Raamattua kerran toisensa jälkeen ja käyttivät sitä todistaessaan kaikkialla silloisessa maailmassa Jehovan tarkoituksista hänen Kristuksensa suhteen. Irtokirjakkeita käyttävän kirjapainotaidon yleistyminen (1400-luvulta lähtien) antoi lisävauhtia Raamatun jäljennösten valmistamiselle ja levittämiselle. Yksityiset ryhmät käänsivät ja painoivat Raamattua runsaasti 1500- ja 1600-luvuilla. Jo vuonna 1800 oli koko Raamattu tai osia siitä ilmestynyt 71 kielellä.

RAAMATTUSEURAT

3. Mikä on suuresti lisännyt Raamatun levikkiä 1800-luvun alusta lähtien?

³ Työ sai lisää pontta 1800- ja 1900-luvuilla, kun  vastamuodostetut raamattuseurat alkoivat osallistua jättiläismäiseen raamatunlevitystyöhön. Ensimmäisiä raamattuseuroja oli Britannian ja ulkomaan raamattuseura, joka perustettiin Lontoossa vuonna 1804. Tämän raamattuseuran perustaminen oli alkuna monien muiden samanlaisten seurojen perustamiseen. a

4. a) Mitkä tilastotiedot osoittavat, että elämän sana on tosiaan levinnyt yli koko maapallon? b) Mitä hyödyllisiä tietoja sivun 322 taulukossa esitetään siinä luetelluista raamatunkäännöksistä? Käytä esimerkkinä jotakin raamatunkäännöstä.

⁴ Kun näin monta raamattuseuraa oli toiminnassa, Raamattujen levitys kukoisti. Vuoteen 1900 mennessä koko Raamattu tai osia siitä oli ilmestynyt 567 kielellä ja vuoteen 1928 mennessä 856 kielellä. Vuonna 1938 ylitettiin tuhannen kielen raja, ja nykyään Raamattu on saatavissa yli 1900 kielellä. Jehovan virvoittava elämän sana on levinnyt yli koko maapallon! Kaikkien kansakuntien ihmiset voivat siksi vastata kutsuun: ”Ylistäkää Jehovaa, kaikki te kansakunnat, ja ylistäkööt häntä kaikki kansat.” (Room. 15:11) Sivun 322 taulukossa ”Huomattavimpia raamatunkäännöksiä seitsemällä pääkielellä” esitetään lisätietoja Raamatun leviämisestä nykyaikana.

5. Mikä on tärkeämpää kuin Raamattujen levittäminen, mutta mistä Jehovan todistajat ovat kuitenkin kiitollisia?

⁵ Vaikka Raamatun saattaminen maapallolla asuvien ihmisjoukkojen saataville onkin kiitettävää työtä, vielä tärkeämpää on panna nämä Raamatut käyttöön auttamalla ihmisiä ymmärtämään Raamattua. Tuon sanan ”merkityksen” välittäminen oli tärkeää juutalaisten ja varhaiskristittyjen aikoina, jolloin oli käytettävissä vain joitakin Raamattuja, ja se on yhä kaikkein tärkeintä. (Matt. 13:23; Neh. 8:8) Raamatun laaja levikki on kuitenkin jouduttanut tätä Jumalan sanan opettamista koko maapallon ihmisille. Rientäessään nykyään eteenpäin maailmanlaajuisessa raamatullisessa valistustyössään Jehovan todistajat ovat kiitollisia siitä, että monissa maissa ja monilla kielillä on nyt käytettävissä miljoonia Raamattuja.

SUOMALAISET RAAMATUNKÄÄNNÖKSET

6. a) Esitä pääpiirteittäin suomalaisten raamatunkäännösten historia. b) Mihin pohjateksteihin nykyinen käännös perustuu?

⁶ Suomalaisten raamatunkäännösten historia alkaa varsinaisesti vuodesta 1548, jolloin Mikael Agricolan Se Wsi Testamenti ilmestyi. Vuonna 1642 saatiin valmiiksi Biblia, Se on: Coco Pyhä Ramattu Suomexi komiteatyönä. Siitä ilmestyi sittemmin useita tarkistettuja laitoksia, joista varsinkin Antti Lizeliuksen korjaama vuoden 1776 Vanha kirkkoraamattu jäi pitkäksi aikaa käyttöön. Vuonna 1938 ilmestyi uusi Kirkkoraamattu. Sen ”Vanhan testamentin” pohjatekstinä on käytetty Kittelin Biblia Hebraican 1. ja 2. painosta ja ”Uuden testamentin” pohjana Nestlen tekstiä. Vuonna 1973 asetettiin jälleen raamatunkäännöskomitea laatimaan uutta suomennosta. Se on käyttänyt tekstipohjanaan Biblia Hebraica Stuttgartensiaa ja Nestle-Alandin tekstilaitosta.

7. Miten vuoden 1938 Kirkkoraamatun käännöskomitea suhtautui Jumalan nimen käyttämiseen, ja miten sitä arvosteltiin siitä?

⁷ Vuoden 1938 Kirkkoraamatun käännöskomitea suhtautui torjuvasti Jumalan nimen käyttämiseen. Vuoden 1886 käännöksessä 2. Mooseksen kirjan 6:3:ssa ollut muoto ”Jehovah” siirrettiin alaviitteeseen muotoon ”Jahve”. Kirkkoraamatun suomennoksen esitöiksi laati tri J. I. Gummerus Psalmien ensimmäisestä kirjasta käännöksen, jossa hän käytti muotoa ”Jehowa”, b mitä ei hyväksytty. Raamatunkäännöskomitean torjuvaa suhtautumista Jumalan nimen käyttöön arvosteli ankarasti muun muassa itämaiden kirjallisuuden professori Knut Tallqvist, joka sanoi: ”Mitä erisnimiin tulee, on todettava se omituinen ja kiusallinen tosiasia, että käännöksen lukija ei saa tietää mikä nimi VT:n [Vanhan testamentin] jumalalla oikeastaan on. – – Nimien Jahve, Jahu, Jah ja Adonai suomennoksena esiintyy kaikkialla vain Herra. Että Herran oikea nimi on Jahve mainitaan vain ohimennen pienessä alaviitassa. Tästä ovat m.m. seurauksena sellaiset omituiselta kuulostavat lauseet kuin ’Herra, Herra kutsui’, ’Herra, Herra pyyhki’ sen sijaan että olisi sanottava: Herra Jahve kutsui j.n.e. Vain siitä syystä, että juutalaiset aikoinaan rupesivat välttämään Jahven nimen lausumista, ei toki meillä ole syytä iäti noudattaa samaa tapaa saatikka sitten poistaa nimi tekstistä.” c Tätäkään asiallista huomautusta komitea ei ottanut huomioon, vaan sanoi, ettei se soveltunut sen ”käännösperiaatteisiin”. d Tilanne ei ole sanottavasti muuttunut myöhemmissä käännöksissä. Vuonna 1973 asetetun raamatunkäännöskomitean suomennosehdotuksessa Jumalan nimi esiintyy vain muutaman kerran muodossa ”Jahve”.

JEHOVAN TODISTAJAT RAAMATUN JULKAISIJOINA

8. Mikä toiminta on ollut tunnusomaista Jehovan todistajille niin nykyään kuin menneinäkin aikoina?

⁸ Jehovan todistajat ovat Raamattuja julkaisevaa  kansaa. He toimivat siten Esran päivinä. Samoin toimivat Jeesuksen Kristuksen ensimmäiset opetuslapset täyttäessään vanhan ajan maailman käsin kirjoitetuilla raamatunjäljennöksillään siinä määrin, että heiltä periytyneitä käsikirjoituksia on runsaammin kuin minkään muun entisajan kirjallisuuden käsikirjoituksia. Samanlainen tarmokas raamatunjulkaisutoiminta on tunnusomaista Jehovan todistajille myös nykyaikana.

9. Minkä yhdistyksen Jehovan todistajat perustivat, milloin se tapahtui, ja miten he alkoivat kehittää palvelustaan tuohon aikaan?

⁹ Vuonna 1884 Jehovan todistajat muodostivat Yhdysvalloissa raamatunjulkaisutoimintaansa varten yhdistyksen, joka tunnetaan nimellä Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania (Pennsylvaniassa rekisteröity Vartiotornin raamattu- ja traktaattiseura). Aluksi muilta raamattuseuroilta ostettiin Raamattuja todistajien edelleen levitettäväksi, koska he jo silloin kehittelivät heille tunnusomaista tapaa saarnata talosta taloon. He käyttivät englanninkielistä vuoden 1611 Kuningas Jaakon käännöstä (King James Version) Raamatun tutkimisensa peruskäännöksenä.

10. a) Miten Vartiotornin raamattu- ja traktaattiseura on toiminut nimensä mukaisesti? b) Miten Seura on käyttänyt monia raamatunkäännöksiä ja missä tarkoituksessa?

¹⁰ Nimensä mukaisesti Vartiotornin raamattu- ja traktaattiseura on uutterasti levittänyt Raamattuja sekä julkaissut kirjoja, traktaatteja ja muuta kristillistä kirjallisuutta. Sen tarkoituksena on ollut opastuksen antaminen Jumalan sanan oikeista opetuksista. Seuran raamatullinen valistustyö on auttanut vanhurskautta rakastavia irtautumaan vääristä uskonnollisista perinteistä ja maailmallisesta filosofiasta ja palaamaan siihen Raamatun totuuden vapauteen, joka on ilmoitettu Jeesuksen ja muiden Jehovan antaumuksellisten edustajien välityksellä. (Joh. 8:31, 32) Siitä lähtien, kun Vartiotorni-lehteä alettiin julkaista englanniksi vuonna 1879, Vartiotorni-seuran julkaisuissa on lainattu kymmeniä eri raamatunkäännöksiä ja viitattu niihin. Seura on tällä tavalla tunnustanut kaikkien niiden arvon ja käyttänyt apunaan kaikkien niiden parhaita puolia poistaessaan uskonnollista hämmennystä ja esittäessään Jumalan sanomaa.

11. Miten Seura ryhtyi julkaisemaan Raamattuja?

¹¹ Rotherhamin ja Holmanin Raamatut. Vuonna 1896 Jehovan todistajat alkoivat Vartiotorni-seuran välityksellä suoranaisesti julkaista ja levittää Raamattuja. Englantilaiselta raamatunkääntäjältä Joseph B. Rotherhamilta saatiin tuona vuonna painatusoikeudet hänen Uuden testamenttinsa (New Testament) tarkistetun, 12. painoksen julkaisemiseen Yhdysvalloissa. Näiden Raamattujen nimilehdellä luki Watch Tower Bible and Tract Society, Allegheny, Pennsylvania; Seuran päätoimisto sijaitsi näet siihen aikaan Pennsylvanian osavaltiossa Yhdysvalloissa. Vuonna 1901 sovittiin Holman Linear Biblen erikoispainoksesta, joka sisälsi vuosina 1895–1901 ilmestyneistä Seuran julkaisuista otettuja selittäviä reunahuomautuksia. Itse Raamatun tekstissä esitettiin Heprealaiset ja Kreikkalaiset kirjoitukset Kuningas Jaakon käännöksen ja Tarkistetun käännöksen (Revised Version) mukaan. Koko 5000 kappaleen painos oli levitetty vuoteen 1903 mennessä.

12. Minkä Kreikkalaisten kirjoitusten raamattulaitoksen julkaisuoikeudet Seura sai vuonna 1902?

¹² The Emphatic Diaglott. Vuonna 1902 Vartiotorni-seurasta tuli The Emphatic Diaglott -raamattulaitoksen kustannusoikeuden haltija sekä ainoa julkaisija ja levittäjä. Tämän Kreikkalaisten kirjoitusten laitoksen valmisti englantilaissyntyinen raamatunkääntäjä Benjamin Wilson Genevasta Illinoisin osavaltiosta Yhdysvalloista. Se valmistui vuonna 1864. Siinä käytettiin J. J. Griesbachin kreikkalaista tekstiä, johon oli liitetty englantilainen kirjaimellinen käännös rivien väliin sekä Wilsonin oma käännös omine painotusmerkkeineen oikeaan reunaan.

13. Milloin Seura julkaisi ”Raamatuntutkijain painoksen”, ja mitä se sisälsi?

¹³ Raamatuntutkijain painos. Vuonna 1907 Vartiotorni-seura julkaisi Raamatusta ”Raamatuntutkijain painoksen”. Se sisälsi painoasultaan selvän Raamatun englanninkielisen Kuningas Jaakon käännöksen sekä erinomaisia reunaviitteitä ja arvokkaan liitteen, jonka Jehovan todistajat olivat itse suunnitelleet. Liitettä, joka myöhemmin laajennettiin yli 550-sivuiseksi, sanottiin ”Berealaisten raamatunopettajain käsikirjaksi”, ja se julkaistiin myös erillisenä kirjana. Se sisälsi lyhyitä selityksiä moniin raamatunjakeisiin sekä viittauksia Vartiotorniin ja Seuran kirjoihin ja myös tiivistelmän keskeisistä opeista avainraamatunkohtineen, jotta niitä olisi helpompi esittää toisille. Se oli samantapainen kuin Seuran myöhempi julkaisu ”Varmistautukaa kaikesta”. Siinä oli myös asiahakemisto, vaikeiden raamatunkohtien selityksiä, luettelo väärennetyistä raamatunkohdista, raamatunkohtahakemisto, vertaileva aikataulukko ja 12 karttaa. Tämä erinomainen Raamattu oli Jehovan todistajien käytössä vuosikymmeniä heidän julkisessa saarnaamistyössään.

RAAMATTUJA PAINAVA SEURA

14. Milloin Seura ryhtyi painamaan Raamattuja?

¹⁴ Vartiotorni-seura oli 30 vuotta painattanut Raamattunsa vieraissa kirjapainoissa. Mutta vuoden 1926 joulukuussa The Emphatic Diaglott painettiin ensimmäisenä raamatunkäännöksenä Seuran omassa painossa Brooklynissa New Yorkissa. Tämän Kreikkalaisten kirjoitusten laitoksen painaminen herätti toiveen, että jonakin päivänä painettaisiin koko Raamattu Seuran kirjapainossa.

15. a) Mikä oli ensimmäinen Seuran painama koko Raamattu, ja milloin se julkaistiin? b) Mitä yksityiskohtia se sisälsi?

¹⁵ Kuningas Jaakon käännös. Toinen maailmansota  osoitti Raamatun riippumattoman julkaisutoiminnan tarpeen. Maailmanpalon raivotessa kiihkeimmillään Seuran onnistui ostaa koko Kuningas Jaakon käännöksen painolaatat. Vuoden 1942 syyskuun 18. päivänä Seuran presidentti puhui Jehovan todistajien Uuden maailman teokraattisessa konventissa, jonka pääkonventtipaikka oli Cleveland Ohion osavaltiossa Yhdysvalloissa, aiheesta ”’Hengen miekan’ esittäminen”. Puheen huipennukseksi hän julkaisi ensimmäisen koko Raamatun, joka oli painettu Vartiotorni-seuran kirjapainossa Brooklynissa. Sen liitteessä oli luettelo erisnimistä merkityksineen, varta vasten laadittu ”Raamatun sanojen ja ilmaisujen hakemisto” sekä muita hyödyllisiä yksityiskohtia. Jokaisen sivun yläreunassa oli sopivia aiheotsikkoja. Esimerkiksi otsikko ”Jeftan harras lupaus” korvasi perinteisen otsikon ”Jeftan hätiköity lupaus” Tuomarien kirjan 11. luvussa, ja Johanneksen 1. luvun kohdalla oli otsikko ”Jumalan Sanan elämä ennen ihmiseksi tuloa ja syntymä ihmiseksi”.

16. Minkä parannetun raamatunkäännöksen Seura painoi vuonna 1944, ja mitä piirteitä siinä on?

¹⁶ Amerikkalainen standardikäännös. Yksi tärkeä raamatunkäännös on myös vuoden 1901 Amerikkalainen standardikäännös (American Standard Version). Sen Heprealaisissa kirjoituksissa Jumalan nimi on käännetty sanalla ”Jehova” lähes 7000 kertaa, mikä on erittäin kiitettävää. Pitkien neuvottelujen jälkeen Vartiotorni-seura saattoi vuonna 1944 ostaa oikeuden koko Amerikkalaisen standardikäännöksen painolaattojen käyttöön voidakseen painaa sitä omassa kirjapainossaan. Elokuun 10. päivänä 1944 Yhdysvaltojen New Yorkin osavaltiossa sijaitseva Buffalo yhdistettiin yksityisillä puhelinlinjoilla Jehovan todistajien 17:n samanaikaisesti pidetyn konventin avainkaupungiksi, josta käsin Seuran presidentti ilahdutti suurta kuulijakuntaansa julkaisemalla englanniksi Amerikkalaisen standardikäännöksen Vartiotornin-painoksen. Sen liitteenä on erittäin hyödyllinen laajennettu ”Raamatun sanojen, nimien ja ilmaisujen hakemisto”. Saman Raamatun taskukokoinen painos julkaistiin vuonna 1958.

17. Minkä käännöksen Seura tuotti vuonna 1972?

¹⁷ The Bible in Living English. Vuonna 1972 Vartiotorni-seura tuotti edesmenneen Steven T. Byingtonin käännöksen The Bible in Living English (Raamattu elävällä englannin kielellä). Siinä käytetään johdonmukaisesti Jumalan nimestä muotoa ”Jehova”.

18. Mitä kaksipuolista työtä Jehovan todistajat siis tekevät?

¹⁸ Jehovan todistajat eivät siis ainoastaan saarnaa Jumalan perustetun valtakunnan hyvää uutista yli 200 maassa ja saaressa kautta maailman, vaan heistä on tullut myös sen verrattoman Kirjan, Pyhän Raamatun, huomattavia painajia ja julkaisijoita, joka sisältää tuon Valtakunnan sanoman ja jonka Jehova Jumala on henkeyttänyt.

”PYHÄN RAAMATUN UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS”

19. a) Millä tavoin monet raamatunkäännökset ovat olleet hyödyllisiä, mutta mitä puutteita niissä on? b) Mitä Vartiotorni-seuran presidentti oli etsinyt vuodesta 1946 lähtien?

¹⁹ Jehovan todistajat myöntävät kaikkien niiden monien raamatunkäännösten suuren merkityksen, joita he ovat käyttäneet tutkiessaan Jumalan sanan totuutta. Kaikissa näissä käännöksissä, aivan uusimmissakin, on kuitenkin puutteita. Niissä on epäjohdonmukaisuuksia tai epätyydyttäviä käännöksiä, joihin lahkolaisperinteet tai maailmalliset filosofiat ovat vaikuttaneet, eivätkä ne siksi ole täysin yhtäpitäviä niiden pyhien totuuksien kanssa, jotka Jehova on kirjoittanut Sanaansa. Varsinkin vuodesta 1946 lähtien Vartiotornin raamattu- ja traktaattiseuran presidentti oli etsinyt alkukielistä tehtyä luotettavaa raamatunkäännöstä – käännöstä, joka olisi nykyisille lukijoille yhtä ymmärrettävä kuin alkuperäiset kirjoitukset olivat tavallisille järkeville ihmisille silloin kun Raamattua kirjoitettiin.

20. Miten Seurasta tuli Uuden maailman käännöksen julkaisija ja painaja?

²⁰ Vuoden 1949 syyskuun 3. päivänä presidentti ilmoitti Seuran päätoimistossa Brooklynissa johtokunnalle Uuden maailman käännöksen raamatunkäännöskomitean olemassaolosta ja siitä, että se oli saanut valmiiksi Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten englanninkielisen nykykäännöksen. Tilaisuudessa luettiin komitean kirjelmä, jolla se luovutti käännöksen käsikirjoituksen omistusoikeuden, hallinnan ja julkaisuoikeuden Seuralle tunnustukseksi Seuran työstä Raamatun tuntemuksen edistämisessä kautta maailman riippumattomana kaikista lahkoista. Käsikirjoituksesta luettiin myös katkelmia näytteeksi käännöksen luonteesta ja laadusta. Johtokunta otti yksimielisesti vastaan tämän lahjan, ja heti tehtiin järjestelyjä sen painamiseksi. Latominen alkoi 29. syyskuuta 1949, ja vuoden 1950 alkukesään mennessä kymmeniätuhansia kappaleita oli saatu sidottua.

21. a) Miten Uuden maailman käännöksen (engl.) osat ilmestyivät? b) Mitä näiden osien valmistamiseksi oli tehty?

²¹ Uuden maailman käännöksen julkaiseminen osina. Keskiviikkona, 2. elokuuta 1950, otti 82075:n Jehovan todistajan täysin yllättynyt kuulijakunta sydämellisesti vastaan englanninkielisen Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännöksen Yankee-stadionilla New Yorkissa Yhdysvalloissa kansainvälisen konventtinsa neljäntenä päivänä. Innostuneen alkuvastaanoton sekä käännöksen ansioiden myöhemmin osakseen saaman tunnustuksen kannustamana komitea ryhtyi sitten Heprealaisten kirjoitusten kääntämisen mittavaan työhön. Ne ilmestyivät viitenä lisäosana, jotka julkaistiin peräkkäin vuosina 1953–60. Kuuden osan sarjassa oli koko Raamattu nykyenglanniksi. Kukin osa sisälsi myös arvokkaita  lisätietoja Raamatun tutkimisen avuksi. Näin saatettiin raamatullisten tietojen suunnaton varasto Raamattua nykyään tutkivien käytettäväksi. Jokaista luotettavaa tekstiin liittyvää tietolähdettä oli todella pyritty käyttämään hyväksi, jotta Uuden maailman käännöksessä voitaisiin ilmaista selvästi ja täsmällisesti alkuperäisen henkeytetyn Raamatun voimakas sanoma.

22. Mitä arvokkaita lisätietoja englanninkielisen Uuden maailman käännöksen ensimmäinen laitos sisälsi a) alaviitteissään, b) reunaviitteissään sekä c) esipuheissaan ja liitteissään?

²² Niihin Raamatun tutkimisessa auttaviin lisätietoihin, joita oli Uuden maailman käännöksen kuusiosaisessa ensimmäisessä laitoksessa (engl.), kuului erittäin arvokkaita alaviitteitä, joissa esitettiin käännösten taustaa. Näissä viitteissä asetettiin käytettäväksi voimakkaita todisteita Raamatun puolustukseksi. Mukana oli myös arvokas ketjuviitejärjestelmä. Nämä tärkeiden oppia koskevien sanojen ketjut oli suunniteltu ohjaamaan tutkijaa kyseisiä aiheita käsittelevien avainraamatunkohtien sarjoihin. Sivujen marginaaleissa oli runsaasti ristiviitteitä toisiin kohtiin. Ne ohjasivat lukijan a) rinnakkaissanoihin, b) rinnakkaisajatuksiin, -käsitteisiin ja -tapahtumiin, c) elämäkertatietoihin, d) maantieteellisiin tietoihin, e) ennustusten täyttymyksiin ja f) toisaalla Raamatussa oleviin tai toisaalta Raamatusta otettuihin suoriin lainauksiin. Näissä osissa oli myös tärkeitä esipuheita, kuvia joistakin vanhoista käsikirjoituksista, hyödyllisiä liitteitä ja hakemistoja sekä karttoja Raamatun maista ja paikoista. Tämä englanninkielinen Uuden maailman käännöksen ensimmäinen laitos oli kultakaivos henkilökohtaista Raamatun tutkimista ja sitä hyödyllistä opetusta varten, jota Jehovan todistajat antavat vilpitönsydämisille ihmisille. 150000 kappaleen erityinen yksiosainen Raamatun tutkijan painos julkaistiin myöhemmin 30. kesäkuuta 1963 Jehovan todistajien ”Iankaikkisen hyvän uutisen” konventin alkaessa Milwaukeessa Wisconsinin osavaltiossa Yhdysvalloissa.

23. a) Millaisissa olosuhteissa julkaistiin tarkistettu Uuden maailman käännös? b) Mainitse joitakin sen piirteitä.

²³ Yksiosainen tarkistettu laitos. Kesällä 1961 julkaistiin englanniksi koko ”Pyhän Raamatun Uuden maailman käännöksen” (New World Translation of the Holy Scriptures) tarkistettu laitos yhtenä kätevänä kirjana Jehovan todistajien konventtien sarjassa, joka pidettiin Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Sen ottivat iloiten vastaan ne sadattuhannet, jotka olivat läsnä näissä konventeissa. Tämä vihreäkantinen painos käsitti 1472 sivua, ja siinä oli erinomainen sanahakemisto, joitakin Raamatun pääaiheita käsittelevä liite sekä karttoja.

24, 25. Mitä muita laitoksia on julkaistu, ja millaisia erikoispiirteitä niissä on?

²⁴ Muita laitoksia. Vuonna 1969 julkaistiin raamattulaitos nimeltä The Kingdom Interlinear Translation of the Greek Scriptures (Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten rivienvälinen valtakunnankäännös), jonka toinen painos ilmestyi vuonna 1985. Tässä kirjassa on Westcottin ja Hortin toimittaman kreikkalaisen tekstin kirjaimellinen englanninkielinen käännös sekä Uuden maailman käännöksen vuoden 1984 laitoksen nykyenglanniksi tehty käännös. Näin ollen se paljastaa Raamattua perusteellisesti tutkivalle, mitä alkuperäisessä kreikan kielessä pohjimmiltaan eli kirjaimellisesti sanotaan.

²⁵ Uuden maailman käännöksen toinen korjattu laitos julkaistiin vuonna 1970, ja kolmas korjattu laitos alaviitteineen saatiin vuonna 1971. Vuonna 1984 pidetyissä Jehovan todistajien ”Valtakunnan kasvun” piirikonventeissa julkaistiin tarkistettu viitelaitos englanniksi. Siinä esitetään täysin ajantasaistettuina ja tarkistettuina ne reunaviitteet (ristiviitteet), jotka alun perin olivat vuosina 1950–60 ilmestyneissä englanninkielisissä painoksissa. Se on suunniteltu Raamattua perusteellisesti tutkivalle, sillä se sisältää yli 125000 reunaviitettä, yli 11000 alaviitettä, laajan sanahakemiston, karttoja ja 43 liiteartikkelia. Vuonna 1984 saatiin vuoden 1984 tarkistetusta laitoksesta myös normaalikokoinen painos, jossa on reunaviitteet mutta ei alaviitteitä.

26. a) Mitä etuja on sekä normaalikokoisessa että viitelaitoksessa? b) Valaise aiheotsikkojen käyttöä.

²⁶ Joitakin etuja. Jotta lukija voisi löytää nopeasti haluamansa aineiston, sekä normaalikokoisessa että viitelaitoksessa on kunkin sivun yläreunassa huolellisesti suunniteltu aiheotsikko. Nuo otsikot kuvailevat alla olevaa aineistoa, ja ne on erityisesti suunniteltu auttamaan Valtakunnan julistajaa löytämään nopeasti raamatunkohtia vastaukseksi kysymyksiin, joita hänelle saatetaan tehdä. Hän saattaa esimerkiksi yrittää löytää avioliittoa ja lastenkasvatusta koskevia neuvoja. Tullessaan suomalaisessa laitoksessa Efesolaiskirjeen 5. luvun kohdalle hän voi nähdä aiheotsikon viimeisen osan ”Neuvoja perheenjäsenille”. Koska se on otsikon viimeinen osa, aihetta käsitellään tuon sivun loppupuolella, ja sopivia kohtia löytyykin jakeista 22–25 sekä seuraavan sivun alkupuolelta. Tämän sivun aiheotsikon ensimmäisenä osana on ”Lapset”, ja tätä koskevia raamatunkohtia löytyy sivun alkupuolelta, 6. luvun jakeista 1–4. Tällaisista sivun yläreunassa olevista aiheotsikoista voi olla suurta apua Valtakunnan julistajalle, joka muistaa etsimiensä raamatunkohtien sijainnin suunnilleen. Hän voi niiden avulla nopeasti löytää Raamatusta haluamansa kohdan.

27. Millainen on kyseisen Raamatun hakemisto, ja millä käytännöllisillä tavoilla sitä voidaan käyttää?

²⁷ Tuon Raamatun sekä normaalikokoisen että viitelaitoksen takaosassa on ”Raamatun sanojen hakemisto”. Siitä löytyy tuhansia tärkeitä Raamatun sanoja tekstiyhteydessään. Näin käytettävissä on sanakonkordanssi, johon sisältyvät monet tekstissä käytetyt uudet, havainnolliset sanat. Niitä,  jotka ovat tottuneet vanhempiin käännöksiin, autetaan siirtymään vanhoista sanoista nykyaikaisempiin raamatullisiin sanoihin. Esimerkiksi sanan ”armo” (engl. grace) kohdalla, joka on hakemistossa hakusanana, tutkijaa kehotetaan katsomaan käsitettä ”ansaitsematon hyvyys” (engl. undeserved kindness), joka on uudessa käännöksessä käytetty nykyaikainen ilmaus. Sanahakemiston avulla voi löytää raamatunkohtia, joissa käsitellään tärkeitä oppikysymyksiä, esimerkiksi ”sielua” tai ”lunastusta”, ja näin on mahdollista tarkastella aihetta yksityiskohtaisesti suoraan raamatunkohdista. Jos Valtakunnan julistajaa pyydetään saarnaamaan jostakin tällaisesta huomattavasta aiheesta, hän voi heti käyttää tässä hakemistossa esitettyjä lyhyitä otteita tekstistä. Hakemistossa luetellaan lisäksi merkittävien erisnimien, sekä paikannimien että Raamatun huomattavien henkilöiden nimien, tärkeimpiä esiintymiskohtia. Tästä käännöksestä on siis verratonta apua kaikille Raamatun tutkijoille.

28. Millä tavalla Uuden maailman käännöksen (engl.) liitteestä on hyötyä?

²⁸ Englanninkielisen normaalipainoksen seikkaperäisessä liitteessä on lisää täsmällistä tietoa, josta on hyötyä opetettaessa. Liiteartikkelit on järjestetty siten, että niitä voidaan käyttää apuna selitettäessä Raamatun pääoppeja ja niihin liittyviä asioita. Kun liitteessä esimerkiksi käsitellään aihetta ”sielu”, siinä luetellaan kahdeksan eri otsikon alla raamatunkohtia, jotka osoittavat, millä eri tavoilla sanaa ”sielu” (hepreaksi neʹfeš) käytetään. Liiteartikkeleissa on myös kaavakuvia ja karttoja. Englanninkielinen viitelaitos sisältää laajemman liiteosan sekä hyödyllisiä alaviitteitä, joissa esitetään tärkeää tekstiin liittyvää tietoa yksinkertaisella tavalla. Uuden maailman käännöksessä tarjotaankin huomattavan monin eri tavoin täsmällistä tietoa lukijoiden nopeasti käytettäväksi.

29. Miten Uuden maailman käännöksessä (engl.) osoitetaan erisnimien oikea lausumistapa?

²⁹ Apua raamatullisten nimien lausumisessa. Kaikissa englanninkielisissä Uuden maailman käännöksen laitoksissa annetaan varsinaisessa tekstissä apua erisnimien lausumiseen. Siinä käytetään samaa järjestelmää, jonka eräs asiantuntija laati vuoden 1952 englantilaiseen Tarkistettuun standardikäännökseen (Revised Standard Version). Erisnimi jaetaan tavuihin, jotka erotetaan joko pisteellä tai korkomerkillä (aksentilla). Korkomerkki asetetaan sen tavun jälkeen, jolla pääpainon tulisi olla sanaa lausuttaessa. Jos painotettava tavu päättyy vokaaliin, niin vokaali lausutaan englannin kielessä pitkänä. Jos tavu päättyy konsonanttiin, niin tuon tavun vokaali lausutaan lyhyenä.

30. Onko Uuden maailman käännös vain aikaisempien käännösten tarkistettu laitos, ja mitkä sen piirteet tukevat vastaustasi?

³⁰ Uusi käännös. Englanninkielinen Uuden maailman käännös on uusi käännös Raamatun alkukielistä, hepreasta, arameasta ja kreikasta. Se ei ole minkään muun englantilaisen käännöksen tarkistettu laitos, eikä sen tyylissä, sanastossa tai rytmissä jäljitellä mitään muuta käännöstä. Heprealais-aramealaista osaa varten käytettiin Rudolf Kittelin Biblia Hebraican 7., 8. ja 9. painoksen (1951–55) korjattua ja yleisesti hyväksyttyä tekstiä. Vuonna 1977 ilmestynyttä heprealaisen tekstin uutta laitosta, jonka nimenä on Biblia Hebraica Stuttgartensia, käytettiin Uuden maailman käännöksen viitelaitoksen (engl.) alaviitetietojen ajantasaistamiseen. Kreikkalainen osa käännettiin pääasiassa siitä vuonna 1881 julkaistusta kreikankielisestä tekstijulkaisusta, jonka Westcott ja Hort ovat valmistaneet. Uuden maailman käännöksen raamatunkäännöskomitea käytti kuitenkin hyväkseen myös muita kreikkalaisia tekstejä, muun muassa Nestlen kreikkalaista tekstiä (1948). Näitä erinomaisia tekstijulkaisuja on käsitelty tämän kirjan 5. ja 6. tutkielmassa. Käännöskomitea on valmistanut voimallisen ja täsmällisen raamatunkäännöksen, ja tuloksena on ollut selvä ja elävä teksti, jonka avulla on mahdollista ymmärtää Jumalan sanaa syvemmin ja tyydyttävämmin.

31. Mitä eräs arvostelija sanoi tästä käännöksestä?

³¹ Eräs arvostelija sanoi tästä käännöksestä: ”Käännökset suoraan Raamatun heprealaisista kirjoituksista englannin kielelle ovat äärimmäisen harvinaisia. On sen tähden hyvin mieluista ottaa vastaan Uuden maailman käännöksen [Heprealaisten kirjoitusten] ensimmäinen osa, 1. Mooseksen kirjasta Ruutiin. – – Tämä käännös ilmeisesti nimenomaan pyrkii olemaan kauttaaltaan luettavaa tekstiä. Kukaan ei voi sanoa siitä puuttuvan tuoreutta ja omaperäisyyttä. Sen sanasto ei perustu millään tavoin aikaisempien käännösten sanastoon.” e

32. Miten muuan heprean kielen tutkija arvioi Uuden maailman käännöstä?

³² Vartiotorni-seuran edustajan haastatellessa israelilaista heprean kielen tutkijaa professori Benjamin Kedaria tämä arvioi Uuden maailman käännöstä seuraavasti: ”Heprealaiseen Raamattuun ja käännöksiin liittyvissä kielitieteellisissä tutkimuksissani silmäilen aina välillä englanninkielistä nimellä New World Translation tunnettua käännöstä. Tällöin on joka kerta vahvistunut se vaikutelmani, että tämä teos pyrkii rehellisesti mahdollisimman tarkkaan tekstin ymmärtämiseen. Se todistaa alkukielen vankasta tuntemuksesta ja siirtää sen kirjallisen viestin ymmärrettävälle kohdekielelle etääntymättä tarpeettomasti heprean kielelle ominaisesta rakenteesta. – – Jokaiseen kielelliseen ilmaukseen liittyy jossain määrin moniselitteisyyttä, joka tarjoaa liikkumatilaa tulkinnalle tai kääntämiselle; sen tähden voi kielellinen ratkaisu kussakin tapauksessa jäädä kiistanalaiseksi. En ole kuitenkaan koskaan todennut New World Translation  -käännöksessä tarkoituksellista aikomusta lukea tekstistä jotakin sellaista, mitä siinä ei ole.” f

33. Mitä voidaan sanoa Uuden maailman käännöksen kirjaimellisuudesta, ja mitä hyötyä siitä on?

³³ Kirjaimellinen käännös. Käännöksen luotettavuus ilmenee myös sen kirjaimellisuudessa. Tämä edellyttää lähes sanasanaista vastaavuutta käännöksen ja heprealaisen ja kreikkalaisen tekstin välillä. Kohdekielen tekstissä käännöksen sananmukaisuuden tulisi mennä niin pitkälle kuin alkukielen sanontatapa sallii. Kirjaimellisuus edellyttää lisäksi sitä, että käännöksen sanajärjestys on sama kuin hepreassa tai kreikassa, mikäli alkuperäisten kirjoitusten painotus näin säilyy. Kirjaimellisen käännöksen avulla voidaan alkuperäisten kirjoitusten sävy, väri ja rytmi välittää täsmällisesti.

34. Miten poikkeukset kirjaimellisesta tekstistä on osoitettu?

³⁴ Kirjaimellisesta tekstistä on toisinaan poikettu vaikeiden heprealaisten tai kreikkalaisten sanontatapojen esittämiseksi ymmärrettävällä kielellä. Lukijan huomio kiinnitetään kuitenkin tällaisiin kohtiin Uuden maailman käännöksen viitelaitoksen (engl.) alaviitteissä, joissa esitetään kirjaimellinen käännös.

35. a) Mihin kirjaimellisesta käännöksestä luopuminen johtaa? b) Valaise.

³⁵ Monet raamatunkääntäjät ovat hylänneet kirjaimellisuuden – omien sanojensa mukaan kielen ja sanamuodon kauneuden vuoksi. He väittävät, että kirjaimelliset käännökset ovat puisevia, jäykkiä ja kahlehtivia. Heidän luopumisensa sananmukaisesta käännöksestä on kuitenkin mukailun ja tulkinnan myötä johtanut moniin poikkeamiin täsmällisistä, alkuperäisistä totuuksista. He ovat vesittäneet itse Jumalan ajatuksia. Esimerkiksi erään suuren amerikkalaisen yliopiston täysinpalvellut dekaani syytti kerran Jehovan todistajia siitä, että nämä ovat hävittäneet Raamatun kauneuden ja tyylikkyyden. Hän tarkoitti Raamatulla englanninkielistä Kuningas Jaakon käännöstä, jota on kauan kunnioitettu kauniin englannin kielen mallina. Hän sanoi: ’Katsokaa, mitä olette tehneet Psalmille 23. Te olette hävittäneet sen poljennon ja kauneuden kääntämällä ”Je/ho/vah is/ my/ shep/herd.” [”Jehova on minun paimeneni.”] Seitsemän tavua kuuden sijasta. Se on järkyttävää. Se on tasapainotonta. Siinä ei ole rytmiä. Kuningas Jaakon käännöksessä se on oikein, kun siinä on kuusi tasapainoista tavua – ”The/ Lord/ is/ my/ shep/herd.” [”Herra on minun paimeneni.”]’ Professorille tähdennettiin, että on tärkeämpää esittää lause samassa muodossa kuin raamatunkirjoittaja Daavid sen esitti. Käyttikö Daavid yleisnimeä ”Herra”, vai käyttikö hän Jumalan nimeä? Professori myönsi, että Daavid käytti Jumalan nimeä, mutta hän väitti silti, että sana ”Herra” olisi kauneuden ja tyylikkyyden takia suositeltava. Miten ontuva tekosyy se olikaan Jehovan loistoisan nimen poistamiselle tästä hänen ylistyspsalmistaan!

36. Mistä voimme kiittää Jumalaa, ja mitä me toivomme ja rukoilemme?

³⁶ Tuhansia käännöksiä on tällä tavalla uhrattu sen hyväksi, mitä ihminen pitää kielellisesti kauniina, ja se on johtanut monien raamatunkäännösten epätarkkuuteen. Jumalalle kuuluu kiitos siitä, että hän on antanut Uuden maailman käännöksen, jonka teksti on selvää ja täsmällistä! Olkoon hänen suuri nimensä, Jehova, pyhitetty kaikkien sitä lukevien sydämessä!

[Alaviitteet]

[Tutkistelukysymykset]

 [Taulukko s. 322]

HUOMATTAVIMPIA RAAMATUNKÄÄNNÖKSIÄ SEITSEMÄLLÄ PÄÄKIELELLÄ

Käännöksen Alkuperäinen Heprealaisten Jumalan Kreikkalaisten

nimi julkaisuvuosi kirjoitusten nimen kirjoitusten

pohjateksti käännös- pohjateksti

vastine

ENGLANTI

Rheims- 1582–1610 Vulgata Lord Vulgata

Douay* (ADONAI,

kahdesti)

King James 1611 M LORD Textus

Version* (Jehovah, receptus

harvoin)

Young 1862–98 M Jehovah Textus

receptus

English 1881–95 M LORD Westcott ja

Revised* (Jehovah, Hort

harvoin)

Emphasised 1878–1902 M (Ginsburg) Yahweh Westcott ja

Bible Hort,

Tregelles

American 1901 M Jehovah Westcott ja

Standard Hort

An American 1923–39 M LORD Westcott ja

Translation (Yahweh, Hort

(Smith- harvoin)

Goodspeed)*

Revised 1946–52 M LORD Westcott ja

Standard* Hort, Nestle

New English 1961–70 M (BHK) LORD Uusi

Bible* (Jehovah, eklektinen

harvoin) teksti

Today’s 1966–76 M (BHK) LORD UBS

English Version

New King 1979–82 M (BHS) LORD Majori-

James (YAH, teettiteksti

Bible/Revised harvoin)

Authorised Version

New 1985 M Yahweh Kreikka

Jerusalem

Bible*

ESPANJA

Valera 1602 M Jehová Textus

receptus

Moderna 1893 M Jehová Scrivener

Nácar- 1944 M Yavé Kreikka

Colunga*

Evaristo 1964 M Yavé Kreikka

Martín Nieto*

Serafín de 1965 M (BHK) Yahvéh, Nestle-Aland

Ausejo* Señor

Biblia de 1967 M Yahveh Kreikka

Jerusalén*

Cantera- 1975 M (BHK) Yahveh Kreikka

Iglesias*

Nueva 1975 M Señor Kreikka

Biblia

Española*

PORTUGALI

Almeida 1681, 1750 M Jehovah Textus

receptus

Figueiredo* 1778–90 Vulgata Senhor Vulgata

Matos 1927–30 Vulgata Senhor Vulgata

Soares*

Pontifício 1967 M Javé Merk

Instituto

Bíblico*

Jerusalém* 1976, 1981 M Iahweh Kreikka

SAKSA

Luther* 1522, 1534 M HErr Erasmus

Zürcher 1531 M Herr, Jahwe Kreikka

Elberfelder 1855, 1871 M Jehova Textus

receptus

Menge 1926 M HErr Kreikka

Luther 1964, 1984 M HERR Kreikka

(tarkistettu

laitos)*

Bibel in 1967 M (BHS) Herr Nestle-Aland,

heutigem UBS

Deutsch (Gute

Nachricht)*

Einheitsübersetzung*

1972, 1974 M Herr, Jahwe Kreikka

Revidierte 1975, 1985 M HERR, Jahwe Kreikka

Elberfelder

RANSKA

Darby 1859, 1885 M Eternel Kreikka

Crampon* 1894–1904 M Jéhovah Merk

Jérusalem* 1948–54 Vulgata, Yahvé Vulgata,

heprea kreikka

TOB 1971–75 M (BHS) Seigneur Nestle, UBS

(ekumeeninen

Raamattu)*

Osty* 1973 M Yahvé Kreikka

Segond 1978 M (BHS) Eternel Nestle-Aland,

(tarkistettu Black,

laitos) Metzger,

Wikgren

Français 1982 M (BHS) Seigneur Nestle, UBS

courant

HOLLANTI

Staten- 1637 M HEERE Textus

vertaling receptus

Leidse 1899–1912 M Jahwe Nestle

Vertaling

Petrus- 1929–39 M Jahweh Nestle

Canisiusvertaling*

NBG- 1939–51 M HERE Nestle

vertaling

Willibrord- 1961–75 M Jahwe Nestle

vertaling*

Groot 1972–83 M Heer Nestle

Nieuws Bijbel*

ITALIA

Diodati 1607, 1641 M Signore Kreikka

Riveduta 1921–30 M Eterno Kreikka

(Luzzi)

Nardoni* 1960 M Signore, Kreikka

Jahweh

Pontificio 1923–58 M Signore, Merk

Istituto Biblico* Jahve

Garofalo* 1960 M Jahve, Kreikka

Signore

Concordata* 1968 M (BHK) Signore, Nestle, Merk

Iavè

CEI* 1971 M Signore Kreikka

Parola del 1976–85 M (BHS) Signore UBS

Signore*

* Asteriski ilmaisee, että apokryfikirjat on otettu mukaan, mutta niitä ei ehkä ole kaikissa painoksissa.

”M” viittaa masoreettiseen tekstiin. Kun tämä merkki on yksin, ei mitään nimenomaista masoreettisten tekstin laitosta ole nimetty.

”BHK” viittaa Kittelin Biblia Hebraicaan.

”UBS” viittaa Yhtyneiden raamattuseurojen (United Bible Societies) valmistamaan The Greek New Testament (Kreikkalainen uusi testamentti) -tekstilaitokseen.

”BHS” viittaa Biblia Hebraica Stuttgartensiaan.

”Kreikka” tarkoittaa käännöstä kreikan kielestä, mutta mitään nimenomaista tekstilaitosta ei ole mainittu.