Raamatun 20. kirja: Sananlaskut

Puhujat: Salomo, Aagur, Lemuel

Kirjoituspaikka: Jerusalem

Kirjoitus päättyi: n. 717 eaa.

1. Millaista viisautta löytyy Sananlaskujen kirjasta?

 KUN Salomosta, Daavidin pojasta, tuli Israelin kuningas vuonna 1037 eaa., hän rukoili Jehovalta ”viisautta ja tietoa” ”tuomita tätä suurta kansaa”. Jehova vastasi antamalla hänelle ’tietoa ja viisautta ja ymmärtäväisen sydämen’. (2. Aikak. 1:10–12, UM; 1. Kun. 3:12; 4:30, 31) Seurauksena oli, että Salomo tuli puhuneeksi ”kolmetuhatta sananlaskua”. (1. Kun. 4:32) Osa tästä puhutusta viisaudesta kirjoitettiin muistiin Raamatun Sananlaskujen kirjaan. Koska hänen viisautensa oli itse asiassa sitä, mitä ”Jumala oli antanut hänen sydämeensä”, niin Sananlaskuja tutkiessamme tutkimme todellisuudessa Jehova Jumalan viisautta. (1. Kun. 10:23, 24) Näissä sananlaskuissa on kiteytettynä ikuisia totuuksia. Ne ovat aivan yhtä ajankohtaisia nykyään kuin silloin, kun ne lausuttiin ensimmäisen kerran.

2. Miksi Salomon aikaan oli sopivaa antaa tätä Sananlaskujen sisältämää jumalallista opastusta?

² Salomon hallituskausi oli sopiva aika tämän jumalallisen opastuksen antamiseen. Salomon sanottiin istuvan ”Jehovan valtaistuimella”. Israelin teokraattinen valtakunta eli kukoistusaikaansa, ja Salomoa suosittiin verrattomalla ”kuninkaallisella arvokkuudella”. (1. Aikak. 29:23, 25, UM) Se oli rauhan, yltäkylläisyyden ja turvallisuuden aikaa. (1. Kun. 4:20–25) Mutta tuon teokraattisen hallinnonkin alaisuudessa ihmisillä oli omat inhimillisestä epätäydellisyydestä aiheutuvat ongelmansa ja vaikeutensa. On ymmärrettävää, että he kääntyivät viisaan kuningas Salomon puoleen saadakseen apua ongelmiensa ratkaisemiseen. (1. Kun. 3:16–28) Julistaessaan tuomioita näissä monissa tapauksissa hän lausui sananparsia, jotka sopivat useisiin päivittäin eteen tuleviin elämäntilanteisiin. Ne, jotka halusivat ohjata elämäänsä  Jumalan tahdon mukaiseksi, arvostivat suuresti näitä lyhyitä mutta vaikuttavia lausumia.

3. Miten Sananlaskujen kirja koottiin?

³ Salomon ei kerrota kirjoittaneen Sananlaskujen kirjaa. Hänen sanotaan kuitenkin ’puhuneen’ sananlaskuja ja myös ’tutkineen perusteellisesti voidakseen panna paljon sananlaskuja järjestykseen’, mikä osoittaa hänen olleen kiinnostunut sananlaskujen säilyttämisestä myöhempää käyttöä varten. (1. Kun. 4:32; Saarn. 12:9; UM) Daavidin ja Salomon aikaisissa hovivirkamiesten luetteloissa oli virallisia sihteereitä. (2. Sam. 20:25; 2. Kun. 12:10) Emme tiedä, kirjoittivatko ja kokosivatko nämä hänen hovissaan olleet kirjurit hänen sananlaskujaan, mutta kenen tahansa hänen tasoisensa hallitsijan sanoja pidettiin varmasti suuressa arvossa ja tavallisesti ne kirjoitettiin muistiin. Yleensä ollaan yhtä mieltä siitä, että tämä kirja on koottu toisista kokoelmista.

4. a) Miten Sananlaskujen kirja yleensä jaetaan? b) Keneltä suurin osa sananlaskuista oli lähtöisin?

⁴ Sananlaskujen kirja voidaan jakaa viiteen jaksoon. Ne ovat: 1) luvut 1–9, jotka alkavat sanoilla ”Salomon, Daavidin pojan, – – sananlaskut”, 2) luvut 10–24, joita sanotaan ”Salomon sananlaskuiksi”, 3) luvut 25–29, joka osuus alkaa sanoilla: ”Nämäkin ovat Salomon sananlaskuja, Hiskian, Juudan kuninkaan, miesten kokoamia”, 4) luku 30, jonka alussa sanotaan: ”Aagurin, Jaaken pojan, sanat”, ja 5) luku 31, joka käsittää ”kuningas Lemuelin sanat, painavan sanoman, jonka hänen äitinsä antoi hänelle oikaisuna”. (UM) Suurin osa sananlaskuista oli siten lähtöisin Salomolta. Aagurin ja Lemuelin henkilöllisyydestä ei ole tarkkaa tietoa. Jotkut raamatunselittäjät arvelevat, että Lemuel on saattanut olla Salomon toinen nimi.

5. Milloin Sananlaskujen kirja kirjoitettiin ja koottiin?

⁵ Milloin Sananlaskujen kirja kirjoitettiin ja koottiin? Suurin osa kirjoitettiin epäilemättä Salomon hallituskauden aikana (1037–998 eaa.) ennen hänen luopumustaan. Aagurin ja Lemuelin aineistoa ei voida ajoittaa, koska heidän henkilöllisyydestään ei olla varmoja. Koska yksi kokoelmista tehtiin Hiskian hallituskaudella (745–717 eaa.), kokoamista ei ole voitu saattaa päätökseen ennen hänen hallituskauttaan. Koottiinko myös kaksi viimeistä osaa kuningas Hiskian valvonnassa? Vastaukseksi tähän Uuden maailman käännöksen englanninkielisessä viitelaitoksessa esitetään valaiseva alaviite Sananlaskujen 31:31:een: ”Joissakin heprealaisen tekstin laitoksissa esiintyy trigrammi eli kolme kirjainta, ḥēt, zaʹjin, qōf (חזק), jotka ovat kuningas Hiskian allekirjoitus hänen kirjuriensa tekemään jäljentämistyöhön sen ilmaisemiseksi, että työ on saatu päätökseen.”

6. Mikä on sananlasku, ja miksi kirjan heprealainen nimi on sopiva?

⁶ Heprealaisissa Raamatuissa kirjan nimeksi otettiin sen ensimmäinen sana miš·lēʹ ’sananlaskut’. Miš·lēʹ on monikkomuoto (status constructus) heprean substantiivista ma·šalʹ, jonka yleensä ajatellaan olevan peräisin juurisanasta, joka merkitsee ’olla kaltainen’ tai ’olla verrattavissa’. Nämä sanat kuvaavat hyvin kirjan sisältöä, sillä sananlaskut ovat ytimekkäitä sanontoja, joissa usein käytetään hyväksi samankaltaisuuksia tai vertailuja ja joiden tarkoituksena on saada kuulija ajattelemaan. Sananlaskujen lyhyys tekee niistä helposti seurattavia ja kiinnostavia, ja tässä muodossa niitä on helppo opettaa, oppia ja muistaa. Ajatus jää mieleen.

7. Mitä tulisi panna merkille Sananlaskujen kirjan tyylistä?

⁷ Kirjan ilmaisutyyli on myös erittäin kiintoisaa. Se on heprealaista runotyyliä. Suurin osa kirjasta on rakenteeltaan parallelismia eli kertoa hyväkseen käyttävää runoutta. Kyse ei ole siitä, että säkeiden tai jakeiden loput olisivat loppusointuisia eli kuulostaisivat samanlaisilta, vaan tällaisessa rakenteessa esitetään rytmisillä säkeillä rinnakkaisajatuksia. Tyylin kauneus ja opetuksen teho piilee juuri tässä ajatusrytmissä. Ajatukset voivat olla synonyymisia tai vastakkaisia, mutta näiden rinnastusten voima antaa ajatukselle ulottuvuutta, selittää sitä yksityiskohtaisemmin ja varmistaa sen, että ajatuksen merkitys välittyy oikein. Esimerkkejä synonyymisesta parallelismista eli kerrosta on Sananlaskujen 11:25:ssä, 16:18:ssa ja 18:15:ssä, ja esimerkkejä yleisemmästä, vastakohtia käyttävästä parallelismista taas Sananlaskujen 10:7, 30:ssä, 12:25:ssä, 13:25:ssä ja 15:8:ssa. Aivan kirjan lopussa käytetään vielä eri rakennetta. (Sananl. 31:10–31) Kyseiset 22 jaetta on järjestetty niin, että heprean kielessä kukin niistä alkaa järjestyksessä seuraavalla heprealaisen aakkoston kirjaimella; tämä on se akrostikon-tyyli, jota käytetään myös joissakin psalmeissa. Tämän tyylin kauneudella ei ole vertaistaan muinaisissa kirjoituksissa.

8. Miten se, että varhaiskristityt käyttivät Sananlaskujen kirjaa, on todisteena sen oikeaperäisyydestä?

⁸ Sananlaskujen oikeaperäisyys näkyy siitä, että varhaiskristityt käyttivät kirjaa laajalti esittäessään käyttäytymissääntöjä. Jaakob ilmeisesti tunsi Sananlaskut hyvin ja käytti kirjan perusperiaatteita antaessaan erinomaisia neuvoja kristillisestä käytöksestä. (Vrt. Sananl. 14:29:ää ja 17:27:ää Jaak. 1:19, 20:een; Sananl. 3:34:ää Jaak. 4:6:een; Sananl. 27:1:tä Jaak. 4:13, 14:ään.) Suoria lainauksia Sananlaskuista on seuraavissa kohdissa: Roomalaisille 12:20 – Sananlaskut 25:21, 22; Heprealaisille 12:5, 6 – Sananlaskut 3:11, 12; 2. Pietarin kirje 2:22 – Sananlaskut 26:11.

9. Miten Sananlaskujen kirja on sopusoinnussa muun Raamatun kanssa?

⁹ Lisäksi Sananlaskujen kirjasta näkyy sen sopusointu muun Raamatun kanssa, mikä todistaa sen kuuluvan ”koko Raamattuun”. Kun sen ajatuksia  verrataan Mooseksen lakiin, Jeesuksen opetuksiin ja Jeesuksen opetuslasten ja apostolien kirjoituksiin, ne ovat silmäänpistävän yhdenmukaisia keskenään. (Ks. Sananl. 10:16 – 1. Kor. 15:58 ja Gal. 6:8, 9; Sananl. 12:25 – Matt. 6:25; Sananl. 20:20 – 2. Moos. 20:12 ja Matt. 15:4.) Käsitellessään sellaistakin aihetta kuin maan valmistamista ihmisten asuttavaksi se on ajatuksiltaan yhtäpitävä muiden raamatunkirjoittajien ajatusten kanssa. – Sananl. 3:19, 20; 1. Moos. 1:6, 7; Job 38:4–11; Ps. 104:5–9.

10, 11. Mitä muita todisteita kirjassa on sen jumalallisesta henkeytyksestä?

¹⁰ Kirjan jumalallisesta henkeytyksestä on todisteena myös sen tieteellinen täsmällisyys, puhuttiinpa sananlaskuissa sitten kemiallisista, lääketieteellisistä tai terveyteen liittyvistä periaatteista. Sananlaskujen 25:20:ssä puhutaan ilmeisesti hapon ja emäksen välisestä reaktiosta. Sananlaskujen 31:4, 5 on sopusoinnussa niiden nykytieteen havaintojen kanssa, että alkoholi turruttaa ajattelukykyä. Monet lääkärit ja ravintofysiologit ovat yhtä mieltä siitä, että hunaja on terveellistä ravintoa, mikä tuo mieleen sananlaskun: ”Syö hunajaa, poikani, sillä se on hyvää.” (Sananl. 24:13) Lääketieteen viimeaikaiset havainnot psykosomaattisista reaktioista eivät ole uusia Sananlaskujen kirjalle. ”Terveydeksi on iloinen sydän.” – 17:22; 15:17.

¹¹ Sananlaskujen kirja käsittelee tosiaan kaikkia ihmisen tarpeita ja tilanteita niin täydellisesti, että muuan asiantuntija lausui: ”Elämässä ei ole sellaista puolta, josta ei annettaisi sopivia ohjeita, ei sellaista hyvää tai pahaa taipumusta, jota varten ei esitettäisi oikeaa kannustusta tai oikaisua. Ihmismieli saatetaan kaikkialla suoranaiseen yhteyteen Jumalan kanssa, – – ja ihminen vaeltaa ikään kuin Tekijänsä ja Tuomarinsa läsnäolossa – –. Kaikki ihmistyypit on havaittavissa tässä vanhassa kirjassa, ja vaikka se on laadittu kolmetuhatta vuotta sitten, se on yhä yhtä todenmukainen kuin jos se olisi nyt saatu elävältä edustajaltaan.” – Smithin Dictionary of the Bible (Raamatun sanakirja), 1890, III osa, s. 2616.

SANANLASKUJEN KIRJAN SISÄLTÖ

12. a) Mikä yhdistelty runo muodostaa Sananlaskujen ensimmäisen jakson? b) Mitä siinä opetetaan viisaudesta ja ihmisen käytöksestä? c) Miten Sananlaskujen 1:7:stä käy ilmi koko kirjan ydinajatus?

¹² Ensimmäinen jakso (1:1–9:18). Tämä on kuin isän pojalle pitämistä lyhyistä puheista yhdistelty runo, jossa käsitellään sitä, että viisautta tarvitaan opastamaan sydäntä eli koko sisäistä ihmistä ja ohjaamaan haluja. Siinä opetetaan viisauden arvo ja siitä koituvat siunaukset: onnellisuus, miellyttävyys, rauha ja elämä. (1:33; 3:13–18; 8:32–35) Nämä asetetaan vastakkain viisauden puutteen ja sen seurausten, kärsimyksen ja lopulta koittavan kuoleman, kanssa. (1:28–32; 7:24–27; 8:36) Siinä tarkastellaan elämän monenlaisia tilanteita ja rajattomia mahdollisuuksia ja esitetään perusluonteinen tutkimus ihmisen käytöksestä ja tuon käytöksen nykyisistä ja tulevista seurauksista. Sananlaskujen 1:7:n (UM) sanat ovat koko kirjan ydinajatuksena: ”Jehovan pelko on tiedon alku.” Kaikkien tekojen täytyy osoittaa, että Jehova otetaan huomioon. Kirjassa toistetaan alituisesti sitä, miten tarpeellista on olla unohtamatta Jumalan lakeja, pitää tarkoin hänen käskynsä ja olla hylkäämättä niitä.

13. Kerro Sananlaskujen ensimmäisestä jaksosta erottuvia huomattavia piirteitä.

¹³ Tässä ensimmäisessä jaksossa erottuvat huomattavina piirteinä käytännön viisaus, tieto, Jehovan pelko, kuritus ja tarkkanäköisyys. Varoituksia annetaan huonosta seurasta, Jehovan kurituksen hylkäämisestä ja sopimattomista suhteista vieraisiin naisiin. (1:10–19; 3:11, 12; 5:3–14; 7:1–27) Kahdesti viisauden kuvaillaan olevan julkisilla paikoilla, siis saatavissa, käytettävissä. (1:20, 21; 8:1–11) Se personoidaan, ja se puhuu vetoavasti kokemattomille ja luo jopa jonkin verran valoa maan luomiseen. (1:22–33; 8:4–36) Miten hämmästyttävä kirja tämä onkaan! Ensimmäinen jakso päättyy alussa esitettyyn teemaan, siihen että ”Jehovan pelko on viisauden alku”. (9:10, UM) Läpi koko kirjan vakuutetaan, että Jehovan tunnustaminen kaikilla teillämme ja hänen vanhurskaudestaan kiinni pitäminen merkitsee elämän tiellä kulkemista ja voi varjella meidät paljolta epämieluisalta.

14. Mitkä vastakohtia esittävät rinnastukset saavat Sananlaskujen käytännölliset opetukset jäämään mieleen?

¹⁴ Toinen jakso (10:1–24:34). Tässä jaksossa on monia valikoituja, irrallisia elämänohjeita, joissa sovelletaan viisautta elämän monimutkaisiin tilanteisiin. Siinä opetetaan oikeita sovellutuksia ja näin pyritään lisäämään onnellisuutta ja tekemään elämä miellyttäväksi. Rinnastuksissa käytetyt vastakohdat saavat nämä opetukset pysymään mielessämme. Seuraavassa luetellaan osa niistä aiheista, joita tarkastellaan yksistään luvuissa 10, 11 ja 12:

 rakkaus ja viha

 viisaus ja tyhmyys

 rehellisyys ja petollisuus

 uskollisuus ja panettelu

 totuus ja valhe

 anteliaisuus ja saituus

 ahkeruus ja velttous

 nuhteettomuudessa vaeltaminen ja kiemuraiset tiet

 hyvä neuvot ja taitavan ohjauksen puute

 kyvykäs vaimo ja häpeää tuottava vaimo

 vanhurskaus ja jumalattomuus

 vaatimattomuus ja julkeus

  Kun tarkastelemme tätä luetteloa jokapäiväistä elämää ajatellen, tulemme varmasti vakuuttuneiksi siitä, että Sananlaskut on todella käytännöllinen kirja!

15. Kerro joitakin esimerkkejä siitä, miten monenlaisia ihmiselämän tilanteita Sananlaskuissa käsitellään.

¹⁵ Tämän jakson loppuosassa (13:1–24:34) muistutetaan edelleen Jehovan normeista, jotta voisimme saada ymmärtäväisyyttä ja tarkkanäköisyyttä. Luettelo niistä monista erilaisista ihmiselämän tilanteista, joita tässä kirjassa käsitellään, osoittaa, miten laaja-alainen se on. On erittäin hyödyllistä saada näitä Raamatun neuvoja seuraavista asioista: teeskentely, julkeus, sanansa pitäminen, terävänäköisyys, seura, lasten oikaisu ja valmennus, ihmisen näkemys siitä mikä on oikein, hidasvihaisuus, suopeus ahdistettuja kohtaan, petos, petollisuus, rukous, pilkka, tyytyminen elämän välttämättömyyksiin, ylpeys, väärä voitto, lahjonta, riita, kiistely, itsehillintä, eristäytyminen, vaitiolo, puolueellisuus, nöyryys, ylellisyys, isästä ja äidistä huolehtiminen, väkijuomat, vaimon ominaisuudet, lahjat, lainaksi ottaminen, lainaksi antaminen, huomaavaisuus, luottamus, tontinrajat, huonekunnan rakentaminen, kateus, kosto, turhuus, lempeä vastaus, mietiskely ja tosi toveruus. Miten runsaasti neuvoja tässä kirjassa onkaan terveen opastuksen saamiseksi jokapäiväisissä asioissa! Jotkin näistä kohdista saattavat joistakuista tuntua merkityksettömiltä, mutta ne vain osoittavat, että Raamattu ei laiminlyö tarpeitamme edes näennäisesti pienissä asioissa. Sananlaskujen kirja on tässä suhteessa mittaamattoman arvokas.

16. Mitä rakentavia neuvoja annetaan Sananlaskujen kolmannessa jaksossa?

¹⁶ Kolmas jakso (25:1–29:27). Rakentavia neuvoja annetaan sellaisista asioista kuin kunnia, kärsivällisyys, viholliset, typerien ihmisten kohtelu, hauskan pitäminen, imartelu, mustasukkaisuus, ystävän aiheuttama loukkaus, nälkä, panettelu, vastuusta huolehtiminen, korko, tunnustus, jumalattoman hallinnon seuraukset, kopeus, vanhurskaan hallinnon siunaukset, lapsirikollisuus, palvelijoiden kohtelu, ymmärtäväisyys ja jumalallinen ilmoitus.

17. a) Minkä ”painavan sanoman” Aagur esittää? b) Mitä erilaisia neljän yhdistelmiä hän kuvailee?

¹⁷ Neljäs jakso (30:1–33). Tämän ”painavan sanoman” (UM) kirjoittajaksi ilmoitetaan Aagur. Myönnettyään nöyrästi oman merkityksettömyytensä kirjoittaja viittaa ihmisen kyvyttömyyteen luoda maata ja sitä, mitä siinä on. Hän sanoo Jumalan sanaa puhdistetuksi ja myös kilveksi. Hän pyytää, että valheellinen sana poistettaisiin hänestä kauas ja että hänelle ei annettaisi rikkautta eikä köyhyyttä. Hän kuvailee epäpuhdasta, ylpeää ja ahnetta sukupolvea, joka kiroaa vanhempiaan. On neljä, jotka eivät ole sanoneet: ”Riittää!”, sekä neljä asiaa, jotka ovat liian vaikeita käsittää. (30:15, 16) Avionrikkojanaisen röyhkeä itsensä syyttömäksi julistaminen mainitaan. Sitten esitetään neljä, joiden alla maa ei voi kestää, neljä pientä, vaistonvaraisesti viisasta eläintä sekä neljä, joiden liikehdintä vie voiton muista. Osuvien vertailujen avulla kirjoittaja varoittaa, että ”vihoja puristamalla saa riidan”. – 30:33.

18. Mitä sanottavaa kuningas Lemuelilla on a) pahasta naisesta ja b) kyvykkäästä vaimosta?

¹⁸ Viides jakso (31:1–31). Tässä on jälleen ”painava sanoma” (UM), jonka esittäjä on kuningas Lemuel. Sen kirjoittamisessa on käytetty kahta tyyliä. Ensimmäisessä osassa käsitellään sitä, millaiseen turmioon voi joutua pahan naisen takia, varoitetaan, miten väkijuoma voi vääristää tuomion, ja vaaditaan vanhurskasta tuomiota. Jälkimmäisen osan akrostikon omistetaan kyvykkään vaimon klassiselle kuvaukselle. Siinä tarkastellaan varsin yksityiskohtaisesti hänen arvoaan ja osoitetaan, että häneen luotetaan ja että hän palkitsee omistajansa. Hän on ahkera, nousee aikaisin, on huolellinen ostaja, huomaavainen köyhille ja kaukonäköinen sekä puhuu viisaasti. Hän on myös valpas, hänen lapsensa kunnioittavat häntä, ja hänen aviomiehensä ylistää häntä. Ennen kaikkea hän pelkää Jehovaa.

MIKSI HYÖDYLLINEN

19. Miten Sananlaskujen kirjassa itsessään tehdään tunnetuksi sen hyödyllinen tarkoitus?

¹⁹ Sananlaskujen kirjan hyödyllinen tarkoitus esitetään sen alkujakeissa: ”Viisauden ja kurin tuntemiseksi, ymmärryksen sanojen erottamiseksi, ymmärtäväisyyttä antavan kurin, vanhurskauden ja oikeudentunnon sekä oikeamielisyyden saamiseksi, terävänäköisyyden antamiseksi kokemattomille, tiedon ja ajattelukyvyn nuorelle miehelle.” (1:2–4, UM) Tämän mainitun tarkoituksen mukaisesti kirjassa valaistaan tietoa, viisautta ja ymmärrystä, joista kukin on hyödyllinen omalla tavallaan.

20. Mitä sanottavaa Sananlaskujen kirjalla on tiedosta?

²⁰ 1) Tieto on hyvin tarpeellista ihmiselle, sillä ihmisen ei ole hyvä vajota tietämättömyyteen. Täsmällistä tietoa ei voida koskaan saada ilman Jehovan pelkoa, sillä tuo pelko on tiedon alku. Tietoa tulee pitää arvokkaampana kuin valikoitua kultaa. Miksi? Tiedon avulla vanhurskaat pelastuvat; se estää meitä kiirehtimästä syntiin. Meidän on tosiaankin etsittävä sitä, omaksuttava sitä! Se on kallisarvoista. Siispä ”kallista korvasi ja kuuntele viisaiden sanoja voidaksesi kiinnittää oman sydämesi minun tietooni”. – 22:17, UM; 1:7; 8:10; 11:9; 18:15; 19:2; 20:15.

21. Mitä Jumala opettaa viisaudesta?

²¹ 2) Viisaus, kyky käyttää tietoa oikein Jehovan ylistykseksi, ”on pääasia”. Hanki sitä. Sen Lähde on Jehova. Elämää antava viisaus alkaa Jehova Jumalan tuntemisesta ja pelkäämisestä –  siinä on viisauden suuri salaisuus. Pelkää siksi Jumalaa, älä ihmistä. Personoitu viisaus esittää julistuksen ja kehottaa kaikkia korjaamaan tiensä. Viisaus huutaa ääneen kaduilla. Jehova kehottaa kaikkia kokemattomia ja niitä, joilta ”puuttuu sydäntä” (UM), poikkeamaan ja ravitsemaan itseään viisauden leivällä. Silloin he ovat Jehovaa pelätessään onnellisia, vaikka he omistavatkin vain vähän. Viisaudesta koituu monia siunauksia, ja se vaikuttaa erittäin hyödyllisesti. Viisaus ja tieto ovat perusvaatimuksia sellaisen ajattelukyvyn saamiseksi, joka varjelee meidät. Viisaus on hunajan tavoin hyödyllistä ja mieluista. Se on arvokkaampaa kuin kulta, se on elämän puu. Ihmiset tuhoutuvat ilman viisautta, sillä viisaus varjelee elämän; se merkitsee elämää. – 4:7, UM; 1:7, 20–23; 2:6, 7, 10, 11; 3:13–18, 21–26; 8:1–36; 9:1–6, 10; 10:8; 13:14; 15:16, 24; 16:16, 20–24; 24:13, 14.

22. Mikä suoja on ymmärryksestä?

²² 3) Tiedon ja viisauden ohella ymmärrys on tärkeää; sen vuoksi ”kaikella muulla hankkimallasi hanki ymmärrystä”. Ymmärrys on kyky nähdä jokin asia siihen liittyvine osineen; se merkitsee tarkkanäköisyyttä, Jumalan pitämistä aina mielessä, sillä ihminen ei voi nojautua omaan ymmärrykseensä. On täysin mahdotonta saada ymmärrystä tai tarkkanäköisyyttä, jos toimii Jehovaa vastaan. Meidän täytyy hartaasti etsiä ymmärrystä kuin kätkettyä aarretta saadaksemme sen omaksemme. Voidaksemme ymmärtää meillä täytyy olla tietoa. Ymmärtäväisen ihmisen tiedonetsintä palkitaan, ja viisaus on hänen edessään. Hän varjeltuu tämän maailman lukemattomilta salakuopilta, esimerkiksi niiltä monilta pahoilta ihmisiltä, jotka saattaisivat yrittää houkutella hänet kulkemaan heidän kanssaan pimeyden tietä. Kiitos olkoon Jehova Jumalan – elämää antavan tiedon, viisauden ja ymmärryksen Lähteen! – 4:7; 2:3, 4; 3:5; 15:14; 17:24; 19:8; 21:30.

23. Millaisia viisaita neuvoja käsitellään seuraavaksi?

²³ Sananlaskujen kirjan hyödyllisen tarkoituksen mukaisesti siinä esitetään runsaasti viisaita, henkeytettyjä neuvoja, jotka auttavat meitä hankkimaan ymmärrystä ja varjelemaan sydämen, ”sillä sieltä elämä lähtee”. (4:23) Seuraavassa on valikoima viisaita neuvoja, joita tähdennetään läpi koko kirjan.

24. Mitä sanotaan jumalattomista ja vanhurskaista?

²⁴ Jumalattomat vanhurskaiden vastakohtana: Jumalaton sotkeutuu kiemuraisiin teihinsä, eivätkä hänen aarteensa pelasta häntä vimman päivänä. Vanhurskas on ehdolla elämään ja saa palkan Jehovalta. – 2:21, 22; 10:6, 7, 9, 24, 25, 27–32; 11:3–7, 18–21, 23, 30, 31; 12:2, 3, 7, 28; 13:6, 9; 14:2, 11; 15:3, 8, 29; 29:16.

25. Miten Sananlaskuissa varoitetaan moraalittomuudesta?

²⁵ Puhtaan moraalin tarve: Salomo varoittaa jatkuvasti moraalittomuudesta. Avionrikkojat saavat vitsauksen ja häpeää, eikä heidän häväistystään pyyhitä pois. ”Varastettu vesi” saattaa nuoresta tuntua makealta, mutta prostituoitu vajoaa kuolemaan ja vie kokemattomat uhrinsa mukanaan. Jehova tuomitsee ne, jotka putoavat moraalittomuuden syvään kuoppaan. – 2:16–19; 5:1–23; 6:20–35; 7:4–27; 9:13–18; 22:14; 23:27, 28.

26. Mitä sanotaan itsehillinnästä?

²⁶ Itsehillinnän tarve: Juopumus ja ahmattius tuomitaan. Kaikkien, jotka haluavat saada Jumalan hyväksynnän, täytyy olla kohtuullisia syömisessä ja juomisessa. (20:1; 21:17; 23:21, 29–35; 25:16; 31:4, 5) Niillä, jotka ovat hitaita vihastumaan, on runsaasti tarkkanäköisyyttä, ja he ovat suurempia kuin väkevä mies, joka valloittaa kaupungin. (14:17, 29; 15:1, 18; 16:32; 19:11; 25:15, 28; 29:11, 22) Ihminen tarvitsee itsehillintää myös välttääkseen kateuden ja mustasukkaisuuden, jotka ovat mätä luissa. – 14:30; 24:1; 27:4; 28:22.

27. a) Mikä on epäviisasta puhekyvyn käyttöä? b) Miksi on niin tärkeää käyttää huuliamme ja kieltämme viisaasti?

²⁷ Puhekyvyn viisas ja epäviisas käyttö: Kiero puhe, panettelija, väärä todistaja ja väärentäjä paljastetaan, sillä sellaiset ovat Jehovasta inhottavia. (4:24; 6:16–19; 11:13; 12:17, 22; 14:5, 25; 17:4; 19:5, 9; 20:17; 24:28; 25:18) Jos suu puhuu hyviä asioita, se on elämän lähde, mutta tyhmän suu jouduttaa hänen turmiotaan. ”Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää.” (18:21) Panettelu, petollinen puhe, imartelu ja hätäiset sanat tuomitaan. On viisasta puhua totuutta, kunnioittaa Jumalaa. – 10:11, 13, 14; 12:13, 14, 18, 19; 13:3; 14:3; 16:27–30; 17:27, 28; 18:6–8, 20; 26:28; 29:20; 31:26.

28. Mitä vahinkoa ylpeys aiheuttaa, mutta mitä hyötyä koituu nöyryydestä?

²⁸ Ylpeyden typeryys ja nöyryyden tarve: Ylpeä korottaa itsensä sellaiseksi, mitä hän ei todellisuudessa ole, niin että hän sortuu. Ylpeäsydämiset ovat Jehovasta inhottavia, mutta nöyrille hän antaa viisautta, kunniaa, rikkautta ja elämän. – 3:7; 11:2; 12:9; 13:10; 15:33; 16:5, 18, 19; 18:12; 21:4; 22:4; 26:12; 28:25, 26; 29:23.

29. Miten laiskuuteen tulee suhtautua, ja mitä arvoa on ahkeruudella?

²⁹ Ahkeruus, ei laiskuus: Laiskasta ihmisestä esitetään monia kuvauksia. Hänen tulisi mennä muurahaisen luokse oppiakseen ja tullakseen viisaaksi. Ahkera sen sijaan menestyy! – 1:32; 6:6–11; 10:4, 5, 26; 12:24; 13:4; 15:19; 18:9; 19:15, 24; 20:4, 13; 21:25, 26; 22:13; 24:30–34; 26:13–16; 31:24, 25.

30. Miten Sananlaskuissa korostetaan oikean seuran merkitystä?

³⁰ Oikea seura: On tyhmää olla niiden seurassa,  jotka eivät pelkää Jehovaa, sekä niiden, jotka ovat jumalattomia tai typeriä, kiivasluonteisia, juoruilijoita tai ahmatteja. Ole sen sijaan viisaiden seurassa, niin tulet yhä viisaammaksi. – 1:10–19; 4:14–19; 13:20; 14:7; 20:19; 22:24, 25; 28:7.

31. Mikä on ojennusta koskeva viisas neuvo?

³¹ Ojennuksen ja oikaisun tarve: ”Jota Jehova rakastaa, sitä hän ojentaa”, ja ne, jotka kiinnittävät huomiota tähän kuritukseen, saavat osakseen kunnian ja elämän. Ojennusta vihaava joutuu häpeään. – 3:11, 12, UM; 10:17; 12:1; 13:18; 15:5, 31–33; 17:10; 19:25; 29:1.

32. Mitä erinomaisia kehotuksia annetaan siitä, miten voi olla hyvä vaimo?

³² Neuvoja siitä, miten voi olla hyvä vaimo: Sananlaskuissa varoitetaan toistuvasti siitä, että vaimo ei saa olla riitaisa eikä toimia häpeällisesti. Ymmärtäväisellä, kyvykkäällä ja Jumalaa pelkäävällä vaimolla on uskollisen rakkauden laki kielellään; tällaisen vaimon löytävä saa osakseen Jehovan hyvän tahdon. – 12:4; 18:22; 19:13, 14; 21:9, 19; 27:15, 16; 31:10–31.

33. Mitä hyödyllisiä neuvoja esitetään lasten valmentamisesta?

³³ Lasten kasvattaminen: Opeta heille säännöllisesti Jumalan käskyjä, niin että he ’eivät unohda’. Kasvata heitä pienokaisesta lähtien Jehovan opetuksella. Älä säästä vitsaa, kun sitä tarvitaan; vitsa ja ojennus ovat rakkauden ilmaus, ne antavat pojalle viisautta. Niillä, jotka kasvattavat lapsia Jumalan tavalla, on viisaita lapsia, jotka tuottavat isälleen ja äidilleen iloa ja paljon mielihyvää. – 4:1–9; 13:24; 17:21; 22:6, 15; 23:13, 14, 22, 24, 25; 29:15, 17.

34. Mitä etua on siitä, että omaksuu vastuun auttaa toisia?

³⁴ Vastuu auttaa toisia: Tätä korostetaan usein Sananlaskuissa. Viisaan on levitettävä tietoa toisten hyödyksi. Ihmisen on myös oltava anteliaasti suosiollinen vähävaraisille, ja niin tehdessään hän todellisuudessa lainaa Jehovalle, joka lupaa maksaa takaisin. – 11:24–26; 15:7; 19:17; 24:11, 12; 28:27.

35. Mitä neuvoja Sananlaskuissa annetaan, kun siinä poraudutaan aivan ongelmiemme ytimeen?

³⁵ Luottamus Jehovaan: Sananlaskuissa poraudutaan ongelmiemme ytimeen, kun meitä neuvotaan luottamaan täysin Jumalaan. Meidän täytyy ottaa Jehova huomioon kaikilla teillämme. Ihminen voi suunnitella teitään, mutta Jehovan täytyy ohjata hänen askeleitaan. Jehovan nimi on vahva torni, johon vanhurskaat juoksevat ja saavat suojan. Pane toivosi Jehovaan ja etsi hänen Sanastaan opastusta. – 3:1, 5, 6; 16:1–9; 18:10; 20:22; 28:25, 26; 30:5, 6.

36. Mistä näkökulmista katsottuna Sananlaskujen kirjaa voidaan sanoa ajankohtaiseksi, käytännölliseksi ja hyödylliseksi?

³⁶ Sananlaskujen kirja on tosiaankin hyödyllinen itsemme ja toisten opettamiseen ja kurittamiseen! Näyttää siltä kuin mitään ihmissuhteiden osa-aluetta ei sivuutettaisi. Eristäytyykö joku Jumalaa palvovista tovereistaan? (18:1, UM) Tekeekö joku korkeassa asemassa oleva johtopäätöksiä, ennen kuin on kuullut asian molemmat puolet? (18:17) Onko joku vaarallisten kepposten tekijä? (26:18, 19) Onko joku taipuvainen puolueellisuuteen? (28:21) Liikkeessään oleva kauppias, pellollaan oleva maanviljelijä, aviomies ja vaimo ja lapsi – he kaikki saavat tervettä opetusta. Vanhempia autetaan, niin että he voivat paljastaa nuorten polulla vaanivat monet ansat. Viisaat voivat opettaa kokemattomia. Sananlaskut ovat käytännöllisiä, elämmepä missä tahansa; kirjan opetus ja neuvot eivät vanhene koskaan. Amerikkalainen opettaja William Lyon Phelps sanoi kerran: ”Sananlaskujen kirja on ajankohtaisempi kuin tämän aamun sanomalehti.” a Sananlaskujen kirja on ajankohtainen, käytännöllinen ja hyödyllinen opettamiseen, koska se on Jumalan henkeyttämä.

37. Miten Sananlaskujen kirja on sopusoinnussa Suuremman Salomon opetusten kanssa?

³⁷ Koska Sananlaskujen kirja, jonka aineisto on suureksi osaksi Salomon puhumaa, on hyödyllinen oikaisemiseen, se kääntää ihmiset Kaikkivaltiaan Jumalan puoleen. Samoin teki Jeesus Kristus, jonka sanotaan Matteuksen 12:42:ssa olevan ”enemmän kuin Salomo”.

38. Miten Sananlaskujen kirja auttaa meitä arvostamaan enemmän Jumalan valtakuntaa ja sen vanhurskaita periaatteita?

³⁸ Voimme olla todella kiitollisia siitä, että Jehova on valinnut tämän huomattavan viisaan persoonan Valtakunta-Siemeneksi. Hänen valtaistuimensa ”vahvistuu – – vanhurskaudessa”, niin että hänen rauhaisa hallituskautensa on jopa kuningas Salomon hallituskautta paljon loistoisampi. Tuosta Valtakunnan hallinnosta sanotaan: ”Uskollinen rakkaus ja totuudellisuus – ne varjelevat kuninkaan, ja uskollisella rakkaudella hän on tukenut valtaistuimensa.” Näin ihmiskunta saa ikuisiksi ajoiksi vanhurskaan hallituksen, josta Sananlaskuissa sanotaan myös: ”Missä kuningas tuomitsee alhaisia totuudellisesti, hänen valtaistuimensa vahvistetaan lujaksi kaikiksi ajoiksi.” Voimme siis iloita oppiessamme ymmärtämään, että Sananlaskuissa ei ainoastaan valaista polkuamme tietoon, viisauteen ja ymmärrykseen sekä ikuiseen elämään, vaan – mikä vielä tärkeämpää – siinä myös ylistetään Jehovaa sen tosi viisauden Lähteenä, jota hän jakaa Kristuksen Jeesuksen, Valtakunnan Perillisen, kautta. Sananlaskujen avulla voimme oppia arvostamaan paljon enemmän Jumalan valtakuntaa ja niitä vanhurskaita periaatteita, joiden mukaan se nyt hallitsee. – Sananl. 25:5; 16:12; 20:28, UM; 29:14, UM.

[Alaviite]

[Tutkistelukysymykset]