Raamatun 24. kirja: Jeremia

Kirjoittaja: Jeremia

Kirjoituspaikat: Juuda ja Egypti

Kirjoitus päättyi: 580 eaa.

Tapahtumien aika: 647–580 eaa.

1. Milloin ja keneltä Jeremia sai valtuutuksen tehtäväänsä?

 PROFEETTA Jeremia eli vaarallisina ja levottomina aikoina. Hän sai Jehovalta valtuutuksen tehtäväänsä vuonna 647 eaa., Jumalaa pelkäävän Juudan kuninkaan Joosian 13. hallitusvuonna. Jehovan huoneen korjaustöiden aikana löydettiin Jehovan lain kirja, ja sitä luettiin kuninkaalle. Hän työskenteli kovasti saadakseen kansan noudattamaan sitä, mutta parhaimmillaankin hän saattoi torjua epäjumalanpalvelukseen vajoamisen vain tilapäisesti. Joosian isoisä Manasse, joka oli hallinnut 55 vuotta, ja hänen isänsä Aamon, joka oli salamurhattu vain 2 vuotta kestäneen hallituskauden jälkeen, olivat kumpikin toimineet jumalattomasti. He olivat rohkaisseet kansaa epäpuhtaisiin orgioihin ja pöyristyttäviin epäjumalanpalvelusmenoihin, niin että se oli tottunut uhraamaan suitsutusta ”taivaan kuningattarelle” ja ihmisuhreja demonijumalille. Manasse oli täyttänyt Jerusalemin viattomalla verellä. – Jer. 1:2; 44:19; 2. Kun. 21:6, 16, 19–23; 23:26, 27.

2. Mikä oli Jeremian tehtävä, ja mitkä vaiheikkaat vuodet hänen profetoimisensa käsitti?

² Jeremian tehtävä ei ollut helppo. Hänen täytyi palvella Jehovan profeettana ja ennustaa Juudan ja Jerusalemin autioitus, Jehovan suurenmoisen temppelin polttaminen ja hänen kansansa vankeus – onnettomuuksia joiden tapahtumiseen oli lähes mahdoton uskoa! Hänen profetoimisensa Jerusalemissa täytyi jatkua 40 vuotta, pahojen kuninkaiden Jooahaan, Joojakimin, Joojakinin (Konjan) ja Sidkian hallituskausien ajan. (Jer. 1:2, 3) Ollessaan myöhemmin Egyptissä hänen täytyi profetoida siellä asuneiden juutalaisten pakolaisten epäjumalanpalveluksesta. Jeremian kirja valmistui vuonna 580 eaa. Se käsittää siten 67 vuoden vaiheikkaan ajanjakson. – 52:31.

3. a) Miten Jeremian kirjan kanonisuus ja oikeaperäisyys vahvistettiin heprealaisten aikoina? b) Mitä lisätodisteita siitä on Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa?

³ Hepreaksi profeetan ja hänen kirjansa nimi on Jir·mejahʹ tai Jir·mejaʹhu, joka merkitsee mahdollisesti ’Jehova korottaa’ tai ’Jehova päästää [kohdusta?]’. Kirja esiintyy kaikissa Raamatun heprealaisten kirjoitusten luetteloissa, ja sen kanonisuus tunnustetaan yleisesti. Joidenkin ennustusten dramaattinen täyttyminen Jeremian omana elinaikana vahvistaa täysin kirjan oikeaperäisyyden. Lisäksi Jeremiaan viitataan useita kertoja nimeltä Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa. (Matt. 2:17, 18; 16:14; 27:9) Jeesus oli tutkinut Jeremian kirjaa, mikä käy ilmi siitä, että hän temppeliä puhdistaessaan mainitsi Jeremian 7:11:n sanat yhdessä Jesajan 56:7:n sanojen kanssa. (Mark. 11:17; Luuk. 19:46) Jotkut jopa ajattelivat Jeesuksen olevan Jeremia hänen pelottomuutensa ja rohkeutensa takia. (Matt. 16:13, 14) Paavali viittaa uutta liittoa koskevaan Jeremian profetiaan (Jer. 31:31–34) Heprealaiskirjeen 8:8–12:ssa ja 10:16, 17:ssä. Hän lainaa Jeremian 9:24:ää sanoen: ”Joka kerskuu, kerskukoon Jehovassa.” (1. Kor. 1:31) Ilmestyksen 18:21:ssä on vielä voimakkaampi sovellutus kuvauksesta, jonka Jeremia esittää (Jer. 51:63, 64) Babylonin kukistumisesta.

4. Miten arkeologia tukee Jeremian kirjan kertomuksen luotettavuutta?

⁴ Myös arkeologiset löydöt tukevat Jeremian kirjan kertomuksen luotettavuutta. Esimerkiksi eräässä babylonilaisessa aikakirjassa kerrotaan Nebukadnessarin (Nebukadressarin) vallanneen Jerusalemin vuonna 617 eaa., jolloin hän vangitsi kuninkaan (Joojakinin) ja nimitti hallitsijaksi itse valitsemansa henkilön (Sidkian). – 24:1; 29:1, 2; 37:1. a

5. a) Mitä tiedetään Jeremiasta itsestään? b) Mitä voidaan sanoa hänen kirjoitustyylistään?

⁵ Jeremiasta esitetään täydellisempi elämäkerta kuin kenestäkään muusta muinaisesta profeetasta Moosesta lukuun ottamatta. Jeremia ilmaisee paljon itsestään, tunteistaan ja tuntemuksistaan, joista kuvastuu hänen urhea pelottomuutensa ja rohkeutensa yhdessä nöyryyden ja hellyyden ominaisuuksien kanssa. Hän oli paitsi profeetta, myös pappi, Raamatun kirjoitusten kokooja ja täsmällinen historioitsija. Syntyperältään hän oli pappi Hilkian poika; Hilkia oli kotoisin Anatotista, Jerusalemin pohjoispuolella ”Benjaminin maassa” sijainneesta pappiskaupungista. (1:1) Jeremian kirjoitustyyli on selvää, suoraa ja helppotajuista. Kuvauksia ja kuvakieltä käytetään  runsaasti, ja kirjassa on sekä suorasanaista tekstiä että runoutta.

JEREMIAN KIRJAN SISÄLTÖ

6. Miten profetian aineisto on järjestetty?

⁶ Aineistoa ei ole esitetty aikajärjestyksessä vaan aiheiden mukaan. Sen vuoksi aika ja olosuhteet vaihtuvat kertomuksessa usein. Lopuksi, luvussa 52, kuvaillaan Jerusalemin ja Juudan autioitusta vaikuttavan yksityiskohtaisesti. Se osoittaa suuren osan ennustuksesta täyttyneen ja tarjoaa myös taustan seuraavalle kirjalle, Valituslauluille.

7. Miten Jeremiasta tuli profeetta, ja miten Jehova rauhoittaa häntä?

⁷ Jehova valtuuttaa Jeremian (1:1–19). Valtuutetaanko Jeremia tehtäväänsä siksi, että hän halusi olla profeetta, tai siksi, että hän oli pappisperheestä? Jehova itse selittää: ”Jo ennenkuin minä valmistin sinut äidin kohdussa, minä sinut tunsin, ja ennenkuin sinä äidistä synnyit, minä sinut pyhitin; minä asetin sinut kansojen profeetaksi.” Se on Jehovalta saatu tehtävä. Haluaako Jeremia ottaa sen vastaan? Nöyränä hän esittää puolustelun: ”Olen vain poikanen.” (UM) Jehova rauhoittaa häntä: ”Katso, minä panen sanani sinun suuhusi. Katso, minä asetan sinut tänä päivänä yli kansojen ja valtakuntain, repimään maasta ja hajottamaan, hävittämään ja kukistamaan, rakentamaan ja istuttamaan.” Jeremia ei saa pelätä. ”He sotivat sinua vastaan, mutta eivät voita sinua, sillä minä olen sinun kanssasi, sanoo Herra, ja pelastan sinut.” – 1:5, 6, 9, 10, 19.

8. a) Missä Jerusalem on ollut uskoton? b) Miten Jehova tuo onnettomuuden?

⁸ Jerusalem, uskoton vaimo (2:1–6:30). Minkä sanoman Jeremialle tullut Jehovan sana sisältää? Jerusalem on unohtanut ensi rakkautensa. Se on jättänyt Jehovan, elävien vesien Lähteen, ja harjoittanut haureutta vieraiden jumalien kanssa. Se on muuttunut valikoidusta punaviiniköynnöksestä ”vieraan viiniköynnöksen turmeltuneiksi versoiksi”. (2:21, UM) Sen liepeet ovat tahriintuneet köyhien, viattomien ihmisten sielujen verestä. Haureellinen Israelkin on osoittautunut vanhurskaammaksi kuin Juuda. Jumala kehottaa näitä luopiolapsia palaamaan, koska hän on heidän aviomiesomistajansa. He ovat kuitenkin olleet kuin petollinen vaimo. He voivat palata, jos he poistavat iljetyksensä ja ympärileikkaavat sydämensä. ”Nostakaa merkki Siionia kohti”, sillä Jehova tuo onnettomuuden pohjoisesta. (4:6, UM) Romahdus romahduksen perään! Jehovan teloittaja tulee kuin leijona tiheiköstään, kuin polttava tuuli erämaan halki, vaunuilla jotka ovat kuin myrskytuuli.

9. a) Mikä sana Jeremialla on itsepäiselle Jerusalemille? b) Mitä hyötyä on heidän rauhanhuudoistaan?

⁹ Kiertele Jerusalemia. Mitä näet? Vain rikkomuksia ja uskottomuutta! Ihmiset ovat kieltäneet Jehovan, ja hänen Jeremian suussa olevan sanansa on tultava tuleksi, joka kuluttaa heidät kuin halot. Samoin kuin he ovat jättäneet Jehovan palvellakseen vierasta jumalaa, niin hän panee heidät palvelemaan muukalaisia vieraassa maassa. Nuo itsepäiset! Heillä on silmät, mutta he eivät näe, ja korvat, mutta he eivät kuule. Miten kauhistuttavaa! Profeetat ja papit ennustavat todellisuudessa valhetta, ”ja sitä minun kansani rakastaa”, sanoo Jehova. (5:31) Onnettomuus lähestyy pohjoisesta, mutta silti ”kaikki, niin pienet kuin suuretkin, pyytävät väärää voittoa”. He sanovat: ”’Rauha, rauha!’ vaikka ei rauhaa ole.” (6:13, 14) Ryöstäjä tulee kuitenkin äkkiarvaamatta. Jehova on tehnyt Jeremiasta metallinkoettelijan heidän keskuuteensa, mutta ei ole muuta kuin kuonaa ja hylkyhopeaa. He ovat kokonaan pahoja.

10. Miksi Jerusalemin täytyy kokea sama kohtalo kuin Silon ja Efraimin?

¹⁰ Varoitus siitä, ettei temppeli ole suoja (7:1–10:25). Jehovan sana tulee Jeremialle, ja hänen on esitettävä julistus temppelin portissa. Kuuntele, kun hän huutaa sisään tuleville: ’Te kerskutte Jehovan temppelistä, mutta mitä te teette? Sorratte isättömiä ja leskiä, vuodatatte viatonta verta, kuljette muiden jumalien jäljessä, varastatte, murhaatte, teette aviorikoksia, vannotte väärin ja uhraatte Baalille! Ulkokullatut! Te olette tehneet Jehovan huoneen ”rosvojen luolaksi”. Muistakaa, mitä Jehova teki Silolle. Hän tekee samoin sinun huoneellesi, Juuda, ja hän heittää sinut pois, niin kuin hän heitti pohjoisessa sijaitsevan Efraimin (Israelin).’ – Jer. 7:4–11, UM; 1. Sam. 2:12–14; 3:11–14; 4:12–22.

11. Miksi Juudan puolesta ei pidä enää rukoilla?

¹¹ Juudan puolesta ei pidä enää rukoilla. Kansahan jopa valmistaa kakkuja uhratakseen ”taivaan kuningattarelle”! Tosiaan ”tämä on se kansakunta, jonka väki ei ole totellut Jehovan, Jumalansa, ääntä eikä ole ottanut kuria vastaan. Uskollisuus on kadonnut.” (Jer. 7:18, 28, UM) Juuda on asettanut iljetyksiä Jehovan huoneeseen ja polttanut poikiaan ja tyttäriään Tofetin uhrikukkuloilla Hinnomin laaksossa. Katso, sitä tullaan sanomaan ”Murhalaaksoksi”, ja heidän ruumiinsa tulevat lintujen ja maaeläinten ruoaksi. (7:32) Ilon ja riemun on lakattava Juudasta ja Jerusalemista.

12. Mikä tulee rauhan sijasta kohtaamaan Juudaa ja sen valitsemia jumalia?

¹² He toivoivat rauhaa ja parannusta, mutta katso, kauhu! Heidän itsepäisyytensä johtaa hajottamiseen, perinpohjaiseen hävitykseen ja valitukseen. ’Jehova on elävä Jumala ja Kuningas ajan hämärään asti.’ Niissä jumalissa, jotka eivät tehneet taivaita eivätkä maata, ei ole henkeä. Ne ovat turhuutta ja pilkantekoa, ja ne tuhoutuvat. (10:10–15, UM) Jehova linkoaa pois maan asukkaat. Kuuntele! Suuri pauhina pohjoisen maasta,  jonka on määrä autioittaa Juudan kaupungit. Profeetta tunnustaa: ’Ihmisen vallassa ei ole ohjata vaellustaan’, ja hän rukoilee oikaisua, jotta häntä ei tehtäisi olemattomaksi. – 10:23.

13. Miksi Jeremiaa kielletään rukoilemasta Juudan puolesta, ja miten Jehova vahvistaa Jeremiaa vaaran hetkellä?

¹³ Liiton rikkojat kirotaan (11:1–12:17). Juuda ei ole totellut Jehovan kanssa tekemänsä liiton sanoja. Kansan on turha huutaa apua. Jeremia ei saa rukoilla Juudan puolesta, sillä Jehova ”on pannut tulen loimuamaan” tätä aikoinaan rehevää oliivipuuta vastaan. (11:16, UM) Kun muut Anatotissa asuvat Jeremian omaan kansaan kuuluvat tekevät salaliiton tuhotakseen hänet, profeetta kääntyy Jehovan puoleen saadakseen voimaa ja apua. Jehova lupaa koston Anatotille. Jeremia kysyy: ”Miksi jumalattomain tie menestyy?” Jehova vakuuttaa hänelle: ’Minä tempaan pois ja hukutan tottelemattoman kansan.’ – 12:1, 17.

14. a) Millä kuvauksilla Jehova osoittaa, että Jerusalem on parantumaton ja että siitä lausuttu tuomio on peruuttamaton? b) Mitä Jeremialle tapahtuu, kun hän syö Jehovan sanat?

¹⁴ Jerusalem on parantumaton ja tuomittu (13:1–15:21). Jeremia selostaa, miten Jehova käski hänen panna pellavavyön lanteilleen ja kätkeä sen sitten Eufratin varrella olevan kallion halkeamaan. Kun Jeremia tuli kaivamaan sitä esiin, se oli turmeltunut. Se ei ”kelvannut mihinkään”. Näin Jehova valaisi päätöstään tuottaa turmio ”Juudan ja Jerusalemin suurelle ylpeydelle”. (13:7, 9) Hän iskee ne juopuneina yhteen kuin viinillä täytetyt suuret ruukut. ”Voiko kuusilainen muuttaa ihonsa tai leopardi pilkkunsa?” (13:23, UM) Jerusalemkin on samalla tavoin parantumaton. Jeremia ei saa rukoilla näiden ihmisten puolesta. Vaikka Mooses ja Samuel tulisivat Jehovan eteen puhumaan heidän puolestaan, hän ei kuuntelisi, sillä hän on päättänyt vihkiä Jerusalemin tuhon omaksi. Jehova vahvistaa Jeremiaa kohtaamaan häpäisijänsä. Jeremia löytää Jehovan sanat ja syö ne, mistä seuraa ’riemu ja sydämen ilo’. (15:16) Nyt ei ole joutavan leikinlaskun aika, vaan aika luottaa Jehovaan, joka on luvannut tehdä Jeremian vahvaksi kuparimuuriksi kansaa vastaan.

15. a) Miten vakavaa aikaa eletään, ja millä käskyllä Jehova korostaa tätä? b) Miten ihmiset tulevat tietämään Jehovan nimen, ja miksi heidän syntinsä ei petä häntä?

¹⁵ Jehova lähettää kalastajia ja metsästäjiä (16:1–17:27). Uhkaavan autioituksen vuoksi Jehova käskee Jeremiaa: ”Älä ota itsellesi vaimoa, älköönkä sinulle tulko poikia ja tyttäriä tässä paikassa.” (16:2) Ei ole aika surra eikä juhlia kansan kanssa, sillä Jehova on sinkoamaisillaan sen pois maasta. Sitten Jehova lupaa myös lähettää ’kalastajia kalastamaan heitä ja metsästäjiä metsästämään heitä’, ja kun hän tekee kaiken tämän, ’heidän täytyy tulla tietämään, että hänen nimensä on Jehova’. (16:16, 21, UM) Juudan synti on kaiverrettu ihmisten sydämeen rautapiirtimellä, timanttikärjellä. ”Sydän on kaikkea muuta petollisempi ja on toivoton”, mutta Jehova voi tutkia sydämen. Kukaan ei voi pettää häntä. Luopiot ”ovat hylänneet elävän veden lähteen, Jehovan”. (17:9, 13, UM) Jos Juuda ei pyhitä sapattipäivää, Jehova kuluttaa sen portit ja tornit tulella.

16. Mitä Jehova valaisee savenvalajalla ja tämän saviastioilla?

¹⁶ Savenvalaja ja savi (18:1–19:15). Jehova käskee Jeremian mennä savenvalajan taloon. Siellä hän näkee, miten savenvalaja ottaa pilalle menneen saviastian ja tekee siitä toisen, mieleisensä astian. Sitten Jehova julistaa olevansa Israelin huoneen Savenvalaja, jolla on valta hajottaa tai rakentaa. Seuraavaksi hän käskee Jeremian viedä savenvalajan ruukun Hinnomin laaksoon ja julistaa siellä onnettomuuden Jehovalta, koska kansa on täyttänyt paikan viattomalla verellä polttamalla poikiaan tulessa kokonaispolttouhreina Baalille. Jeremian täytyy sitten murskata ruukku sen vertauskuvaksi, että Jehova murskaa Jerusalemin ja Juudan kansan.

17. Mikä kova kokemus Jeremialla on, mutta vaientaako se hänet?

¹⁷ Vaino ei saa lopettamaan työtä (20:1–18). Jeremian rohkean saarnaamisen ärsyttämänä temppelin valvoja Pashur panee Jeremian jalkapuuhun yöksi. Vapauduttuaan Jeremia ennustaa Pashurin joutuvan vankeuteen ja kuolevan Babylonissa. Murheissaan häneen kohdistetusta pilkasta ja häväistyksestä Jeremia harkitsee työnsä lopettamista. Hän ei voi kuitenkaan pysyä vaiti. Jehovan sana ’osoittautuu hänen sydämessään kuin polttavaksi tuleksi, joka oli suljettu hänen luihinsa’, niin että hänen on pakko puhua. Vaikka hän kiroaakin syntymäpäivänsä, hän huutaa: ”Laulakaa Jehovalle! Ylistäkää Jehovaa! Sillä hän on vapauttanut köyhän sielun pahantekijöiden kädestä.” – 20:9, 13, UM.

18. Mitä Jeremia ilmoittaa Sidkialle?

¹⁸ Jehovan närkästys hallitsijoita kohtaan (21:1–22:30). Vastaukseksi Sidkian esittämään tiedusteluun Jeremia ilmoittaa hänelle Jehovan vihastuksesta kaupunkia vastaan: Babylonin kuningas piirittää sen, ja se hävitetään rutolla, miekalla, nälällä ja tulella. Sallum (Jooahas) kuolee pakkosiirtolaisuudessa, Joojakim haudataan kuin aasi, ja hänen poikansa Konja (Joojakin) singotaan pois Juudasta kuolemaan Babylonissa.

19. Mitä Jeremia ennustaa ”vanhurskaasta vesasta”, ja mitä kuvataan kahdella viikunakorilla?

¹⁹ Toivo ”vanhurskaassa vesassa” (23:1–24:10). Jehova lupaa tosi paimenia väärien paimenten tilalle ja ”vanhurskaan vesan” Daavidin suvusta, kuninkaan ”joka on hallitseva ja toimiva ymmärtäväisesti ja toteuttava oikeutta ja vanhurskautta  maassa”. Mikä hänen nimensä on? ”Jehova on vanhurskautemme.” Hän kokoaa hajallaan olevan jäännöksen. (23:5, 6, UM) Jos profeetat olisivat seisoneet Jehovan lähipiirissä, he olisivat saaneet kansan kuulemaan ja kääntymään pahalta tieltään. Jehova sanoo, että sen sijaan he ”eksyttävät minun kansaani valheillansa”. (23:22, 32) ”Katso, kaksi viikunakoria.” Jeremia käyttää hyviä ja huonoja viikunoita kuvaamaan uskollista jäännöstä, joka palaa maahansa Jumalan suosiossa, ja toista luokkaa, joka kohtaa onnettoman loppunsa. – 24:1, 5, 8–10.

20. Miten Jehova käyttää Babylonia palvelijanaan, mutta mikä tulee puolestaan olemaan sen kohtalo?

²⁰ Jehovan riita-asia kansakuntien kanssa (25:1–38). Tämä luku on yhteenveto tuomioista, jotka esitetään yksityiskohtaisemmin luvuissa 45–49. Jehova julistaa näillä kolmella rinnakkaisennustuksella onnettomuuden kaikille maan kansakunnille. Ensin Nebukadressar ilmaistaan Jehovan palvelijaksi, joka hävittää Juudan ja sen ympärillä olevat kansakunnat, ”ja näiden kansakuntien on palveltava Babylonin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta”. Sitten koittaa Babylonin vuoro, ja se tulee ”autioksi ajan hämärään asti”. – 25:1–14, UM.

21. Keiden täytyy juoda Jehovan vihan maljasta? Millaisin seurauksin?

²¹ Toinen ennustus on näky Jehovan ”vihan viinin maljasta”. Jeremian täytyy viedä tämä malja kansakunnille, ja ne ”juovat ja horjuvat ja tulevat mielettömiksi” Jehovan niille aiheuttaman tuhon takia. Ensin Jerusalemiin ja Juudaan! Sitten Egyptiin, takaisin Filisteaan, toiselle puolelle Edomiin, ylös Tyrokseen, läheisiin ja kaukaisiin maihin, ”ja kaikkiin maan valtakuntiin, mitä maan päällä on. Ja heidän jälkeensä on Seesakin kuningas juova.” Ne ’juovat, oksentavat ja kaatuvat’. Ketään ei säästetä. – 25:15–29.

22. Missä suuressa onnettomuudessa Jehovan suuttumuksen hehku ilmenee?

²² Kolmannessa ennustuksessa Jeremian teksti kohoaa suurenmoisiin runollisiin korkeuksiin. ”Jehova itse tulee ärjymään korkeudesta – – kaikkia maan asukkaita vastaan.” Pauhu, onnettomuus, suuri myrsky! ”Ja Jehovan surmaamia on sinä päivänä oleva maan äärestä maan ääreen.” Ei valitusta, ei hautajaisia. He ovat kuin lantaa maan päällä. Väärät paimenet surmataan yhdessä heidän laumojensa majesteettisten kanssa. He eivät pääse pakoon. Kuuntele heidän parkuaan! Jehova itse ’riistää heidän laitumensa suuttumuksensa hehkun takia’. – 25:30–38, UM.

23. a) Mikä salaliitto muodostetaan Jeremiaa vastaan, mikä on hänen puolustuksensa, ja mihin ennakkotapauksiin viitataan, kun hänet julistetaan syyttömäksi? b) Miten Jeremia näyttelee tulevan Babylonin-orjuuden, ja mikä Hananjaa koskeva ennustus toteutuu?

²³ Jeremia osoitetaan syyttömäksi (26:1–28:17). Hallitsijat ja kansa tekevät salaliiton surmatakseen Jeremian. Jeremia puolustautuu. Hän on puhunut Jehovan sanaa. Jos he tappavat hänet, he tappavat viattoman miehen. Tuomio: syytön. Vanhimmat ottavat esille profeettojen Miikan ja Uurian ennakkotapaukset käsitellessään Jeremian asiaa. Seuraavaksi Jehova käskee Jeremian tehdä siteitä ja ikeitä, panna ne niskaansa ja lähettää ne sitten ympärillä oleville kansakunnille vertauskuviksi siitä, että niiden on palveltava Babylonin kuningasta kolmen hallitsijasukupolven ajan. Hananja, yksi vääristä profeetoista, vastustaa Jeremiaa. Hän julistaa, että Babylonin ies murskataan kahdessa vuodessa, ja kuvaa sitä murskaamalla puisen ikeen. Jehova vahvistaa ennustuksensa panemalla Jeremian tekemään rautaisia ikeitä ja ennustamaan, että Hananjan on kuoltava tuona vuonna. Hananja kuolee.

24. a) Minkä sanoman Jeremia lähettää Babylonissa oleville pakkosiirtolaisille? b) Keiden kanssa Jehova solmii uuden liiton, ja miten se osoittautuu suurenmoisemmaksi kuin aikaisempi liitto?

²⁴ Lohdutusta Babylonissa oleville pakkosiirtolaisille (29:1–31:40). Jeremia kirjoittaa Jekonjan (Joojakinin) mukana Babyloniin viedyille pakkosiirtolaisille: asettukaa sinne, sillä tulee 70 vuotta kestävä pakkosiirtolaisuuskausi, ennen kuin Jehova tuo teidät takaisin. Jehova käskee Jeremian kirjoittaa heidän paluustaan kirjaan: Jehova murskaa heidän ikeensä, ja ”he palvelevat varmasti Jehovaa, Jumalaansa, ja kuningastaan Daavidia, jonka minä [Jehova] herätän heille”. (30:9, UM) Raakelin on pidätettävä äänensä itkemästä, sillä hänen poikansa kyllä ”palajavat vihollisen maasta”. (31:16) Ja sitten tulee rauhoittava julistus Jehovalta! Hän tekee Juudan ja Israelin huoneiden kanssa uuden liiton, joka on paljon suurenmoisempi kuin se liitto, jonka he ovat rikkoneet. Jehova kirjoittaa lakinsa syvälle heidän sisimpäänsä, heidän sydämeensä. ”Ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.” Pienimmästä suurimpaan kaikki tuntevat Jehovan, ja hän antaa anteeksi heidän erheensä. (31:31–34) Heidän kaupunkinsa rakennetaan uudelleen Jehovalle pyhäksi.

25. Miten Israelin paluun varmuutta korostetaan, ja mitä uutisia Jehovan sana tuo?

²⁵ Jehovan liitto Daavidin kanssa on varma (32:1–34:22). Nebukadressarin piirittäessä Jerusalemin lopullisesti Jeremia on pidätettynä. Tunnusmerkiksi siitä, että Jehova varmasti tuo Israelin takaisin, Jeremia kuitenkin ostaa pellon Anatotista ja panee kauppakirjat talteen saviastiaan. Jehovan sana tuo nyt hyviä uutisia: Juuda ja Jerusalem tulevat iloitsemaan jälleen, ja Jehova täyttää Daavidin kanssa tekemänsä liiton. Mutta sinua, Sidkia, varoitetaan siitä, että Babylonin kuningas polttaa tämän kaupungin tulella ja sinä menet vankina Babyloniin. Voi niitä orjanomistajia, jotka suostuivat vapauttamaan orjansa mutta jotka ovat rikkoneet liittonsa!

26. Minkä lupauksen Jehova antaa reekabilaisille ja miksi?

 ²⁶ Jehovan lupaus Reekabille (35:1–19). Kuningas Joojakimin päivinä Jehova lähettää Jeremian reekabilaisten luokse. Nämä pakenivat Jerusalemiin babylonilaisten tullessa ensimmäisen kerran maahan. Jeremia tarjoaa heille viiniä juotavaksi. He kieltäytyvät siitä esi-isänsä Joonadabin yli 250 vuotta aikaisemmin antaman käskyn vuoksi. Tosiaan silmäänpistävä vastakohta Juudan uskottomalle menettelylle! Jehova lupaa heille: ”Joonadabin, Reekabin pojan, suvussa on aina oleva mies, joka seisoo minun kasvojeni edessä.” – 35:19.

27. Minkä vuoksi Jeremian ennustukset on kirjoitettava uudelleen?

²⁷ Jeremia kirjoittaa kirjan uudelleen (36:1–32). Jehova käskee Jeremian kirjoittaa muistiin kaikkien hänen siihen mennessä esittämiensä ennustusten sanat. Jeremia sanelee ne Baarukille, joka lukee ne sitten ääneen Jehovan huoneessa paastopäivänä. Kuningas Joojakim lähettää hakemaan käärön, ja aina kuultuaan yhden osuuden siitä hän repii sen vihaisena irti ja heittää sen tuleen. Hän käskee pidättää Jeremian ja Baarukin, mutta Jehova kätkee heidät ja käskee Jeremian kirjoittaa toisen samanlaisen käärön.

28. a) Mitä hellittämättömiä ennustuksia Jeremia esittää? b) Miten Ebed-Melekin menettely on ruhtinaiden menettelyn vastakohta?

²⁸ Jerusalemin viimeiset päivät (37:1–39:18). Kertomuksessa palataan Sidkian hallituskauteen. Kuningas pyytää Jeremiaa rukoilemaan Jehovaa Juudan puolesta. Profeetta kieltäytyy sanoen, että Jerusalemin tuomio on varma. Jeremia yrittää mennä Anatotiin, mutta hänet otetaan kiinni karkurina, häntä lyödään ja hänet vangitaan moniksi päiviksi. Sitten Sidkia lähettää hakemaan hänet. Onko Jehovalta sanaa? Totisesti on! ”Sinut annetaan Baabelin kuninkaan käsiin.” (37:17) Suuttuneina Jeremian hellittämättömistä tuomioennustuksista ruhtinaat heittävät hänet liejuiseen vesisäiliöön. Etiopialainen Ebed-Melek, kuninkaan talossa oleva eunukki, puhuu ystävällisesti Jeremian puolesta, niin että hänet pelastetaan hitaasta kuolemasta, mutta hän joutuu jäämään pidätettynä vartioston esipihaan. Sidkia kutsuu jälleen Jeremian eteensä, mutta hänelle sanotaan vain: ’Antaudu Babylonin kuninkaalle tai edessäsi on vankeus ja Jerusalemin tuho!’ – 38:17, 18.

29. Mikä onnettomuus kohtaa sitten Jerusalemia, mutta miten Jeremian ja Ebed-Melekin käy?

²⁹ Jerusalemin piiritys kestää puolitoista vuotta, ja Sidkian 11. vuonna kaupunkiin sitten murtaudutaan. Kuningas pakenee armeijansa kanssa, mutta hänet tavoitetaan. Hänen poikansa ja jalosukuiset surmataan hänen silmiensä edessä, ja hänet sokaistaan ja viedään kahleissa Babyloniin. Kaupunki poltetaan ja hävitetään raunioiksi, ja joitakuita köyhiä lukuun ottamatta kaikki viedään pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin. Nebukadressarin määräyksestä Jeremia vapautetaan esipihasta. Ennen vapautumistaan hän kertoo Ebed-Melekille Jehovan luvanneen pelastaa hänet, ’koska hän luotti Jehovaan’. – 39:18, UM.

30. Miten jäljelle jääneet ihmiset jättävät Jeremian neuvon noudattamatta, ja minkä tuomiopäätöksen Jeremia ilmoittaa Egyptissä?

³⁰ Lopputapahtumat Mispassa ja Egyptissä (40:1–44:30). Jeremia jää Mispaan Gedaljan kanssa, josta babylonilaiset tekevät jäljelle jääneiden ihmisten käskynhaltijan. Kahden kuukauden kuluttua Gedalja murhataan. Ihmiset kysyvät Jeremialta neuvoa, ja hän välittää heille Jumalan sanan: ’Jehova ei repäise teitä juurineen irti tästä maasta. Älkää pelätkö Babylonin kuningasta. Jos kuitenkin menette Egyptiin, te kuolette!’ He menevät Egyptiin ja vievät Jeremian ja Baarukin mukanaan. Tahpanheessa Egyptissä Jeremia ilmoittaa Jehovan tuomiopäätöksen: Babylonin kuningas asettaa valtaistuimensa Egyptiin. Israelin on hyödytöntä palvoa Egyptin jumalia ja uhrata jälleen ”taivaan kuningattarelle”. Ovatko he unohtaneet, miten Jehova autioitti Jerusalemin sen epäjumalanpalveluksen takia? Jehova tuottaa heille onnettomuuden Egyptin maassa, eivätkä he palaa Juudaan. Tunnusmerkiksi Jehova antaa itsensä farao Hofran tämän vihollisten käsiin.

31. Mitä Baarukille vakuutetaan?

³¹ Baarukin osa (45:1–5). Baaruk on huolestunut kuullessaan Jeremian toistuvat tuomioennustukset. Hänen käsketään ajatella ensisijaisesti Jehovan rakentamis- ja repimistyötä ja olla ’tavoittelematta suuria’ itselleen. (45:5, UM) Hänet pelastetaan kaikkien näiden onnettomuuksien läpi.

32. Keitä vastaan ”Jehovan miekka” tulee?

³² Jehovan miekka kansakuntia vastaan (46:1–49:39). Jeremia kertoo, miten Babylon voittaa Egyptin Karkemiissa ja muualla. Vaikka kansakunnat hävitetäänkin perin pohjin, Jaakob pysyy, mutta ei jää rankaisematta. ”Jehovan miekka” tulee filistealaisia vastaan, ylpeää Moabia ja kerskuvaa Ammonia vastaan sekä Edomia ja Damaskosta, Kedaria ja Hasoria vastaan. (47:6, UM) Elamin jousi murskataan.

33. a) Mitä tapahtuu kultaiselle maljalle, Babylonille? b) Miten Jumalan kansan täytyy sen vuoksi toimia?

³³ Jehovan miekka Babylonia vastaan (50:1–51:64). Jehova puhuu Babylonista: Kertokaa se kansakuntien keskuudessa. Älkää salatko mitään. Babylon on valloitettu ja sen jumalat häpäisty. Paetkaa siitä. Tämä pajavasara, joka on murskannut kaiken maan kansakuntia, on itse särjetty. ”Sinä ylpeä”, vangitun Israelin ja Juudan sortaja, tiedä, että armeijoiden Jehova on niiden Lunastaja. Babylonista tulee ulvovien eläinten oleskelupaikka. ”Niinkuin oli silloin, kun Jumala hävitti Sodoman ja Gomorran – –, niin ei sielläkään ole  kenkään asuva.” (50:31, 40) Babylon on ollut kultainen malja Jehovan kädessä kansakuntien juovuttamiseksi, mutta äkkiä se on kaatunut, niin että se on murtunut. Parkukaa sen vuoksi. Jehova on herättänyt meedialaisten kuninkaiden hengen saattaakseen sen turmioon. Babylonin väkevät miehet ovat lakanneet taistelemasta. Heistä on tullut naisten kaltaisia. Babylonin tytär tallataan maahan kovaksi kuin puimatanner. ”Heidän on nukuttava ajan hämärään asti kestävään uneen, josta he eivät herää.” Meri on noussut ja peittänyt Babylonin aaltojen paljoudella. ”Lähde pois sen keskeltä, kansani, ja avatkoon itse kukin sielulleen pääsyn turvaan Jehovan suuttumuksen hehkulta.” (51:39, 45, UM) Kuuntele valitushuutoa, suurta ryskettä Babylonista! Babylonin sota-aseet on lyötävä pirstaleiksi, sillä Jehova on vastapalkkion Jumala. Hän maksaa varmasti takaisin.

34. Mikä tunnusmerkki valaisee Babylonin kukistumista?

³⁴ Jeremia käskee Serajaa: ’Mene Babyloniin ja lue ääneen nämä profetian sanat Babylonia vastaan. Sido sitten kirjaan kivi ja heitä se keskelle Eufratia. Ja sano: ”Näin uppoaa Babylon, eikä koskaan enää nouse sen onnettomuuden takia, jonka minä tuotan sille.”’ – 51:61–64, UM.

35. Mikä selostus esitetään seuraavaksi?

³⁵ Selostus Jerusalemin kukistumisesta (52:1–34). Tämä kertomus on lähes samanlainen kuin se, mikä on esitetty aikaisemmin 2. Kuninkaiden kirjan 24:18–20:ssä ja 25:1–21, 27–30:ssä.

MIKSI HYÖDYLLINEN

36. a) Millaisen rohkean innon esimerkin näemme Jeremiassa? b) Missä suhteissa myös Baaruk, reekabilaiset ja Ebed-Melek ovat erinomaisia esimerkkejä meille?

³⁶ Tämä henkeytetty profetia on kauttaaltaan rakentava ja hyödyllinen. Ajattelehan vain profeetan omaa rohkeaa esimerkkiä. Hän julisti pelottomasti jumalattomalle kansalle sanomaa, josta ei pidetty. Hän torjui jumalattomien seuran. Hän ymmärsi Jehovan sanoman kiireellisen tärkeäksi, omistautui kokosydämisesti Jehovan työhön eikä koskaan lopettanut sen tekemistä. Hän havaitsi Jumalan sanan olevan kuin tuli hänen luissaan, ja se oli hänen sydämensä riemu ja ilo. (Jer. 15:16–20; 20:8–13) Olkaamme mekin aina yhtä innokkaita Jehovan sanan puolesta! Tukekaamme mekin uskollisesti Jumalan palvelijoita, niin kuin Baaruk tuki Jeremiaa. Reekabilaisten vilpitön tottelevaisuus on myös erinomainen esimerkki meille, samoin kuin Ebed-Melekin ystävällinen huomaavaisuus vainottua profeettaa kohtaan. – 36:8–19, 32; 35:1–19; 38:7–13; 39:15–18.

37. Miten Jeremian kirjan tarkasteleminen vahvistaa uskoa Jehovan kykyyn ennustaa asioita?

³⁷ Jeremialle tullut Jehovan sana täyttyi hämmästyttävän täsmällisesti. Tämä vahvistaa varmasti uskoa Jehovan kykyyn ennustaa asioita. Esimerkkejä ennustuksista, joiden täyttymyksen Jeremia sai itse nähdä, ovat Sidkian vankeus ja Jerusalemin tuho (21:3–10; 39:6–9), kuningas Sallumin (Jooahaan) valtaistuimelta syökseminen ja kuolema vankeudessa (Jer. 22:11, 12; 2. Kun. 23:30–34; 2. Aikak. 36:1–4), kuningas Konjan (Joojakinin) vieminen vankina Babyloniin (Jer. 22:24–27; 2. Kun. 24:15, 16) ja väärän profeetan Hananjan kuolema vuoden kuluessa (Jer. 28:16, 17). Kaikki nämä ja monet muut profetiat täyttyivät juuri niin kuin Jehova oli ennustanut. Myöhemmätkin Jehovan profeetat ja palvelijat pitivät Jeremian profetiaa arvovaltaisena ja hyödyllisenä. Esimerkiksi Daniel havaitsi Jeremian kirjoituksista, että Jerusalemin autioituksen oli määrä kestää 70 vuotta, ja Esra kiinnitti huomion Jeremian sanojen täyttymykseen noiden 70 vuoden lopulla. – Dan. 9:2; 2. Aikak. 36:20, 21; Esra 1:1; Jer. 25:11, 12; 29:10.

38. a) Mitä liittoa, johon Jeesuskin viittasi, valaistaan Jeremian profetiassa? b) Mitä Valtakunnan toivoa julistetaan?

³⁸ Siinä tilaisuudessa, jossa Jeesus opetuslastensa kanssa ollessaan asetti Herran illallisen vieton, hän ilmaisi uutta liittoa koskevan Jeremian ennustuksen täyttyneen. Siksi hän viittasi ’hänen verensä ansiosta solmittuun uuteen liittoon’, jonka perusteella heidän syntinsä annettaisiin anteeksi ja heidät koottaisiin Jehovan hengelliseksi kansaksi. (Luuk. 22:20; Jer. 31:31–34) Uuteen liittoon otetut hengestä siinneet ihmiset ovat niitä, jotka Kristus ottaa Valtakuntaa koskevaan liittoon hallitsemaan kanssaan taivaissa. (Luuk. 22:29; Ilm. 5:9, 10; 20:6) Tähän Valtakuntaan viitataan useita kertoja Jeremian profetiassa. Kaikkien uskottomalle Jerusalemille esitettyjen tuomiojulistusten keskellä Jeremia viittasi tähän toivonsäteeseen: ”’Katso, päivät tulevat’, lausuu Jehova, ’ja minä herätän Daavidille vanhurskaan vesan. Ja kuningas on hallitseva ja toimiva ymmärtäväisesti ja toteuttava oikeutta ja vanhurskautta maassa.’” Tuon kuninkaan nimi on ”Jehova on vanhurskautemme”. – Jer. 23:5, 6, UM.

39. Mistä Jeremian ennustama jäännöksen paluu Babylonista antaa varmuuden?

³⁹ Jeremia puhuu ennallistuksesta toisaallakin: ”Ja he palvelevat varmasti Jehovaa, Jumalaansa, ja kuningastaan Daavidia, jonka minä herätän heille.” (30:9, UM) Hän kertoo myös siitä hyvästä sanasta, jonka Jehova on puhunut Israelista ja Juudasta, siitä että ”niinä päivinä ja siihen aikaan – – [Jehova kasvattaa] Daavidille vanhurskaan vesan”, jotta hänen siemenensä tulisi lukuisaksi ja jotta olisi ”poika hallitsemassa hänen valtaistuimellaan”. (33:15, 21, UM) Yhtä varmasti kuin jäännös palasi Babylonista, on tämän vanhurskaan ”vesan” Valtakunta toteuttava oikeutta ja vanhurskautta kaikessa maassa. – Luuk. 1:32.

[Alaviite]

[Tutkistelukysymykset]