Raamatun 26. kirja: Hesekiel

Kirjoittaja: Hesekiel

Kirjoituspaikka: Babylon

Kirjoitus päättyi: n. 591 eaa.

Tapahtumien aika: 613 – n. 591 eaa.

1. Millaiset olivat Babylonissa olleiden pakkosiirtolaisten olosuhteet, ja mitä uusia koetuksia he joutuivat kohtaamaan?

 VUONNA 617 eaa. Juudan kuningas Joojakin luovutti Jerusalemin Nebukadnessarille, joka vei maan huomattavimmat ihmiset sekä Jehovan huoneen ja kuninkaan talon aarteet Babyloniin. Vankien joukossa olivat kuninkaan perhe ja ruhtinaat, urhoolliset, väkevät miehet, käsityöläiset ja rakentajat sekä pappi Buusin poika Hesekiel. (2. Kun. 24:11–17; Hes. 1:1–3) Raskain sydämin nämä pakkosiirtolaisuuteen viedyt israelilaiset olivat tehneet tuon rasittavan matkan kukkuloiden, vesilähteiden ja laaksojen maasta laajojen tasankojen maahan. He asuivat nyt Kebarjoen varrella keskellä mahtavaa valtakuntaa ja sellaisten ihmisten ympäröiminä, joilla oli oudot tavat ja jotka palvoivat pakanajumalia. Nebukadnessar salli israelilaisten asua omissa taloissaan, pitää palvelijoita ja harjoittaa liiketoimintaa. (Hes. 8:1; Jer. 29:5–7; Esra 2:65) Jos he olisivat ahkeria, he voisivat menestyä. Lankeaisivatko he Babylonin uskonnon ja materialismin ansoihin? Kapinoisivatko he edelleen Jehovaa vastaan? Ymmärtäisivätkö he pakkosiirtolaisuutensa olevan häneltä tullutta kuritusta? He joutuisivat  kohtaamaan uusia koetuksia pakkosiirtolaisuutensa maassa.

2. a) Ketkä kolme profeettaa olivat huomattavia Jerusalemin tuhoa edeltäneinä kriittisinä vuosina? b) Millä merkityksellisellä tavalla Hesekieliä puhutellaan, ja mitä hänen nimensä merkitsee? c) Minä vuosina Hesekiel ennusti, ja mitä hänen elämästään ja kuolemastaan tiedetään?

² Näinä Jerusalemin tuhoa edeltäneinä kriittisinä vuosina Jehova ei jättänyt itseään eikä israelilaisia vaille profeetan palveluksia. Jeremian toimipaikkana oli itse Jerusalem, Daniel oli Babylonin hovissa, ja Hesekiel toimi Babyloniassa olevien juutalaisten pakkosiirtolaisten profeettana. Hesekiel oli sekä pappi että profeetta, ja samanlaisessa erikoisasemassa palveli myös Jeremia ja myöhemmin Sakarja. (Hes. 1:3) Läpi koko Hesekielin kirjan häntä puhutellaan yli 90 kertaa ”ihmisen pojaksi”, mikä on merkille pantava seikka tutkittaessa hänen profetiaansa, koska Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Jeesukseenkin viitataan ”Ihmisen Poikana” lähes 80 kertaa. (Hes. 2:1, UM; Matt. 8:20) Hesekielin nimi (hepreaksi Jeḥez·qeʼlʹ) merkitsee ’Jumala vahvistaa’. Jehova valtuutti Hesekielin profeetaksi Joojakinin pakkosiirtolaisuuden viidentenä vuonna, vuonna 613 eaa. Voimme lukea hänen olleen työssään vielä pakkosiirtolaisuuden 27. vuonna – 22 vuotta myöhemmin. (Hes. 1:1, 2; 29:17) Hän oli naimisissa, mutta hänen vaimonsa kuoli samana päivänä, jona Nebukadnessar aloitti Jerusalemin lopullisen piirityksen. (24:2, 18) Sitä, milloin ja miten hän itse kuoli, ei tiedetä.

3. Mitä voidaan sanoa siitä, kirjoittiko Hesekiel tosiaan tämän kirjan, sekä sen kanonisuudesta ja oikeaperäisyydestä?

³ Kiistatonta on, että Hesekiel todella kirjoitti nimeään kantavan kirjan ja että sillä on oikeutettu paikkansa Raamatun kaanonissa. Se liitettiin kaanoniin Esran päivinä, ja se esiintyy varhaiskristillisten aikojen luetteloissa, varsinkin Origeneen kaanonissa. Sen oikeaperäisyydestä todistaa myös sen vertauskuvien ja Jeremian ja Ilmestyksen vertauskuvien välinen hämmästyttävä samankaltaisuus. – Hes. 24:2–12 – Jer. 1:13–15; Hes. 23:1–49 – Jer. 3:6–11; Hes. 18:2–4 – Jer. 31:29, 30; Hes. 1:5, 10 – Ilm. 4:6, 7; Hes. 5:17 – Ilm. 6:8; Hes. 9:4 – Ilm. 7:3; Hes. 2:9; 3:1 – Ilm. 10:2, 8–10; Hes. 23:22, 25, 26 – Ilm. 17:16; 18:8; Hes. 27:30, 36 – Ilm. 18:9, 17–19; Hes. 37:27 – Ilm. 21:3; Hes. 48:30–34 – Ilm. 21:12, 13; Hes. 47:1, 7, 12 – Ilm. 22:1, 2.

4. Millä dramaattisilla tavoilla Hesekielin ennustukset ovat täyttyneet?

⁴ Lisätodisteena oikeaperäisyydestä on niiden Hesekielin ennustusten dramaattinen täyttymys, joita hän esitti naapurikansoja, kuten Tyrosta, Egyptiä ja Edomia, vastaan. Hesekiel ennusti esimerkiksi, että Tyros autioitettaisiin, ja tämä täyttyi osittain, kun Nebukadnessar valloitti kaupungin 13 vuoden piirityksen jälkeen. (Hes. 26:2–21) Tämä selkkaus ei merkinnyt Tyroksen täydellistä loppua. Jehovan tuomion mukaan se hävitettäisiin kuitenkin kokonaan. Hän oli ennustanut Hesekielin kautta: ”Minä lakaisen siitä pois sen tomutkin ja panen sen paljaaksi kallioksi. – – kivesi, puusi, tomusi he heittävät meren syvyyteen.” (26:4, 12) Tämä kaikki täyttyi yli 250 vuotta myöhemmin, kun Aleksanteri Suuri marssi Tyroksen saarikaupunkia vastaan. Aleksanterin sotilaat kokosivat kaikki raunioitetun mannerkaupungin jäännökset ja heittivät ne mereen ja rakensivat näin 800 metriä pitkän penkereen saarikaupunkiin. Sitten he kiipesivät monimutkaisten piirityslaitteiden avulla noin 45 metriä korkeille muureille ja valloittivat kaupungin vuonna 332 eaa. Tuhansia tapettiin, ja monia myytiin orjiksi. Kuten Hesekiel oli myös ennustanut, Tyroksesta tuli ’paljas kallio ja verkkojen kuivauspaikka’. (26:14) a Luvatun maan toisella puolella asuneet petolliset edomilaisetkin tuhottiin Hesekielin ennustuksen täyttymykseksi. (25:12, 13; 35:2–9) b Ja tietysti myös Hesekielin ennustukset Jerusalemin tuhosta ja Israelin ennallistamisesta osoittautuivat täsmällisiksi. – 17:12–21; 36:7–14.

5. Miten juutalaiset suhtautuivat Hesekielin ensimmäisiin ennustuksiin?

⁵ Profeetanuransa alkuvuosina Hesekiel julisti Jumalan varmoja tuomioita uskotonta Jerusalemia vastaan ja varoitti pakkosiirtolaisia epäjumalanpalveluksesta. (14:1–8; 17:12–21) Vankeina olleet juutalaiset eivät osoittaneet todellisia katumuksen merkkejä. Heidän vastuulliset miehensä pitivät tapanaan neuvotella Hesekielin kanssa, mutta he eivät kiinnittäneet huomiota Hesekielin heille välittämiin Jehovan sanomiin. He vain jatkoivat epäjumalanpalvelustaan ja materialistisia tapojaan. Heidän temppelinsä, pyhän kaupunkinsa ja hallitsijasukunsa menetys oli kauhea järkytys, mutta se sai vain harvat ilmaisemaan nöyryyttä ja katumusta. – Ps. 137:1–9.

6. Mitä Hesekielin myöhemmissä ennustuksissa korostetaan, ja miten Jehovan nimen pyhittämistä tähdennetään?

⁶ Myöhempinä vuosina Hesekielin ennustuksissa korostettiin ennallistuksen toivoa. Niissä myös vaadittiin Juudan naapurikansoja tilille siitä, että ne olivat riemuinneet sen kukistumisesta. Niiden oma nöyryytys yhdessä Israelin ennallistamisen kanssa pyhittäisi Jehovan niiden silmien edessä. Lyhyesti sanottuna vankeuden ja ennallistamisen tarkoituksena oli: ’Teidän, niin juutalaisten kuin kansakuntiin kuuluvienkin, on tultava tietämään, että minä olen Jehova.’ (Hes. 39:7, 22, UM) Tätä Jehovan nimen pyhittämistä tähdennetään läpi koko kirjan, ja yli 60 kertaa siinä esiintyy ilmaus: ”Teidän [tai: heidän] on tultava tietämään, että minä olen Jehova.” – 6:7, UM, viitelaitos (engl.), alaviite.

 HESEKIELIN KIRJAN SISÄLTÖ

7. Mihin kolmeen jaksoon Hesekielin kirja luonnostaan jakautuu?

⁷ Kirja jakautuu luonnostaan kolmeen jaksoon. Ensimmäinen, luvut 1–24, sisältää varoituksia Jerusalemin varmasta tuhosta. Toinen jakso, luvut 25–32, sisältää tuomioennustuksia useille pakanakansoille. Viimeinen jakso, luvut 33–48, koostuu ennallistusprofetioista, jotka huipentuvat näkyyn uudesta temppelistä ja pyhästä kaupungista. Ennustukset on suurimmaksi osaksi pantu aika- ja aihejärjestykseen.

8. Mitä Hesekiel näkee ensimmäisessä näyssään?

⁸ Jehova valtuuttaa Hesekielin vartijaksi (1:1–3:27). Vuonna 613 eaa. saamassaan ensimmäisessä näyssä Hesekiel näkee pohjoisesta tulevan rajun tuulen sekä pilviverhon ja leimahtelevan tulen. Siitä tulee neljä siivekästä elävää olentoa, joilla on ihmisen, leijonan, sonnin ja kotkan kasvot. Ne näyttävät hehkuvien hiilien kaltaisilta, ja kutakin seuraa ikään kuin pyörä, joka on pelottavan korkean pyörän sisässä, kehät täynnä silmiä. Ne liikkuvat kaikkiin suuntiin täysin yhdenmukaisesti. Elävien olentojen päiden yläpuolella on jokin laajuuden kaltainen, ja laajuuden yläpuolella on valtaistuin, jolla on se, joka on näöltään ”Jehovan kirkkauden kaltainen”. – 1:28, UM.

9. Mitä Hesekielin valtuutukseen sisältyy?

⁹ Jehova kehottaa maahan heittäytynyttä Hesekieliä: ”Ihmisen poika, nouse.” Sitten hän valtuuttaa hänet profeetaksi Israelille ja sen kapinallisille naapurikansakunnille. Tärkeintä ei ole se, noudattavatko ne hänen sanojaan. Ainakin ne tulevat tietämään, että Herran Jehovan profeetta on ollut heidän keskellään. Jehova panee Hesekielin syömään kirjakäärön, josta tulee hänen suussaan yhtä makea kuin hunaja. Hän sanoo hänelle: ”Ihmisen poika, minä olen tehnyt sinusta Israelin huoneelle vartijan.” (2:1; 3:17; UM) Hesekielin täytyy uskollisesti antaa varoitus tai hän kuolee.

10. Minkä tunnusmerkin Hesekiel näyttelee Israelille?

¹⁰ Jerusalemin piirityksen näytteleminen (4:1–7:27). Jehova käskee Hesekielin kaivertaa tiileen piirroksen Jerusalemista. Hänen on lavastettava tekopiiritys sitä vastaan tunnusmerkiksi Israelille. Tähdentääkseen asian ydintä hänen on maattava tiilen edessä 390 päivää vasemmalla kyljellään ja 40 päivää oikealla kyljellään ja elettävä hyvin niukalla ravinnolla. Hesekiel tosiaan näyttelee tämän esityksen, mikä käy ilmi siitä, että hän anoo Jehovaa vaihtamaan ruoan valmistamiseen tarkoitetun polttoaineen toiseksi. – 4:9–15.

11. a) Miten Hesekiel kuvaa piirityksen onnettoman lopun? b) Miksi ei tule olemaan huojennusta?

¹¹ Jehova panee Hesekielin kuvaamaan piirityksen onnettoman lopun käskemällä hänen ajaa tukkansa ja partansa. Kolmasosa näin saaduista karvoista hänen täytyy polttaa, kolmasosa hakata miekalla ja kolmasosa hajottaa tuuleen. Piirityksen lopussa vastaavasti jotkut Jerusalemin asukkaista kuolevat nälkään, ruttoon ja miekkaan, ja loput hajotetaan kansakuntien keskuuteen. Jehova autioittaa kaupungin. Miksi? Sen asukkaiden turmeltuneen, inhottavan ja loukkaavan epäjumalanpalveluksen vuoksi. Rikkaudella ei osteta huojennusta. Jehovan vimman päivänä Jerusalemin asukkaat heittävät hopeansa kaduille, ”ja heidän on tultava tietämään, että minä olen Jehova”. – 7:27, UM.

12. Mitä inhottavuuksia Hesekiel näkee luopio-Jerusalemista saamassaan näyssä?

¹² Hesekielin näky luopio-Jerusalemista (8:1–11:25). On vuosi 612 eaa. Näyssä Hesekiel kuljetetaan kaukaiseen Jerusalemiin, jossa hän näkee, mitä inhottavuuksia tapahtuu Jehovan temppelissä. Esipihassa on inhottava vertauskuva, joka yllyttää Jehovan mustasukkaisuuteen. Tunkeuduttuaan seinän läpi Hesekiel näkee 70 vanhinta palvomassa seinään kaiverrettujen inhottavien eläinten kuvien ja saastaisten epäjumalien edessä. He puolustelevat itseään sanomalla: ”Ei Jehova näe meitä. Jehova on hylännyt tämän maan.” (8:13 [12], UM) Pohjoisportilla naiset itkevät pakanajumala Tammusta. Mutta ei siinä kaikki! Itse temppelin sisäänkäynnin luona on 25 miestä selin temppeliin palvomassa aurinkoa. He häpäisevät Jehovaa vasten hänen kasvojaan, ja hän toimii varmasti vihastuksessaan!

13. Mitkä käskyt pellavapukuinen mies ja kuusi aseellista miestä täyttävät?

¹³ Katso, kuusi miestä ilmaantuu murskaamisaseet käsissään. Heidän joukossaan on seitsemäs, pellavapukuinen mies, jolla on sihteerin mustesarvi. Jehova käskee tämän pellavapukuisen miehen kulkea kaupungin halki ja panna merkin niiden miesten otsaan, jotka huokailevat ja vaikeroivat sen keskuudessa harjoitettuja inhottavuuksia. Seuraavaksi hän käskee niiden kuuden miehen mennä surmaamaan kaikki, ”vanhukset, nuorukaiset, neitsyet, lapset ja vaimot”, joissa ei ole merkkiä. Sen he tekevätkin aloittaen huoneen edessä olevista vanhoista miehistä. Pellavapukuinen mies raportoi: ”Minä olen tehnyt, niinkuin sinä käskit minun tehdä.” – 9:6, 11.

14. Mitä näyssä lopuksi osoitetaan Jehovan kirkkaudesta ja hänen tuomioistaan?

¹⁴ Hesekiel näkee jälleen Jehovan kirkkauden, joka kohoaa kerubien yläpuolelle. Eräs kerubi ojentaa tulisia hiiliä pyörästön keskeltä, ja pellavapukuinen mies ottaa ne ja hajottaa ne yli kaupungin. Jehova lupaa koota Israelin hajotetut uudelleen ja antaa heille uuden hengen. Miten on sitten näiden Jerusalemissa olevien jumalattomien, väärien palvojien laita? ”Niitten vaelluksen minä annan tulla heidän oman päänsä päälle”, sanoo Jehova. (11:21) Jehovan kirkkauden nähdään kohoavan kaupungin yltä, ja Hesekiel alkaa kertoo näkyä pakkosiirtolaisille.

15. Millä muulla esityksellä Hesekiel osoittaa sen, että Jerusalemin asukkaat varmasti joutuvat vankeuteen?

 ¹⁵ Muita Babylonissa esitettyjä ennustuksia Jerusalemista (12:1–19:14). Hesekielistä tulee näyttelijä eräässä toisessa vertauskuvallisessa näytelmässä. Päiväsaikaan hän tuo pakkosiirtolaisuutta varten kokoamansa matkatavarat ulos talostaan, ja yöllä hän sitten menee kaupungin muurissa olevan aukon läpi kasvot peitettyinä. Hän selittää tämän olevan ennusmerkki: ”Pakkosiirtolaisuuteen, vankeuteen he menevät.” (12:11) Nuo typerät profeetat, jotka vaeltavat oman henkensä mukaan! He huutavat: ”Rauha!”, kun rauhaa ei ole. (13:10) Vaikka Nooa, Daniel ja Job olisivat Jerusalemissa, he eivät voisi pelastaa ketään muuta sielua kuin itsensä.

16. Miten Jerusalemin arvottomuus kuvataan, mutta miksi se ennallistetaan?

¹⁶ Kaupunki on kuin arvoton viiniköynnös. Sen puu ei kelpaa paalujen eikä edes vaarnojen tekemiseen! Se on palanut molemmista päistä ja kärventynyt keskeltä – se on hyödytön. Miten uskottomaksi ja arvottomaksi Jerusalem onkaan tullut! Se on syntyisin kanaanilaisten maasta, ja Jehova otti sen omakseen kuin heitteille jätetyn lapsen. Hän kasvatti sitä ja solmi sen kanssa avioliiton. Hän teki siitä kauniin, ”kuninkaalliseen arvoon” kelpaavan. (16:13) Siitä on kuitenkin tullut prostituoitu, joka on kääntynyt kansakuntien puoleen niiden kulkiessa ohi. Se on palvonut niiden kuvia ja polttanut poikiaan tulessa. Sen loppuna on tuho näiden samojen kansakuntien, sen rakastajien, käsissä. Se on sisariaan Sodomaa ja Samariaa pahempi. Jehova, armollinen Jumala, toimittaa kuitenkin sille sovituksen ja ennallistaa sen liittonsa mukaisesti.

17. Mitä Jehova osoittaa kotkaa ja viiniköynnöstä koskevalla arvoituksella?

¹⁷ Jehova esittää profeetalle arvoituksen ja kertoo sitten sen selityksen. Se valaisee, miten turhaa Jerusalemin on kääntyä Egyptin puoleen saadakseen apua. Suuri kotka (Nebukadnessar) tulee ja taittaa korkean setrin latvuksen (Joojakinin), vie hänet Babyloniin ja istuttaa hänen paikalleen viiniköynnöksen (Sidkian). Viiniköynnös kääntää oksansa toista kotkaa (Egyptiä) kohti, mutta menestyykö se? Se revitään pois juurineen! Jehova itse ottaa setrin korkeasta latvuksesta hennon oksan ja istuttaa sen korkealle ja ylevälle vuorelle. Siellä se kasvaa majesteettiseksi setriksi, ja siitä tulee ’kaikkien lintujen, kaikkien siivekkäiden’ asuinpaikka. Kaikkien on tultava tietämään, että Jehova on tehnyt sen. – 17:23, 24.

18. a) Mitä periaatteita Jehova esittää ojentaessaan juutalaisia pakkosiirtolaisia? b) Mikä tuomio odottaa Juudan kuninkaita?

¹⁸ Jehova ojentaa juutalaisia pakkosiirtolaisia heidän sananparrestaan: ”Isät syövät raakoja rypäleitä, mutta poikien hampaita alkaa vihloa.” Ei, vaan ”se sielu, joka tekee syntiä, se tulee kuolemaan”. (18:2, 4, UM) Vanhurskas saa jatkaa elämäänsä. Jehova ei iloitse jumalattomien kuolemasta, vaan sen näkemisestä, että jumalaton kääntyy pahoilta teiltään ja elää. Egypti ja Babylon ovat pyydystäneet Juudan kuninkaat kuin nuoret leijonat. Niiden ’ääntä ei enää kuulu Israelin vuorilla’. – 19:9.

19. a) Minkä toivon Hesekiel esittää kertoessaan raunioittamisesta? b) Miten hän valaisee Israelin ja Juudan uskottomuutta ja sen seurauksia?

¹⁹ Tuomiojulistuksia Jerusalemia vastaan (20:1–23:49). Aika on rientänyt vuoteen 611 eaa. Pakkosiirtolaisten keskuudessa olevat vanhimmat tulevat jälleen Hesekielin luokse tiedustelemaan Jehovalta. He saavat kuulla selostuksen Israelin kapinoinnin ja turmeltuneen epäjumalanpalveluksen pitkästä historiasta ja varoituksen siitä, että Jehova on kutsunut miekan panemaan täytäntöön tuomion sitä vastaan. Hän tekee Jerusalemin ”raunioiksi, raunioiksi, raunioiksi”. Mutta mikä loistoisa toivo esitetäänkään! Jehova säilyttää kuninkuuden (”kruunun”) sitä varten, joka tulee ja jolla on ”oikeus”, ja antaa sen hänelle. (21:26, 27) Hesekiel tarkastelee jälleen Jerusalemissa, ”verivelkojen kaupungissa”, harjoitettuja inhottavuuksia. Israelin huoneesta on tullut kuin ”kuonaa”, ja se on määrä koota Jerusalemiin ja sulattaa siellä kuin sulatusuunissa. (22:2, 18) Samarian (Israelin) ja Juudan uskottomuutta kuvataan kahdella sisaruksella. Samaria, Ohola, harjoittaa haureutta assyrialaisten kanssa, ja sen rakastajat hävittävät sen. Juuda, Oholiba, ei ota siitä opikseen, vaan menettelee vielä pahemmin harjoittaen haureutta ensin Assyrian kanssa ja sitten Babylonin kanssa. Se tuhotaan täysin, ”ja teidän on tultava tietämään, että minä olen Suvereeni Herra Jehova”. – 23:49, UM.

20. Mihin piiritettyä Jerusalemia verrataan, ja minkä voimakkaan tunnusmerkin Jehova antaa sille langettamastaan tuomiosta?

²⁰ Jerusalemin lopullinen piiritys alkaa (24:1–27). On vuosi 609 eaa. Jehova ilmoittaa Hesekielille, että Babylonin kuningas on piirittänyt Jerusalemin tänä kymmenennen kuun kymmenentenä päivänä. Hän vertaa muurein ympäröityä kaupunkia laajasuiseen keittopataan, jossa oleva liha kuvaa sen asukkaiden parhaimmistoa. Kuumenna sitä! Keitä pois kaikki Jerusalemin iljettävän epäjumalanpalveluksen epäpuhtaus! Tuona samana päivänä Hesekielin vaimo kuolee, mutta Jehovaa totellen profeetta ei sure häntä. Se on merkki siitä, että ihmiset eivät saa surra Jerusalemin tuhoa, sillä se tuomio on Jehovalta, jotta he saisivat tietää, kuka hän on. Jehova tulee lähettämään pakoon päässeen ilmoittamaan tämän heidän ”ihanan ilonsa” tuhosta, eikä Hesekiel saa enää puhua pakkosiirtolaisille ennen hänen saapumistaan. – 24:25.

21. Miten kansakuntien on tultava tuntemaan Jehova ja hänen kostonsa?

²¹ Ennustuksia kansakuntia vastaan (25:1–32:32). Jehova näkee ennalta, että Jerusalemin naapurikansakunnat iloitsevat sen kukistumisesta ja  käyttävät tätä tilaisuutta hyväkseen häväistäkseen Juudan Jumalaa. Ne eivät jää rankaisematta! Ammon annetaan itämaalaisille, samoin Moab. Edomista tehdään autio, ja filistealaisia vastaan ryhdytään suuriin kostotoimiin. Jehova sanoo, että niiden kaikkien ”on tultava tietämään, että minä olen Jehova, kun minä aiheutan kostoni heille”. – 25:17, UM.

22. Mitä Tyroksesta sanotaan erikseen, ja miten Jehova tulee pyhitetyksi Sidonin yhteydessä?

²² Tyroksesta puhutaan erikseen. Ylpeänä menestyvästä kaupankäynnistään se on kuin kaunis laiva merien keskellä, mutta pian se makaa murskautuneena vesien syvyyksissä. ”Minä olen jumala”, kerskuu sen johtaja. (28:9) Jehova panee profeettansa esittämään surulaulun Tyroksen kuninkaasta: hän on ollut kauniina, voideltuna kerubina Eedenissä, Jumalan puutarhassa, mutta Jehova poistaa hänet vuoreltaan häväistynä, ja tuli hänen keskeltään kuluttaa hänet. Jehova sanoo tulevansa pyhitetyksi myös tuottaessaan tuhon ylenkatseelliselle Sidonille.

23. Mitä Egyptin on tultava tietämään, ja miten se saadaan aikaan?

²³ Jehova käskee sitten Hesekielin kääntää kasvonsa Egyptiä ja sen faraota vastaan ja ennustaa niitä vastaan. ”Niilivirtani on minun, ja minä olen sen itselleni tehnyt”, kerskuu farao. (29:3) Myös faraon ja häneen uskovien egyptiläisten on tultava tietämään, että Jehova on Jumala, ja tämä läksy opetetaan 40 vuotta kestävän autioituksen välityksellä. Hesekiel liittää tähän väliin joitakin tietoja, jotka todellisuudessa paljastettiin hänelle myöhemmin, vuonna 591 eaa. Niiden mukaan Jehova antaa Egyptin Nebukadnessarille korvaukseksi tämän palveluksista Tyroksen hävittämisessä. (Nebukadnessar sai hyvin vähän saalista Tyroksesta, koska tyroslaiset pakenivat saarikaupunkiinsa suurin osa rikkauksistaan mukanaan.) Surulaulussa Hesekiel ilmoittaa, että Nebukadnessar riistää Egyptin ylpeyden, ja ”heidänkin on tultava tietämään, että minä olen Jehova”. – 32:15, UM.

24. a) Mikä Hesekielin vastuu vartijana on? b) Minkä sanoman Hesekiel julistaa pakkosiirtolaisille kuullessaan uutisen Jerusalemin kukistumisesta? c) Mitä siunauslupausta valotetaan luvussa 34?

²⁴ Vartija pakkosiirtolaisille; paluu ennustetaan (33:1–37:28). Jehova selostaa Hesekielille tämän vastuuta vartijana. Ihmiset sanovat: ”Jehovan tietä ei ole suunnattu oikein.” Hesekielin täytyy siksi tehdä heille selväksi, miten väärässä he ovat. (33:17, UM) Mutta nyt on vuosi 607 eaa., sen kymmenennen kuukauden viides päivä. c Jerusalemista pakoon päässyt saapuu kertomaan profeetalle: ”Kaupunki on valloitettu.” (33:21) Hesekiel, joka on nyt jälleen vapaa puhumaan pakkosiirtolaisille, kertoo heille, että kaikki heidän haaveensa Juudan pelastamisesta ovat turhia. Vaikka he tulevat Hesekielin luokse kuulemaan Jehovan sanaa, hän on heille vain kuin rakkauslaulujen laulaja, kuin mies jolla on kaunis ääni ja joka soittaa hyvin kielisoitinta. He eivät kiinnitä hänen sanomaansa mitään huomiota. Mutta kun se toteutuu, he tulevat tietämään, että profeetta on ollut heidän keskellään. Hesekiel nuhtelee vääriä paimenia, jotka ovat hylänneet lauman ravitakseen itseään. Jehova, täydellinen Paimen, kokoaa hajallaan olevat lampaat ja tuo heidät lihavalle laitumelle Israelin vuorille. Siellä hän herättää heille yhden paimenen, ’palvelijansa Daavidin’. (34:23) Jehovasta itsestään tulee heidän Jumalansa. Hän tekee rauhan liiton ja vuodattaa heidän ylleen siunauksen sateita.

25. a) Miksi ja miten Jehova tekee maan Eedenin kaltaiseksi? b) Mitä valaistaan näyllä kuivista luista? Entä näyllä kahdesta sauvasta?

²⁵ Hesekiel ennustaa jälleen autioituksen Seirinvuorelle (Edomille). Mutta Israelin autioitetut paikat rakennetaan jälleen, sillä Jehova säälii pyhää nimeään ja pyhittää sen kansakuntien edessä. Hän antaa kansalleen uuden sydämen ja uuden hengen, ja sen maasta tulee jälleen ”kuin Eedenin puutarha”. (36:35) Hesekiel näkee sitten näyn Israelista, jota kuvaa kuivien luiden laakso. Hesekiel ennustaa luista. Ihmeen avulla niihin alkaa taas tulla lihaa ja henki, ja ne virkoavat eloon. Aivan samoin Jehova avaa Babylonin vankeuden hautapaikat ja vie Israelin jälleen takaisin sen omaan maahan. Hesekiel ottaa kaksi sauvaa, jotka edustavat Israelin kahta huonetta, Juudaa ja Efraimia. Hänen kädessään niistä tulee yksi sauva. Kun Jehova siis ennallistaa Israelin, ne yhdistyvät rauhan liitossa hänen palvelijansa ”Daavidin” alaisuudessa. – 37:24.

26. Miksi Magogin Goog hyökkää ja millaisin tuloksin?

²⁶ Magogin Googin hyökkäys ennallistetun Israelin kimppuun (38:1–39:29). Sitten tulee hyökkäys uudelta suunnalta! Jehovan ennallistetun kansan rauha ja hyvinvointi ärsyttää Magogin Googin ryhtymään raivoisaan hyökkäykseen. Hän ryntää tätä kansaa vastaan peittääkseen sen alleen. Silloin Jehova nousee tuimuutensa tulessa. Hän saattaa kunkin miekan hänen veljeään vastaan ja tuottaa heidän päälleen ruttoa ja verta sekä raekivien, tulen ja rikin ankaran rankkasateen. He kukistuvat tietäen, että Jehova on ”Israelin Pyhä”. (39:7) Hänen kansansa käyttää sitten vihollisten särjettyjä sotavälineitä tulien sytyttämiseen ja hautaa vihollisten luut ”Googin – – joukon laaksoon”. (39:11) Haaskalinnut ja pedot syövät noiden surmattujen lihaa ja juovat heidän vertansa. Israel asuu siitä lähtien turvassa, eikä kukaan saa sitä vapisemaan, ja Jehova vuodattaa sille henkeään.

27. Mitä Hesekiel näkee käydessään näyssä Israelin maassa, ja miten Jumalan kunnia ilmestyy?

²⁷ Hesekielin temppelinäky (40:1–48:35). Tulemme  vuoteen 593 eaa. Se on 14. vuosi Salomon temppelin hävityksestä laskien, ja pakkosiirtolaisten keskuudessa olevat katuvat tarvitsevat rohkaisua ja toivoa. Näyssä Jehova kuljettaa Hesekielin Israelin maahan ja laskee hänet hyvin korkealle vuorelle. Siellä hän näkee näyssä temppelin ja ”ikäänkuin kaupungin rakennettuna, etelään päin”. Enkeli käskee häntä: ”Ilmoita kaikki, mitä näet, Israelin heimolle.” (40:2, 4) Sitten hän näyttää Hesekielille kaikki temppelin ja sen esipihojen yksityiskohdat ja mittaa muurit, portit, vartiotuvat, ruokasalit ja itse temppelin, sen pyhän ja kaikkeinpyhimmän. Hän vie Hesekielin itäportille. ”Ja katso: Israelin Jumalan kunnia tuli idästä päin. Sen kohina oli niinkuin paljojen vetten kohina, ja maa kirkastui hänen kunniastansa.” (43:2) Enkeli antaa Hesekielille täydelliset tiedot Huoneesta (eli temppelistä), alttarista ja sen uhreista, pappien, leeviläisten ja johtomiehen oikeuksista ja velvollisuuksista sekä maan jakamisesta.

28. Mitä Hesekielin näky osoittaa virrasta, joka lähtee Huoneesta, ja mitä paljastetaan kaupungista ja sen nimestä?

²⁸ Enkeli vie Hesekielin takaisin Huoneen sisäänkäynnin luo, jossa profeetta näkee veden virtaavan Huoneen kynnykseltä itää kohti alttarin eteläpuolitse. Ensin on vain pieni puro, joka kuitenkin paisuu paisumistaan, kunnes siitä tulee vuolas virta. Sitten se juoksee Kuolleeseenmereen, jossa kalat virkoavat eloon ja kalastus aloitetaan. Virran kummallakin puolella kasvavat puut tuottavat ravintoa ja parannusta ihmisille. Sen jälkeen näyssä esitetään 12 heimon perinnöt, muukalaisasukasta ja johtomiestä unohtamatta, ja kuvaillaan etelässä sijaitseva pyhä kaupunki, jonka 12 porttia on nimetty noiden heimojen mukaan. Kaupungille on määrä antaa mitä kunniakkain nimi: ”Jehova itse on siellä.” – 48:35, UM.

MIKSI HYÖDYLLINEN

29. Millä tavalla juutalaiset pakkosiirtolaiset hyötyivät Hesekielin profetiasta?

²⁹ Jehovan Hesekielille antamat julistukset, näyt ja lupaukset kerrottiin tarkasti pakkosiirtolaisuudessa olleille juutalaisille. Vaikka monet ivasivat ja pilkkasivat profeettaa, jotkut tosiaan uskoivat häntä. Nämä hyötyivät suuresti. Lupaukset paluusta vahvistivat heitä. Toisin kuin muut vankeuteen viedyt kansakunnat he säilyttivät kansallisen identiteettinsä, ja ennustuksensa mukaisesti Jehova vei jäännöksen takaisin maahansa vuonna 537 eaa. (Hes. 28:25, 26; 39:21–28; Esra 2:1; 3:1) He rakensivat uudelleen Jehovan huoneen ja uudistivat tosi palvonnan siellä.

30. Mitkä Hesekielin kirjassa esitetyt periaatteet ovat arvokkaita meille nykyään?

³⁰ Hesekielin kirjassa esitetyt periaatteet ovat verrattoman arvokkaita myös meille nykyään. Luopumus ja epäjumalanpalvelus sekä kapinointi voivat johtaa ainoastaan Jehovan epäsuosioon. (Hes. 6:1–7; 12:2–4, 11–16) Jokainen vastaa omasta synnistään, mutta Jehova antaa anteeksi sille, joka kääntyy pois väärältä tieltään. Hänelle osoitetaan armoa, ja hän saa jatkaa elämäänsä. (18:20–22) Jumalan palvelijoiden täytyy olla Hesekielin kaltaisia uskollisia vartijoita myös ollessaan vaikeissa tehtävissä ja pilkan ja häväistyksen kohteina. Me emme saa antaa jumalattomien kuolla antamatta heille varoitusta, jolloin heidän verensä olisi meidän päämme päällä. (3:17; 33:1–9) Jumalan kansan paimenilla on raskas vastuu huolehtia laumasta. – 34:2–10.

31. Missä Hesekielin ennustuksissa kerrotaan ennalta Messiaan tulosta?

³¹ Messiasta koskevat ennustukset ovat Hesekielin kirjan huomattava piirre. Häneen viitataan sinä, ”jolla on oikeus” Daavidin valtaistuimeen ja jolle se on annettava. Kahdessa kohdassa hänestä puhutaan sanoilla ”palvelijani Daavid” sekä myös sanoilla ”paimen”, ”kuningas” ja ”ruhtinas”. (21:27; 34:23, 24; 37:24, 25) Koska Daavid oli kuollut jo kauan aikaisemmin, Hesekiel puhui Siitä, jonka oli määrä olla sekä Daavidin Poika että Herra. (Ps. 110:1; Matt. 22:42–45) Jesajan tavoin Hesekiel puhuu sellaisen hennon oksan istuttamisesta, jonka Jehova asettaa korkealle. – Hes. 17:22–24; Jes. 11:1–3.

32. Millaisia Hesekielin temppelinäky ja Ilmestyksen näky ”pyhästä kaupungista” ovat toisiinsa verrattuina?

³² On kiinnostavaa verrata Hesekielin temppelinäkyä Ilmestyksen näkyyn ”pyhästä kaupungista, Jerusalemista”. (Ilm. 21:10) Niissä voidaan havaita eroavuuksia; esimerkiksi Hesekielin temppeli on erillinen ja kaupungin pohjoispuolella, kun taas Jehova itse on Ilmestyksen kaupungin temppeli. Mutta kummassakin juoksee elämän virta, on puita jotka tuottavat kuukausittain hedelmäsadon ja lehtiä parannukseksi, ja Jehovan kirkkaus on läsnä. Kumpikin näky auttaa osaltaan ymmärtämään Jehovan kuninkuutta ja hänen järjestelyjään pelastuksen aikaansaamiseksi niille, jotka suorittavat hänelle pyhää palvelusta. – Hes. 43:4, 5 – Ilm. 21:11; Hes. 47:1, 8, 9, 12 – Ilm. 22:1–3.

33. Mitä Hesekielin kirjassa korostetaan, ja mitä ne saavat, jotka nyt pyhittävät Jehovan elämässään?

³³ Hesekielin kirjassa korostetaan sitä, että Jehova on pyhä. Siinä ilmaistaan, että Jehovan nimen pyhittäminen on kaikkea muuta tärkeämpää. ”’Minä pyhitän suuren nimeni, – – ja kansakuntien on tultava tietämään, että minä olen Jehova’, lausuu Suvereeni Herra Jehova.” Kuten profetiassa osoitetaan, hän pyhittää nimensä tuhoamalla kaikki tuon nimen häpäisijät, myös Magogin Googin. Kaikki ne ovat viisaita, jotka nyt pyhittävät Jehovan elämässään täyttämällä hänen otollista palvontaa koskevat vaatimuksensa. He saavat parannuksen ja ikuisen elämän hänen temppelistään juoksevan virran välityksellä. Ylivertaisen kirkas ja suurenmoisen kaunis on tosiaan tuo kaupunki, jonka nimi on ”Jehova itse on siellä”! – Hes. 36:23; 38:16; 48:35; UM.

[Alaviitteet]

[Tutkistelukysymykset]