Raamatun 10. kirja: Toinen Samuelin kirja

Kirjoittajat: Gaad ja Naatan

Kirjoituspaikka: Israel

Kirjoitus päättyi: n. 1040 eaa.

Tapahtumien aika: 1077 – n. 1040 eaa.

1. Millainen on tausta 2. Samuelin kirjan alkaessa, ja miten kirjan kertomus etenee?

 ISRAELIN kansakunta oli epätoivoissaan Gilboan onnettomuuden ja voittoisten filistealaisten sen jälkeen tekemien hyökkäysten takia. Israelin johtajat ja sen nuorukaisten parhaimmisto makasivat kuolleina. Tällaisessa tilanteessa nuori ”Jehovan voideltu”, Iisain poika Daavid, astui lopullisesti näyttämölle kansakunnan keskuudessa. (2. Sam. 19:21, UM) Näin alkaa 2. Samuelin kirja, jota voitaisiin hyvin sanoa Jehovan ja Daavidin kirjaksi. Se on täynnä monenlaista toimintaa. Meidät viedään tappion syvyyksistä voiton huippuhetkiin, riitojen repimän kansakunnan ahdingoista yhdistyneen valtakunnan menestykseen, nuoruuden tarmosta ikävuosien tuomaan viisauteen. Kirja on lähikuva Daavidin elämästä, kun hän koetti seurata Jehovaa koko sydämestään. a Tämän kertomuksen tulisi panna jokainen lukija tutkimaan sydäntään voidakseen vahvistaa omaa suhdettaan Luojaansa ja asemaansa hänen edessään.

2. a) Miten kirjaa alettiin sanoa 2. Samuelin kirjaksi? b) Ketkä kirjoittivat sen, millaiset olivat heidän edellytyksensä, ja vain minkä kertomuksen he yrittivät säilyttää?

² Samuelin nimeä ei tosiasiassa edes mainita 2. Samuelin kirjassa, ja nimi onkin annettu kirjalle ilmeisesti siksi, että se on alun perin ollut yksi kirjakäärö 1. Samuelin kirjan kanssa. Profeetat Naatan ja Gaad, jotka saattoivat päätökseen 1. Samuelin kirjan kirjoittamisen, kirjoittivat edelleen koko 2. Samuelin kirjan. (1. Aikak. 29:29) Heillä oli hyvät edellytykset tähän tehtävään. Gaad oli ollut Daavidin kanssa, silloin kun tämä oli takaa-ajettu lainsuojaton Israelissa, ja vielä Daavidin 40-vuotisen hallituskauden loppupuolellakin hän oli aktiivisesti tekemisissä kuninkaan kanssa. Juuri Gaadia käytettiin julistamaan Jehovan epäsuosio Daavidille sen vuoksi, että tämä epäviisaasti laski Israelin. (1. Sam. 22:5; 2. Sam. 24:1–25) Profeetta Naatan, Daavidin läheinen toveri, toimi Gaadin elinaikana ja vielä sen jälkeenkin. Hänen etunaan oli tehdä tunnetuksi Jehovan merkittävä liitto Daavidin kanssa, ikuista valtakuntaa koskeva liitto. Juuri hän kiinnitti rohkeasti ja henkeytettynä huomion Daavidin Batseban kanssa tekemään suureen syntiin ja siitä koituvaan rangaistukseen. (2. Sam. 7:1–17; 12:1–15) Näin Jehova käytti Naatania, jonka nimi merkitsee ’[Jumala] on antanut’, ja Gaadia, jonka nimi merkitsee ’hyvä onni’, kirjoittamaan muistiin 2. Samuelin kirjan henkeytetyt ja hyödylliset tiedot. Nämä vaatimattomat historioitsijat eivät yrittäneet säilyttää muistoa itsestään, sillä heidän syntyperästään tai omasta elämästään ei anneta mitään tietoja. He pyrkivät vain säilyttämään Jumalan henkeyttämän kertomuksen tulevien Jehovan palvojien hyödyksi.

3. Minkä ajanjakson 2. Samuelin kirja käsittää, ja milloin se saatiin valmiiksi?

³ Toisessa Samuelin kirjassa aloitetaan Raamatun täsmällisen historian kertominen Saulin, Israelin ensimmäisen kuninkaan, kuolemasta, ja sitä jatketaan lähelle Daavidin 40-vuotisen hallituskauden loppua. Kirjan käsittämä ajanjakso ulottuu siis vuodesta 1077 noin vuoteen 1040 eaa. Kirjassa ei mainita Daavidin kuolemaa, mikä on voimakas todiste siitä, että se kirjoitettiin noin vuonna 1040 eaa. eli juuri ennen hänen kuolemaansa.

4. Mistä syistä 2. Samuelin kirja on hyväksyttävä Raamatun kaanoniin kuuluvaksi?

⁴ Samoista syistä, jotka esitettiin 1. Samuelin kirjasta, on 2. Samuelin kirjakin hyväksyttävä Raamatun kaanoniin kuuluvaksi. Sen oikeaperäisyyttä ei voida epäillä. Nimenomaan sen vilpittömyys – siinä ei kaunistella edes kuningas Daavidin syntejä ja puutteita – on jo itsessään voimakas aihetodistus.

5. Mikä on voimakkain syy 2. Samuelin kirjan hyväksymiseen henkeytetyksi Raamatun kirjaksi?

⁵ Voimakkain todiste 2. Samuelin kirjan oikeaperäisyyden puolesta löytyy kuitenkin täyttyneistä ennustuksista, varsinkin niistä, jotka koskevat Daavidin kanssa tehtyä valtakuntaliittoa. Jumala lupasi Daavidille: ”Sinun huoneesi ja valtakuntasi ovat edessäsi varmasti vakaat ajan hämärään asti; juuri sinun valtaistuimesi tulee lujasti vahvistetuksi ajan hämärään asti.” (7:16, UM) Juudan valtakunnan tullessa jo iltaansa Jeremia mainitsi tämän Daavidin huoneelle annetun lupauksen jatkuvuuden sanoessaan: ”Näin sanoo Herra: Aina on mies Daavidin suvusta istuva Israelin heimon valtaistuimella.” (Jer. 33:17) Tämä ennustus ei ole jäänyt täyttymättä, sillä myöhemmin Jehova tuotti Juudasta ”Jeesuksen Kristuksen, Daavidin pojan”,  kuten Raamattu selvästi todistaa. – Matt. 1:1.

TOISEN SAMUELIN KIRJAN SISÄLTÖ

6. Miten Daavid suhtautuu uutiseen Saulin ja Joonatanin kuolemasta?

⁶ Daavidin hallituskauden alun tapahtumia (1:1–4:12). Saulin kuoltua Gilboan vuorella eräs taistelusta paennut amalekilainen rientää Daavidin luokse Siklagiin tuomaan raporttia. Toivoen pääsevänsä Daavidin suosioon hän keksii tarinan, jonka mukaan hän itse otti Saulin hengiltä. Kiitoksen sijasta tämä amalekilainen saa palkakseen vain kuoleman, sillä hän on tuominnut itsensä vakuuttamalla lyöneensä ”Jehovan voidellun” kuoliaaksi. (1:16, UM) Uusi kuningas, Daavid, sepittää sitten surulaulun, ”Jousilaulun”, jossa hän valittaa Saulin ja Joonatanin kuolemaa. Se huipentuu kauniisti, kun Daavid ilmaisee liikuttavalla tavalla ylitsevuotavan rakkautensa Joonatania kohtaan: ”Minä suren sinua, veljeni Joonatan; sinä olit minulle ylen rakas. Rakkautesi oli minulle ihmeellisempi kuin naisen rakkaus. Kuinka ovatkaan sankarit kaatuneet, kuinka ovat hukkuneet taisteluaseet!” – 1:17, 18, 26, 27.

7. Mitä muita huomattavia tapahtumia sattuu Daavidin hallituskauden alkupuolella?

⁷ Jehovan ohjauksesta Daavid ja hänen miehensä siirtävät huonekuntansa Hebroniin Juudan alueelle. Siellä heimon vanhimmat tulevat voitelemaan Daavidin kuninkaakseen vuonna 1077 eaa. Kenraali Jooabista tulee Daavidin huomattavin kannattaja. Armeijan päällikkö Abner voitelee kuitenkin Saulin pojan Iisbosetin kilpailemaan kansakunnan kuninkaan asemasta. Nämä kaksi vastakkaista joukkoa ottavat silloin tällöin yhteen, ja Abner tappaa Jooabin veljen. Lopulta Abner siirtyy Daavidin leiriin. Hän tuo Daavidille Saulin tyttären Miikalin, josta Daavid oli paljon aikaisemmin maksanut morsiamenhinnan. Jooab keksii kuitenkin tilaisuuden tappaa Abnerin kostoksi siitä, että tämä on surmannut hänen veljensä. Daavid on kovin murheissaan tapahtuneesta ja sanoo olevansa täysin syytön siihen. Pian sen jälkeen Iisbosetkin murhataan, kun hän on ”puolipäivälevollansa”. – 4:5.

8. Miten Jehova suo menestystä Daavidin hallitessa koko Israelia?

⁸ Daavid kuninkaana Jerusalemissa (5:1–6:23). Vaikka Daavid on jo hallinnut kuninkaana Juudassa seitsemän ja puoli vuotta, hänestä tulee nyt kiistaton hallitsija, ja heimojen edustajat voitelevat hänet koko Israelin kuninkaaksi. Tämä on hänen kolmas voitelunsa (1070 eaa.). Daavidin ensimmäisiä tekoja koko valtakunnan hallitsijana on Jerusalemissa sijaitsevan Siionin linnoituksen valloittaminen lujiin asemiin pureutuneilta jebusilaisilta, jotka hän yllättää vesitunnelin kautta. Daavid tekee sitten Jerusalemista pääkaupunkinsa. Armeijoiden Jehova siunaa Daavidia ja tekee hänestä yhä suuremman. Jopa Tyroksen rikas kuningas Hiiram lähettää Daavidille arvokkaita setrejä sekä työmiehiä rakentamaan taloa kuninkaalle. Daavidin perhe kasvaa, ja Jehova suo hänen hallituskautensa menestyä. Sotaisten filistealaisten kanssa sattuu vielä kaksi yhteenottoa. Niistä ensimmäisessä Jehova murtaa vihollisen Daavidin puolesta Baal-Perasimissa ja antaa hänelle voiton. Toisessa Jehova tekee jälleen ihmeen antamalla kuulua ”marssimisen ääntä baka-pensaiden latvuksista”, mikä ilmaisee, että Jehova kulkee Israelin edellä ajaakseen filistealaisten armeijat pakoon. (5:24, UM) Jälleen huomattava voitto Jehovan sotavoimille!

9. Kuvaile tapahtumia, jotka liittyvät liiton arkun tuomiseen Jerusalemiin.

⁹ Daavid ottaa mukaansa 30000 miestä ja lähtee tuomaan liiton arkkua Baale-Juudasta (Kirjat-Jearimista) Jerusalemiin. Kun sitä tuodaan mahtavan musiikin soidessa ja riemun raikuessa, vankkurit joissa sitä kuljetetaan, keikahtavat, ja vierellä kävelevä Ussa ojentaa kätensä tukeakseen pyhää arkkua. ”Silloin Jehovan suuttumus syttyi Ussaa kohtaan, ja tosi Jumala löi hänet siinä tuon epäkunnioittavan teon vuoksi.” (6:7, UM) Arkku jää Oobed-Edomin taloon, ja seuraavien kolmen kuukauden aikana Jehova siunaa runsaasti Oobed-Edomin huonekuntaa. Kolmen kuukauden kuluttua Daavid saapuu kuljettaakseen arkun oikealla tavalla lopun matkaa. Ilohuutojen, musiikin ja tanssin säestyksellä arkku tuodaan Daavidin pääkaupunkiin. Daavid purkaa suurta iloaan tanssimalla Jehovan edessä, mutta hänen vaimonsa Miikal paheksuu sitä. Daavid pysyy kannassaan: ”Minä tahdon juhlia Jehovan edessä.” (6:21, UM) Miikal jää sen vuoksi lapsettomaksi kuolemaansa saakka. b

10. Mihin Jehovan liittoon ja lupaukseen huomiomme sitten kiinnitetään?

¹⁰ Jumalan liitto Daavidin kanssa (7:1–29). Tulemme nyt yhteen Daavidin elämän tärkeimmistä tapauksista, joka liittyy suoranaisesti Raamatun pääteemaan, Jehovan nimen pyhittämiseen luvatun Siemenen hallitseman Valtakunnan välityksellä. Tämä tapaus saa alkunsa Daavidin halusta rakentaa huone Jumalan arkulle. Koska hän itse asuu kauniissa setripuisessa talossa, hän ilmaisee Naatanille haluavansa rakentaa Jehovan liiton arkulle huoneen. Naatanin välityksellä Jehova vakuuttaa jälleen Daavidille ilmaisevansa uskollista rakkauttaan Israelia kohtaan ja tekee hänen kanssaan liiton, joka pysyy ainaisesti. Daavid ei kuitenkaan tule rakentamaan huonetta Jehovan nimelle, vaan hänen siemenensä tekee sen. Lisäksi Jehova esittää rakkaudellisen lupauksen: ”Ja sinun huoneesi ja valtakuntasi ovat edessäsi varmasti vakaat ajan hämärään asti; juuri sinun valtaistuimesi tulee lujasti vahvistetuksi ajan hämärään asti.” – 7:16, UM.

11. Missä rukouksessa Daavid ilmaisee kiitollisuutensa?

 ¹¹ Tämän valtakuntaliiton välityksellä ilmaistun Jehovan hyvyyden valtaamana Daavid vuodattaa kiitollisuutensa kaikesta Jumalan uskollisesta rakkaudesta: ”Mikä toinen kansakunta maan päällä on sinun kansasi Israelin kaltainen, jonka Jumala kävi lunastamaan itselleen, jotta siitä tulisi kansa ja jotta hän antaisi itselleen nimen ja jotta hän tekisi heille suuria ja pelottavia tekoja – – ja sinä, Jehova, olet tullut heidän Jumalakseen.” (7:23, 24, UM) Hän rukoilee kiihkeästi sitä, että Jehovan nimi pyhitettäisiin ja että Daavidin huone tulisi lujasti vahvistetuksi Hänen edessään.

12. Mitä sotia Daavid käy, ja mitä huomaavaisuutta hän osoittaa Saulin huoneelle?

¹² Daavid laajentaa Israelin valta-aluetta (8:1–10:19). Daavid ei kuitenkaan saa hallita rauhassa. On käytävä vielä sotia. Daavid lyö filistealaiset, moabilaiset, sobalaiset, syyrialaiset ja edomilaiset ja ulottaa Israelin rajat niin kauas kuin Jumala on säätänyt. (2. Sam. 8:1–5, 13–15; 5. Moos. 11:24) Sitten hän kääntää huomionsa Saulin huoneeseen voidakseen Joonatanin takia osoittaa uskollista rakkautta siitä jäljellä olevia kohtaan. Saulin palvelija Siiba kiinnittää hänen huomionsa Joonatanin poikaan Mefibosetiin, joka on jaloistaan rampa. Daavid vaatii heti, että koko Saulin omaisuus luovutetaan Mefibosetille ja että Siiba palvelijoineen viljelee tämän maata tuottaakseen ravintoa Mefibosetin huoneelle. Mefibosetin itsensä on kuitenkin määrä syödä Daavidin pöydässä.

13. Millä muilla voitoilla Jehova osoittaa olevansa Daavidin kanssa?

¹³ Kun Ammonin kuningas kuolee, Daavid toimittaa lähettiläitä hänen poikansa Haanunin luokse ilmaisemaan uskollista rakkautta. Haanunin neuvonantajat syyttävät kuitenkin Daavidia siitä, että tämä on lähettänyt heidät vakoilemaan maata, ja niinpä he nöyryyttävät heitä ja lähettävät heidät takaisin puolialastomina. Tämän loukkauksen suututtamana Daavid lähettää Jooabin armeijoineen kostamaan vääryyden. Jooab jakaa joukkonsa ja ajaa ammonilaiset ja heitä auttamaan tulleet syyrialaiset vaivatta pakoon. Syyrialaiset järjestävät joukkonsa uudelleen, mutta Daavidin komennossa olevat Jehovan armeijat lyövät heidät jälleen, ja he menettävät 700 vaununajajaa ja 40000 ratsumiestä. Tässä on lisätodiste Jehovan Daavidille suomasta suosiosta ja siunauksesta.

14. Mitkä Batsebaan liittyvät synnit Daavid tekee?

¹⁴ Daavid tekee syntiä Jehovaa vastaan (11:1–12:31). Seuraavana keväänä Daavid lähettää Jooabin jälleen Ammoniin piirittämään Rabbaa, samalla kun hän itse jää Jerusalemiin. Eräänä iltana hän sattuu huomaamaan talonsa katolta kauniin Batseban, heettiläisen Uurian vaimon, tämän ollessa peseytymässä. Tuotuaan hänet taloonsa Daavid yhtyy häneen, ja hän tulee raskaaksi. Daavid yrittää peittää asian tuottamalla Uurian takaisin taistelusta Rabban luota ja lähettämällä hänet kotiinsa virkistäytymään. Uuria kuitenkin kieltäytyy miellyttämästä itseään ja olemasta suhteissa vaimonsa kanssa, samalla kun arkku ja armeija ”asuvat lehtimajoissa”. Epätoivoissaan Daavid lähettää Uurian takaisin Jooabin luokse mukanaan kirje, jossa sanotaan: ”Pankaa Uuria eturintaan, kiivaimpaan taisteluun, ja vetäytykää takaisin hänen luotaan, että hänet lyötäisiin kuoliaaksi.” (11:11, 15) Näin Uuria kuolee. Sen jälkeen kun Batseban suruaika on ohi, Daavid ottaa hänet heti taloonsa, jossa hänestä tulee Daavidin vaimo, ja heille syntyy poikalapsi.

15. Miten Naatan lausuu profeetallisen tuomion Daavidille?

¹⁵ Tämä on paha Jehovan silmissä. Hän lähettää profeetta Naatanin Daavidin luokse viemään tuomiosanomaa. Naatan kertoo Daavidille rikkaasta miehestä ja köyhästä miehestä. Toisella oli monia katraita, mutta toisella yksi naaraskaritsa, joka oli perheen lemmikki ja ”niinkuin tytär” tuolle miehelle. Laittaessaan pitoja rikas mies ei kuitenkaan ottanut lammasta omista katraistaan, vaan tuon köyhän miehen naaraskaritsan. Tämän kuultuaan Daavid huudahtaa vihastuneena: ”Niin totta kuin Herra elää: mies, joka tämän on tehnyt, on kuoleman oma.” Vastaukseksi Naatan sanoo: ”Sinä olet se mies.” (12:3, 5, 7) Sitten hän julistaa profeetallisen tuomion, että toinen mies tekee julkisesti väkivaltaa hänen vaimoilleen, että hänen huonettaan vitsaavat sisäiset taistelut ja että hänen ja Batseban lapsi kuolee.

16. a) Mitkä merkitykset liittyvät Daavidin ja Batseban toisen pojan nimeen? b) Mikä on lopputulos hyökkäyksestä Rabbaan?

¹⁶ Vilpittömästi murehtien ja katuen Daavid tunnustaa avoimesti: ”Olen tehnyt syntiä Jehovaa vastaan.” (12:13, UM) Jehovan sanan mukaisesti tämä aviorikoksesta syntynyt jälkeläinen kuolee seitsemän päivää kestäneen sairauden jälkeen. (Myöhemmin Daavid ja Batseba saavat toisen pojan, ja he antavat hänelle nimen Salomo, joka tulee ’rauhaa’ merkitsevästä juurisanasta. Jehova kuitenkin käskee Naatanin kautta kutsua häntä myös Jedidjaksi, joka merkitsee ’Jahin rakastama’.) Järkyttävän kokemuksensa jälkeen Daavid saa Jooabilta kutsun tulla Rabbaan, missä valmistellaan lopullista hyökkäystä. Vallattuaan kaupungin vesivarastot Jooab antaa kunnioittavasti kuninkaalle edun valloittaa varsinaisen kaupungin.

17. Mitkä sisäiset vaikeudet alkavat vaivata Daavidin huonekuntaa?

¹⁷ Daavidin perheongelmat (13:1–18:33). Daavidin huonekunnassa alkaa ilmetä vaikeuksia, kun Amnon, yksi Daavidin pojista, rakastuu intohimoisesti Taamariin, velipuolensa Absalomin sisareen. Amnon teeskentelee olevansa sairas ja pyytää, että kaunis Taamar lähetetään hoitamaan häntä. Hän tekee Taamarille väkivaltaa ja alkaa sitten vihata häntä kiihkeästi, niin että lähettää hänet nöyryytettynä  pois. Absalom suunnittelee kostoa ja odottaa sopivaa aikaa. Pari vuotta myöhemmin hän järjestää pidot, joihin kutsutaan Amnon ja kaikki muut kuninkaan pojat. Kun Amnonin sydän tulee iloiseksi viinistä, hän menettää valppautensa ja hänet surmataan Absalomin käskystä.

18. Millä keinolla Absalom saadaan takaisin maanpaosta?

¹⁸ Peläten kuninkaan paheksuntaa Absalom pakenee Gesuriin, missä hän asuu puoliksi maanpakolaisena kolme vuotta. Sillä välin Daavidin armeijan päällikkö Jooab suunnittelee sovinnon aikaansaamista Daavidin ja Absalomin välille. Hän järjestää erään Tekoasta olevan viisaan naisen esittämään kuninkaalle keksityn tarinan kostosta, maastakarkotuksesta ja rangaistuksesta. Kun kuningas lausuu tuomion, nainen paljastaa tulonsa todellisen syyn: kuninkaan oma poika Absalom on karkotettuna Gesurissa. Daavid tajuaa Jooabin suunnitelleen tämän kaiken, mutta antaa pojalleen luvan palata Jerusalemiin. Kuluu vielä kaksi vuotta, ennen kuin kuningas suostuu itse tapaamaan Absalomin.

19. Mikä salaliitto tulee sitten ilmi, ja mitä siitä seuraa Daavidille?

¹⁹ Daavidin uskollisesta rakkaudesta huolimatta Absalom punoo pian salaliiton anastaakseen valtaistuimen isältään. Absalom on erityisen komea Israelin urhojen joukossa, ja tämä tekee hänestä entistä kunnianhimoisemman ja ylpeämmän. Joka vuosi hänen tuuhea tukkansa leikataan, ja hiukset painavat yli kaksi kiloa. (2. Sam. 14:26, UM, viitelaitos [engl.], alaviite) Absalom alkaa monenlaisin viekkain teoin varastaa Israelin miesten sydämiä. Lopulta salaliitto tulee ilmi. Saatuaan isältään luvan mennä Hebroniin Absalom ilmoittaa siellä kapinallisen tarkoituksensa ja vaatii koko Israelin tukea kapinalleen Daavidia vastaan. Kun suuret joukot kokoontuvat Daavidin kapinallisen pojan puolelle, Daavid pakenee Jerusalemista muutamien uskollisten kannattajiensa kanssa. Hyvä esimerkki heistä on gatilainen Ittai, joka julistaa: ”Niin totta kuin Herra elää, ja niin totta kuin herrani, kuningas, elää: missä paikassa herrani, kuningas, on, siellä tahtoo myös palvelijasi olla, olkoonpa se elämäksi tai kuolemaksi.” – 15:21.

20, 21. a) Mitä tapahtuu Daavidin paon aikana, ja miten Naatanin ennustus täyttyy? b) Miten petollisen Ahitofelin elämä päättyy?

²⁰ Paetessaan Jerusalemista Daavid saa kuulla yhden luotetuimman neuvonantajansa, Ahitofelin, petollisuudesta. Hän rukoilee: ”Herra, käännä Ahitofelin neuvo hulluudeksi.” (15:31) Daavidille uskolliset papit Saadok ja Ebjatar sekä arkilainen Huusai lähetetään takaisin Jerusalemiin tarkkailemaan Absalomin toimia ja raportoimaan niistä. Sillä välin Daavid kohtaa erämaassa Mefibosetin palvelijan Siiban, joka ilmoittaa, että hänen isäntänsä odottaa nyt valtakunnan palautuvan Saulin huoneelle. Kun Daavid jatkaa matkaansa, Saulin huoneeseen kuuluva Siimei kiroaa häntä ja heittelee häntä kivillä, mutta Daavid estää miehiään kostamasta sitä.

²¹ Tultuaan takaisin Jerusalemiin vallananastaja Absalom on Ahitofelin ehdotuksesta suhteissa isänsä sivuvaimojen kanssa ”koko Israelin nähden”. Tämä tapahtuu Naatanin profeetallisen tuomion täyttymykseksi. (16:22; 12:11) Ahitofel neuvoo Absalomia myös ottamaan 12000 miehen sotajoukon ja etsimään Daavidin käsiinsä erämaasta. Huusai, joka on saavuttanut Absalomin luottamuksen, suosittelee kuitenkin erilaista menettelyä. Ja Daavidin rukouksen mukaisesti Ahitofelin neuvo tehdään tyhjäksi. Juudaan kaltainen, pettynyt Ahitofel menee kotiinsa ja hirttäytyy. Huusai ilmoittaa salaa Absalomin suunnitelmat pappi Saadokille ja Ebjatarille, jotka puolestaan toimittavat sanoman Daavidille erämaahan.

22. Mikä murhe laimentaa Daavidin voittoa?

²² Näin Daavid voi ylittää Jordanin ja valita taistelupaikan Mahanaimin metsästä. Siellä hän järjestää joukkonsa ja käskee niiden kohdella Absalomia hellävaraisesti. Kapinalliset kärsivät murskatappion. Kun Absalom pakenee muulin selässä tiheän metsän läpi, hänen päänsä tarttuu kiinni jyhkeän puun alaoksiin, ja hän jää riippumaan ilmaan. Löydettyään hänet tästä pulasta Jooab tappaa hänet piittaamatta lainkaan kuninkaan käskystä. Daavidin syvä suru hänen kuultuaan poikansa kuolemasta heijastuu hänen valituksestaan: ”Poikani Absalom, minun poikani, oma poikani Absalom! Jospa minä olisin kuollut sinun sijastasi! Absalom, poikani, oma poikani!” – 18:33.

23. Mitä järjestelyjä tehdään Daavidin palattua kuninkaaksi?

²³ Daavidin hallituskauden lopun tapahtumia (19:1–24:25). Daavid suree katkerasti, kunnes Jooab kehottaa häntä ottamaan jälleen haltuunsa oikean asemansa kuninkaana. Sitten hän nimittää Amasan armeijan päälliköksi Jooabin tilalle. Kun hän palaa, kansa ottaa hänet tervetulleena vastaan, myös Siimei, jonka hengen Daavid säästää. Mefibosetkin tulee esittämään oman asiansa, ja Daavid antaa hänelle yhtä suuren perinnön kuin Siiballe. Koko Israel ja Juuda ovat jälleen yhtyneet Daavidin alaisuuteen.

24. Mitä Benjaminin heimoa koskevaa sitten tapahtuu?

²⁴ Lisävaikeuksia on kuitenkin tulossa. Benjaminilainen Seba julistautuu kuninkaaksi ja kääntää monia pois Daavidista. Daavid määrää Amasan kokoamaan miehiä kukistamaan kapinan, Amasa kohtaa Jooabin, ja hänet murhataan petollisesti. Jooab ottaa sitten armeijan johtoonsa ja seuraa Sebaa Abel-Bet-Maakan kaupunkiin ja piirittää sen. Noudattaen erään kaupungissa olevan viisaan naisen neuvoa asukkaat teloittavat Seban, ja Jooab vetäytyy. Koska Saul oli surmannut gibeonilaiset ja verivelka oli yhä kostamatta, Israeliin tulee kolme vuotta kestävä nälänhätä. Verivelan poistamiseksi  teloitetaan seitsemän poikaa Saulin huonekunnasta. Myöhemmin, taisteltaessa jälleen filistealaisten kanssa, Daavidin sisarenpoika Abisai pelastaa täpärästi Daavidin hengen. Hänen miehensä vannottavat, ettei hän saa enää lähteä taisteluun heidän kanssaan, ”ettet sammuttaisi Israelin lamppua”. (21:17) Kolme hänen väkevää miestään tekee sitten urotekoja lyödessään kuoliaaksi filistealaisten jättiläisiä.

25. Mitä ilmaistaan seuraavaksi kerrotuissa Daavidin lauluissa?

²⁵ Tässä kohdassa kirjoittaja keskeyttää kertomuksen esittääkseen Daavidin Jehovalle sepittämän laulun, joka on rinnakkainen Psalmin 18 kanssa ja jossa Daavid ilmaisee kiitokset siitä, että hän on saanut vapautuksen kaikkien ”vihollistensa kourista ja Saulin kourista”. Iloisesti hän julistaa: ”Jehova on minun kalliovuoreni ja linnoitukseni ja se joka avaa minulle pääsyn turvaan – – joka tekee suuria pelastustekoja kuninkaansa hyväksi ja osoittaa uskollista rakkautta voidellulleen, Daavidille ja hänen siemenelleen, ajan hämärään asti.” (22:1, 2, 51, UM) Sitten seuraa Daavidin viimeinen laulu, jossa hän tunnustaa: ”Minun kauttani puhui Jehovan henki, ja hänen sanansa oli kielelläni.” – 23:2, UM.

26. Mitä sanotaan Daavidin väkevistä miehistä, ja miten hän osoittaa kunnioitusta heidän elämänvertaan kohtaan?

²⁶ Sitten jatketaan historiallista kertomusta ja luetellaan Daavidin väkevät miehet, joista kolme on erittäin huomattavaa. He liittyvät tapaukseen, joka sattuu, kun filistealaiset ovat asettaneet etuvartion Betlehemiin, Daavidin kotikaupunkiin. Daavid lausuu toiveen: ”Saisinpa juodakseni vettä Betlehemin vesisäiliöstä, joka on portin luona!” (23:15, UM) Silloin nuo kolme väkevää miestä tunkeutuvat väkisin filistealaisten leiriin, ammentavat vettä vesisäiliöstä ja vievät sen Daavidille. Daavid kuitenkin kieltäytyy juomasta sitä. Sen sijaan hän vuodattaa sen maahan ja sanoo: ”Minusta on mahdotonta ajatella, Jehova, että tekisin tämän! Juonko näiden miesten verta, jotka menivät sielunsa uhalla?” (23:17, UM) Hänestä tuo vesi on samanarvoista kuin se elämänveri, jonka miehet vaaransivat sen vuoksi. Seuraavaksi luetellaan hänen armeijansa 30 väkevintä miestä ja heidän urotyönsä.

27. Minkä synnin Daavid lopuksi tekee? Miten siitä aiheutuva vitsaus pysähtyy?

²⁷ Lopuksi Daavid tekee synnin laskiessaan kansan. Kun hän rukoilee Jumalalta armoa, hänen annetaan valita jokin kolmesta rangaistuksesta: seitsemän vuoden nälänhätä, kolme kuukautta sotilaallisia tappioita tai kolme päivää ruttoa maassa. Daavid vastaa: ”Annathan meidän langeta Jehovan käsiin, sillä monet ovat hänen armonosoituksensa, mutta älä anna minun langeta ihmisen käsiin.” (24:14, UM) Koko kansakuntaan leviävä rutto tappaa 70000 henkeä ja pysähtyy vasta, kun Daavid Gaadin kautta saamiensa Jehovan ohjeiden mukaisesti ostaa Araunan puimatantereen, jossa hän uhraa poltto- ja yhteysteurasuhreja Jehovalle.

MIKSI HYÖDYLLINEN

28. Mitä huomattavia varoituksia sisältyy 2. Samuelin kirjaan?

²⁸ Toisessa Samuelin kirjassa on paljon sellaista, mistä on hyötyä nykyaikana elävälle lukijalle. Miltei joka ainoa inhimillinen tunne maalataan siinä erittäin voimakkain värein, tosi elämän värein. Niinpä meitä varoitetaan vaikuttavin sanoin siitä, miten tuhoisia seurauksia koituu kunnianhimosta ja kostosta (3:27–30), väärästä himosta toisen aviopuolisoa kohtaan (11:2–4, 15–17; 12:9, 10), petollisesta toiminnasta (15:12, 31; 17:23), pelkästään intohimoon perustuvasta rakkaudesta (13:10–15, 28, 29), hätäisistä arvioista (16:3, 4; 19:25–30) ja toisen antaumuksellisten tekojen halveksimisesta. – 6:20–23.

29. Mitä erinomaisia esimerkkejä oikeasta käytöksestä ja toiminnasta on 2. Samuelin kirjassa?

²⁹ Eniten voidaan kuitenkin hyötyä 2. Samuelin kirjan myönteisestä puolesta noudattamalla sen monia erinomaisia esimerkkejä oikeasta käytöksestä ja toiminnasta. Daavid on mallikelpoinen Jumalalle osoittamassaan yksinomaisessa antaumuksessa (7:22), nöyryydessään Jumalan edessä (7:18), Jehovan nimen korottamisessa (7:23, 26), oikeassa suhtautumisessaan vastoinkäymisiin (15:25), syntiensä vilpittömässä katumisessa (12:13), uskollisuudessa lupauksilleen (9:1, 7), tasapainon säilyttämisessä koetuksissa (16:11, 12), alituisessa Jehovaan luottamisessaan (5:12, 20) ja syvässä kunnioituksessaan Jehovan järjestelyjä ja nimityksiä kohtaan (1:11, 12). Ei ihme, että Daavidia sanottiin Jehovan ”sydämen mukaiseksi mieheksi”! – 1. Sam. 13:14, UM.

30. Mitä periaatteita 2. Samuelin kirjassa on sovellettu ja valaistu?

³⁰ Monia Raamatun periaatteita voidaan myös havaita sovellettavan 2. Samuelin kirjassa. Tällaisia periaatteita ovat muun muassa yhteisvastuu (2. Sam. 3:29; 24:11–15), se että hyvät aikomukset eivät muuta Jumalan vaatimuksia (6:6, 7), että Jehovan teokraattisen järjestelyn mukaista johtoasemaa tulisi kunnioittaa (12:28), että verta tulee pitää pyhänä (23:17), että verivelka vaatii sovitusta (21:1–6, 9, 14), että viisas voi torjua monien tuhon (2. Sam. 20:21, 22; Saarn. 9:15), ja se, että uskollisuus Jehovan järjestöä ja sen edustajia kohtaan on säilytettävä, ”olkoonpa se elämäksi tai kuolemaksi”. – 2. Sam. 15:18–22.

31. Miten 2. Samuelin kirjassa esitetään ennakkovälähdyksiä Jumalan valtakunnasta, kuten Raamatun kreikkalaiset kirjoitukset todistavat?

³¹ Kaikkein tärkeintä on, että 2. Samuelin kirjassa viitataan eteenpäin Jumalan valtakuntaan, jonka hän perustaa ”Daavidin pojan”, Jeesuksen Kristuksen, käsiin, ja kirjassa esitetään siitä loistavia ennakkovälähdyksiä. (Matt. 1:1) Vala, jonka Jehova vannoi Daavidille tämän valtakunnan pysyvyydestä  (2. Sam. 7:16), mainitaan Apostolien tekojen 2:29–36:ssa, ja siinä viitataan myös Jeesukseen. Heprealaiskirjeen 1:5:ssä osoitetaan, että ennustuksessa: ”Minä olen oleva hänen isänsä ja hän minun poikani” (2. Sam. 7:14), tosiaan viitattiin eteenpäin Jeesukseen. Saman asian todisti myös taivaasta kuulunut Jehovan ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, jonka olen hyväksynyt.” (Matt. 3:17; 17:5) Lopuksi Gabrielkin viittaa Daavidin kanssa tehtyyn valtakuntaliittoon puhuessaan Marialle Jeesuksesta: ”Tämä on oleva suuri, ja häntä tullaan kutsumaan Korkeimman Pojaksi, ja Jehova Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen, ja hän hallitsee kuninkaana Jaakobin huonetta ikuisesti, eikä hänen valtakunnallaan ole loppua.” (Luuk. 1:32, 33) Miten kiehtovalta lupaus Valtakunta-Siemenestä tuntuukaan, kun sen kehitys vaihe vaiheelta paljastuu silmiemme edessä!

[Alaviitteet]

[Tutkistelukysymykset]