Raamatun 53. kirja: Toinen tessalonikalaisille

Kirjoittaja: Paavali

Kirjoituspaikka: Korintto

Kirjoitus päättyi: n. 51 ya.

1. Mikä ilmaisee kirjoitusajan ja -paikan, ja mikä antoi aiheen toisen kirjeen kirjoittamiseen tessalonikalaisille?

 APOSTOLI Paavali lähetti toisen kirjeen tessalonikalaisille pian ensimmäisen jälkeen. Tiedämme, että se kirjoitettiin vähän ensimmäisen kirjeen jälkeen ja myös samasta Korinton kaupungista, sillä samat veljet, Silvanus ja Timoteus, esittävät jälleen yhdessä Paavalin kanssa terveisiä Tessalonikan seurakunnalle. He olivat kaikki varhaiskristillisen seurakunnan matkustavia palvelijoita, eikä ole mitään muistiinmerkintöjä siitä, että nuo kaikki kolme olisivat olleet jälleen yhdessä sen jälkeen, kun he työskentelivät Korintossa. (2. Tess. 1:1; Apt. 18:5, 18) Sisällys ja aiheenkäsittelyn luonne ilmaisevat, että Paavalin mielestä oli kiireellisen tärkeää oikaista seurakuntaa nopeasti sen hairahduksesta.

2. Mikä todistaa 2. Tessalonikalaiskirjeen oikeaperäisyyden?

² Kirjeen oikeaperäisyys on yhtä hyvin todistettu kuin 1. Tessalonikalaiskirjeenkin. Irenaeus (100-luvulta) lainaa sitäkin – samoin muut varhaiset kirjailijat, esimerkiksi Justinus Marttyyri (myös 100-luvulta), joka viittaa nähtävästi 2. Tessalonikalaiskirjeen 2:3:een kirjoittaessaan ”laittomuuden [synnin] ihmisestä”. Kirje esiintyy samoissa varhaisissa luetteloissa kuin 1. Tessalonikalaiskirjekin. Vaikka sitä ei tällä hetkellä olekaan Chester Beatty -papyruksessa nro 2 (P⁴⁶), se on lähes varmasti ollut kahdessa ensimmäisessä niistä seitsemästä lehdestä, jotka puuttuvat 1. Tessalonikalaiskirjeen jälkeen.

3, 4. a) Mikä ongelma oli syntynyt Tessalonikan seurakunnassa? b) Milloin ja mistä kirje kirjoitettiin, ja mitä Paavali pyrki saamaan sillä aikaan?

³ Mikä oli tämän kirjeen tarkoitus? Paavalin tessalonikalaisille antamista neuvoista saamme tietää, että jotkut seurakuntaan kuuluvat väittivät Herran läsnäolon olevan lähellä, että nämä järkeilijät saarnasivat aktiivisesti tätä teoriaansa ja että he saivat aikaan melkoista hämminkiä seurakunnassa. Jotkut näyttävät jopa käyttäneen tätä tekosyynä sille, että he eivät tehneet työtä elättääkseen itsensä. (2. Tess. 3:11) Paavali oli ensimmäisessä kirjeessään viitannut Herran läsnäoloon, ja kun nämä järkeilijät kuulivat kirjeen luettuna, he olivat epäilemättä heti vääristelemässä Paavalin sanoja ja tulkitsemassa niitä tavalla, joka ei ollut niiden tarkoitus. On myös mahdollista, että jonkin väärin Paavalin kirjoittamana pidetyn kirjeen selitettiin osoittavan, että ”Jehovan päivä on tullut”. – 2:1, 2.

⁴ Paavali näyttää saaneen tiedon tästä tilanteesta luultavasti siltä, joka toimitti hänen ensimmäisen kirjeensä seurakunnalle, ja hän halusi siksi nopeasti oikaista niiden veljiensä ajattelua, joihin hän oli niin suuresti kiintynyt. Niinpä Paavali kahden toverinsa kanssa lähettikin vuonna 51 Korintosta kirjeen Tessalonikan seurakunnalle. Paavali oikaisee Kristuksen läsnäoloa koskevan väärän näkemyksen sekä kannustaa lämpimästi pysymään lujana totuudessa.

TOISEN TESSALONIKALAISKIRJEEN SISÄLTÖ

5. Mistä Paavali ja hänen toverinsa kiittävät Jumalaa, minkä vakuutuksen he antavat, ja mitä he rukoilevat?

⁵ Herran Jeesuksen ilmestyminen (1:1–12). Paavali ja hänen toverinsa kiittävät Jumalaa tessalonikalaisten uskon ja heidän toisiaan kohtaan osoittamansa rakkauden erinomaisesta kasvusta. Heidän kestävyytensä ja uskonsa vainoissa ovat todiste siitä Jumalan vanhurskaasta tuomiosta, että heidät katsotaan Jumalan valtakunnan arvoisiksi. Jumala maksaa takaisin ahdistusta niille, jotka aiheuttavat sitä seurakunnalle, ja antaa huojennuksen niille, jotka kärsivät. Se tulee ”Herran Jeesuksen ilmestymisessä joka tapahtuu taivaasta  hänen voimallisten enkeliensä kanssa – – siihen aikaan, jolloin hän tulee kirkastettavaksi pyhiensä yhteydessä”. (1:7, 10) Paavali ja hänen toverinsa rukoilevat aina tessalonikalaisten puolesta, että Jumala katsoisi heidät kutsumisensa arvoiseksi ja että Herran Jeesuksen nimi kirkastuisi heissä ja he hänen yhteydessään.

6. Minkä täytyy tulla ennen Jehovan päivää ja miten?

⁶ Luopumus tulee ennen Jeesuksen läsnäoloa (2:1–12). Veljien ei tule innostua minkään sanoman välityksellä ajattelemaan, että Jehovan päivä on tullut. ”Se ei tule, ellei luopumus tule ensin ja laittomuuden ihminen ilmesty, tuhon poika.” He tietävät nyt, ”mikä pidättää”, mutta tämän laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa. Kun tuo este poistuu, ”silloin tosiaan ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus surmaa suunsa hengellä ja tekee tyhjäksi läsnäolonsa ilmeiseksi tulolla”. Tämän laittoman läsnäoloon liittyy Saatanan vaikutuksen mukaan voimatekoja ja petosta, ja Jumala antaa erheen mennä vaikuttamaan niihin, jotka eivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, että he päätyisivät uskomaan valheen. – 2:3, 6, 8.

7. Miten veljet voivat pysyä lujina ja varjeltua paholaiselta?

⁷ Pysykää lujina uskossa (2:13–3:18). Paavali jatkaa: ”Me olemme – – velvollisia aina kiittämään Jumalaa teistä, Jehovan rakastamat veljet, koska Jumala valitsi teidät alusta pitäen pelastukseen pyhittämällä teidät hengellä ja uskollanne totuuteen.” Tämän vuoksi heille julistettiin hyvää uutista. Veljien tulisi siksi pysyä lujina ja pitää kiinni niistä perinteistä, jotka heille on opetettu, että Jeesus Kristus ja Isä, joka on rakkaudellisesti antanut ikuisen lohdutuksen ja toivon, tekisi heidät ”lujiksi jokaisessa hyvässä teossa ja sanassa”. (2:13, 17) Paavali pyytää heitä rukoilemaan, ”että Jehovan sana lakkaamatta menisi nopeasti eteenpäin ja tulisi kirkastetuksi”. (3:1) Herra, joka on uskollinen, tekee heidät lujiksi ja varjelee heidät paholaiselta, ja Paavali rukoilee, että Herra ohjaisi edelleen heidän sydäntään menestyksellisesti rakkauteen Jumalaa kohtaan ja kestävyyteen Kristuksen puolesta.

8. Mikä voimakas kehotus esitetään, ja mistä Paavali ja hänen ryhmänsä ovat antaneet esimerkin?

⁸ Sitten seuraa voimakas kehotus: ”Mutta me käskemme teitä, veljet, Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä vetäytymään pois jokaisesta veljestä, joka vaeltaa häiritsevästi eikä sen perinteen mukaan, jonka saitte meiltä.” (3:6) Apostoli muistuttaa heitä hänen lähetystyöntekijäryhmänsä jäsenten antamasta esimerkistä, kun he näkivät vaivaa yötä päivää ollakseen aiheuttamatta heille kustannuksia, niin että he pystyivät antamaan käskyn: ”Jos joku ei tahdo tehdä työtä, älköön hän syökökään.” Nyt he kuitenkin kuulevat, että eräät häiritsevästi vaeltavat eivät tee työtä ja sekaantuvat toisten asioihin. Näiden tulisi ryhtyä itse ansaitsemaan oma ruokansa. – 2. Tess. 3:10; 1. Tess. 4:11.

9. Mitä Paavali sanoo oikein tekemisestä ja tottelemattomien saattamisesta häpeämään, ja miten hän päättää kirjeensä?

⁹ Veljien ei tulisi luopua oikein tekemisestä. Mutta jos joku ei tottele Paavalin kirjettä, seurakunnan tulisi saattaa hänet häpeämään merkitsemällä hänet ja lakkaamalla seurustelemasta hänen kanssaan ja samalla neuvoa häntä vakavasti niin kuin veljeä. Paavali esittää rukouksen, että rauhan Herra antaisi heille ”alati rauhan joka tavalla”, ja hän päättää kirjeensä omakätisesti kirjoittamiinsa tervehdyksiin. – 2. Tess. 3:16.

MIKSI HYÖDYLLINEN

10. Mitä perusopetuksia ja -periaatteita käsitellään 2. Tessalonikalaiskirjeessä?

¹⁰ Tässä lyhyessä henkeytetyssä kirjeessä tessalonikalaisille käsitellään kristillistä totuutta laajalti, ja se on kokonaan hyödyllinen tarkasteltavaksi. Ajattelehan seuraavia perusopetuksia ja -periaatteita, joita käsitellään: Jehova on pelastuksen Jumala, ja hän pyhittää hengellä ja uskolla totuuteen (2:13); kristityn täytyy kestää kärsimyksiä, jotta hänet katsottaisiin Jumalan valtakunnan arvoiseksi (1:4, 5); kristityt kootaan Herran Jeesuksen Kristuksen luokse hänen läsnäolossaan (2:1); Jehova langettaa vanhurskaan tuomion niille, jotka eivät tottele hyvää uutista (1:5–8); kutsutut kirkastetaan Kristuksen Jeesuksen yhteydessä Jumalan ansaitsemattoman hyvyyden mukaisesti (1:12); heidät kutsutaan hyvän uutisen saarnaamisen välityksellä (2:14); usko on erittäin tärkeä vaatimus (1:3, 4, 10, 11; 2:13; 3:2); on oikein tehdä työtä elättääkseen itsensä palveluksessa; jos joku ei tee työtä, hän saattaa tulla laiskaksi ja alkaa sekaantua siihen, mikä ei hänelle kuulu (3:8–12); rakkaus Jumalaa kohtaan liittyy kestävyyteen (3:5). Millaisia rakentavan tiedon aarteita voidaankaan löytää tästä yhdestä lyhyestä henkeytetystä kirjeestä!

11. Mikä Valtakuntaan liittyvä tärkeä tieto ja vakuutus esitetään?

¹¹ Paavali osoitti tässä kirjeessä olevansa syvästi huolissaan Tessalonikassa asuvien veljiensä hengellisestä hyvinvoinnista ja seurakunnan ykseydestä ja menestyksestä. Hän korjasi heidän näkemystään Jehovan päivän ajankohdasta osoittamalla, että ensin täytyy ”laittomuuden ihmisen” ilmestyä ja istua ”Jumalan temppeliin osoittaen julkisesti olevansa jumala”. ’Jumalan valtakunnan arvoisiksi katsotut’ voivat kuitenkin olla ehdottoman varmoja siitä, että Herra Jeesus ilmestyy aikanaan taivaasta ja tuottaa koston liekehtivässä tulessa ”siihen aikaan, jolloin hän tulee kirkastettavaksi pyhiensä yhteydessä ja ihaillen ihmeteltäväksi sinä päivänä kaikkien niiden yhteydessä, jotka uskoivat”. – 2:3, 4; 1:5, 10.

[Tutkistelukysymykset]