Raamatun 44. kirja: Apostolien teot

Kirjoittaja: Luukas

Kirjoituspaikka: Rooma

Kirjoitus päättyi: n. 61 ya.

Tapahtumien aika: 33 – n. 61 ya.

1, 2. a) Mitä historiallisia tapahtumia ja toimintaa kuvaillaan Apostolien teoissa? b) Minkä ajanjakson kirja käsittää?

 LUUKAS esittää henkeytetyn Raamatun 42. kirjassa kertomuksen Jeesuksen ja hänen seuraajiensa elämästä, toiminnasta ja palveluksesta aina Jeesuksen taivaaseennousemiseen asti. Raamatun 44. kirjan historiallisessa kertomuksessa, Apostolien teoissa, varhaiskristillisyyden historian selostaminen jatkuu: siinä kuvaillaan seurakunnan perustamista pyhän hengen toiminnan vaikutuksesta ja todistustyön laajenemista ensin juutalaisten keskuudessa ja sitten kaikkien kansakuntien ihmisille. Ensimmäisten 12 luvun aineistossa käsitellään pääasiassa Pietarin toimintaa ja viimeisissä 16 luvussa Paavalin toimintaa. Luukas oli läheisessä yhteydessä Paavaliin ja oli hänen toverinaan monilla matkoilla.

² Kirja on osoitettu Teofilukselle. Häntä sanotaan ”arvoisaksi”, joten hänellä on mahdollisesti ollut jokin virka-asema, tai ilmauksella on saatettu vain osoittaa suurta kunnioitusta. (Luuk. 1:3) Kirja on täsmällinen historiallinen selostus kristillisen seurakunnan perustamisesta ja kasvusta. Aluksi siinä kerrotaan Jeesuksen ilmestymisestä opetuslapsilleen ylösnousemuksensa jälkeen ja selostetaan sitten vuoden 33 ja noin vuoden 61 välisen ajan tapahtumia, joten kirja käsittää kaikkiaan noin 28 vuoden ajanjakson.

3. Kuka kirjoitti Apostolien teot, ja milloin kirjoittaminen saatiin päätökseen?

³ Luukkaan evankeliumin kirjoittajan on jo varhain katsottu kirjoittaneen myös Apostolien teot. Kumpikin kirja on osoitettu Teofilukselle. Toistamalla evankeliuminsa lopputapahtumat Apostolien  tekojen alkujakeissa Luukas sitoo nämä kaksi kertomusta yhteen saman kirjoittajan työksi. Luukas näyttää saaneen Apostolien teot valmiiksi noin vuonna 61, luultavasti sen kaksivuotisen ajanjakson lopulla, jolloin hän oli apostoli Paavalin seurassa Roomassa. Koska siinä selostetaan tapahtumia tuohon vuoteen saakka, sitä ei ole voitu päättää aikaisemmin, ja koska keisarin ratkaisu Paavalin vetoomukseen jää siinä avoimeksi, sen on täytynyt valmistua tuona vuonna.

4. Mikä todistaa Apostolien tekojen kanonisuuden ja oikeaperäisyyden?

⁴ Raamatunoppineet ovat jo hyvin vanhoista ajoista lähtien pitäneet Apostolien tekoja kanonisena. Kirjan osia voidaan löytää Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten vanhimpien olemassa olevien papyruskäsikirjoitusten joukosta, joista huomattavimmat ovat 200- tai 300-luvulta peräisin oleva Michigan nro 1571 (P³⁸) ja 200-luvulta peräisin oleva Chester Beatty nro 1 (P⁴⁵). Ne molemmat osoittavat, että Apostolien tekojen kirja kiersi henkeytetyn Raamatun muiden kirjojen kanssa, ja se kuului siis niiden luetteloon jo varhain. Apostolien teoissa ilmenevästä Luukkaan kirjoitustyylistä heijastuu sama huomattava täsmällisyys, jonka olemme jo havainneet olevan tunnusomaista hänen evankeliumilleen. Sir William M. Ramsay luokittelee Apostolien tekojen kirjoittajan ”ensiluokkaisten historioitsijoiden joukkoon” ja selittää tämän merkitystä sanomalla: ”Suuren historioitsijan ensimmäinen ja välttämätön ominaisuus on totuudellisuus. Sen, mitä hän sanoo, täytyy olla luotettavaa.” a

5. Kerro esimerkki Luukkaan täsmällisestä kerronnasta.

⁵ Esimerkkinä siitä täsmällisestä kerronnasta, joka on niin tunnusomaista Luukkaan tekstille, lainaamme Edwin Smithiä, joka oli englantilaisen hävittäjäaluslaivueen komentajana Välimerellä ensimmäisen maailmansodan aikana. Hän kirjoitti The Rudder -aikakauslehdessä vuoden 1947 maaliskuussa: ”Entisajan laivoja ei ohjattu niin kuin nykyään perävantaassa saranoiden varassa olevalla yhdellä peräsimellä, vaan kahdella suurella airolla tai melalla, jotka olivat perän kummallakin puolella; sen vuoksi Pyhä Luukas mainitsee ne monikossa. [Apt. 27:40] – – Olemme tarkastelussamme havainneet, että erittäin tarkat ja tyydyttävät ulkopuoliset ja riippumattomat todisteet ovat varmistaneet Pyhän Luukkaan selostuksen tämän laivan liikkeistä kaikilta osiltaan oikeaksi siitä alkaen, kun se lähti Hyvistäsatamista, siihen saakka, kun se ajautui rantaan Maltan edustalla, ja että hänen ilmoittamansa laivan merelläoloaika vastaa kuljettua matkaa ja lopuksi että hänen kuvauksensa paikasta, johon he saapuivat, on yhdenmukainen todellisuuden kanssa. Kaikki nämä seikat yhdessä osoittavat, että Luukas todella teki tuon kuvatun matkan ja että hän on lisäksi osoittautunut mieheksi, jonka havaintoja ja lausuntoja voidaan pitää erittäin luotettavina ja varmoina.” b

6. Mitkä esimerkit osoittavat, että arkeologiset löydöt vahvistavat Apostolien tekojen täsmällisyyden?

⁶ Arkeologiset löydötkin vahvistavat Luukkaan kertomuksen täsmällisyyden. Esimerkiksi Efesoksen kaivauksissa on löydetty Artemiin temppeli sekä se muinainen teatteri, jossa efesolaiset mellakoivat apostoli Paavalia vastaan. (Apt. 19:27–41) On löydetty piirtokirjoituksia, jotka vahvistavat, että Luukas käytti Tessalonikan virkamiehistä oikeaa arvonimeä ”kaupungin hallitusmiehet”. (17:6, 8) Kaksi maltalaista piirtokirjoitusta osoittaa, että Luukas oli oikeassa myös sanoessaan Publiusta Maltan ”päämieheksi”. – 28:7. c

7. Miten muistiinmerkityt puheet osoittavat Apostolien tekojen kertomuksen todenperäiseksi?

⁷ Pietarin, Stefanuksen, Korneliuksen, Tertulluksen, Paavalin ja muiden eri puheet, jotka Luukas on kirjoittanut muistiin, ovat lisäksi kaikki erilaisia tyyliltään ja rakenteeltaan. Paavalin eri kuulijakunnille pitämät puheetkin vaihtelevat tyyliltään tilanteen vaatimalla tavalla. Tämä ilmaisee, että Luukas kertoi vain sen, mitä hän itse kuuli tai mitä toiset silminnäkijät selostivat hänelle. Luukas ei ollut mikään romaanikirjailija.

8. Mitä Raamatussa kerrotaan Luukkaasta ja hänen yhteydestään Paavaliin?

⁸ Luukkaan omasta elämästä tiedetään hyvin vähän. Luukas ei itse ollut apostoli, mutta hän oli yhteydessä apostoleihin. (Luuk. 1:1–4) Apostoli Paavali mainitsee Luukkaan nimeltä kolme kertaa. (Kol. 4:10, 14; 2. Tim. 4:11; Filem. 24) Hän oli joitakin vuosia Paavalin uskollinen toveri, ja tämä sanoi häntä ”rakkaaksi lääkäriksi”. Kertomuksessa esiintyvät vaihdellen pronominit ”he” ja ”me”, mikä ilmaisee, että Luukas oli Paavalin kanssa Troaassa tämän toisen lähetysmatkan aikana, että hän on saattanut jäädä Filippiin siihen asti, kun Paavali palasi joitakin vuosia myöhemmin, ja että hän sitten liittyi jälleen Paavalin seuraan ja oli hänen mukanaan hänen matkallaan Roomaan tuomittavaksi. – Apt. 16:8, 10; 17:1; 20:4–6; 28:16.

APOSTOLIEN TEKOJEN SISÄLTÖ

9. Mitä opetuslapsille sanotaan Jeesuksen taivaaseennousemisen hetkellä?

⁹ Tapahtumat helluntaihin asti (1:1–26). Kun Luukas aloittaa tämän toisen kertomuksensa, ylösnoussut Jeesus kertoo innokkaille opetuslapsilleen, että heidät kastetaan pyhässä hengessä. Ennallistetaanko Valtakunta tänä aikana? Ei. He saavat kuitenkin voimaa, ja heistä tulee todistajia ”maan ääriin asti”. Kun Jeesus kohotetaan heidän näkyvistään, kaksi miestä valkoisissa vaatteissa sanoo heille: ”Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne ylös taivaaseen, tulee näin samalla tavalla.” – 1:8, 11.

10. a) Mitä ikimuistettavaa tapahtuu helluntaipäivänä? b) Minkä selityksen Pietari esittää, ja mitä siitä seuraa?

 ¹⁰ Ikimuistettava helluntaipäivä (2:1–42). Kaikki opetuslapset ovat kokoontuneet Jerusalemiin. Yhtäkkiä talon täyttää kuin navakan tuulen synnyttämä kohahdus. Läsnä olevien päälle asettuu ikään kuin tulisia kieliä. He täyttyvät pyhällä hengellä ja alkavat puhua eri kielillä ”Jumalan suurenmoisuuksista”. (2:11) Katselijat ovat ymmällään. Sitten Pietari nousee seisomaan ja puhuu. Hän selittää, että tämä hengen vuodattaminen täyttää Jooelin (2:28–32) ennustuksen ja että Jeesus Kristus, joka on nyt herätetty ja korotettu Jumalan oikealle puolelle, ’on vuodattanut sen, minkä he näkevät ja kuulevat’. Noin 3000 saa piston sydämeensä ja omaksuu sanan, ja heidät kastetaan. – 2:33.

11. Miten Jehova saattaa saarnaamistyön kukoistamaan?

¹¹ Todistus laajenee (2:43–5:42). Jehova liittää jatkuvasti heihin pelastuvia päivittäin. Pietari ja Johannes kohtaavat temppelin ulkopuolella raajarikkoisen miehen, joka ei ole koskaan elämässään kävellyt. ”Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä: kävele!” käskee Pietari. Heti mies alkaa ’kävellä ja hypellä ja ylistää Jumalaa’. Pietari kehottaa sitten ihmisiä katumaan ja kääntymään, ”jotta virvoittumisen ajat tulisivat Jehovan kasvojen luota”. Harmissaan siitä, että Pietari ja Johannes opettavat Jeesuksen ylösnousemusta, uskonnolliset johtajat pidättävät heidät, mutta uskovien rivit kasvavat noin 5000 mieheen. – 3:6, 8, 19.

12. a) Mitä opetuslapset vastaavat, kun heidän käsketään lopettaa saarnaaminen? b) Mistä Ananiasta ja Safiiraa rangaistaan?

¹² Seuraavana päivänä Pietari ja Johannes viedään juutalaisten hallitusmiesten eteen kuulusteltaviksi. Pietari todistaa avoimesti, että pelastus tulee ainoastaan Jeesuksen Kristuksen kautta, ja kun Pietarin ja Johanneksen käsketään lopettaa saarnaamistyönsä, he kumpikin vastaavat: ”Ratkaiskaa itse, onko vanhurskasta Jumalan nähden kuunnella ennemmin teitä kuin Jumalaa. Mutta me emme voi lakata puhumasta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet.” (4:19, 20) Heidät vapautetaan, ja kaikki opetuslapset puhuvat jatkuvasti Jumalan sanaa rohkeasti. Olosuhteiden takia he kokoavat aineellisen omaisuutensa yhteen ja jakelevat sitä tarpeen mukaan. Muuan Ananias ja hänen vaimonsa Safiira myyvät erään tontin ja pidättävät salaa osan hinnasta, mutta antavat silti sen vaikutelman, että he tuovat koko rahasumman. Pietari paljastaa heidät, ja he kaatuvat kuolleina maahan, koska he ovat valehdelleet Jumalalle ja pyhälle hengelle.

13. Mistä apostoleita syytetään, mitä he vastaavat, ja minkä tekemistä he jatkavat?

¹³ Raivostuneet uskonnolliset johtajat heittävät apostolit jälleen vankilaan, mutta tällä kertaa Jehovan enkeli vapauttaa heidät. Seuraavana päivänä heidät viedään taas sanhedrinin eteen ja heitä syytetään ’Jerusalemin täyttämisestä opetuksellaan’. He vastaavat: ”Meidän täytyy totella Jumalaa hallitsijana ennemmin kuin ihmisiä.” Vaikka heidät piestään ja heitä uhkaillaan, he kieltäytyvät lopettamasta, ja ’joka päivä temppelissä ja talosta taloon he jatkavat herkeämättä opettamista ja hyvän uutisen julistamista Kristuksesta, Jeesuksesta’. – 5:28, 29, 42.

14. Miten Stefanus kärsii marttyyrikuoleman?

¹⁴ Stefanuksen marttyyrikuolema (6:1–8:1a). Stefanus on yksi niistä seitsemästä, jotka on pyhän hengen välityksellä nimitetty jakelemaan ruokaa pöytiin. Hän todistaa myös voimallisesti totuudesta, ja hän puolustaa uskoaan niin innokkaasti, että hänen raivostuneet vastustajansa antavat noutaa hänet sanhedrinin eteen syytettynä jumalanpilkasta. Puolustautuessaan Stefanus kertoo ensin Jehovan pitkämielisyydestä Israelia kohtaan. Sitten hän pelottomasti ja taitavasti puhuen tulee asian ytimeen: ’Uppiniskaiset, aina te olette vastustamassa pyhää henkeä, te jotka saitte Lain enkelien välittämänä mutta ette ole sitä pitäneet.’ (7:51–53) Tämä on heille liikaa. He ryntäävät hänen kimppuunsa, ajavat hänet kaupungin ulkopuolelle ja kivittävät hänet kuoliaaksi. Saulus katselee tapahtumaa hyväksyen.

15. Mihin vaino johtaa, ja millaisia saarnaamiskokemuksia Filippuksella on?

¹⁵ Vainoja ja Sauluksen kääntymys (8:1b–9:30). Tuona päivänä puhkeaa Jerusalemin seurakuntaa vastaan vaino, joka hajaannuttaa apostoleita lukuun ottamatta kaikki ympäri maan. Filippus menee Samariaan, jossa monet ottavat vastaan Jumalan sanan. Pietari ja Johannes lähetetään sinne Jerusalemista, jotta nuo uskovat saisivat pyhän hengen ”apostolien kätten päälle panemisen välityksellä”. (8:18) Enkeli ohjaa sitten Filippuksen etelään Jerusalemin ja Gazan väliselle tielle, jolla hän tapaa Etiopian hoviin kuuluvan eunukin ajamasta vaunuissaan ja lukemasta Jesajan kirjaa. Filippus valistaa häntä profetian merkityksen suhteen ja kastaa hänet.

16. Miten Sauluksen kääntymys tapahtuu?

¹⁶ Sillä välin Saulus, ’joka uhoaa yhä uhkaa ja murhaa Herran opetuslapsia vastaan’, lähtee pidättämään niitä, jotka ’kuuluvat tähän Tiehen’ Damaskoksessa. Yhtäkkiä taivaasta leimahtaa valo hänen ympärillään, ja hän kaatuu maahan sokaistuneena. Ääni taivaasta sanoo hänelle: ”Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat.” Sauluksen oltua kolme päivää Damaskoksessa muuan Ananias-niminen opetuslapsi palvelee häntä. Saulus saa näkönsä takaisin, hänet kastetaan, ja hän täyttyy pyhällä hengellä, niin että hänestä tulee hyvän uutisen innokas ja kyvykäs saarnaaja. (9:1, 2, 5) Asiat saavat yllättävän käänteen, vainoojasta tulee vainottu, ja hänen on paettava henkensä edestä ensin Damaskoksesta ja sitten Jerusalemista.

17. Miten hyvä uutinen menee ympärileikkaamattomille pakanoille?

¹⁷ Hyvä uutinen viedään ympärileikkaamattomille pakanoille (9:31–12:25). Sitten seurakunta  ’astuu rauhan kauteen ja rakentuu, ja vaeltaessaan Jehovan pelossa ja pyhän hengen lohdutuksessa se lisääntyy jatkuvasti’. (9:31) Joppessa Pietari herättää rakkaan Tabitan (Dorkaksen) kuolleista, ja siellä ollessaan hän saa kutsun mennä Kesareaan, jossa Kornelius-niminen upseeri odottaa häntä. Hän saarnaa Korneliukselle ja tämän huonekunnalle, he uskovat, ja heidän päälleen vuodatetaan pyhä henki. Havaittuaan, ”että Jumala ei ole puolueellinen, vaan jokaisessa kansassa se, joka pelkää häntä ja toteuttaa vanhurskautta, on hänelle otollinen”, Pietari kastaa heidät – ensimmäiset ympärileikkaamattomat pakanakäännynnäiset. Myöhemmin Pietari selittää tätä uutta kehitysvaihetta Jerusalemin veljille, jolloin he kirkastavat Jumalaa. – 10:34, 35.

18. a) Mitä tapahtuu seuraavaksi Antiokiassa? b) Mikä vaino puhkeaa, mutta saavuttaako se tarkoituksensa?

¹⁸ Hyvän uutisen levitessä jatkuvasti nopeasti Barnabas ja Saulus opettavat melkoista ihmisjoukkoa Antiokiassa, ’ja Antiokiassa ensiksi kutsutaan Jumalan sallimuksesta opetuslapsia kristityiksi’. (11:26) Jälleen puhkeaa vaino. Herodes Agrippa I surmauttaa Johanneksen veljen Jaakobin miekalla. Hän heittää myös Pietarin vankilaan, mutta jälleen kerran Jehovan enkeli vapauttaa Pietarin. Mikä tappio jumalattomalle Herodekselle! Koska hän ei anna kunniaa Jumalalle, madot syövät hänet, ja hän kuolee. Sen sijaan ’Jehovan sana kasvaa ja leviää jatkuvasti’. – 12:24.

19. Mihin Paavalin ensimmäinen lähetysmatka ulottuu, ja mitä saadaan aikaan?

¹⁹ Paavalin ensimmäinen lähetysmatka Barnabaan kanssa (13:1–14:28). d Pyhä henki erottaa Barnabaan ja ”Sauluksen, joka on nimeltään myös Paavali”, ja lähettää heidät Antiokiasta eteenpäin. (13:9) Kyproksen saarella monista tulee uskovia, muun muassa prokonsuli Sergius Pauluksesta. Vähän-Aasian mantereella he tekevät kierroksen ainakin kuudessa kaupungissa, ja kaikkialla käy samoin: ihmiset jakautuvat selvästi niihin, jotka ottavat hyvän uutisen iloiten vastaan, ja uppiniskaisiin vastustajiin, jotka kiihottavat kiviä heitteleviä väkijoukkoja Jehovan sanansaattajia vastaan. Nimitettyään vanhimpia vastamuodostettuihin seurakuntiin Paavali ja Barnabas palaavat Syyrian Antiokiaan.

20. Millä päätöksellä ympärileikkauskysymys ratkaistaan?

²⁰ Ympärileikkauskysymyksen ratkaiseminen (15:1–35). Koska seurakuntaan tulvii yhä enemmän ei-juutalaisia, herää kysymys, pitäisikö heidät ympärileikata. Paavali ja Barnabas vievät asian apostolien ja vanhinten ratkaistavaksi Jerusalemiin, jossa opetuslapsi Jaakob toimii puheenjohtajana ja huolehtii siitä, että yksimielisestä päätöksestä ilmoitetaan virallisella kirjeellä: ”Pyhä henki ja me olemme nähneet hyväksi olla lisäämättä teille enempää taakkaa kuin nämä välttämättömät: että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja sitä, mikä on kuristettua, sekä haureutta.” (15:28, 29) Tämän kirjeen rohkaisu saa Antiokian veljet iloitsemaan.

21. a) Ketkä ovat Paavalin seurassa hänen toisella lähetysmatkallaan? b) Mitä tapahtuu Makedonian vierailun aikana?

²¹ Julistustyö laajenee Paavalin toisella matkalla (15:36–18:22). e ”Muutamien päivien kuluttua” Barnabas ja Markus purjehtivat Kyprokseen, kun taas Paavali ja Silas lähtevät matkalle läpi Syyrian ja Vähän-Aasian. (15:36) Nuori mies Timoteus liittyy Paavalin seuraan Lystrassa, ja he matkustavat Troaaseen Aigeianmeren rannikolle. Siellä Paavali näkee näyssä miehen, joka pyytää häntä hartaasti: ”Tule yli Makedoniaan ja auta meitä.” (16:9) Luukas liittyy Paavalin seuraan, ja he lähtevät laivalla Filippiin, Makedonian huomattavimpaan kaupunkiin, jossa Paavali ja Silas pannaan vankilaan. Tästä seuraa, että vanginvartijasta tulee uskova ja hänet kastetaan. Päästyään vapaiksi vankilasta he jatkavat matkaansa Tessalonikaan, jossa mustasukkaiset juutalaiset kiihottavat metelöivän joukon heitä vastaan. Niinpä veljet lähettävät yöllä Paavalin ja Silaan Bereaan. Siellä juutalaiset ilmaisevat jalomielisyyttä ottamalla sanan vastaan ”erittäin alttiisti ja – – [tutkimalla] huolellisesti päivittäin Raamatun kirjoituksia” etsien vahvistusta oppimilleen asioille. (17:11) Paavali jättää Silaan ja Timoteuksen tähän uuteen seurakuntaan, niin kuin hän oli jättänyt Luukkaan Filippiin, ja jatkaa matkaa etelään, Ateenaan.

22. Mitä on tuloksena Paavalin taitavasta puheesta Areiopagilla?

²² Tässä epäjumalien kaupungissa ylpeät epikurolaiset ja stoalaiset filosofit pilkkaavat Paavalia ”lavertelijaksi” ja ”vieraiden jumaluuksien julistajaksi” ja vievät hänet ylös Areiopagille. Taitavasti puhuen Paavali todistelee, miten tärkeää on etsiä tosi Jumalaa, ”taivaan ja maan Herraa”, joka takaa vanhurskaan tuominnan sen miehen kautta, jonka hän on herättänyt kuolleista. Ylösnousemuksen mainitseminen jakaa hänen kuulijakuntansa, mutta joistakuista tulee uskovia. – 17:18, 24.

23. Mitä saadaan aikaan Korintossa?

²³ Sitten Paavali asuu Korintossa Akylaan ja Priskillan luona ja tekee heidän kanssaan ansiotyökseen telttoja. Hänen saarnaamistaan vastustetaan, ja hänen on siksi pakko siirtyä pois synagogasta ja pitää kokouksiaan viereisessä talossa, Titius Justuksen kodissa. Krispuksesta, synagogan esimiehestä, tulee uskova. Viivyttyään puolitoista vuotta Korintossa Paavali lähtee Akylaan ja Priskillan kanssa Efesokseen, jonne hän jättää heidät, ja jatkaa matkaa Syyrian Antiokiaan päättäen siten toisen lähetysmatkansa.

24, 25. a) Mitä tapahtuu Efesoksessa Paavalin aloittaessa kolmatta matkaansa? b) Mikä mellakka syntyy Paavalin kolmivuotisen oleskelun lopussa?

²⁴ Paavali vierailee uudelleen seurakunnissa, kolmas matka (18:23–21:26). f Apollos-niminen  juutalainen tulee Efesokseen Aleksandriasta Egyptistä ja puhuu rohkeasti Jeesuksesta synagogassa, mutta Akylas ja Priskilla havaitsevat tarpeelliseksi oikaista hänen opetustaan, ennen kuin hän menee Korinttoon. Paavali on sitten kolmannella matkallaan ja tulee aikanaan Efesokseen. Saatuaan kuulla, että sikäläiset uskovat on kastettu Johanneksen kasteella, Paavali selittää Jeesuksen nimessä tapahtuvaa kastamista. Sitten hän kastaa noin 12 miestä, ja kun hän panee kätensä heidän päälleen, he saavat pyhän hengen.

²⁵ Paavalin viipyessä kolme vuotta Efesoksessa ’Jehovan sana kasvaa ja voittaa jatkuvasti alaa valtavalla tavalla’, ja monet luopuvat kaupungin suojelusjumalattaren Artemiin palvonnasta. (19:20) Suuttuneina liiketoiminnan todennäköisestä laantumisesta hopeisten pienoispyhäkköjen valmistajat synnyttävät kaupungissa sellaisen mellakan, että metelöivän joukon hajottaminen kestää tuntikausia. Pian sen jälkeen Paavali lähtee Makedoniaan ja Kreikkaan ja vierailee uskovien luona matkan varrella.

26. a) Minkä ihmeen Paavali tekee Troaassa? b) Mitä neuvoja hän antaa Efesoksen valvojille?

²⁶ Paavali viipyy kolme kuukautta Kreikassa, ennen kuin hän palaa Makedonian kautta, missä Luukas liittyy jälleen hänen seuraansa. He matkustavat meren yli Troaaseen, ja kun Paavali puhuu siellä yöhön saakka, eräs nuori mies nukahtaa ja putoaa maahan kolmannen kerroksen ikkunasta. Hänet nostetaan ylös kuolleena, mutta Paavali herättää hänet henkiin. Seuraavana päivänä Paavali ja hänen seurueensa lähtevät Miletokseen, johon Paavali pysähtyy matkallaan Jerusalemiin pitääkseen kokouksen Efesoksen vanhinten kanssa. Hän kertoo heille, etteivät he enää näe hänen kasvojaan. Heidän on siksi erittäin tärkeää ottaa johto ja paimentaa Jumalan laumaa, ’jonka keskuuteen pyhä henki on nimittänyt heidät valvojiksi’! Hän palauttaa mieleen sen, millaisen esimerkin hän on antanut heidän keskuudessaan, ja kehottaa heitä pysymään valveilla heidän toimiessaan itseään säästämättä veljien hyväksi. (20:28) Vaikka Paavalia varoitetaan menemästä Jerusalemiin, hän ei käänny takaisin. Hänen toverinsa tyytyvät ja sanovat: ”Tapahtukoon Jehovan tahto.” (21:14) Ilo on suuri, kun Paavali kertoo Jaakobille ja vanhimmille siitä, miten Jumala on siunannut hänen palvelustaan kansakuntien keskuudessa.

27. Millaisen vastaanoton Paavali saa temppelissä?

²⁷ Paavali pidätetään, ja hänen asiaansa tutkitaan (21:27–26:32). Kun Paavali ilmaantuu Jerusalemin temppeliin, hän saa vihamielisen vastaanoton. Aasiasta tulleet juutalaiset nostattavat koko kaupungin häntä vastaan, ja roomalaiset sotilaat pelastavat hänet aivan viime hetkellä.

28. a) Minkä kysymyksen Paavali herättää sanhedrinin edessä ja millaisin tuloksin? b) Mihin hänet sitten lähetetään?

²⁸ Mistä tässä metelissä on kysymys? Kuka tämä Paavali on? Mikä on hänen rikoksensa? Ymmällään oleva sotapäällikkö haluaa saada vastaukset. Koska Paavali on Rooman kansalainen, hän välttyy ruoskimiselta, ja hänet viedään sanhedrinin eteen. Mutta tuo tuomioistuin koostuukin keskenään eripuraisista fariseuksista ja saddukeuksista! Paavali herättää sen vuoksi kysymyksen ylösnousemuksesta, mikä saattaa heidät toisiaan vastaan. Kun erimielisyys muuttuu väkivaltaiseksi, roomalaisten sotilaiden on siepattava Paavali sanhedrinin keskeltä, ennen kuin hänet revitään kappaleiksi. Hänet lähetetään vahvassa sotilassaattueessa salaa yöllä maaherra Felixin luokse Kesareaan.

29. Mihin oikeudenkäynteihin ja kuulusteluihin Paavali joutuu kapinasyytteiden vuoksi, ja mihin hän vetoaa?

²⁹ Paavalin vastustajat syyttävät häntä kapinan lietsomisesta, mutta hän puolustautuu taitavasti Felixin edessä. Felix kuitenkin elättelee toiveita saada lahjuksena rahaa Paavalin vapauttamisesta. Kuluu kaksi vuotta. Porcius Festuksesta tulee maaherra Felixin jälkeen, ja järjestetään uusi oikeudenkäynti. Jälleen esitetään vakavia syytöksiä, ja jälleen Paavali vakuuttaa syyttömyyttään. Saavuttaakseen juutalaisten suosion Festus kuitenkin ehdottaa vielä yhtä oikeudenkäyntiä hänen edessään Jerusalemissa. Sen vuoksi Paavali julistaa: ”Vetoan keisariin!” (25:11) Taas kuluu aikaa. Lopulta kuningas Herodes Agrippa II tulee kohteliaisuuskäynnille Festuksen luokse, ja Paavali tuodaan taas oikeussaliin. Hänen todistuksensa on niin voimakas ja vakuuttava, että se saa Agrippan sanomaan hänelle: ”Lyhyessäpä ajassa taivuttaisit minut tulemaan kristityksi.” (26:28) Agrippakin havaitsee Paavalin syyttömyyden ja sen, että hänet voitaisiin vapauttaa, jollei hän olisi vedonnut keisariin.

30. Miten Paavalin merimatka sujuu Maltaan asti?

³⁰ Paavali menee Roomaan (27:1–28:31). g Vankina oleva Paavali ja muita viedään laivaan, joka lähtee kohti ensimmäistä etappia matkalla Roomaan. Vastatuulten vuoksi matka edistyy hitaasti. Myran satamassa he vaihtavat laivaa. Heidän saavuttuaan Hyviinsatamiin Kreetaan Paavali suosittelee talvehtimista siellä, mutta enemmistö neuvoo purjehtimaan edelleen. Tuskin he ovat päässeet merelle, kun myrskytuuli tempaa heidät mukaansa ja heittelee heitä armottomasti. Kahden viikon kuluttua heidän aluksensa lopulta hajoaa kappaleiksi Maltan rannikolla olevalle riutalle. Paavalin aikaisemman vakuutuksen mukaisesti yksikään 276 laivassaolijasta ei menetä henkeään! Maltan asukkaat osoittavat poikkeuksellista ihmisystävällisyyttä, ja Paavali parantaa tuona talvena monia heistä Jumalan hengen ihmeellisen voiman avulla.

31. Miten Paavalia tervehditään hänen saapuessaan Roomaan, ja missä työssä hän ahkeroi siellä?

³¹ Seuraavana keväänä Paavali saapuu Roomaan, ja veljet tulevat tielle häntä vastaan. Heidän näkemisensä saa Paavalin ’kiittämään Jumalaa ja rohkaistumaan’. Vaikka Paavali onkin yhä vanki, hän saa asua omassa vuokratalossaan vartiosotilaan  kanssa. Luukas päättää kertomuksensa kuvailemalla, miten Paavali otti ystävällisesti vastaan kaikki, jotka tulivat hänen luokseen ja ”saarnasi heille Jumalan valtakuntaa ja opetti Herraa Jeesusta Kristusta koskevia asioita puhuen täysin vapaasti, kenenkään estämättä”. – 28:15, 31.

MIKSI HYÖDYLLINEN

32. Miten Pietari todisti Raamatun heprealaisten kirjoitusten oikeaperäisyyden puolesta ennen helluntaita ja sen aikana?

³² Evankeliumien lisäksi Apostolien teot vahvistaa omalla todistuksellaan Raamatun heprealaisten kirjoitusten oikeaperäisyyden ja henkeytyksen. Helluntain lähestyessä Pietari mainitsi niiden kahden ennustuksen täyttyneen, jotka ”pyhä henki puhui etukäteen Daavidin suulla Juudaasta”. (Apt. 1:16, 20; Ps. 69:26 [25]; 109:8) Pietari sanoi hämmästyneelle ihmisjoukolle helluntaina myös, että se oli todellisuudessa todistamassa ennustuksen täyttymistä: ”Tämä on sitä mikä on sanottu profeetta Jooelin välityksellä.” – Apt. 2:16–21; Jooel 2:28–32; vrt. myös Apt. 2:25–28, 34, 35 – Ps. 16:8–11 ja 110:1.

33. Miten Pietari, Filippus, Jaakob ja Paavali osoittivat Heprealaiset kirjoitukset henkeytetyiksi?

³³ Saadakseen erään toisen kerran temppelin ulkopuolella olleen ihmisjoukon vakuuttuneeksi Pietari vetosi jälleen Heprealaisiin kirjoituksiin, lainasi ensin Moosesta ja sanoi sitten: ”Ja kaikki profeetat, aina Samuelista alkaen ja ne, jotka seurasivat, niin monet kuin ovatkin puhuneet, ovat myös selvästi julistaneet näitä päiviä.” Myöhemmin Pietari lainasi sanhedrinin edessä Psalmia 118:22 osoittaessaan, että Kristuksesta, heidän hylkäämästään kivestä, oli tullut ”pääkulmakivi”. (Apt. 3:22–24; 4:11) Filippus selitti etiopialaiselle eunukille, miten Jesajan 53:7, 8:n ennustus oli täyttynyt, ja saatuaan valistusta tämä mies pyysi nöyrästi kastetta. (Apt. 8:28–35) Puhuessaan Korneliukselle Jeesuksesta Pietari edelleen vakuutti: ”Kaikki profeetat todistavat hänestä.” (10:43) Ympärileikkauskysymyksestä keskusteltaessa Jaakob tuki päätöstään sanomalla: ”Tämän kanssa Profeettojen sanat pitävät yhtä, niin kuin on kirjoitettu.” (15:15–18) Apostoli Paavali tukeutui samoihin auktoriteetteihin. (26:22; 28:23, 25–27) Se että opetuslapset ja heidän kuulijansa tunnustivat alttiisti Heprealaisten kirjoitusten kuuluvan Jumalan sanaan, sinetöi niiden hyväksymisen Jumalan henkeyttämiksi.

34. Mitä Apostolien teoissa kerrotaan kristillisestä seurakunnasta, ja onko nykyajan seurakunta erilainen?

³⁴ Apostolien teot on erittäin hyödyllinen kirja, jossa kerrotaan, miten kristillinen seurakunta perustettiin ja miten se kasvoi pyhän hengen voiman alaisuudessa. Kautta koko tämän dramaattisen kertomuksen voimme havaita Jumalan siunanneen työn laajenemista ja nähdä varhaiskristittyjen rohkeuden ja ilon, heidän sovittelemattoman asenteensa vainon edessä ja heidän palvelusalttiutensa, josta Paavali antoi esimerkin vastatessaan kutsuun lähteä ulkomaiseen palvelukseen sekä mennä Makedoniaan. (4:13, 31; 15:3; 5:28, 29; 8:4; 13:2–4; 16:9, 10) Nykyajan kristillinen seurakunta on samanlainen, sillä sitä pitävät lujasti koossa rakkaus, ykseys ja yhteinen päämäärä, kun siihen kuuluvat puhuvat ”Jumalan suurenmoisuuksia” pyhän hengen opastuksella. – 2:11, 17, 45; 4:34, 35; 11:27–30; 12:25.

35. Miten Apostolien teoissa osoitetaan, kuinka todistusta tuli antaa, ja millaista suhtautumista palvelukseen korostetaan?

³⁵ Apostolien teoissa osoitetaan, miten kristittyjen tulisi julistaa Jumalan valtakuntaa. Paavali itse oli hyvä esimerkki, ja hän sanoi: ”En pidättynyt kertomasta teille mitään siitä, mikä oli hyödyllistä, enkä opettamasta teitä julkisesti ja talosta taloon.” Sitten hän jatkaa sanomalla: ”Todistin perusteellisesti.” Tähän ’perusteellisen todistamisen’ teemaan huomiomme kiinnittyy kautta koko kirjan, ja se tulee vaikuttavasti esiin loppuluvuissa, joissa Paavalin kokosydäminen syventyminen saarnaamis- ja opettamistyöhön – vankilakahleissakin – käy ilmi sanoista: ”Ja hän selitti heille asiaa todistamalla perusteellisesti Jumalan valtakunnasta ja puhumalla heille vakuuttavasti Jeesuksesta sekä Mooseksen lain että Profeettojen pohjalta aamusta iltaan.” Olkaamme mekin aina yhtä hartaita Valtakunnan työssämme! – 20:20, 21; 28:23; 2:40; 5:42; 26:22.

36. Mitkä Paavalin antamat käytännölliset neuvot soveltuvat hyvin nykyajan valvojiin?

³⁶ Paavalin puhe Efesoksen valvojille sisältää monia käytännöllisiä neuvoja nykyajan valvojille. Koska nämä ovat pyhän hengen nimittämiä, on erittäin tärkeää, että he ’kiinnittävät huomiota itseensä ja koko laumaan’, paimentavat sitä hellästi ja suojelevat sitä kaikilta sortavilta susilta, jotka pyrkivät tuhoamaan sen. Se ei ole suinkaan kevyt vastuu! Valvojien on tarpeen pysyä hereillä ja rakentua Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden sanalla. Nähdessään vaivaa auttaakseen niitä, jotka ovat heikkoja, heidän täytyy ”pitää mielessä Herran Jeesuksen sanat, kun hän itse sanoi: ’Onnellisempaa on antaa kuin saada.’” – 20:17–35.

37. Millaista tahdikasta todistelua käyttäen Paavali sai esitettyä pääasiansa Areiopagilla?

³⁷ Paavalin muistakin puheista sädehtii Raamatun periaatteiden selkeitä tulkintoja. Yhtenä esimerkkinä on se klassinen todistelu, jota hän käyttää puhuessaan stoalaisille ja epikurolaisille Areiopagilla. Ensin hän lainaa alttarissa näkemäänsä kirjoitusta, ”Tuntemattomalle Jumalalle”, ja perustelee näin sitä, miksi hän selittää, että ainoa tosi Jumala, taivaan ja maan Herra, joka teki yhdestä ihmisestä jokaisen ihmisten muodostaman kansan, ”ei ole kaukana meistä kenestäkään”. Sitten hän lainaa heidän runoilijoidensa sanoja: ”Sillä me olemme myös hänen sukuaan”, osoittaessaan, miten naurettavaa on otaksua, että he olisivat tulleet elottomista kulta-, hopea- tai kivijumalista. Tällä tavalla Paavali näyttää tahdikkaasti toteen elävän Jumalan suvereenisuuden. Vasta loppusanoissaan hän ottaa esiin ylösnousemuskysymyksen, eikä hän silloinkaan mainitse Kristusta nimeltä. Hän sai esitettyä pääasiansa,  ainoan tosi Jumalan ylimmän suvereenisuuden, ja joistakuista tuli sen johdosta uskovia. – 17:22–34.

38. Mitä siunauksia koituu Apostolien teoissa suositellusta tutkimistavasta?

³⁸ Apostolien teoissa kannustetaan tutkimaan jatkuvasti ”koko Raamattua” ahkerasti. Kun Paavali ensi kerran saarnasi Bereassa, siellä olleita juutalaisia kiitettiin ’jalomielisiksi’, koska ”he ottivat sanan vastaan erittäin alttiisti ja tutkivat huolellisesti päivittäin Raamatun kirjoituksista, olivatko nämä asiat niin”. (17:11) Niin nykyään kuin silloinkin tästä Raamatun innokkaasta tutkimisesta Jehovan hengen täyttämän seurakunnan yhteydessä koituu siunauksina luja vakaumus ja vahva usko. Juuri tällaisen tutkimisen avulla voi saada selkeän ymmärryksen Jumalan periaatteista. Joitakin näistä periaatteista on erinomaisella tavalla kirjoitettu muistiin Apostolien tekojen 15:29:ään. Siinä apostolien ja Jerusalemin vanhinten muodostama hallintoelin ilmoitti, että vaikka ympärileikkausta ei vaadittu hengelliseltä Israelilta, niin epäjumalanpalvelus, veri ja haureus olivat ehdottomasti kiellettyjä.

39. a) Miten opetuslapset vahvistuivat kohtaamaan vainoja? b) Minkä rohkean todistuksen he esittivät? Oliko se tehokas?

³⁹ Nuo varhaiset opetuslapset todella tutkivat henkeytettyä Raamattua ja pystyivät lainaamaan ja soveltamaan sitä tarpeen mukaan. He vahvistuivat täsmällisen tiedon avulla ja Jumalan hengen välityksellä kohtaamaan ankaria vainoja. Pietari ja Johannes asettavat mallin kaikille uskollisille kristityille, kun he rohkeasti sanoivat vastustaville hallitusmiehille: ”Ratkaiskaa itse, onko vanhurskasta Jumalan nähden kuunnella ennemmin teitä kuin Jumalaa. Mutta me emme voi lakata puhumasta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet.” Ja kun heidät vietiin uudestaan sanhedrinin eteen, joka oli ’kieltämällä kieltänyt’ heitä enää opettamasta Jeesuksen nimen perusteella, he sanoivat yksiselitteisesti: ”Meidän täytyy totella Jumalaa hallitsijana ennemmin kuin ihmisiä.” Näin hallitusmiehille annettiin pelottomasti erinomaista todistusta, ja se sai kuuluisan lainopettajan Gamalielin lausumaan tunnetut sanansa palvontavapauden puolesta, niin että apostolit vapautettiin. – 4:19, 20; 5:28, 29, 34, 35, 38, 39.

40. Miten meitä kannustetaan Apostolien teoissa todistamaan perusteellisesti Valtakunnasta?

⁴⁰ Valtakuntaa koskeva Jehovan loistoisa tarkoitus, joka kulkee punaisena lankana läpi koko Raamatun, tulee hyvin huomattavasti esille Apostolien teoissa. Alussa Jeesuksen osoitetaan 40 päivän kuluessa ennen taivaaseen nousemistaan ’kertovan Jumalan valtakuntaa koskevia asioita’. Vastaukseksi opetuslasten kysymykseen Valtakunnan ennallistamisesta Jeesus sanoi, että heidän täytyy ensin olla hänen todistajiaan maan ääriin asti. (1:3, 6, 8) Aloittaen Jerusalemista opetuslapset saarnasivat Valtakuntaa järkähtämättömän rohkeasti. Vainot aiheuttivat Stefanuksen kivittämisen ja saivat monet opetuslapsista hajaantumaan uusille alueille. (7:59, 60) Kirjassa kerrotaan, että Filippus julisti ”hyvää uutista Jumalan valtakunnasta” erittäin menestyksellisesti Samariassa ja että Paavali ja hänen toverinsa julistivat ”valtakuntaa” Aasiassa, Korintossa, Efesoksessa ja Roomassa. Kaikki nämä varhaiskristityt antoivat erinomaisen esimerkin horjumattomasta luottamuksesta Jehovaan ja hänen voimaa antavaan henkeensä. (8:5, 12; 14:5–7, 21, 22; 18:1, 4; 19:1, 8; 20:25; 28:30, 31) Kun tarkastelemme heidän lannistumatonta intoaan ja rohkeuttaan ja panemme merkille, miten runsaasti Jehova siunasi heidän ponnistelujaan, se kannustaa suurenmoisesti meitäkin olemaan uskollisia ’todistaessamme perusteellisesti Jumalan valtakunnasta’. – 28:23.

[Alaviitteet]

[Tutkistelukysymykset]