Raamatun 4. kirja: Neljäs Mooseksen kirja

Kirjoittaja: Mooses

Kirjoituspaikka: Erämaa ja Moabin tasangot

Kirjoitus päättyi: 1473 eaa.

Tapahtumien aika: 1512–1473 eaa.

1. Miksi 4. Mooseksen kirjan tapahtumat on kirjoitettu muistiin, ja mitä ne painavat mieleemme?

 ISRAELILAISTEN erämaavaelluksen tapahtumat on kirjoitettu muistiin Raamattuun meidän nykyään elävien hyödyksi. a Apostoli Paavali sanoikin: ”Mutta näistä seikoista tuli meidän esimerkkejämme, jottei meistä tulisi sellaisia, jotka haluavat pahaa.” (1. Kor. 10:6) Neljännen Mooseksen kirjan eloisa kertomus painaa mieleemme sen, että elossa säilyminen riippuu Jehovan nimen pyhittämisestä, hänen tottelemisestaan kaikissa olosuhteissa ja kunnioituksen osoittamisesta hänen edustajiaan kohtaan. Hänen kansansa ei saa hänen suosiotaan hyvyytensä tai ansioittensa takia, vaan hänen suuren armonsa ja ansaitsemattoman hyvyytensä vuoksi.

2. Mihin nimi Numeri viittaa, mutta mitä osuvampaa nimeä juutalaiset käyttivät tästä kirjasta?

² Kirjan latinalainen nimi Numeri viittaa kansan laskemiseen, joka tapahtui ensin Siinain vuorella ja myöhemmin Moabin tasangoilla, kuten on kerrottu luvuissa 1–4 ja 26. Nimi Numeri ’lukumääriä’ on otettu latinalaisesta Vulgata-käännöksestä, ja se on peräisin kreikkalaisessa Septuaginta-käännöksessä olevasta nimestä A·rith·moiʹ. Juutalaiset käyttävät kuitenkin kirjasta osuvampaa nimeä Bemid·barʹ, joka merkitsee ’erämaassa’. Heprealainen sana mid·barʹ viittaa avoimeen paikkaan, jossa ei ole kaupunkeja eikä kyliä. Neljännen Mooseksen kirjan tapahtumat sattuivatkin Kanaanista etelään ja itään sijaitsevassa erämaassa.

3. Mikä todistaa Mooseksen kirjoittaneen 4. Mooseksen kirjan?

³ Neljäs Mooseksen kirja kuului ilmeisesti alun perin siihen viisiosaiseen teokseen, joka sisälsi kaikki viisi Mooseksen kirjaa. Sen ensimmäinen jae alkaa sidesanalla ”ja”, mikä liittää sen aikaisempiin tapahtumiin. Edellisten kertomusten kirjoittajan, Mooseksen, on siksi täytynyt kirjoittaa se. Tämä käy selväksi myös kirjassa olevasta lausunnosta, että ”Mooses kirjoitti aina muistiin”, sekä loppusanoista: ”Nämä ovat ne käskyt ja oikeudelliset päätökset, jotka Jehova antoi Mooseksen välityksellä.” – 4. Moos. 33:2; 36:13; UM.

4. Minkä ajanjakson 4. Mooseksen kirja käsittää, ja milloin kirja tuli valmiiksi?

⁴ Israelilaiset olivat lähteneet Egyptistä vähän toista vuotta aiemmin. Neljännen Mooseksen kirjan kertomus alkaa toisen vuoden toisesta kuusta Egyptistä lähdön jälkeen ja käsittää 38 vuotta ja yhdeksän kuukautta, vuodesta 1512 vuoteen 1473 eaa. (4. Moos. 1:1; 5. Moos. 1:3) Vaikka 4. Mooseksen kirjan 7:1–88:ssa ja 9:1–15:ssä kerrotut tapahtumat eivät sisällykään tähän ajanjaksoon, ne on otettu mukaan taustatiedoksi. Kirjan alkuosat kirjoitettiin epäilemättä sitä mukaa kuin tapahtumat sattuivat, mutta on ilmeistä, että Mooses ei ole voinut saattaa 4. Mooseksen kirjaa päätökseen ennen kuin erämaassaolon 40. vuoden loppupuolella, kalenterivuoden 1473 eaa. alussa.

5. Mitkä piirteet todistavat 4. Mooseksen kirjan oikeaperäisyyden?

 ⁵ Kertomuksen oikeaperäisyydestä ei voi olla mitään epäilystä. Mooses sanoi siitä yleensä hyvin kuivasta maasta, jossa he matkasivat, että se oli ”suuri ja pelottava erämaa”, ja vielä nykyäänkin sen harvalukuiset asukkaat ovat tosiaan alituisesti liikkeellä etsiessään laidunmaita ja vettä. (5. Moos. 1:19, UM) Lisäksi kansakunnan leiriytymistä, marssijärjestystä ja leirin asioita ohjailevia trumpetin merkkisoittoja koskevat yksityiskohtaiset ohjeet todistavat, että kertomus kirjoitettiin tosiaan ”erämaassa”. – 4. Moos. 1:1.

6. Miten arkeologiset löydöt tukevat 4. Mooseksen kirjaa?

⁶ Arkeologia tukee jopa sitä vakoojien pelokasta raporttia, jonka he antoivat palattuaan Kanaaniin tekemältään retkeltä sanoen, että ”kaupungit ovat lujasti varustettuja ja hyvin suuria”. (13:29 [28]) Nykyajalla tehdyt löydöt ovat osoittaneet, että Kanaanin asukkaat olivat tuohon aikaan mennessä lujittaneet valtaansa linnakeketjulla, joka ulottui useisiin paikkoihin kautta maan, pohjoisesta Jisreelin alatasangolta etelään Gerariin. Sen lisäksi että kaupungit olivat linnoitettuja, ne oli myös tavallisesti rakennettu kukkuloiden huipulle ja niissä oli torneja, jotka kohosivat muurien yläpuolelle, minkä vuoksi ne näyttivät hyvin vaikuttavilta israelilaisista, jotka olivat sukupolvien ajan asuneet tasaisessa Egyptin maassa.

7. Mikä rehellisyyden leima 4. Mooseksen kirjassa on?

⁷ Maailman kansakunnat ovat taipuvaisia kaunistelemaan epäonnistumisiaan ja suurentelemaan voittojaan, mutta ilmaisten rehellisyyttä, joka on merkkinä historiallisten totuuksien esittämisestä, 4. Mooseksen kirja kertoo, että amalekilaiset ja kanaanilaiset ajoivat Israelin täydellisesti pakoon. (14:45) Siinä tunnustetaan suoraan, että kansa osoittautui uskottomaksi ja kohteli Jumalaa epäkunnioittavasti. (14:11) Huomattavan vilpittömästi Jumalan profeetta Mooses paljastaa kansakunnan, veljenpoikiensa ja oman veljensä ja sisarensa synnit. Hän ei säästä itseäänkään, sillä hän kertoo, miten hän kerran jätti pyhittämättä Jehovan, kun vettä annettiin Meribassa, minkä vuoksi hän menetti edun mennä Luvattuun maahan. – 3:4; 12:1–15; 20:7–13.

8. Miten muut raamatunkirjoittajat todistavat 4. Mooseksen kirjan henkeytyksen?

⁸ Todistuksena siitä, että tämä kertomus kuuluu aitona osana Raamattuun, joka on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen, on se, että muut raamatunkirjoittajat viittaavat suoraan lähes kaikkiin sen päätapahtumiin sekä moniin yksityiskohtiin, ja useat heistä valottavat niiden merkitystä. Esimerkkejä tästä ovat Joosua (Joos. 4:12; 14:2), Jeremia (2. Kun. 18:4), Nehemia (Neh. 9:19–22), Aasaf (Ps. 78:14–41), Daavid (Ps. 95:7–11), Jesaja (Jes. 48:21), Hesekiel (Hes. 20:13–24), Hoosea (Hoos. 9:10), Aamos (Aam. 5:25), Miika (Miika 6:5), Luukas selostaessaan Stefanuksen puhetta (Apt. 7:36), Paavali (1. Kor. 10:1–11), Pietari (2. Piet. 2:15, 16), Juudas (Juud. 11) ja Johannes kertoessaan Jeesuksen sanat Pergamonin seurakunnalle (Ilm. 2:14). He kaikki perustavat sanansa 4. Mooseksen kirjaan, kuten teki Jeesus Kristuskin. – Joh. 3:14.

9. Mitä 4. Mooseksen kirjassa korostetaan Jehovasta?

⁹ Mikä tarkoitus 4. Mooseksen kirjalla sitten on? Sen kertomuksella on varmasti arvoa muutenkin kuin historiallisesti. Neljännessä Mooseksen kirjassa korostetaan sitä, että Jehova on järjestyksen Jumala, joka vaatii luomuksiltaan yksinomaista antaumusta. Tämä painuu elävästi lukijan mieleen hänen seuratessaan Israelin laskemista, koettelemista ja seulomista ja nähdessään, miten kansakunnan tottelematonta ja kapinallista menettelytapaa käytetään korostamaan Jehovan tottelemisen ehdotonta tärkeyttä.

10. Keiden hyödyksi 4. Mooseksen kirja säilytettiin ja miksi?

¹⁰ Kertomus säilytettiin tulevien sukupolvien hyödyksi, jotta, niin kuin Aasaf selitti, ”he panisivat luottamuksensa Jumalaan eivätkä unohtaisi Jumalan menettelytapoja, vaan noudattaisivat hänen käskyjään”, ja jotta heistä ei tulisi ”esi-isiensä kaltaisia, itsepäistä ja kapinallista sukupolvea, sukupolvea joka ei ollut valmistanut sydäntään ja jonka henki ei ollut uskollinen Jumalalle”. (Ps. 78:7, 8, UM) Neljännen Mooseksen kirjan tapahtumia selostettiin yhä uudelleen psalmeissa, jotka olivat juutalaisten pyhiä lauluja ja joita siksi toistettiin usein kansakunnalle hyödyllisinä. – Psalmit 78, 95, 105, 106, 135, 136.

NELJÄNNEN MOOSEKSEN KIRJAN SISÄLTÖ

11. Mihin kolmeen osaan 4. Mooseksen kirjan sisältö voidaan jakaa?

¹¹ Neljäs Mooseksen kirja jakautuu johdonmukaisesti kolmeen osaan. Niistä ensimmäinen, joka päättyy 10. luvun 10. jakeeseen, käsittää tapahtumat, jotka sattuivat israelilaisten ollessa vielä leiriytyneinä Siinain vuoren luona. Seuraava osa, joka päättyy 21. lukuun, kertoo, mitä tapahtui seuraavien 38 vuoden ja yhden tai kahden kuukauden aikana, kun he olivat erämaassa ja ennen kuin he saapuivat Moabin tasangoille. Viimeinen, 36. luvun loppuun ulottuva osa koskee tapahtumia, jotka sattuivat Moabin tasangoilla israelilaisten valmistautuessa menemään Luvattuun maahan.

12. Miten suuri Israelin leiri Siinailla on, ja miten se on järjestetty?

¹² Tapahtumat Siinain vuoren luona (1:1–10:10). Israelilaiset ovat olleet Siinain vuoristossa jo noin vuoden. Täällä heistä on muovattu hyvin kiinteä järjestö. Nyt pidetään Jehovan käskystä väestönlaskenta kaikista 20-vuotiaista ja sitä vanhemmista miehistä. Heimojen koon havaitaan vaihtelevan Manassen 32200 miehestä Juudan 74600  mieheen, ja yhteensä Israelin armeijan palvelukseen kelpaavia miehiä on 603550. Leeviläisten sekä naisten ja lasten kanssa he muodostavat leirin, johon kuuluu kenties yli kolme miljoonaa henkeä. Kohtaamisteltta ja leeviläiset ovat leirin keskustassa. Muut israelilaiset ovat leiriytyneet määräpaikoille kullekin sivulle kolmen heimon osastoina, ja kullakin heimolla on ohjeet marssijärjestyksestä, kun leiri lähtee liikkeelle. Jehova antaa ohjeet, ja kertomus sanoo: ”Israelilaiset tekivät kaiken, niinkuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.” (2:34) He tottelevat Jehovaa ja kunnioittavat Moosesta, Jumalan näkyvää edustajaa.

13. Minkä järjestelyn mukaan leeviläiset määrätään palvelukseen?

¹³ Leeviläiset erotetaan sitten Jehovan palvelukseen lunnaina Israelin esikoisten puolesta. Heidät jaetaan kolmeen ryhmään sen mukaan, miten he polveutuvat Leevin kolmesta pojasta, Geersonista, Kehatista ja Merarista. Paikka leirissä ja palvelusvastuut ratkaistaan tämän jaon perusteella. 30 ikävuodesta lähtien heidän on määrä tehdä raskasta työtä eli kuljettaa tabernaakkelia. Kevyempien töiden tekeminen järjestetään niin, että toiset voivat alkaa palvella 25-vuotiaina. (Ikäraja alennettiin Daavidin aikana 20 vuoteen.) – 1. Aikak. 23:24–32; Esra 3:8.

14. Mitä ohjeita annetaan leirin puhtauden varmistamiseksi?

¹⁴ Jotta leiri voitaisiin pitää puhtaana, annetaan ohjeita sairastuneiden karanteenista ja uskottomuuden tekojen sovittamisesta, siitä miten selvitetään tapaus, jossa mies alkaa epäillä vaimonsa käytöstä, sekä niiden oikean käytöksen varmistamisesta, jotka ovat lupauksellaan erottautuneet elämään Jehovan nasiireina. Koska tähän kansaan kuuluviin liitetään heidän Jumalansa nimi, heidän on käyttäydyttävä hänen käskyjensä mukaisesti.

15. a) Mitä lahjoituksia tehtiin alttarin vihkimisen yhteydessä? b) Mikä suhde Israelin täytyy muistaa, ja mistä passahin on määrä muistuttaa heitä?

¹⁵ Mooses täydentää sitten kertomustaan joillakin yksityiskohdilla edellisen kuun (4. Moos. 7:1, 10; 2. Moos. 40:17) tavaralahjoituksista, joita kansan 12 johtomiestä tekivät 12 päivänä alttarin vihkimisajasta lähtien. Mitään kilpailua tai oman kunnian etsimistä ei esiintynyt, vaan jokainen lahjoitti täsmälleen saman kuin toisetkin. Kaikkien täytyy nyt muistaa, että näiden johtomiesten ja itse Mooseksenkin yläpuolella on Jehova Jumala, joka antaa ohjeita Moosekselle. He eivät saa koskaan unohtaa suhdettaan Jehovaan. Passahin on määrä muistuttaa heitä siitä, miten Jehova vapautti heidät ihmeellisellä tavalla Egyptistä, ja he viettävät sitä täällä erämaassa määräaikaan, vuosi Egyptistä lähtönsä jälkeen.

16. Miten Jehova johtaa kansakuntaa, ja mitkä trumpetin merkkisoitot otetaan käyttöön?

¹⁶ Samalla tavalla kuin Jehova oli ohjannut Israelin siirtymistä pois Egyptistä, hän johtaa edelleen kansakuntaa sen kulkiessa: pilvi peittää Todistuksen teltan tabernaakkelin päivällä ja tulelta näyttävä yöllä. Kun pilvi lähtee liikkeelle, kansakunta lähtee liikkeelle. Kun pilvi pysyy tabernaakkelin yllä, kansakunta pysyy leiriytyneenä joko muutamia päiviä tai kuukauden tai kauemmin, sillä kertomus sanoo: ”Jehovan käskystä he aina leiriytyivät ja Jehovan käskystä he lähtivät liikkeelle. He täyttivät velvollisuutensa Jehovaa kohtaan Jehovan Mooseksen välityksellä antaman käskyn mukaan.” (4. Moos. 9:23, UM) Kun Siinailta lähdön aika lähestyy, otetaan käyttöön trumpetin merkkisoitot sekä kansan kokoamiseksi että leirin eri osastojen ohjaamiseksi niiden erämaavaelluksella.

17. Kuvaile marssimista.

¹⁷ Tapahtumat erämaassa (10:11–21:35). Lopulta Jehova kohottaa pilven tabernaakkelin yltä toisen kuukauden 20. päivänä antaen siten merkin Israelin lähdölle Siinain alueelta. Keskellään Jehovan liiton arkku israelilaiset lähtevät kohti Kades-Barneaa, joka sijaitsee noin 240 kilometrin päässä pohjoisessa. Kun he marssivat päivällä, Jehovan pilvi on heidän yllään. Joka kerta kun arkku lähtee liikkeelle, Mooses rukoilee Jehovaa nousemaan ja hajaannuttamaan vihollisensa, ja joka kerta kun se pysähtyy, hän rukoilee Jehovaa palaamaan ”Israelin myriadien tuhansien luo”. – 10:36, UM.

18. Mikä valitus puhkeaa matkalla Kades-Barneaan, ja miten Jehova järjestää leirin asioiden hoitamisen teokraattisesti?

¹⁸ Leirissä syntyy kuitenkin vaikeuksia. Matkalla pohjoiseen kohti Kades-Barneaa kansa puhkeaa valittamaan ainakin kolmesti. Ensimmäisellä kerralla Jehova tukahduttaa valituksen lähettämällä tulen kuluttamaan joitakuita kansaan kuuluvia. Sitten ”sekalainen väki” saa Israelin vaikeroimaan, että sillä ei ole enää ruokana Egyptin kalaa, kurkkuja, vesimeloneja, purjoja, sipuleita eikä valkosipuleita, vaan ainoastaan mannaa. (11:4, UM) Mooses tuntee olonsa niin ahdistuneeksi, että hän pyytää Jehovaa ennemmin tappamaan hänet kuin pitämään häntä jatkuvasti koko tämän kansan hoitajana. Jehova ottaa huomaavaisesti henkeä Moosekselta ja panee sitä 70 vanhimpaan, jotka ryhtyvät auttamaan Moosesta profeettoina leirissä. Sitten tulee runsaasti lihaa. Kuten oli tapahtunut kerran aikaisemminkin, Jehovan lähettämä tuuli ajaa mereltä viiriäisiä, ja kansa saalistaa niitä ahneesti suuret määrät ja kerää niitä itsekkäästi varastoon. Jehovan suuttumus syttyy kansaa kohtaan ja lyö monet maahan heidän itsekkään halunsa vuoksi. – 2. Moos. 16:2, 3, 13.

19. Miten Jehova toimii Mirjamin ja Aaronin esitettyä moitteita?

¹⁹ Vaikeudet jatkuvat. Koska Mirjam ja Aaron eivät suhtaudu oikein nuorempaan veljeensä Moosekseen Jehovan edustajana, he moittivat häntä hänen vaimonsa takia, joka on äskettäin tullut leiriin. He vaativat enemmän valtaa, yhtä paljon  kuin Mooseksella, vaikka ”Mooses oli verrattomasti nöyrin mies kaikista maan pinnalla olevista ihmisistä”. (4. Moos. 12:3, UM) Jehova itse oikaisee asian ja ilmoittaa, että Mooseksella on erikoisasema, ja lyö spitaalilla Mirjamia, joka todennäköisesti oli valituksen alkuunpanija. Hän paranee myöhemmin vasta kun Mooses puhuu hänen puolestaan.

20, 21. Mitkä tapahtumat saavat Jehovan säätämään, että Israelin täytyy vaeltaa 40 vuotta erämaassa?

²⁰ Saavuttuaan Kadesiin Israel leiriytyy Luvatun maan kynnykselle. Sitten Jehova neuvoo Moosesta lähettämään vakoojia tiedusteluretkelle maahan. He menevät sinne etelästä ja kulkevat pohjoiseen siihen paikkaan asti, ”josta mennään Hamatiin”, ja kävelevät siten satoja kilometrejä 40 päivässä. (13:22 [21]) Kun he palaavat mukanaan Kanaanin meheviä hedelmiä, kymmenen vakoojaa väittää uskottomasti, että olisi tyhmää mennä niin voimakasta kansaa ja niin suuria linnoitettuja kaupunkeja vastaan. Kaaleb yrittää rauhoittaa kansankokousta myönteisellä raportilla siinä kuitenkaan onnistumatta. Kapinalliset vakoojat herättävät pelon israelilaisten sydämessä väittämällä, että maa ”syö asukkaansa”, ja sanomalla: ”Kaikki kansa, jota me sen keskellä näimme, on poikkeuksellisen kookasta väkeä.” Kapinallisen nurinan levitessä koko leiriin Joosua ja Kaaleb vetoavat kansaan: ”Jehova on meidän kanssamme. Älkää pelätkö heitä.” (13:33 [32]; 14:9; UM) Kansankokous alkaa kuitenkin puhua heidän kivittämisestään.

²¹ Silloin Jehova puuttuu viipymättä asiaan ja sanoo Moosekselle: ”Kuinka kauan tämä kansa pitää minua pilkkanaan eikä usko minuun, huolimatta kaikista tunnusteoista, jotka minä olen tehnyt sen keskuudessa?” (14:11) Mooses anoo, ettei Jehova tuhoaisi kansakuntaa, koska Hänen nimensä ja maineensa liittyvät asiaan. Jehova säätää sen vuoksi, että Israelin täytyy jatkaa erämaassa vaeltamista, kunnes kaikki kansaan kuuluvat luetteloidut, 20-vuotiaat ja sitä vanhemmat, ovat kuolleet. Luetteloiduista miehistä vain Kaalebin ja Joosuan sallitaan mennä Luvattuun maahan. Kansa yrittää turhaan mennä sinne oma-aloitteisesti: se kärsii vain hirvittävän tappion amalekilaisten ja kanaanilaisten käsissä. Miten kalliin hinnan kansa maksaakaan epäkunnioittavasta suhtautumisestaan Jehovaan ja hänen uskollisiin edustajiinsa!

22. Millä tavoilla korostetaan tottelevaisuuden tärkeyttä?

²² Heillä on tosiaan paljon opittavaa tottelevaisuudesta. Jehova antaakin heille sopivasti lisää lakeja, jotka korostavat sen tarpeellisuutta. Hän kertoo heille, että kun he tulevat Luvattuun maahan, erehdykset on sovitettava, mutta tahallaan tottelemattomat on ehdottomasti hävitettävä. Kun siis eräs mies tavataan keräämästä puita vastoin sapattilakia, Jehova käskee: ”Se mies tulee ehdottomasti surmata.” (15:35, UM) Jehova käskee kansaan kuuluvien käyttää reunuksia vaatteidensa liepeissä muistutuksena Jehovan käskyistä ja niiden tottelemisen tärkeydestä.

23. Mikä on Koorahin, Daatanin ja Abiramin kapinan lopputulos?

²³ Kaikesta huolimatta puhkeaa jälleen kapina. Koorah, Daatan, Abiram ja 250 kansankokouksen huomattavaa miestä kokoontuvat vastustamaan Mooseksen ja Aaronin valtaa. Mooses esittää asian Jehovalle ja sanoo kapinoitsijoille: ’Ottakaa tuliastiat ja suitsuketta ja esittäkää ne Jehovan edessä ja antakaa hänen valita.’ (16:6, 7, UM) Sitten Jehovan kirkkaus näkyy koko kansankokoukselle. Hän panee nopeasti toimeen tuomion aiheuttamalla maan halkeamisen, jolloin se nielaisee Koorahin, Daatanin ja Abiramin huonekunnat, ja lähettämällä tulen kuluttamaan ne 250 miestä, myös Koorahin, jotka suitsuttivat. Jo seuraavana päivänä kansa alkaa moittia Moosesta ja Aaronia siitä, mitä Jehova teki, ja jälleen Hän vitsaa heitä hävittäen 14700 valittajaa.

24. Minkä tunnusmerkin Jehova tekee lopettaakseen kapinallisuuden?

²⁴ Näiden tapausten vuoksi Jehova käskee jokaista heimoa esittämään hänen edessään sauvan; niiden joukossa tulee olla sauva, jossa on Aaronin nimi Leevin heimon puolesta. Seuraavana päivänä osoitetaan Jehovan valinneen Aaronin papiksi, sillä vain hänen sauvansa havaitaan olevan täydessä kukassa ja kasvavan kypsiä manteleita. Sitä tulee säilyttää liiton arkussa ”merkkinä kapinallisille”. (4. Moos. 17:10, UM; Hepr. 9:4) Sen jälkeen kun on annettu lisäohjeita papiston ylläpitämisestä kymmenyksillä sekä puhdistusveden ja punaisen lehmän tuhkan käytöstä, kertomus vie meidät takaisin Kadesiin. Siellä Mirjam kuolee, ja sinne hänet haudataan.

25. Miten Mooses ja Aaron laiminlyövät Jehovan pyhittämisen ja millaisin seurauksin?

²⁵ Ollessaan jälleen Luvatun maan kynnyksellä kansankokous alkaa kiistellä Mooseksen kanssa veden puutteen takia. Jehova katsoo sen kiistelyksi hänen kanssaan, ja hän ilmaantuu kirkkaudessaan ja käskee Moosesta ottamaan sauvan ja toimittamaan vettä kalliosta. Pyhittävätkö Mooses ja Aaron nyt Jehovan? Eivät, vaan Mooses iskee suuttuneena kalliota kahdesti. Kansa ja sen karja saavat vettä juodakseen, mutta Mooses ja Aaron eivät annakaan kunniaa Jehovalle. Vaikka erittäin koetteleva erämaamatka on melkein ohi, he molemmat joutuvat Jehovan epäsuosioon, ja heille kerrotaan, etteivät he mene Luvattuun maahan. Aaron kuolee myöhemmin Horinvuorella, ja hänen poikansa Eleasar alkaa hoitaa ylimmäisen papin velvollisuuksia.

26. Mitä tapahtuu kansan kulkiessa kiertotietä Edomin ympäri?

²⁶ Israel kääntyy itään ja yrittää kulkea Edomin maan halki, mutta se torjutaan kylmästi. Kulkiessaan pitkää kiertotietä Edomin ympäri kansa joutuu jälleen vaikeuksiin valittaessaan Jumalaa ja Moosesta  vastaan. Israelilaiset ovat kyllästyneet mannaan, ja he ovat janoissaan. Heidän kapinallisuutensa takia Jehova lähettää heidän keskuuteensa myrkkykäärmeitä, niin että monet kuolevat. Kun Mooses puhuu heidän puolestaan, Jehova lopulta käskee hänen tehdä tulisen kuparikäärmeen ja panna sen merkkisalkoon. Ne, joita on purtu, mutta jotka katsovat kiinteästi kuparikäärmettä, säästetään elossa. Kun israelilaiset suuntaavat kulkunsa pohjoiseen, heidän tielleen asettuvat sotaisat kuninkaat, amorilaisten Siihon ja Basanin Oog. Israel lyö heidät kummatkin taistelussa ja ottaa haltuunsa heidän alueensa Hautavajoaman itäpuolelta.

27. Miten Jehova tekee tyhjiksi Baalakin suunnitelmat Bileamin toiminnan yhteydessä?

²⁷ Tapahtumat Moabin tasangoilla (22:1–36:13). Odottaessaan innokkaina Kanaaniin pääsemistä israelilaiset kokoontuvat sitten Moabin aavikkotasangoille, Kuolleenmeren pohjoispuolelle ja Jordanin itäpuolelle vastapäätä Jerikoa. Nähdessään tämän suunnattoman leirin levittäytyvän eteensä moabilaiset tuntevat vavisuttavaa kauhua. Heidän kuninkaansa Baalak neuvottelee midianilaisten kanssa ja lähettää noutamaan Bileamia, jotta tämä käyttäisi ennustelua ja kiroaisi Israelin. Vaikka Jumala sanoo suoraan Bileamille: ”Älä mene heidän kanssaan”, tämä haluaa mennä. (22:12) Hän haluaa palkkiota. Lopulta hän menee, mutta enkeli pysäyttää hänet, ja hänen oma aasintammansa puhuu ihmeen avulla nuhdellen häntä. Kun Bileam lopulta pääsee esittämään julistuksia Israelista, häneen tulee Jumalan henki, niin että hänen neljä lausumaansa ennustavat ainoastaan siunauksia Jumalan kansalle ja kertovat edeltä senkin, että Jaakobista astuisi esiin tähti ja Israelista nousisi valtikka alistamaan ja hävittämään.

28. Mikä ovela ansa viritetään Israelille Bileamin ehdotuksesta, mutta miten äkillinen vitsaus pysäytetään?

²⁸ Bileam on saanut Baalakin raivoihinsa, koska hän ei kironnut Israelia, ja etsii nyt kuninkaan mielisuosiota ehdottamalla, että moabilaiset käyttäisivät omia naisiaan Israelin miesten viekoittelemiseksi osallistumaan Baalin palvonnan irstaisiin menoihin. (31:15, 16) Täällä, aivan Luvatun maan rajalla, israelilaiset alkavat langeta törkeään moraalittomuuteen ja väärien jumalien palvontaan. Kun Jehovan suuttumus syttyy äkillisessä vitsauksessa, Mooses vaatii ankaraa rangaistusta väärintekijöille. Kun Piinehas, ylimmäisen papin poika, näkee erään johtomiehen pojan tuovan midianilaisen naisen telttaansa leirin sisäpuolelle, hän menee heidän perässään ja tappaa heidät lävistäen naisen hänen sukupuolielintensä kohdalta. Tällöin äkillinen vitsaus pysähtyy, mutta sitä ennen siinä kuolee 24000 israelilaista.

29. a) Mitä 40. vuoden lopussa suoritettu väestönlaskenta paljastaa? b) Miten Luvattuun maahan menemistä valmistellaan?

²⁹ Sitten Jehova käskee Mooseksen ja Eleasarin suorittaa jälleen väestönlaskennan, niin kuin tehtiin lähes 39 vuotta aikaisemmin Siinain vuoren luona. Lopullinen laskenta osoittaa, ettei heidän riveissään ole tapahtunut lisäystä. Luetteloituja miehiä on sen sijaan 1820 vähemmän. Jäljellä ei ole ketään Siinailla armeijan palvelukseen luetteloitua paitsi Joosua ja Kaaleb. He kaikki olivat kuolleet erämaassa, niin kuin Jehova oli sanonutkin käyvän. Seuraavaksi Jehova antaa ohjeita maan jakamisesta perinnöksi. Hän toistaa sen, että Mooses ei mene Luvattuun maahan, koska hän ei pyhittänyt Jehovaa Meriban vesien luona. (20:13; 27:14; UM, viitelaitos [engl.], alaviite) Joosua valtuutetaan Mooseksen seuraajaksi.

30. Miten selvitetään tilit midianilaisten kanssa, ja mikä aluemääräys annetaan Jordanin itäpuolelta?

³⁰ Seuraavaksi Jehova muistuttaa Israelia Mooseksen kautta uhreja ja juhlia koskevien lakiensa tärkeydestä ja juhlallisten lupausten vakavuudesta. Hän panee Mooseksen myös selvittämään tilit midianilaisten kanssa, koska näillä oli osuutensa Israelin viettelemisessä Peorin Baalin puoleen. Kaikki midianilaiset miehet sekä Bileam surmataan taistelussa, vain neitsyttytöt säästetään, ja 32000 tyttöä otetaan vangeiksi ryöstösaaliin mukana, johon kuuluu 808000 eläintä. Yhdenkään israelilaisen ei ilmoiteta menehtyneen taistelussa. Ruubenin ja Gaadin pojat, jotka ovat karjankasvattajia, pyytävät saada asettua Jordanin itäpuolella olevalle alueelle, ja sen jälkeen kun he suostuvat auttamaan Luvatun maan valloittamisessa, pyyntöön myönnytään, niin että näille kahdelle heimolle sekä puolelle Manassen heimoa annetaan tämä rehevä ylätasanko omaisuudeksi.

31. a) Miten Israelin täytyy jatkuvasti osoittaa tottelevaisuutta mentyään Luvattuun maahan? b) Mitä ohjeita annetaan heimojen perinnöistä?

³¹ Kertomuksessa kerrotaan 40-vuotisen matkan pysähdyspaikat ja kiinnitetään sitten jälleen huomio siihen, miten tarpeellista on totella Jehovaa. Jumala antaa israelilaisille maan, mutta heidän täytyy tulla hänen teloitusjoukoikseen, jotka ajavat turmeltuneet, demoneja palvovat asukkaat pois ja hävittävät näiden epäjumalanpalvelususkonnon viimeisetkin rippeet. Heidän Jumalalta saamansa maan rajat esitetään yksityiskohtaisesti. Heidän tulee jakaa se arvalla keskenään. Leeviläisille, joilla ei ole heimoperintöä, tulee antaa 48 kaupunkia laidunmaineen, ja kuuden niistä tulee olla turvakaupunkeja tahatonta tappajaa varten. Alueen tulee pysyä heimon omistuksessa, eikä sitä saa siirtää toiselle heimolle avioliiton kautta. Jos ei ole miespuolista perillistä, niin tyttärien, jotka saavat perinnön – esimerkiksi Selofhadin tyttärien – on mentävä naimisiin oman heimonsa piirissä. (27:1–11; 36:1–11) Neljäs Mooseksen kirja päättyy näihin Jehovan Mooseksen kautta antamiin käskyihin, kun israelilaiset ovat vihdoinkin valmiita menemään Luvattuun maahan.

 MIKSI HYÖDYLLINEN

32. Millä tavoilla Jeesus ja hänen uhrinsa on esikuvattu 4. Mooseksen kirjassa?

³² Jeesus viittasi 4. Mooseksen kirjaan useita kertoja, ja hänen apostolinsa ja muut raamatunkirjoittajat osoittavat selvästi, miten merkityksellinen ja hyödyllinen se on. Apostoli Paavali vertasi suoranaisesti Jeesuksen uskollista palvelusta Mooseksen palvelukseen, josta on suurelta osin kerrottu 4. Mooseksen kirjassa. (Hepr. 3:1–6) Voimme myös havaita, miten eläinuhreilla ja nuoren punaisen lehmän tuhkan vihmomisella, josta on kerrottu 4. Mooseksen kirjan 19:2–9:ssä, kuvataan sitä paljon suurenmoisempaa puhdistusta, joka saadaan Kristuksen uhrin välityksellä. – Hepr. 9:13, 14.

33. Miksi veden tuottaminen erämaassa kiinnostaa meitä nykyään?

³³ Paavali osoitti myös, että veden tuottamisella kalliosta erämaassa on tärkeä merkitys meille, kun hän sanoi: ”He joivat siitä hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi, ja se kallio tarkoitti Kristusta.” (1. Kor. 10:4; 4. Moos. 20:7–11) Kristus itse sanoikin sopivasti: ”Joka juo sitä vettä, jota minä annan hänelle, sen ei tule ikinä jano, vaan se vesi, jota annan hänelle, tulee hänessä vesilähteeksi, joka pulppuaa välittämään ikuista elämää.” – Joh. 4:14.

34. Miten Jeesus osoitti, että kuparikäärmeellä oli profeetallinen merkitys?

³⁴ Jeesus viittasi myös suoraan 4. Mooseksen kirjassa kerrottuun tapaukseen, joka oli esikuva siitä suurenmoisesta järjestelystä, jonka Jumala teki hänen välityksellään. Hän sanoi: ”Niin kuin Mooses kohotti käärmeen erämaassa, niin täytyy Ihmisen Poikakin kohottaa, jotta jokaisella häneen uskovalla olisi ikuinen elämä.” – Joh. 3:14, 15; 4. Moos. 21:8, 9.

35. a) Mitä sellaista kristittyjen tulisi varoa, mistä erämaassa vaeltaneet israelilaiset ovat esimerkki, ja miksi? b) Mihin ahneuden ja kapinallisuuden esimerkkeihin Juudas ja Pietari viittasivat kirjeissään?

³⁵ Miksi israelilaiset tuomittiin vaeltamaan 40 vuotta erämaassa? Uskon puutteen takia. Apostoli Paavali antoi tästä voimakkaan neuvon: ”Varokaa, veljet, ettei kenessäkään teistä koskaan kehittyisi pahaa, epäuskoista sydäntä elävästä Jumalasta pois vetäytymällä, vaan kehottakaa jatkuvasti toisianne joka päivä.” Nuo israelilaiset kuolivat erämaassa tottelemattomuutensa ja uskottomuutensa vuoksi. ”Tehkäämme sen tähden kaikkemme päästäksemme siihen [Jumalan] lepoon, jottei kukaan lankeaisi noudattamalla samaa tottelemattomuuden mallia.” (Hepr. 3:7–4:11; 4. Moos. 13:26[25]–14:38) Varoittaessaan jumalattomista, jotka pilkkaavat pyhiä asioita, Juudas viittasi Bileamin palkan ahnehtimiseen ja Koorahin kapinalliseen puheeseen Jehovan palvelijaa Moosesta vastaan. (Juud. 11; 4. Moos. 22:7, 8, 22; 26:9, 10) Bileamiin viittasivat myös Pietari puhuessaan hänestä ”joka rakasti väärinteon palkkaa”, ja kirkastettu Jeesus Johanneksen kautta antamassaan ilmestyksessä puhuessaan siitä, joka ’asetti Israelin eteen kompastumisen aiheeksi epäjumalanpalveluksen ja haureuden’. Kristillistä seurakuntaa tulisi varmasti nykyäänkin varoittaa tällaisista epäpyhistä ihmisistä. – 2. Piet. 2:12–16; Ilm. 2:14.

36. Mistä vahingollisista tavoista Paavali varoitti, ja miten me voimme nykyään hyötyä hänen neuvoistaan?

³⁶ Kun Korinton seurakunnassa ilmeni moraalittomuutta, Paavali kirjoitti heille ’pahan haluamisesta’ ja viittasi varsinkin 4. Mooseksen kirjaan. Hän kehotti: ”Älkäämmekä liioin harjoittako haureutta, niin kuin jotkut heistä syyllistyivät haureuteen ja kaatuivat, kaksikymmentäkolmetuhatta heistä yhtenä päivänä.” (1. Kor. 10:6, 8; 4. Moos. 25:1–9; 31:16) b Entä kun kansa valitti, että Jumalan käskyjen totteleminen tuo mukanaan vaikeuksia ja että se oli tyytymätön Jehovan antamaan mannaan? Paavali sanoo tästä: ”Älkäämme myöskään panko Jehovaa koetukselle, niin kuin jotkut heistä panivat hänet koetukselle ja saivat käärmeiltä surmansa.” (1. Kor. 10:9; 4. Moos. 21:5, 6) Sitten Paavali jatkaa: ”Älkääkä olko nurisijoita, niin kuin jotkut heistä nurisivat ja saivat surmansa tuhoojalta.” Miten katkeria kokemuksia israelilaisille koituikaan sen vuoksi, että he nurisivat Jehovaa, hänen edustajiaan ja hänen antejaan vastaan! Näiden asioiden, jotka ”kohtasivat heitä toistuvasti esimerkkeinä”, tulisi olla selvänä varoituksena meille kaikille nykyään eläville, jotta me voisimme jatkaa Jehovan palvelemista täydessä uskossa. – 1. Kor. 10:10, 11; 4. Moos. 14:2, 36, 37; 16:1–3, 41; 17:5, 10.

37. Valaise esimerkein sitä, miten 4. Mooseksen kirja auttaa ymmärtämään muita raamatunkohtia.

³⁷ Neljännessä Mooseksen kirjassa esitetään myös tausta, jota vasten monet muut raamatunkohdat voidaan ymmärtää paremmin. – 4. Moos. 28:9, 10 – Matt. 12:5; 4. Moos. 15:38 – Matt. 23:5; 4. Moos. 6:2–4 – Luuk. 1:15; 4. Moos. 4:3 – Luuk. 3:23; 4. Moos. 18:31 – 1. Kor. 9:13, 14; 4. Moos. 18:26 – Hepr. 7:5–9; 4. Moos. 17:8–10 – Hepr. 9:4.

38. Millä erityisillä tavoilla 4. Mooseksen kirja on hyödyllinen, ja mihin siinä ohjataan huomiomme?

³⁸ Se, mitä 4. Mooseksen kirjassa on kerrottu, on tosiaan Jumalan henkeyttämää ja hyödyllistä sen opettamiseen meille, miten tärkeää on totella Jehovaa ja kunnioittaa niitä, joista hän on tehnyt valvojia kansansa keskuuteen. Esimerkkien avulla siinä ojennetaan väärinteosta, ja profeetallisesti merkittävien tapausten avulla siinä ohjataan huomiomme Häneen, jonka Jehova on antanut kansansa Pelastajaksi ja Johtajaksi nykyään. Se tarjoaa tärkeän ja opettavan renkaan siinä kertomuksessa, joka johtaa Jehovan määräämän Välittäjän ja Ylimmäisen Papin, Jeesuksen Kristuksen, hallinnassa olevan vanhurskaan Valtakunnan perustamiseen.

[Alaviitteet]

[Tutkistelukysymykset]