Raamatun 12. kirja: Toinen kuninkaiden kirja

Kirjoittaja: Jeremia

Kirjoituspaikat: Jerusalem ja Egypti

Kirjoitus päättyi: 580 eaa.

Tapahtumien aika: n. 920–580 eaa.

1. Mistä asioista kerrotaan 2. Kuninkaiden kirjassa ja minkä kunniaansaattamiseksi?

 TOISESSA kuninkaiden kirjassa jatketaan Israelin ja Juudan valtakuntien myrskyisten vaiheiden seuraamista. Elisa otti Elian päällysvaipan, ja häntä siunattiin kahdella osalla Elian henkeä, ja niin hän teki 16 ihmettä Elian tehtyä 8. Hän jatkoi tuomion ennustamista luopio-Israelille, jossa ainoastaan Jeehun into leimahti hetkeksi Jehovan puolesta. Israelin kuninkaat vajosivat yhä syvemmälle jumalattomuuteen, kunnes pohjoinen valtakunta lopulta sortui Assyrian edessä vuonna 740 eaa. Eteläisessä Juudan valtakunnassa muutamat huomattavat kuninkaat, varsinkin Joosafat, Jooas, Hiskia ja Joosia, torjuivat luopumuksen hyökyaallon joksikin aikaa, mutta Nebukadnessar pani viimein täytäntöön Jehovan tuomion hävittämällä Jerusalemin, sen temppelin ja Juudan maan vuonna 607 eaa. Näin Jehovan ennustukset täyttyivät, ja hänen sanansa saatettiin kunniaan!

2. Mitä voidaan sanoa 2. Kuninkaiden kirjan kirjoittajasta ja kanonisuudesta, ja minkä ajanjakson se käsittää?

² Koska 2. Kuninkaiden kirja oli alun perin samaa kirjakääröä 1. Kuninkaiden kirjan kanssa, niin se mitä on jo sanottu Jeremiasta kirjan tekijänä, soveltuu yhtä lailla tähänkin kirjaan, samoin kuin todisteet sen kanonisuudesta ja oikeaperäisyydestä. Kirja saatiin valmiiksi noin vuonna 580 eaa., ja se käsittää ajanjakson, joka alkaa Israelin kuninkaan Ahasjan hallituskaudesta, noin vuodesta 920 eaa., ja päättyy Joojakinin pakkosiirtolaisuuden 37. vuoteen, vuoteen 580 eaa. – 1:1; 25:27.

3. Mitkä huomattavat arkeologiset löydöt tukevat 2. Kuninkaiden kirjaa?

³ Toista kuninkaiden kirjaa tukevat arkeologiset löydöt todistavat myös sen aitoudesta. Esimerkiksi kuuluisan Meesan kiven kirjoitus esittää Moabin kuninkaan Meesan version Moabin ja Israelin välisestä sodankäynnistä. (3:4, 5) Lisäksi Assyrian Salmanassar III:n mustassa basalttiobeliskissa, joka on nyt näytteillä British Museumissa Lontoossa, mainitaan nimeltä Israelin kuningas Jeehu. Assyrian kuninkaan Tiglat-Pileser III:n (Puulin) piirtokirjoituksissa mainitaan useita Israelin ja Juudan kuninkaita, muun muassa Menahem, Aahas ja Pekah. – 15:19, 20; 16:5–8. a

4. Mikä osoittaa, että 2. Kuninkaiden kirja on olennainen osa henkeytettyä Raamattua?

⁴ Selvä todiste kirjan oikeaperäisyydestä on se, että siinä kuvaillaan äärimmäisen rehellisesti Jehovan tuomioiden täytäntöönpanoa hänen omalle kansalleen. Kun ensin Israelin valtakunta ja sitten Juudan valtakunta sortuvat raunioiksi, voimme täysin ymmärtää 5. Mooseksen kirjan 28:15–29:28:ssa olevan Jehovan profeetallisen tuomion vastustamattoman  voiman. Noiden valtakuntien tuhossa ”Jehovan suuttumus syttyi sitä maata kohtaan, niin että hän tuotti sille koko sen kirouksen, joka on kirjoitettu tähän kirjaan”. (5. Moos. 29:27, UM; 2. Kun. 17:18; 25:1, 9–11) Muita 2. Kuninkaiden kirjassa kerrottuja tapahtumia valaistaan toisaalla Raamatussa. Luukkaan 4:24–27:ssä Jeesus viittaa ensin Eliaan ja Sarpatin leskeen ja puhuu sitten Elisasta ja Naemanista osoittaessaan, miksi häntä itseään ei otettu profeettana vastaan hänen kotiseudullaan. Näin sekä 1. että 2. Kuninkaiden kirjan havaitaan olevan olennainen osa Pyhää Raamattua.

TOISEN KUNINKAIDEN KIRJAN SISÄLTÖ

5. Minkä nuhteen ja tuomion Elia lausuu Ahasjalle ja miksi?

⁵ Israelin kuningas Ahasja (1:1–18). Tämä Ahabin poika putoaa kotonaan ja sairastuu. Hän lähettää kysymään Baal-Sebubilta, Ekronin jumalalta, toipuuko hän. Elia keskeyttää sanansaattajien matkan ja lähettää heidät takaisin kuninkaan luokse nuhtelemaan häntä siitä, että hän ei tiedustellut asiaa tosi Jumalalta, ja kertomaan hänelle, että koska hän ei kääntynyt Israelin Jumalan puoleen, hän tulee kuolemalla kuolemaan. Kun kuningas lähettää erään päällikön 50 miehensä kanssa noutamaan Eliaa kuninkaan luokse, Elia kutsuu tulen taivaasta kuluttamaan heidät. Samoin käy toiselle päällikölle ja hänen 50 miehelleen. Lähetetään kolmas päällikkö ja 50 miestä, ja tällä kertaa Elia säästää heidän henkensä päällikön kunnioittavan pyynnön vuoksi. Elia menee heidän kanssaan kuninkaan luokse ja julistaa jälleen kuolemantuomion Ahasjalle. Kuningas kuolee aivan niin kuin Elia sanoi. Sitten Ahasjan veljestä Jooramista tulee Israelin kuningas, sillä Ahasjalla ei ole poikaa, joka ottaisi hänen paikkansa.

6. Millaisissa olosuhteissa Elia eroaa Elisasta, ja miten käy pian ilmi, että ”Elian henki” on asettunut Elisaan?

⁶ Elisa, Elian seuraaja (2:1–25). Sitten koittaa aika ottaa Elia pois. Elisa pysyy hänen matkassaan Gilgalista Beeteliin, Jerikoon ja lopulta Jordanin toiselle puolelle. Elia jakaa Jordanin vedet lyömällä niitä virkavaatteellaan. Kun Elisa näkee tulisten sotavaunujen ja tulisten hevosten tulevan itsensä ja Elian väliin ja näkee Elian menevän ylös myrskytuulessa, hän saa luvatut kaksi osaa Elian hengestä. Pian hän osoittaa, että ”Elian henki” on asettunut häneen. (2:15) Hän ottaa Elian pudonneen vaatteen ja jakaa vedet sillä uudelleen. Sitten hän parantaa Jerikon huonon veden. Hänen ollessaan matkalla Beeteliin pikkupojat alkavat ilkkua häntä sanoen: ”Mene ylös, kaljupää! Mene ylös, kaljupää!” (2:23, UM) Elisa huutaa avukseen Jehovaa, ja metsästä tulee kaksi naaraskarhua, jotka tappavat 42 näistä nuorisorikollisista.

7. Minkä vuoksi Jehova pelastaa Joosafatin ja Jooramin?

⁷ Israelin kuningas Jooram (3:1–27). Tämä kuningas jatkaa sen tekemistä, mikä on pahaa Jehovan silmissä, ja pysyy Jerobeamin synneissä. Moabin kuningas on maksanut pakkoveroa Israelille, mutta nyt hän kapinoi, ja Jooram saa Juudan kuninkaalta Joosafatilta ja Edomin kuninkaalta apua mennessään Moabia vastaan. Matkalla hyökkäykseen heidän armeijansa joutuvat vedettömään maastoon ja ovat nääntymäisillään. Nuo kolme kuningasta menevät Elisan luokse tiedustelemaan asiaa hänen Jumalaltaan Jehovalta. Uskollisen Joosafatin takia Jehova pelastaa heidät ja antaa heille voiton Moabista.

8. Mitä muita ihmeitä Elisa tekee?

⁸ Elisan muut ihmeet (4:1–8:15). Kun erään profeettojen pojan lesken velkojat aikovat viedä naisen kaksi poikaa orjuuteen, hän pyytää apua Elisalta. Tämä lisää ihmeen avulla naisen kodin pientä öljyvarastoa, niin että hän voi myydä öljyä riittävästi maksaakseen velkansa. Eräs sunemilainen nainen tunnustaa Elisan tosi Jumalan profeetaksi, ja hän ja hänen miehensä valmistavat huoneen Elisan käytettäväksi hänen ollessaan Sunemissa. Jehova siunaa naista hänen huomaavaisuutensa takia antamalla hänelle pojan. Muutamia vuosia myöhemmin lapsi sairastuu ja kuolee. Nainen etsii heti käsiinsä Elisan. Tämä seuraa naista hänen kotiinsa ja herättää Jehovan voiman avulla lapsen henkiin. Palattuaan profeettojen poikien luo Gilgaliin Elisa poistaa ihmeen avulla ’kuoleman padasta’ tekemällä myrkylliset kurpitsat vaarattomiksi. Sitten hän ruokkii sata miestä 20 ohraleivällä, ja silti heille jää ’tähteitä’. – 4:40, 44.

9. Mitkä ihmeet tapahtuvat Naemanille ja kirveenterälle?

⁹ Syyrian armeijan päällikkö Naeman on spitaalinen. Muuan vangiksi otettu israelilaistyttö kertoo Naemanin vaimolle, että Samariassa on profeetta, joka voi parantaa hänen miehensä. Naeman matkustaa Elisan luokse, mutta sen sijaan että Elisa tapaisi hänet henkilökohtaisesti, hän lähettää vain sanan käskien hänen peseytyä seitsemän kertaa Jordanvirrassa. Naeman on närkästynyt tästä näennäisestä kunnioituksen puutteesta. Eivätkö Damaskoksen joet ole parempia kuin Israelin vedet? Hänet saadaan kuitenkin taivuteltua tottelemaan Elisaa, ja hän parantuu. Elisa kieltäytyy ottamasta vastaan lahjaa palkaksi, mutta myöhemmin hänen palvelijansa Geehasi juoksee Naemanin perään ja pyytää lahjaa Elisan nimessä. Kun Geehasi palaa ja yrittää pettää Elisaa, häneen iskee spitaali. Vielä yksi ihme tapahtuu, kun Elisa saa kirveenterän kellumaan.

10. Miten Jehovan voimakkaampien joukkojen olemassaolo osoitetaan, ja miten Elisa käännyttää syyrialaiset takaisin?

¹⁰ Kun Elisa varoittaa Israelin kuningasta siitä, että syyrialaiset punovat salajuonia tappaakseen tämän, Syyrian kuningas lähettää sotajoukon Dotaniin vangitsemaan Elisan. Nähdessään Syyrian armeijoiden piirittävän kaupunkia Elisan palvelija rupeaa pelkäämään. Elisa rauhoittaa häntä: ”Älä  pelkää, sillä niitä, jotka ovat meidän kanssamme, on enemmän kuin niitä, jotka ovat heidän kanssansa.” Sitten Elisa rukoilee, että Jehova antaisi hänen palvelijansa nähdä Elisan kanssa olevan suuren joukon. ’Ja katso: vuori on täynnä tulisia hevosia ja tulisia vaunuja Elisan ympärillä.’ (6:16, 17) Kun syyrialaiset hyökkäävät, profeetta rukoilee jälleen Jehovaa, ja syyrialaiset sokaistaan henkisesti ja johdetaan Israelin kuninkaan luokse. Mutta sen sijaan että heidät surmattaisiin, Elisa käskee kuninkaan laittaa heille pidot ja lähettää heidät kotiin.

11. Miten Elisan ennustukset syyrialaisista ja Benhadadista täyttyvät?

¹¹ Myöhemmin Syyrian kuningas Benhadad piirittää Samariaa, ja siellä vallitsee suuri nälänhätä. Israelin kuningas syyttää Elisaa, mutta profeetta ennustaa, että ruokaa olisi runsaasti seuraavana päivänä. Yöllä Jehova antaa syyrialaisten kuulla suuren armeijan äänen, niin että he pakenevat ja jättävät kaikki elintarvikkeensa israelilaisille. Jonkin ajan kuluttua Benhadad sairastuu. Saatuaan kuulla, että Elisa on tullut Damaskokseen, hän lähettää Hasaelin tiedustelemaan, toipuuko hän. Elisan vastaus ilmaisee, että kuningas kuolee ja että Hasaelista tulee kuningas hänen sijaansa. Hasael varmistaa tämän tappamalla kuninkaan itse ja anastamalla kuninkuuden.

12. Millaiseksi kuninkaaksi Joosafatin poika Jooram osoittautuu?

¹² Juudan kuningas Jooram (8:16–29). Sillä välin Juudassa on kuninkaana Joosafatin poika Jooram. Hän ei osoittaudu sen paremmaksi kuin Israelin kuninkaatkaan, vaan tekee pahaa Jehovan silmissä. Hänen vaimonsa on Ahabin tytär Atalja, jonka veli – hänkin nimeltään Jooram – hallitsee Israelissa. Juudan kuninkaan Jooramin kuoltua hänen pojastaan Ahasjasta tulee kuningas Jerusalemiin.

13. Millä salamannopealla retkellä Jeehu antaa pontta voitelulleen?

¹³ Israelin kuningas Jeehu (9:1–10:36). Elisa lähettää yhden profeettojen pojista voitelemaan Jeehun Israelin kuninkaaksi ja valtuuttamaan hänet lyömään kuoliaaksi koko Ahabin huoneen. Jeehu ei tuhlaa aikaa. Hän lähtee tavoittamaan Jooramia, Israelin kuningasta, joka on Jisreelissä toipumassa sotavammoistaan. Vartija näkee aaltoilevan miesjoukon lähestyvän, ja lopulta hän ilmoittaa kuninkaalle: ”Ajo on aivan kuin Jeehun, Nimsin pojan, ajoa; sillä hän ajaa niinkuin hurja.” (9:20) Israelin kuningas Jooram ja Juudan kuningas Ahasja tiedustelevat Jeehun aikeita. Jeehu vastaa kysymällä: ”Kuinka kaikki voisi olla hyvin, kun sinun äitisi Iisebelin haureus ja hänen monet velhoutensa yhä vielä jatkuvat?” (9:22) Kun Jooram kääntyy pakoon, Jeehu ampuu nuolen hänen sydämensä läpi. Hänen ruumiinsa heitetään Naabotin pellolle lisämaksuksi Ahabin vuodattamasta viattomasta verestä. Myöhemmin Jeehu ja hänen miehensä ajavat takaa Ahasjaa ja lyövät hänet maahan, niin että hän kuolee Megiddossa. Kaksi kuningasta kuolee Jeehun ensimmäisellä salamannopealla retkellä.

14. Miten Elian ennustus Iisebelistä täyttyy?

¹⁴ Sitten on Iisebelin vuoro! Kun Jeehu ratsastaa voittoisana Jisreeliin, Iisebel ilmaantuu ikkunaansa mitä lumoavimmin ehostettuna. Se ei tee Jeehuun vaikutusta. ”Syöskää hänet alas”, hän huutaa muutamille palvelijoille. Hänet syöstään, ja hänen vertaan roiskuu seinään ja hevosiin, jotka tallaavat häntä. Kun häntä mennään hautaamaan, hänestä on jäljellä vain pääkallo, jalkaterät ja kämmenet. Elian ennustuksen täyttymykseksi ’koirat ovat syöneet hänet, ja hänestä on tullut niinkuin pellon lantaa Jisreelin vainiolla’. – 2. Kun. 9:33, 36, 37; 1. Kun. 21:23.

15. Keitä erilaisia henkilöitä Jeehu kohtaa matkallaan Samariaan?

¹⁵ Seuraavaksi Jeehu antaa määräyksen Ahabin 70 pojan surmaamisesta, ja hän kasaa heidän päänsä Jisreelin porttiin. Kaikki Jisreelissä olevat Ahabin kannattajat lyödään kuoliaaksi. Sitten Israelin pääkaupunkiin Samariaan! Matkalla hän tapaa Ahasjan 42 veljeä, jotka ovat menossa Jisreeliin tietämättä, mitä on tapahtumassa. Heidät otetaan kiinni ja surmataan. Mutta seuraavaksi hän kohtaa aivan erilaisen henkilön. Reekabin poika Joonadab tulee tapaamaan Jeehua. Kun Jeehu kysyy: ”Onko sinun sydämesi rehti minua kohtaan, niin kuin oma sydämeni on sinun sydäntäsi kohtaan?”, Joonadab vastaa: ”On.” Silloin Jeehu ottaa hänet mukaansa vaunuihinsa katsomaan omin silmin, kuinka hän ei ”suvaitse mitään kilpailua Jehovaa vastaan”. – 2. Kun. 10:15, 16, UM.

16. Miten perusteellisesti Jeehu toimii Ahabin huonetta ja Baalia vastaan?

¹⁶ Saavuttuaan Samariaan Jeehu hävittää kaikki Ahabista jäljellä olevat Jehovan Elialle puhumien sanojen mukaisesti. (1. Kun. 21:21, 22) Mutta miten on inhottavan Baalin uskonnon laita? Jeehu julistaa: ”Ahab yhtäältä palvoi Baalia vähän. Jeehu toisaalta tulee palvomaan häntä paljon.” (2. Kun. 10:18, UM) Hän kutsuu kaikki nuo demonien palvojat Baalin huoneeseen, puetuttaa heidät tunnusomaisiin vaatteisiinsa ja varmistautuu siitä, ettei heidän joukossaan ole yhtään Jehovan palvojaa. Sitten hän lähettää miehensä sisään lyömään heidät kuoliaaksi eikä päästä ainoatakaan pakoon. Baalin huone hajotetaan, ja paikka muutetaan käymälöiksi, jotka ovat jäljellä vielä Jeremian päivinä. ’Näin Jeehu hävittää Baalin Israelista.’ – 10:28.

17. Missä Jeehu epäonnistuu, ja miten Jehova alkaa tuottaa rangaistusta Israelille?

¹⁷ Mutta innokas Jeehukin epäonnistuu. Missä? Siinä, että hän jatkaa niiden kultaisten vasikoiden seuraamista, jotka Jerobeam pystytti Beeteliin ja Daniin. Hän ei pidä ”huolta Jehovan, Israelin Jumalan, lain mukaan vaeltamisesta koko sydämestään”. (10:31, UM) Koska hän on kuitenkin toiminut Ahabin huonetta vastaan, Jehova lupaa, että hänen jälkeläisensä hallitsevat Israelia neljänteen sukupolveen.  Hänen päivinään Jehova alkaa lohkoa pois valtakunnan itäosaa tuoden Syyrian Hasaelin Israelia vastaan. Hallittuaan 28 vuotta Jeehu kuolee, ja häntä seuraa valtaistuimella hänen poikansa Jooahas.

18. Miten Ataljan salaliitto Juudassa tehdään tyhjäksi, ja mikä on huomattavaa Jooaan hallituskaudessa?

¹⁸ Juudan kuningas Jooas (11:1–12:21). Kuningataräiti Atalja on Iisebelin tytär ja hengenheimolainen. Kuultuaan poikansa Ahasjan kuolemasta hän määrää koko kuninkaallisen perheen teloitettavaksi ja ottaa haltuunsa valtaistuimen. Ainoastaan Ahasjan pieni Jooas-poika välttää kuoleman, kun hänet kätketään. Ataljan hallituskauden seitsemäntenä vuonna pappi Joojada järjestää niin, että Jooas voidellaan kuninkaaksi ja Atalja surmataan. Joojada ohjaa kansaa Jehovan palvonnassa, opettaa nuorelle kuninkaalle hänen velvollisuuksiaan Jumalan edessä ja järjestää Jehovan huoneen korjaamisen. Jooas torjuu lahjoilla Syyrian kuninkaan Hasaelin hyökkäyksen. Kun Jooas on hallinnut Jerusalemissa 40 vuotta, hänen palvelijansa murhaavat hänet, ja hänen poikansa Amasja alkaa hallita kuninkaana hänen sijassaan.

19. a) Mikä väärä palvonta jatkuu Jooahaan ja Jooaan hallituskausien aikana Israelissa? b) Miten Elisa päättää vaelluksensa Jehovan profeettana?

¹⁹ Israelin kuninkaat Jooahas ja Jooas (13:1–25). Jeehun poika Jooahas jatkaa epäjumalanpalvontaa, ja Israel joutuu Syyrian alaisuuteen, vaikka Jooahasta ei syöstäkään valtaistuimelta. Jehova vapauttaa israelilaiset aikanaan, mutta he jatkavat Jerobeamin vasikanpalvontaa. Jooahaan kuoltua hänen poikansa Jooas ottaa hänen paikkansa Israelin kuninkaana, samaan aikaan kun toinen Jooas hallitsee Juudassa. Israelin kuningas Jooas jatkaa isänsä epäjumalanpalvontaa. Hänen kuoltuaan tulee hänen pojastaan Jerobeamista kuningas. Jooaan hallituskauden aikana Elisa sairastuu ja kuolee esitettyään viimeisen ennustuksensa, jonka mukaan Jooas kukistaa Syyrian kolme kertaa, mikä täyttyykin aikanaan. Viimeinen Elisan ansioksi luettava ihme tapahtuu hänen kuolemansa jälkeen, kun muuan kuollut mies heitetään samaan hautapaikkaan ja hän herää eloon heti kosketettuaan Elisan luita.

20. Kuvaile Juudan kuninkaan Amasjan hallituskautta.

²⁰ Juudan kuningas Amasja (14:1–22). Amasja tekee sitä, mikä on oikein Jehovan silmissä, mutta hän ei hävitä palvontaan käytettäviä uhrikukkuloita. Israelin kuningas Jooas voittaa hänet sodassa. Hänen hallituskautensa kestää 29 vuotta, minkä jälkeen hänet tapetaan salaliiton uhrina. Hänen pojastaan Asarjasta tehdään kuningas hänen sijaansa.

21. Mitä tapahtuu Jerobeam II:n hallituskauden aikana Israelissa?

²¹ Israelin kuningas Jerobeam II (14:23–29). Toinen Jerobeam, josta tulee Israelin kuningas, jatkaa esi-isänsä väärää palvontaa. Hän hallitsee Samariassa 41 vuotta ja onnistuu valloittamaan takaisin Israelin menettämät alueet. Hänen pojastaan Sakarjasta tulee hänen seuraajansa valtaistuimella.

22. Mitä kerrotaan Juudan kuninkaan Asarjan hallituskaudesta?

²² Juudan kuningas Asarja (Ussia) (15:1–7). Asarja hallitsee 52 vuotta. Hän on oikeamielinen Jehovan edessä, mutta ei hävitä uhrikukkuloita. Myöhemmin Jehova vitsaa häntä spitaalilla, ja hänen poikansa Jootam huolehtii kuninkaan velvollisuuksista ja tulee kuninkaaksi Asarjan kuoltua.

23. Mitkä onnettomat olot vitsaavat Israelia Assyrian uhan kasvaessa?

²³ Israelin kuninkaat Sakarja, Sallum, Menahem, Pekahja ja Pekah (15:8–31). Jehovan lupauksen mukaisesti Israelin valtaistuin pysyy Jeehun huoneella neljänteen sukupolveen, Sakarjaan, asti. (10:30) Niinpä hänestä tulee kuningas Samariassa, ja puoli vuotta myöhemmin salamurhaaja surmaa hänet. Valtaistuimen anastaja Sallum pysyy vallassa vain kuukauden. Väärä palvonta, salamurhat ja juonittelu vitsaavat jatkuvasti Israelia seuraavien kuninkaiden, Menahemin, Pekahjan ja Pekahin, peräkkäisinä hallituskausina. Pekahin hallituskauden aikana Assyria tunkeutuu yhä lähemmäksi. Hoosea murhaa Pekahin, ja hänestä tulee Israelin viimeinen kuningas.

24. Miten Juudan kuningas Aahas tekee Jootamin jälkeen syntiä palvonnassa?

²⁴ Juudan kuninkaat Jootam ja Aahas (15:32–16:20). Jootam harjoittaa puhdasta palvontaa, mutta jättää uhrikukkulat jäljelle. Hänen poikansa Aahas jäljittelee naapurivaltakunnan, Israelin, kuninkaita harjoittamalla sitä, mikä on pahaa Jehovan silmissä. Israelin ja Syyrian kuninkaiden hyökätessä hän pyytää apua Assyrian kuninkaalta. Assyrialaiset tulevat hänen avukseen ja valtaavat Damaskoksen, ja Aahas menee sinne tapaamaan Assyrian kuningasta. Nähdessään siellä palvonta-alttarin Aahas antaa pystyttää Jerusalemiin saman mallin mukaisen alttarin ja alkaa uhrata sillä eikä Jehovan temppelissä olevalla kuparialttarilla. Hänen pojastaan Hiskiasta tulee hänen seuraajansa Juudan kuninkaana.

25. Miten Israel joutuu vankeuteen ja miksi?

²⁵ Hoosea, Israelin viimeinen kuningas (17:1–41). Israel joutuu nyt Assyrian alaisuuteen. Hoosea kapinoi ja etsii apua Egyptistä, mutta hänen yhdeksäntenä hallitusvuotenaan Assyria valloittaa Israelin ja vie sen vankeuteen. Näin saa loppunsa Israelin kymmenen heimon valtakunta. Miksi? ”Koska israelilaiset olivat tehneet syntiä Jehovaa, Jumalaansa, vastaan, – – ja he palvelivat edelleen saastaisia epäjumalia, joista Jehova oli sanonut heille: ’Ette saa tehdä tällaista.’ Sen tähden Jehova vihastui kovasti Israeliin, niin että hän poisti heidät näkyvistään.” (17:7, 12, 18, UM) Assyrialaiset tuovat idästä väkeä asuttamaan maata, ja näistä tulee ”Jehovaa pelkääviä”, vaikka he jatkavatkin omien jumaliensa palvomista. – 17:33, UM.

26, 27. a) Miten Juudan kuningas Hiskia tekee oikein Jehovan silmissä? b) Miten Jehova vastaa Hiskian rukoukseen ja käännyttää assyrialaiset takaisin? c) Miten Jesajan ennustus edelleen täyttyy?

 ²⁶ Juudan kuningas Hiskia (18:1–20:21). Hiskia tekee sitä, mikä on oikein Jehovan silmissä, kaiken sen mukaan, mitä hänen esi-isänsä Daavid oli tehnyt. Hän hävittää juurineen väärän palvonnan, repii maahan uhrikukkulat ja hävittää jopa Mooseksen tekemän kuparikäärmeen, koska kansa nyt palvoo sitä. Assyrian kuningas Sanherib hyökkää sitten Juudaan ja valloittaa monia linnoitettuja kaupunkeja. Hiskia yrittää lahjoa hänet lähtemään maksamalla raskaan pakkoveron, mutta Sanherib lähettää sanansaattajansa rabsaken, joka tulee Jerusalemin muurien luokse ja vaatii antautumista sekä pilkkaa Jehovaa koko kansan kuullen. Profeetta Jesaja rauhoittaa uskollista Hiskiaa lausumalla tuomiosanoman Sanheribia vastaan. ”Näin on Jehova sanonut: ’Älä pelkää.’” (19:6, UM) Kun Sanherib jatkaa uhkailemistaan, Hiskia anoo Jehovalta: ”Ja nyt, Jehova, meidän Jumalamme, pelastathan meidät hänen käsistään, jotta kaikki maan valtakunnat tietäisivät, että sinä, Jehova, yksin olet Jumala.” – 19:19, UM.

²⁷ Vastaako Jehova tähän epäitsekkääseen rukoukseen? Ensin hän lähettää Jesajan välityksellä sanoman, että ”armeijoiden Jehovan into” käännyttää vihollisen takaisin. (19:31, UM) Sitten hän lähettää tuona samana yönä enkelinsä lyömään kuoliaaksi 185000 miestä assyrialaisten leiristä. Aamulla ’he ovat kaikki kuolleina ruumiina’. (19:35) Sanherib palaa tappion kärsineenä ja asettuu asumaan Niniveen. Siellä hänen jumalansa Nisrok pettää hänet vielä kerran, sillä hänen ollessaan kumartuneena palvomaan hänen omat poikansa tappavat hänet täyttäen Jesajan ennustuksen. – 19:7, 37.

28. Mistä Hiskia on kuuluisa, mutta mitä syntiä hän tekee?

²⁸ Hiskia tulee kuolemansairaaksi, mutta jälleen Jehova ottaa huomioon hänen rukouksensa ja pidentää hänen elämäänsä vielä 15 vuodella. Babylonin kuningas lähettää sanansaattajia lahjoineen, ja Hiskia rohkenee näyttää heille koko aarrekammionsa. Jesaja ennustaa silloin, että kaikki, mitä hänen talossaan on, viedään jonakin päivänä Babyloniin. Sitten Hiskia kuolee kuuluisana mahtavuudestaan ja tunnelista, jonka hän rakensi johtaakseen Jerusalemin vesivarat kaupunkiin.

29. Mitä järjestelyjä Manasse tekee epäjumalanpalveluksen hyväksi, minkä onnettomuuden Jehova ennustaa, ja mitä muuta syntiä Manasse tekee?

²⁹ Juudan kuninkaat Manasse, Aamon ja Joosia (21:1–23:30). Manasse seuraa valtaistuimella isäänsä Hiskiaa ja hallitsee 55 vuotta tehden paljon pahaa Jehovan silmissä. Hän ennallistaa väärän palvonnan uhrikukkulat, pystyttää alttareita Baalille, valmistaa Ahabin tavoin pyhän paalun ja tekee Jehovan huoneesta epäjumalanpalveluspaikan. Jehova ennustaa tuottavansa Jerusalemille onnettomuuden, niin kuin hän on tuottanut Samarialle, niin että se ”pyyhitään puhtaaksi ja käännetään kumolleen”. Lisäksi Manasse vuodattaa ”erittäin paljon” viatonta verta. (21:13, 16, UM) Häntä seuraa hallitsijana hänen poikansa Aamon, joka tekee pahaa kaksi vuotta, kunnes salamurhaajat lyövät hänet kuoliaaksi.

30. Miksi ja miten Joosia palaa Jehovan luokse kaikesta sydämestään?

³⁰ Sitten kansa tekee Aamonin pojasta Joosiasta kuninkaan. Hänen hallituskautensa kestää 31 vuotta, ja sen aikana hän kääntää hetkeksi päinvastaiseksi Juudan syöksyn kohti tuhoa ’vaeltamalla kaikessa isänsä Daavidin tietä’. (22:2) Hän alkaa korjata Jehovan huonetta, ja ylimmäinen pappi löytää sieltä Lain kirjan. Se vahvistaa, että kansakuntaa kohtaa tuho, koska se on ollut tottelematon Jehovalle, mutta Joosialle vakuutetaan, että tuho ei tule hänen päivinään hänen osoittamansa uskollisuuden vuoksi. Hän puhdistaa Jehovan huoneen ja koko maan demonien palvonnasta ja ulottaa epäjumalien murskaamisen Beeteliin asti, missä hän hävittää Jerobeamin alttarin 1. Kuninkaiden kirjan 13:1, 2:n ennustuksen täyttymykseksi. Hän saattaa jälleen voimaan Jehovan kunniaksi vietettävän passahin. ”Ja osoittautui, ettei ennen häntä ollut hänen kaltaistaan kuningasta, joka olisi palannut Jehovan luo kaikesta sydämestään ja kaikesta sielustaan ja kaikesta elinvoimastaan kaiken Mooseksen lain mukaan.” (23:25, UM) Siitä huolimatta Jehovan suuttumus hehkuu yhä Manassen rikkomusten takia. Joosia kuolee yhteenotossa Egyptin kuninkaan kanssa Megiddossa.

31. Mitkä takaiskut kohtaavat Juudaa Joosian kuoleman jälkeen?

³¹ Juudan kuninkaat Jooahas, Joojakim ja Joojakin (23:31–24:17). Egyptin kuningas ottaa Joosian pojan Jooahaan vangiksi tämän hallittua kolme kuukautta, ja hänen veljensä Eljakim, jonka nimi muutetaan Joojakimiksi, asetetaan valtaistuimelle. Hän noudattaa esi-isiensä väärää menettelyä ja joutuu Babylonin kuninkaan Nebukadnessarin alamaiseksi, mutta kapinoi häntä vastaan kolmen vuoden kuluttua. Joojakimin kuoltua hänen poikansa Joojakin alkaa hallita. Nebukadnessar piirittää Jerusalemin, valloittaa sen ja vie Jehovan huoneen aarteet Babyloniin, ”niin kuin Jehova oli puhunut” Jesajan kautta. (24:13, UM; 20:17) Joojakin ja tuhansia hänen alamaisiaan viedään pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin.

32. Mitkä dramaattiset tapahtumat johtavat Jerusalemin ja maan autioitukseen?

³² Sidkia, Juudan viimeinen kuningas (24:18–25:30). Nebukadnessar tekee Joojakinin sedästä Mattanjasta kuninkaan ja muuttaa hänen nimensä Sidkiaksi. Hän hallitsee Jerusalemissa 11 vuotta ja tekee jatkuvasti pahaa Jehovan silmissä. Hän kapinoi Babylonia vastaan, ja niinpä Nebukadnessar ja koko hänen armeijansa tulevat Sidkian yhdeksäntenä vuonna ja rakentavat piiritysmuurin Jerusalemin ympärille. Puolentoista vuoden kuluttua kaupungissa  raivoaa nälänhätä. Sitten muurit murretaan, ja Sidkia vangitaan hänen yrittäessään paeta. Hänen poikansa surmataan hänen edessään, ja hänet sokaistaan. Seuraavassa kuussa poltetaan kaikki kaupungin tärkeimmät talot, muun muassa Jehovan huone ja kuninkaan talo, ja kaupungin muurit hajotetaan. Suurin osa eloon jääneistä viedään vankeina Babyloniin. Gedalja nimitetään niiden muutamien alhaisten käskynhaltijaksi, jotka jäävät Juudan maaseudulle. Hänet kuitenkin murhataan, ja kansa pakenee Egyptiin. Maa on siten vuoden 607 eaa. seitsemännestä kuusta lähtien täysin autio. Toisen kuninkaiden kirjan loppusanoissa kerrotaan siitä suosiosta, jota Babylonin kuningas osoittaa Joojakinille tämän 37. vankeusvuonna.

MIKSI HYÖDYLLINEN

33. Mitä erinomaisia esimerkkejä 2. Kuninkaiden kirjassa esitetään seurattaviksemme?

³³ Vaikka 2. Kuninkaiden kirjassa käsitellään Israelin ja Juudan valtakuntien kohtalokasta rappeutumista, siinä erottuvat loistavina ne monet esimerkit siitä, miten Jehova siunasi sellaisia yksilöitä, jotka ilmaisivat rakkautta häntä ja hänen oikeita periaatteitaan kohtaan. Aiemmin eläneen Sarpatin lesken tavoin sunemilainen nainen sai runsaan siunauksen Jumalan profeetalle osoittamansa vieraanvaraisuuden takia. (4:8–17, 32–37) Jehovan kyky antaa aina kaikki tarpeellinen kävi ilmi, kun Elisa ruokki sata miestä 20 leivällä; Jeesus teki samanlaisia ihmeitä myöhemmin. (2. Kun. 4:42–44; Matt. 14:16–21; Mark. 8:1–9) Pane merkille, kuinka Joonadab sai siunauksen siten, että hänet kutsuttiin lähtemään Jeehun vaunuissa katsomaan Baalin palvojien tuhoamista. Miksi häntä siunattiin tällä tavalla? Koska hän oli ryhtynyt myönteiseen toimintaan tullessaan tervehtimään innokasta Jeehua. (2. Kun. 10:15, 16) Lopuksi voidaan mainita Hiskian ja Joosian erinomaiset esimerkit nöyryydestä ja oikeasta kunnioituksesta Jehovan nimeä ja lakia kohtaan. (19:14–19; 22:11–13) Nämä ovat erinomaisia esimerkkejä seurattaviksemme.

34. Mitä 2. Kuninkaiden kirjassa opetetaan virallisten palvelijoiden kunnioittamisesta ja verivelasta?

³⁴ Jehova ei suvaitse virallisten palvelijoidensa halveksimista. Kun nuorisorikolliset pilkkasivat Elisaa, joka oli Jehovan profeetta, Hän sai aikaan nopeasti rangaistuksen. (2:23, 24) Lisäksi Jehova kunnioittaa viattomien verta. Hänen tuomionsa painoi raskaana Ahabin huonetta Baalin palvonnan ja myös siihen liittyneen verenvuodatuksen takia. Siksi Jehova antoi voidella Jeehun kostamaan ’Iisebelille palvelijainsa veren’. Kun tuomio pantiin täytäntöön Jooramia vastaan, Jeehu muisti sen Jehovan julistuksen, että se tapahtui ”Naabotin ja hänen poikiensa veren” takia. (9:7, 26) Samoin nimenomaan Manassen verivelka sinetöi lopullisesti Juudan tuomion. Väärän palvonnan syntinsä lisäksi Manasse ’täytti Jerusalemin verellä ääriään myöten’. Vaikka Manasse myöhemmin katui pahaa menettelyään, verivelka pysyi. (2. Aikak. 33:12, 13) Ei edes Joosian hyvä hallituskausi ja se, että hän poisti kaiken epäjumalanpalveluksen, voinut pyyhkiä pois Manassen hallituskaudelta siirtynyttä yhteisön verivelkaa. Kun Jehova alkoi vuosia myöhemmin tuoda teloitusjoukkojaan Jerusalemia vastaan, hän julisti sen johtuvan siitä, että Manasse oli täyttänyt ”Jerusalemin viattomalla verellä; sitä ei Herra tahtonut antaa anteeksi”. (2. Kun. 21:16; 24:4) Samoin Jeesus julisti, että ensimmäisen vuosisadan Jerusalemin täytyi tuhoutua, koska sen papit olivat niiden poikia, jotka olivat vuodattaneet profeettojen verta, ’jotta heidän päällensä tulisi kaikki se vanhurskas veri, joka on vuodatettu maan päällä’. (Matt. 23:29–36) Jumala varoittaa maailmaa, että hän kostaa sen viattoman veren, joka on vuodatettu, varsinkin niiden veren, ’jotka on tapettu Jumalan sanan vuoksi’. – Ilm. 6:9, 10.

35. a) Miten Elia, Elisa ja Jesaja vahvistetaan tosi profeetoiksi? b) Mitä Pietari sanoo Elian yhteydessä profetiasta?

³⁵ Myös se erehtymätön varmuus, jolla Jehova saattaa profeetalliset tuomionsa täytäntöön, osoitetaan 2. Kuninkaiden kirjassa. Huomiomme kiinnitetään kolmeen johtavaan profeettaan, Eliaan, Elisaan ja Jesajaan. Kunkin profeetan ennustusten osoitetaan täyttyvän silmäänpistävän tarkasti. (2. Kun. 9:36, 37; 10:10, 17; 3:14, 18, 24; 13:18, 19, 25; 19:20, 32–36; 20:16, 17; 24:13) Elia vahvistetaan tosi profeetaksi myös siten, että hän ilmestyy profeetta Mooseksen ja Suuren Profeetan, Jeesuksen Kristuksen, kanssa kirkastusnäyssä vuorella. (Matt. 17:1–5) Viitatessaan tuon tapauksen suurenmoisuuteen Pietari sanoi: ”Näin ollen meillä on profeetallinen sana varmempana, ja teette hyvin kiinnittäessänne siihen huomiota niin kuin pimeässä paikassa loistavaan lamppuun sydämessänne.” – 2. Piet. 1:19.

36. Miksi Jehova osoitti kansalleen armoa, ja miten luottamuksemme Siemenen valtakuntaan syvenee?

³⁶ Toisessa kuninkaiden kirjassa kerrotut tapahtumat paljastavat selvästi, että Jehovan tuomio kaikille väärän uskonnon harjoittajille ja kaikille viattoman veren tahallisille vuodattajille on perinpohjainen hävitys. Jehova osoitti kuitenkin suosiota ja armoa kansalleen ”liittonsa tähden, jonka hän oli tehnyt Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa”. (2. Kun. 13:23, UM) Hän varjeli kansaansa ”palvelijansa Daavidin tähden”. (8:19) Hän osoittaa samanlaista armoa niille, jotka kääntyvät hänen puoleensa nykyään. Kun tarkastelemme Raamatun kertomusta ja lupauksia, niin millaista syvenevää luottamusta tuntien odotammekaan ”Daavidin pojan”, luvatun Siemenen, Jeesuksen Kristuksen, valtakuntaa, jossa ei ole enää verenvuodatusta eikä jumalattomuutta! – Matt. 1:1; Jes. 2:4; Ps. 145:20.

[Alaviite]

[Tutkistelukysymykset]