Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Raamatun 23. kirja: Jesaja

Raamatun 23. kirja: Jesaja

Raamatun 23. kirja: Jesaja

Kirjoittaja: Jesaja

Kirjoituspaikka: Jerusalem

Kirjoitus päättyi: vuoden 732 eaa. jälkeen

Tapahtumien aika: n. 778 – v:n 732 eaa. jälkeen

1. Millainen tilanne vallitsi Lähi-idässä ja varsinkin Israelissa ja Juudassa 700-luvulla eaa.?

 ASSYRIAN julman yksinvaltiaan uhkaava varjo lepäsi raskaana muiden Lähi-idän suurten ja pienten valtakuntien yllä. Kaikkialla keskusteltiin vilkkaasti salaliitoista ja valtioliitoista. (Jes. 8:9–13) Pohjoisessa sijaitsevan luopio-Israelin oli pian määrä joutua tämän kansainvälisen juonittelun uhriksi, samalla kun etelässä sijaitsevan Juudan kuninkaat hallitsivat epävarmoissa oloissa. (2. Kun., luvut 15–21) Uusia sota-aseita kehiteltiin ja otettiin käyttöön, mikä lisäsi ihmisten pelkoa. (2. Aikak. 26:14, 15) Mistä voitiin odottaa suojelusta ja pelastusta? Vaikka Jehovan nimi oli pienen Juudan valtakunnan kansan ja pappien huulilla, heidän sydämensä kääntyi aivan muualle, ensin Assyrian ja sitten Egyptin puoleen. (2. Kun. 16:7; 18:21) Usko Jehovan voimaan heikkeni. Sielläkin missä ei harjoitettu suoranaista epäjumalanpalvelusta, palvontatapa oli ulkokultainen ja perustui muotomenoihin eikä todelliseen Jumalan pelkoon.

2. a) Kuka vastasi kutsuun puhua Jehovan puolesta ja milloin? b) Mikä on merkille pantavaa tämän profeetan nimessä?

2 Kuka sitten puhuisi Jehovan puolesta? Kuka julistaisi hänen kyvystään pelastaa? ”Tässä minä olen, lähetä minut”, kuului altis vastaus. Puhuja oli Jesaja, joka oli profetoinut jo aikaisemminkin. Oli spitaalisen kuningas Ussian kuolinvuosi, noin vuosi 778 eaa. (Jes. 6:1, 8) Nimi Jesaja merkitsee ’Jehovan pelastus’. Jeesuksen nimellä on sama merkitys (’Jehova on pelastus’), vaikka sanat alkukielessä ovatkin siinä päinvastaisessa järjestyksessä. Jesajan profetiassa valotetaan alusta loppuun saakka sitä, että Jehova on pelastus.

3. a) Mitä Jesajasta tiedetään? b) Minkä ajanjakson aikana hän ennusti, ja ketkä muut profeetat toimivat hänen aikanaan?

3 Jesaja oli Aamoksen poika (ei sen Aamoksen, joka oli Juudasta tullut profeetta). (1:1) Raamatussa ei sanota mitään hänen syntymästään ja kuolemastaan; juutalainen perimätieto tosin kertoo jumalattoman kuningas Manassen sahauttaneen hänet kappaleiksi. (Vrt. Hepr. 11:37.) Hänen kirjoituksensa osoittavat hänen oleskelleen Jerusalemissa naisprofeettavaimonsa ja ainakin kahden poikansa kanssa, joilla oli profeetalliset nimet. (Jes. 7:3; 8:1, 3) Hän palveli ainakin neljän Juudan kuninkaan, Ussian, Jootamin, Aahaan ja Hiskian, aikana, ja hänen palveluksensa alkoi ilmeisesti noin vuonna 778 eaa. (jolloin Ussia kuoli, tai kenties sitä ennen) ja jatkui ainakin vuoden 732 eaa. (Hiskian 14. vuoden) jälkeiseen aikaan asti eli vähintään 46 vuotta. Epäilemättä hän oli myös kirjoittanut ennustuksensa muistiin jälkimmäiseen ajankohtaan mennessä. (1:1; 6:1; 36:1) Muita hänen aikansa profeettoja olivat Miika Juudassa ja Hoosea ja Ooded pohjoisessa. – Miika 1:1; Hoos. 1:1; 2. Aikak. 28:6–9.

4. Mikä osoittaa Jesajan kirjoittaneen Jesajan kirjan?

4 Se että Jehova käski Jesajan kirjoittaa profeetalliset tuomiot muistiin, käy ilmi Jesajan 30:8:sta (UM): ”Tule nyt, kirjoita se tauluun heidän läsnä ollessaan ja piirrä se kirjaan, että se palvelisi tulevaan päivään, todistukseksi ajan hämärään asti.” Entisaikojen juutalaiset rabbiinit tunnustivat Jesajan kirjoittaneen tämän kirjan ja sijoittivat sen suurten profeettojen (Jesajan, Jeremian ja Hesekielin) ensimmäiseksi kirjaksi.

5. Mikä todistaa Jesajan kirjan yhtenäisyyden?

5 Jotkut tosin viittaavat siihen, että kirjan tyyli muuttuu luvusta 40 alkaen, ja sanovat sen olevan osoitus eri kirjoittajasta eli ”toisesta Jesajasta”, mutta aiheen muutoksen pitäisi olla riittävä selitys tähän tyylin muutokseen. On olemassa paljon todisteita siitä, että Jesaja kirjoitti koko tuon hänen nimeään kantavan kirjan. Kirjan yhtenäisyys käy ilmi esimerkiksi ilmaisusta ”Israelin Pyhä”, joka esiintyy 12 kertaa luvuissa 1–39 ja 13 kertaa luvuissa 40–66 eli kaikkiaan 25 kertaa; muualla Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa se esiintyy vain 6 kertaa. Apostoli Paavalikin todistaa kirjan yhtenäisyyden ottamalla lainauksia profetian kaikista osista ja sanomalla koko teosta saman kirjoittajan, Jesajan, laatimaksi. – Vrt. seuraavia kohtia: Roomalaisille 10:16, 20; 15:12 ja Jesaja 53:1; 65:1; 11:1.

6. Miten Jesajan Kuolleenmeren kirjakäärö on vakuuttava todiste siitä, a) että nykyiset Raamattumme vastaavat alkuperäisiä henkeytettyjä kirjoituksia ja b) että sama Jesaja kirjoitti koko kirjan?

6 Vuonna 1947 ja sen jälkeen tuotiin päivänvaloon joitakin kiinnostavia muinaisia asiakirjoja Khirbet Qumranin lähistöllä, lähellä Kuolleenmeren luoteisrantaa, sijaitsevien luolien kätköistä. Kyseessä olivat Kuolleenmeren kirjakääröt, joihin kuului Jesajan profetia. Sen hyvin säilynyt teksti on kauniisti kirjoitettu masoreettista aikaa edeltäneellä heprean kielellä, ja se on noin 2000 vuotta vanha, peräisin 100-luvun loppupuolelta eaa. Sen teksti on siten noin tuhat vuotta vanhempi kuin sen masoreettisen tekstin vanhin olemassa oleva käsikirjoitus, johon Raamatun heprealaisten kirjoitusten nykyiset käännökset perustuvat. Oikeinkirjoituksessa on joitakin vähäisiä poikkeamia ja kieliopillisessa rakenteessa joitakin eroavuuksia, mutta opillisesti teksti ei eroa masoreettisesta tekstistä. Tämä on vakuuttava todistus siitä, että nykyiset Raamattumme sisältävät Jesajan alkuperäisen henkeytetyn sanoman. Lisäksi nämä ikivanhat kirjakääröt osoittavat vääriksi kahta ”Jesajaa” koskevat kriitikkojen väitteet, koska luku 40 alkaa sen kirjoituspalstan viimeiseltä riviltä, joka sisältää luvun 39, ja sen ensimmäinen lause loppuu seuraavalla palstalla. Jäljentäjä ei näin ollen selvästikään tiennyt mistään otaksutusta kirjoittajan vaihtumisesta tai kirjan jakautumisesta tässä kohdassa. a

7. Mitä runsaita todisteita on Jesajan kirjan oikeaperäisyydestä?

7 Jesajan kirjan oikeaperäisyydestä on runsaasti todisteita. Kristillisen ajan raamatunkirjoittajat lainaavat Jesajaa useammin kuin ketään muuta profeettaa – Moosesta lukuun ottamatta. On myös paljon historiallisia ja arkeologisia todisteita, jotka osoittavat kirjan aidoksi, esimerkiksi Assyrian hallitsijoiden historialliset aikakirjat, muun muassa Sanheribin kuusikulmainen särmiö, jossa hän esittää oman kertomuksensa Jerusalemin piirityksestä. b (Jes., luvut 36 ja 37) Se rauniokasa, joka aikoinaan oli Babylon, todistaa yhä Jesajan 13:17–22:n täyttymisestä. c Elävän todistuksen kirjan oikeaperäisyydestä antoi jokainen niistä tuhansista juutalaisista, jotka marssivat takaisin Babylonista sen kuninkaan vapauttamina, jonka nimen, Kyyros, Jesaja oli kirjoittanut muistiin lähes 200 vuotta aikaisemmin. On hyvin mahdollista, että Kyyrokselle myöhemmin näytettiin tämä profeetallinen kirjoitus, sillä vapauttaessaan juutalaisten jäännöksen hän sanoi Jehovan valtuuttaneen hänet tekemään sen. – Jes. 44:28; 45:1; Esra 1:1–3.

8. Miten Messiasta koskevien ennustusten täyttyminen on todiste henkeytyksestä?

8 Messiasta koskevat ennustukset ovat Jesajan kirjan huomattava piirre. Jesajaa on sanottu ”evankelistaprofeetaksi”, koska niin monet hänen kirjansa ennustuksista täyttyivät Jeesuksen elämässä. Luvussa 53, joka oli kauan aikaa ”arvoituksellinen luku”, ei ainoastaan sille etiopialaiselle eunukille, johon viitataan Apostolien tekojen 8. luvussa, vaan myös koko juutalaiselle kansalle, ennustetaan Jeesuksen saama kohtelu niin eloisasti, että se on kuin silminnäkijän kertomus. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa kerrotaan tämän Jesajan merkittävän luvun profeetallisista täyttymyksistä, kuten seuraavien kohtien vertailu osoittaa: jae 1Johannes 12:37, 38; jae 2Johannes 19:5–7; jae 3Markus 9:12; jae 4Matteus 8:16, 17; jae 51. Pietarin kirje 2:24; jae 61. Pietarin kirje 2:25; jae 7Apostolien teot 8:32, 35; jae 8Apostolien teot 8:33; jae 9Matteus 27:57–60; jae 10Heprealaisille 7:27; jae 11Roomalaisille 5:18; jae 12Luukas 22:37. Kuka muu kuin Jumala voisi olla tällaisten täsmällisten ennustusten lähde?

JESAJAN KIRJAN SISÄLTÖ

9. Mihin osiin Jesajan kirjan sisältö jakautuu?

9 Kuudessa ensimmäisessä luvussa selostetaan Juudassa ja Jerusalemissa vallitsevia olosuhteita sekä kerrotaan Juudan syyllisyydestä Jehovan edessä ja Jesajan valtuuttamisesta tehtäväänsä. Luvuissa 7–12 käsitellään vihollishyökkäysten uhkaa ja lupausta Jehovan asettaman Rauhan Ruhtinaan kautta tulevasta vapautuksesta. Luvut 13–35 sisältävät sarjan julistuksia monia kansakuntia vastaan ja ennustuksen pelastuksesta, jonka Jehova saa aikaan. Hiskian hallituskauden historiallisia tapahtumia kuvaillaan luvuissa 36–39. Jäljellä olevien lukujen 40–66 teemana on vapautus Babylonista, juutalaisen jäännöksen paluu ja Siionin ennallistaminen.

10. a) Miksi Jesaja kehottaa kansakuntaa oikaisemaan asiat? b) Mitä hän ennustaa päivien lopulle?

10 Jesajan sanoma ”Juudasta ja Jerusalemista” (1:1–6:13). Kuvittele hänen seisovan Jerusalemissa säkkivaatteessa ja sandaaleissa ja huutavan: Käskijät! Kansa! Kuunnelkaa! Teidän kansakuntanne on sairas kiireestä kantapäähän asti, ja te olette väsyttäneet Jehovan verentahraamilla käsillänne, jotka on kohotettu rukoukseen. Tulkaa oikaisemaan asiat hänen kanssaan, jotta helakanpunaiset synnit voisivat tulla valkoisiksi kuin lumi. Päivien lopulla Jehovan huoneen vuori korotetaan, ja kaikki kansakunnat virtaavat sen luo saadakseen opetusta. Ne eivät enää opettele sotaa. Jehova korotetaan ja pyhitetään. Mutta vaikka Israel ja Juuda istutettiin valikoituna viiniköynnöksenä, ne tuottavat nyt laittomuuden rypäleitä. Ne tekevät hyvän pahaksi ja pahan hyväksi, sillä ne ovat viisaita omissa silmissään.

11. Minkä näyn ohessa Jesaja saa valtuutuksensa?

11 ”Minä näin Jehovan istumassa ylhäisellä ja korotetulla valtaistuimella”, sanoo Jesaja. Näyn ohessa annetaan Jehovan valtuutus: ”Mene, ja sinun on sanottava tälle kansalle: ’Kuulemalla kuulkaa.’” Kuinka kauan? ”Kunnes kaupungit sortuvat raunioiksi.” – 6:1, 9, 11, UM.

12. a) Miten Jesajaa ja hänen poikiaan käytetään profeetallisina tunnusmerkkeinä? b) Mikä huomattava lupaus esitetään Jesajan 9. luvussa?

12 Vihollishyökkäysten uhka ja lupaus vapautuksesta (7:1–12:6). Jehova käyttää Jesajaa ja hänen poikiaan profeetallisina ”tunnusmerkkeinä ja ihmeinä” osoittaakseen, että ensin Syyrian ja Israelin yhteenliittyminen Juudaa vastaan epäonnistuu, mutta aikanaan Juuda joutuu vankeuteen, josta ainoastaan jäännös palaa. Neito on tuleva raskaaksi ja synnyttävä pojan. Mikä on pojan nimi? Immanuel (joka merkitsee ’Jumala on kanssamme’). Varokoot Juudaa vastaan yhtyneet viholliset! ”Vyöttäytykää ja pirstoutukaa!” On oleva kovia aikoja, mutta sitten Jumalan kansalle loistaa suuri valo. Sillä lapsi on meille syntynyt, ”ja hänen nimensä on: Ihmeellinen Neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas”. – 7:14; 8:9, 18, UM; 9:5 [6], UM.

13. a) Mikä odottaa röyhkeää assyrialaista? b) Mitä seuraa siitä, että Iisain ”virpi” hallitsee?

13 ”Ahaa, assyrialainen, keppi suuttumukseni ilmaisemiseksi”, Jehova julistaa. Käytettyään tuota keppiä ”luopiokansakuntaa” vastaan Jumala hävittää röyhkeän assyrialaisen itsensä. Myöhemmin ”vain jäännös palaa”. (10:5, 6, 21, UM) Katsohan vesaa, virpeä Iisain (Daavidin isän) kannosta! Tämä ”virpi” hallitsee vanhurskaudessa, ja hänen välityksellään koko luomakunta saa nauttia elämästä, eikä vahinkoa eikä turmiota tule olemaan, ”sillä maa on oleva täynnä Jehovan tuntemusta niin kuin vedet peittävät meren”. (11:1, 9, UM) Hänen ollessaan merkkinä kansakunnille lähtee Assyriasta valtatie palaavalle jäännökselle. Riemuiten ammennetaan vettä pelastuksen lähteistä ja annetaan sävelmän soida Jehovalle.

14. Mikä romahdus ennustetaan Babylonille?

14 Babylonin tuomion julistaminen (13:1–14:27). Jesaja katsahtaa sitten Assyrian päivien ohi Babylonin ajan huippukohtaan. Kuuntele! Väenpaljouden ääni, valtakuntien, kokoontuneiden kansakuntien pauhu! Jehova kokoaa sota-armeijaa! Se on synkkä päivä Babylonille. Hämmästyneet kasvot liekehtivät, ja sydämet raukeavat. Säälimättömät meedialaiset kukistavat Babylonin, ”valtakuntien koristuksen”. Siitä on tuleva asumaton autiomaa ja villieläinten oleskelupaikka ”sukupolvesta sukupolveen”. (13:19, 20, UM) Šeolissa olevat kuolleet ottavat Babylonin kuninkaan kiihtyneinä vastaan. Toukista tulee hänen lepovuoteensa ja madoista hänen peitteensä. Millainen romahdus se onkaan tälle ”loistavalle, aamunkoiton pojalle”! (14:12, UM) Hän pyrki korottamaan valtaistuimensa, mutta hänestä on tullut pois heitetty raato, kun Jehova lakaisee Babylonin pois tuhon luudalla. Jäljelle ei jää nimeä, ei jäännöstä, ei jälkeläisiä eikä jälkipolvia!

15. Minkä kansakuntien autioituksen Jesaja ennustaa?

15 Julistuksia eri kansakuntien autioituksesta (14:28–23:18). Jesaja suuntaa sitten huomion Välimeren rannalla sijaitsevaan Filisteaan ja sen jälkeen Kuolleenmeren kaakkoispuolella sijaitsevaan Moabiin. Hän kohdistaa ennustuksensa Israelin pohjoisrajan toiselle puolelle Syyrian Damaskokseen, sitten syvälle etelään Etiopiaan, minkä jälkeen hän siirtää huomion Niiliä ylöspäin Egyptiin julistaen autioituksen aikaansaavia Jumalan tuomioita kaikille näille paikoille. Hän kertoo Assyrian kuninkaasta Sargonista, Sanheribin edeltäjästä, joka lähettää komentajansa tartanin Jerusalemin länsipuolella sijaitsevaa filistealaiskaupunkia, Asdodia, vastaan. Tähän aikaan Jesajan käsketään riisuutua ja kulkea alastomana ja avojaloin kolme vuotta. Näin hän kuvaa eloisasti sitä, miten turhaa on luottaa Egyptiin ja Etiopiaan, joiden asukkaat Assyria vie ”takapuolet paljaina” vangeiksi. – 20:4.

16. Minkä onnettomuuksien nähdään kohtaavan Babylonia, Edomia ja Jerusalemin riehakkaita asukkaita sekä Sidonia ja Tyrosta?

16 Tähystäjä näkee vartiotornistaan Babylonin ja sen jumalien kukistumisen, ja hän näkee vastoinkäymisiä Edomille. Jehova itse puhuttelee Jerusalemin riehakkaita asukkaita, jotka sanovat: ”Syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme.” ’Niin kuolettekin’, sanoo Jehova. (22:13, 14) Tarsiin-laivojenkin on paruttava ja Sidonin hävettävä, sillä Jehova on päättänyt tämän Tyrosta vastaan ”kohdellakseen halveksivasti kaikkia maan kunnioitettuja”. – 23:9, UM.

17. Mikä tuomio ja mikä ennallistus ennustetaan Juudalle?

17 Jehovan tuomio ja pelastus (24:1–27:13). Mutta katsohan nyt Juudaa! Jehova tyhjentää maan. Kansan ja papin, palvelijan ja isännän, ostajan ja myyjän – kaikkien on mentävä, sillä he ovat kiertäneet Jumalan lait ja rikkoneet ajan hämärään asti kestävän liiton. Aikanaan hän kuitenkin kiinnittää huomionsa vankeihin ja kokoaa heidät. Hän on linnoitus ja turva. Hän valmistaa vuorellaan pidot ja nielee kuoleman iäksi ja pyyhkii kyyneleet kaikilta kasvoilta. Silloin sanotaan: ”Tämä on meidän Jumalamme. – – Tämä on Jehova.” (25:9, UM) Juudassa on kaupunki, jonka muureina on pelastus. Niillä, jotka luottavat Jehovaan, on jatkuva rauha, ”sillä Jah Jehova on Kalliona aikojen hämärään asti”. Jumalaton kuitenkaan ”ei vain opi vanhurskautta”. (26:4, 10, UM) Jehova lyö vastustajansa, mutta ennallistaa Jaakobin.

18, 19. a) Mitkä vastakkaiset voi-huudot ja ilonaiheet julistetaan Efraimille ja Siionille? b) Missä asemassa Jehova on pelastava kansansa ja hallitseva sitä?

18 Jumalan närkästys ja siunaukset (28:1–35:10). Voi Efraimin juoppoja, joiden ”kauneuden koristuksen” täytyy kuihtua! Mutta Jehovasta tulee ”kuin koristuskruunu ja kauneuden seppele” kansansa jäännökselle. (28:1, 5, UM) Jerusalemin kerskurit turvaavat kuitenkin mieluummin valheeseen kuin Siionissa olevaan koeteltuun ja kallisarvoiseen peruskiveen. Tulvavirta huuhtoo heidät kaikki pois. Jerusalemin profeetat ovat unessa, ja Jumalan kirja on heille sinetöity. Huulet lähestyvät, mutta sydämet ovat kaukana. Tulee kuitenkin päivä, jona kuurot kuulevat kirjan sanat. Sokeat näkevät, ja nöyrät iloitsevat.

19 Voi niitä, jotka lähtevät Egyptiin etsimään turvaa! Tämä itsepäinen kansa haluaa siloisia näkyjä, silmänlumeita. Se hävitetään, mutta Jehova ennallistaa jäännöksen. Siihen kuuluvat näkevät suuren Opettajansa, ja he heittävät jumalankuvansa menemään sanoen niitä ”silkaksi saastaksi”! (30:22, UM) Jehova on Jerusalemin tosi Puolustaja. Kuningas tulee hallitsemaan vanhurskaudessa yhdessä ruhtinaidensa kanssa. Hän tuo rauhan, levollisuuden ja turvallisuuden ajan hämärään asti. Petollisuus saa rauhan sanansaattajat itkemään katkerasti, mutta omalle kansalleen Majesteetti, Jehova, on Tuomari, Lainantaja ja Kuningas, ja hän pelastaa sen. Yksikään maassa asuva ei silloin sano: ”Minä olen sairas.” – 33:24, UM.

20. Mikä närkästys on puhkeava kansakuntia vastaan, mutta mikä siunaus odottaa ennallistettua jäännöstä?

20 Jehovan närkästyksen täytyy puhjeta kansakuntia vastaan. Raadot löyhkäävät, ja vuoret liukenevat verestä. Edomin on tultava autioksi. Mutta Jehovan lunastetuille aavikkotasanko puhkeaa kukkaan, ja he näkevät ”Jehovan kunnian, meidän Jumalamme loiston”. (35:2, UM) Sokeat, kuurot ja mykät parannetaan, ja Pyhyyden tie avataan Jehovan lunastamille, kun nämä palaavat Siioniin iloiten.

21. Miten assyrialainen pilkkaa Jerusalemia?

21 Jehova kääntää Hiskian päivinä Assyrian takaisin (36:1–39:8). Onko Jesajan kehotus luottaa Jehovaan käytännöllinen? Kestääkö se kokeessa? Hiskian 14. hallitusvuonna Assyrian kuningas Sanherib pyyhkäisee viikatteen tavoin halki Palestiinan ja johdattaa osan joukoistaan Jerusalemia kohti yrittäen pelotella sitä. Hänen hepreaa puhuva edustajansa rabsake sinkoaa pilkkaavia kysymyksiä kaupungin muurilla oleville ihmisille: ’Mihin olette panneet luottamuksenne? Egyptiinkö? Muserrettuun ruokoon! Jehovaanko? Ei ole olemassa jumalaa, joka voi pelastaa Assyrian kuninkaan käsistä!’ (36:4, 6, 18, 20, UM) Kansa tottelee kuningasta eikä vastaa mitään.

22. Miten Jehova vastaa Hiskian rukoukseen, ja miten Hän täyttää Jesajan ennustuksen?

22 Hiskia rukoilee Jehovalta pelastusta Hänen nimensä takia, ja Jehova vastaa Jesajan kautta, että Hän panee koukkunsa assyrialaisen nenään ja johdattaa hänet takaisin samaa tietä, jota hän on tullutkin. Enkeli lyö 185000 assyrialaista kuoliaaksi, ja Sanherib kiiruhtaa takaisin kotiin, jossa hänen omat poikansa myöhemmin murhaavat hänet hänen pakanatemppelissään.

23. a) Mikä saa Hiskian sepittämään psalmin Jehovalle? b) Miten hän toimii varomattomasti, ja mitä Jesaja sen vuoksi ennustaa?

23 Hiskia tulee kuolemansairaaksi. Jehova panee kuitenkin ihmeen välityksellä auringon synnyttämän varjon perääntymään merkiksi siitä, että Hiskia parantuu, ja Hiskian elämään lisätään 15 vuotta. Kiitollisena hän sepittää kauniin ylistyspsalmin Jehovalle. Kun Babylonin kuningas ulkokultaisesti lähettää sanansaattajia esittämään Hiskialle onnentoivotukset tämän toipumisen johdosta, Hiskia näyttää heille varomattomasti kuninkaalliset aarteet. Jesaja ennustaa sen vuoksi, että kaikki Hiskian huoneessa oleva viedään jonakin päivänä Babyloniin.

24. a) Mitä lohduttavia uutisia Jehova julistaa? b) Voidaanko kansakuntien jumalien suuruutta verrata Jehovan suuruuteen, ja mitä hän vaatii todistamaan?

24 Jehova lohduttaa todistajiaan (40:1–44:28). Luvun 40 ensimmäinen sana ”lohduttakaa” kuvaa hyvin Jesajan kirjan loppuosaa. Ääni huutaa erämaassa: ”Raivatkaa Jehovan tie!” (40:1, 3, UM) Siionille on hyviä uutisia. Jehova paimentaa laumaansa ja kantaa karitsoita povellaan. Ylhäisistä taivaista hän katsoo alas maanpiiriä. Mihin hänen suuruuttaan voidaan verrata? Hän antaa täyden voiman ja dynaamista energiaa väsyneille ja uupuneille, jotka panevat toivonsa häneen. Hän julistaa kansakuntien valettujen kuvien olevan tuulta ja tyhjää. Hänen valittunsa tulee olemaan liittona kansoille ja kansakuntien valona sokeiden silmien avaamiseksi. Jehova sanoo Jaakobille: ”Minä sinua rakastan”, ja käskee auringonnousua, auringonlaskua, pohjoista ja etelää: ’Anna tänne! Tuo takaisin minun poikani ja minun tyttäreni.’ (43:4, 6) Oikeudenistunnossa hän haastaa kansakuntien jumalat tuomaan todistajia jumaluutensa vahvistamiseksi. Israelilaiset ovat Jehovan todistajia, hänen palvelijansa, joka todistaa, että hän on Jumala ja Vapauttaja. Jesurunille (’oikeamieliselle’, Israelille) hän lupaa henkensä ja saattaa sitten häpeään sellaisten kuvien valmistajat, jotka eivät näe mitään eivätkä tiedä mitään. Jehova on kansansa Lunastaja; Jerusalem asutetaan uudelleen ja sen temppeli rakennetaan jälleen.

25. Mitä ihmisten on tultava tietämään Babylonia ja sen vääriä jumalia kohtaavien Jehovan tuomioiden välityksellä?

25 Kosto Babylonille (45:1–48:22). Israelin takia Jehova määrää Kyyroksen kukistamaan Babylonin. Ihmiset pannaan tietämään, että Jehova yksin on Jumala, taivaiden, maan ja sen päällä asuvien ihmisten Luoja. Hän pilkkaa Babylonin jumalia Beeliä ja Neboa, sillä ainoastaan Hän voi kertoa lopun alusta asti. Babylonin neitsyttytär tulee istumaan tomussa, valtaistuimelta syöstynä ja alastomana, ja hänen lukuisat neuvonantajansa poltetaan kuin olkisilppu. Jehova sanoo ’rautaniskaisille ja vaskiotsaisille’ israelilaisille epäjumalanpalvojille, että he voisivat saada rauhan, vanhurskauden ja menestyksen, jos he kuuntelisivat häntä, mutta ”jumalattomilla ei ole rauhaa”. – 48:4, 22.

26. Miten Siionia tullaan lohduttamaan?

26 Siionia lohdutetaan (49:1–59:21). Antaessaan palvelijansa kansakuntien valoksi Jehova huutaa pimeydessä oleville: ”Tulkaa esiin!” (49:9) Siionia tullaan lohduttamaan, ja sen erämaasta tulee Eedenin, Jehovan puutarhan, kaltainen, ja se on tulvillaan riemua, iloa, kiitosta ja sävelmän ääntä. Jehova panee taivaat häviämään savuna, maan kulumaan loppuun kuin vaatteen ja sen asukkaat kuolemaan kuin mitättömät sääsket. Miksi siis pelätä kuolevaisten ihmisten solvauksia? Sen katkeran maljan, jonka Jerusalem on juonut, täytyy nyt siirtyä niille kansakunnille, jotka ovat tallanneet sitä.

27. Mikä hyvä uutinen julistetaan Siionille, ja mitä ennustetaan ’Jehovan palvelijasta’?

27 ’Herää, Siion, ja nouse tomusta!’ Näe sanansaattaja, joka rientää vuorten yli tuoden hyvää uutista ja huutaa Siionille: ”Sinun Jumalasi on tullut kuninkaaksi!” (52:1, 2, 7, UM) Lähtekää pois epäpuhtaasta paikasta ja pitäkää itsenne puhtaina, te Jehovan palveluksessa olevat. Profeetta kuvailee sitten ’Jehovan palvelijan’. (53:11) Hän on halveksittu, toisten karttama mies, joka kantoi tuskamme ja jota kuitenkin pidettiin Jumalan lyömänä. Hänet lävistettiin meidän rikkomustemme takia, mutta hän paransi meidät haavojensa kautta. Kuin teurastettavaksi vietävä lammas hän ei turvautunut väkivaltaan eikä puhunut petosta. Hän antoi sielunsa vikauhriksi kantaakseen monien erheet.

28. Miten Siionin tulevaa onnellisuutta kuvaillaan, ja mihin liittoon tuo onnellisuus liittyy?

28 Aviomiesomistajana Jehova käskee Siionin huutaa ilosta, koska se tulee hedelmälliseksi. Vaikka se on ollut ahdistettuna ja myrskyn raastamana, siitä tulee kaupunki, jonka perustukset ovat safiireista, muurin harjat rubiineista ja portit tulenhohtoisista kivistä. Sen pojat, jotka ovat Jehovan opettamia, nauttivat suuresta rauhasta, eikä mikään heitä vastaan tehty ase menesty. ”Kuulkaa, kaikki janoavaiset”, huutaa Jehova. Jos he tulevat, hän tekee heidän kanssaan ”liiton Daavidille ilmaistuista uskollisen rakkauden osoituksista” (UM); hän antaa johtajan ja käskijän todistajaksi kansallisille ryhmille. (55:1–4) Jumalan ajatukset ovat äärettömän paljon korkeammat kuin ihmisen ajatukset, ja hänen sanansa on menestyvä. Hänen lakinsa pitävät eunukit, ovatpa he mitä kansallisuutta tahansa, saavat paremman nimen kuin pojat ja tyttäret. Jehovan huonetta tullaan kutsumaan kaikkien kansojen rukoushuoneeksi.

29. Mitä Jehova sanoo epäjumalanpalvelijoille, mutta minkä vakuutuksen hän antaa kansalleen?

29 Korkeana ja Ylhäisenä, jonka nimi on pyhä, Jehova sanoo seksihulluille epäjumalanpalvelijoille, ettei hän kiistele Israelin kanssa loputtomiin. Hurskailla paastoillaan israelilaiset salailevat jumalattomuutta. Jehovan käsi ei ole liian lyhyt pelastamaan, eikä hänen korvansa kuuro kuulemaan, vaan ”teidän pahat tekonne erottavat teidät Jumalastanne”, sanoo Jesaja. (59:2) Siksi he toivovat saavansa valoa, mutta haparoivat pimeydessä. Jehovan uskollisen liittokansan yllä sen sijaan lepää hänen henkensä, mikä takaa sen, että hänen sanansa varmasti pysyy siihen kuuluvien suussa kaikkiin tuleviin sukupolviin asti.

30. Miten Jehova kaunistaa Siionin, ja millä uusilla nimillä tuota kaunistamista valaistaan?

30 Jehova kaunistaa Siionin (60:1–64:12). ”Nouse, nainen, säteile valoa, sillä – – Jehovan kirkkaus on loistanut.” Maan sen sijaan verhoaa sakea synkkyys. (60:1, 2, UM) Tuolloin Siion kohottaa silmänsä ja alkaa säteillä, ja sen sydän sykkii, kun se näkee kansakuntien rikkauksien tulevan luokseen aaltoilevan kamelijoukon selässä. Ne kerääntyvät sen luokse kuin lentävät kyyhkysparvet. Vierasmaalaiset rakentavat sen muurit, kuninkaat palvelevat sitä, eikä sen portteja suljeta koskaan. Sen Jumalasta on tuleva sen kaunistus, ja hän lisää nopeasti yhden tuhanneksi ja vähäisen väkeväksi kansaksi. Jumalan palvelija huudahtaa, että Jehovan henki on hänen päällään ja voitelee hänet kertomaan tätä hyvää uutista. Siion saa uuden nimen, ”Iloni on hän” (Hefsiba), ja sen maata kutsutaan nimellä ”Omistettu vaimona” (Beula). (62:4, UM, viitelaitos [engl.], alaviite) Sitten annetaan käsky pengertää valtatie takaisin Babylonista ja nostaa merkki Siioniin.

31. Kuka tulee Edomista, ja minkä rukouksen Jumalan kansa esittää?

31 Bosrasta Edomista tulee joku verenpunaisissa vaatteissa. Hän on suuttumuksessaan polkenut ihmisiä viinikaukalossa, niin että heistä on purskunut verta. Jehovan kansa tuntee selvästi epäpuhtaan tilansa ja esittää palavan rukouksen sanoen: ’Jehova, sinä olet meidän Isämme. Me olemme savi, ja sinä olet meidän Valajamme. Älä ole ylen määrin närkästynyt, Jehova. Me olemme kaikki sinun kansaasi.’ – 64:8, 9, UM.

32. Mistä Jehovan oma kansa voi riemuita – päinvastoin kuin ne, jotka hylkäävät Jehovan?

32 ”Uudet taivaat ja uusi maa”! (65:1–66:24). Ne, jotka ovat hylänneet Jehovan ja valinneet ”hyvän onnen” ja ”kohtalon” jumalat, näkevät nälkää ja kärsivät häpeää. (65:11, UM) Jumalan omat palvelijat iloitsevat runsaudessa. Katso, Jehova luo uudet taivaat ja uuden maan. Millainen ilo ja riemu vallitseekaan Jerusalemissa ja sen kansassa! Taloja rakennetaan ja viinitarhoja istutetaan, ja susi ja karitsa käyvät yhdessä laitumella. Mitään vahinkoa tai turmiota ei pääse tapahtumaan.

33. Mikä ilo, kunnia ja pysyvyys ennustetaan Jerusalemia rakastaville?

33 Koska taivaat ovat Jehovan valtaistuin ja maa on hänen jalkojensa alusta, niin minkä huoneen ihmiset voivat rakentaa hänelle? Kansakunnan on määrä syntyä yhtenä päivänä, ja kaikkia Jerusalemia rakastavia kehotetaan iloitsemaan, kun Jehova antaa sille rauhan niin kuin virran. Vihollisiaan vastaan hän tulee niin kuin tuli – myrskytuulen vaunuilla hän maksaa, vihastuksella ja tulen liekeillä, takaisin suuttumuksensa kaikkea tottelematonta lihaa vastaan. Sanansaattajat menevät kaikkien kansakuntien keskuuteen ja kaukaisiin saariin kertomaan hänen kunniastaan. Hänen uudet taivaansa ja maansa pysyvät. Samoin pysyvät ne, jotka palvelevat häntä, ja heidän jälkeläisensä. Vaihtoehtona tälle on ikuinen kuolema.

MIKSI HYÖDYLLINEN

34. Kerro joitakin eloisia kuvauksia, jotka lisäävät Jesajan sanoman voimaa.

34 Kaikista näkökulmista katsottuna Jesajan profeetallinen kirja on erittäin hyödyllinen lahja Jehova Jumalalta. Se säteilee Jumalan yleviä ajatuksia. (Jes. 55:8–11) Raamatun totuuksien julkiset puhujat voivat löytää Jesajan kirjasta lukemattomia eloisia kuvauksia, jotka selvittävät asiat yhtä tehokkaasti kuin Jeesuksen vertaukset. Jesaja osoittaa vaikuttavasti, miten tyhmä on sellainen mies, joka tekee samasta puusta sekä polttopuita että palvottavan epäjumalan. Hän saa meidät tuntemaan, miten epämukava olo on miehellä, jonka lepovuode on liian lyhyt ja jonka peite on liian kaita, ja hän saa meidät kuulemaan niiden torkkuvien profeettojen raskaan hengityksen, jotka ovat kuin mykkiä koiria, liian laiskoja haukkuakseen. Jos me Jesajan kehotuksen mukaisesti ’tutkimme Jehovan kirjaa ja luemme sitä ääneen’, voimme ymmärtää sen voimakkaan sanoman, joka Jesajalla on tätä aikaa varten. – 44:14–20; 28:20; 56:10–12; 34:16, UM.

35. Miten Jesajan kirja kohdistaa huomion Messiaan hallitsemaan valtakuntaan ja edelläkävijään, Johannes Kastajaan?

35 Profetia kohdistaa erityishuomion Messiaan hallitsemaan Jumalan valtakuntaan. Jehova itse on korkein Kuningas, ja hän pelastaa meidät. (33:22) Mutta entä Messias itse? Enkelin Marialle esittämä ilmoitus lapsesta, jonka piti syntyä, osoitti, että Jesajan 9:5, 6 [6, 7]:n oli määrä täyttyä tuon pojan saadessa Daavidin valtaistuimen; ”ja hän hallitsee kuninkaana Jaakobin huonetta ikuisesti, eikä hänen valtakunnallaan ole loppua”. (Luuk. 1:32, 33) Matteuksen 1:22, 23 osoittaa, että Jeesuksen syntyminen neitsyestä täytti Jesajan 7:14:n, ja ilmaisee hänet ”Immanueliksi”. Noin 30 vuotta myöhemmin Johannes Kastaja tuli saarnaten, että ”taivasten valtakunta on tullut lähelle”. Kaikki neljä evankeliuminkirjoittajaa lainaavat Jesajan 40:3:a osoittaakseen, että tämä Johannes oli se, joka ”huutaa erämaassa”. (Matt. 3:1–3; Mark. 1:2–4; Luuk. 3:3–6; Joh. 1:23) Jeesuksesta tuli kasteessaan Messias – Jehovan Voideltu, Iisain virpi eli juuri – joka hallitsisi kansakuntia. Niiden täytyy panna toivonsa häneen Jesajan 11:1, 10:n täyttymykseksi. – Room. 15:8, 12.

36. Mitkä lukuisien ennustusten täyttymykset ilmaisevat selvästi Messias-Kuninkaan henkilöllisyyden?

36 Katsokaamme, miten Jesaja edelleen ilmaisee Messias-Kuninkaan henkilöllisyyden. Jeesus luki valtuutuksensa Jesajan kirjakääröstä osoittaakseen olevansa Jehovan Voideltu ja ryhtyi sitten julistamaan ”Jumalan valtakunnan hyvää uutista, koska”, kuten hän sanoi, ”sitä varten minut on lähetetty”. (Luuk. 4:17–19, 43; Jes. 61:1, 2) Neljä evankeliumia ovat täynnä Jeesuksen maalliseen palvelukseen ja kuolintapaan liittyviä yksityiskohtia, jotka oli ennustettu Jesajan 53. luvussa. Vaikka juutalaiset kuulivatkin Valtakunnan hyvän uutisen ja näkivät Jeesuksen ihmetyöt, he eivät tajunneet niiden merkitystä epäuskoisen sydämensä takia, ja niin täyttyivät Jesajan 6:9, 10; 29:13 ja 53:1. (Matt. 13:14, 15; Joh. 12:38–40; Apt. 28:24–27; Room. 10:16; Matt. 15:7–9; Mark. 7:6, 7) Jeesus oli heille kompastuskivi, mutta hänestä tuli se peruskulmakivi, jonka Jehova laski Siioniin ja jolle Hän rakentaa hengellisen huoneensa Jesajan 8:14:n ja 28:16:n täyttymykseksi. – Luuk. 20:17; Room. 9:32, 33; 10:11; 1. Piet. 2:4–10.

37. Miten Jeesuksen apostolit lainasivat ja sovelsivat Jesajan kirjaa?

37 Jeesuksen Kristuksen apostolit käyttivät jatkuvasti paljon Jesajan profetiaa ja sovelsivat sitä palvelukseensa. Esimerkiksi osoittaessaan, että saarnaajia tarvitaan uskon rakentamiseksi, Paavali lainaa Jesajan sanoja: ”Kuinka miellyttävät ovat niiden jalat, jotka julistavat hyvää uutista hyvistä asioista!” (Room. 10:15; Jes. 52:7; ks. myös Room. 10:11, 16, 20, 21.) Pietarikin lainaa Jesajan kirjaa osoittaessaan hyvän uutisen pysyvyyden: ”Sillä ’kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen loisto on kuin ruohon kukinta; ruoho kuihtuu, ja kukka varisee, mutta Jehovan sana pysyy ikuisesti’. Tämä onkin se ’sana’, tämä mikä on julistettu teille hyvänä uutisena.” – 1. Piet. 1:24, 25; Jes. 40:6–8.

38. Mikä loistoisa Valtakunta-teema esitetään Jesajan kirjassa, teema jota toiset raamatunkirjoittajat käsittelevät myöhemmin?

38 Jesaja piirtää loistavan kuvan Valtakuntaa koskevasta tulevaisuudentoivosta! Katsohan sitä! Siihen sisältyvät ”uudet taivaat ja uusi maa”, joissa ”kuningas on hallitseva vanhurskaudessa” ja ruhtinaat oikeuden hyväksi. Mikä syy iloon ja riemuun se onkaan! (65:17, 18; 32:1, 2) Pietari ottaa jälleen esille Jesajan iloisen sanoman: ”Mutta hänen [Jumalan] lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus on asuva.” (2. Piet. 3:13) Tämä suurenmoinen Valtakunta-teema kohoaa täyteen loistoonsa Ilmestyksen loppuluvuissa. – Jes. 66:22, 23; 25:8; Ilm. 21:1–5.

39. Mihin suurenmoiseen toivoon Jesajan kirjassa viitataan?

39 Vaikka Jesajan kirja siis sisältääkin purevia tuomioita Jehovan vihollisille ja niille, jotka ulkokultaisesti tunnustautuvat hänen palvelijoikseen, siinä viitataan ylistävään sävyyn Messiaan valtakunnan suurenmoiseen toivoon, valtakunnan jonka välityksellä Jehovan suuri nimi pyhitetään. Siinä selitetään monia Jehovan valtakunnan ihmeellisiä totuuksia ja innostetaan sydäntämme odottamaan iloiten ’pelastusta, jonka hän tuo’. – Jes. 25:9; 40:28–31.

[Alaviitteet]

a Insight on the Scriptures, 1. osa, s. 1221–1223.

b Insight on the Scriptures, 1. osa, s. 957; 2. osa, s. 894, 895.

c Insight on the Scriptures, 2. osa, s. 324.

[Tutkistelukysymykset]