Raamatun 57. kirja: Filemonille

Kirjoittaja: Paavali

Kirjoituspaikka: Rooma

Kirjoitus päättyi: n. 60–61 ya.

1. Mitkä ovat joitakin Filemonin kirjeelle ominaisia piirteitä?

 TÄMÄ erittäin tahdikas ja rakkaudellinen Paavalin kirje on mitä kiinnostavin nykyajan kristityille. Se on ”kansojen apostolin” kädestä lähtenyt lyhin säilynyt kirje, ja lisäksi koko Raamatussa vain 2. ja 3. Johanneksen kirje sisältävät vähemmän aineistoa. Se on myös ainoa Paavalin ”yksityinen” kirje siinä mielessä, että sitä ei osoitettu virallisesti millekään seurakunnalle eikä vastuulliselle valvojalle, vaan yksityishenkilölle, ja siinä käsiteltiinkin pelkästään sitä erityisongelmaa, josta Paavali halusi puhua kristitylle veljelleen Filemonille, joka oli luultavasti melko varakas ja joka asui Kolossan kaupungissa Fryygiassa, aivan Vähän-Aasian sydämessä. – Room. 11:13.

2. Mitkä tapahtumat olivat taustana Filemonin kirjeen kirjoittamiselle, ja mitä tarkoitusta varten se kirjoitettiin?

² Kirjeen tarkoitus käy selvästi ilmi: Ollessaan ensimmäistä kertaa vankina Roomassa (v. 59–61) Paavali saattoi varsin vapaasti saarnata Jumalan valtakuntaa. Hänen saarnaamistaan kuunteli myös Onesimus, orja, joka oli karannut Paavalin ystävän Filemonin taloudesta. Onesimuksesta tuli sitten kristitty, ja Paavali päätti Onesimuksen suostuttua asiaan lähettää hänet takaisin Filemonille. Tähän aikaan Paavali myös kirjoitti kirjeet Efesoksen ja  Kolossan seurakunnille. Noissa kummassakin kirjeessä hän antoi hyviä neuvoja kristityille orjille ja orjanomistajille siitä, miten heidän tulee käyttäytyä tässä suhteessaan. (Ef. 6:5–9; Kol. 3:22–4:1) Kaiken tämän lisäksi Paavali kuitenkin laati Filemonillekin kirjeen, jossa hän itse puhui Onesimuksen puolesta. Hän kirjoitti tuon kirjeen omakätisesti, mikä oli Paavalille epätavallista. (Filem. 19) Tämä henkilökohtaisuuden leima antoi lisäpainoa hänen anomukselleen.

3. Milloin Filemonin kirje varsin todennäköisesti kirjoitettiin, ja miten se toimitettiin perille?

³ Kirje kirjoitettiin varsin todennäköisesti noin vuosina 60–61, koska Paavali oli ilmeisesti saarnannut Roomassa jo niin pitkään, että hän oli ehtinyt tehdä käännynnäisiä. Koska hän jakeessa 22 ilmaisee myös toiveensa päästä vapaaksi, voimme päätellä, että kirje kirjoitettiin sen jälkeen, kun hänen vankeuttaan oli kulunut jo jonkin aikaa. Näyttää siltä, että nämä kolme kirjettä, kirje Filemonille ja kirjeet Efesoksen ja Kolossan seurakunnille, lähetettiin Tykikuksen ja Onesimuksen mukana. – Ef. 6:21, 22; Kol. 4:7–9.

4. Mikä osoittaa Filemonin kirjeen kirjoittajan henkilöllisyyden ja kirjeen oikeaperäisyyden?

⁴ Paavali mainitaan nimeltä ensimmäisessä jakeessa, mikä ilmaisee hänen olleen Filemonin kirjeen kirjoittaja. Tämän seikan tunnustivat esimerkiksi Origenes ja Tertullianus. a Kirjeen oikeaperäisyyttä tukee myös se, että se luetellaan muiden Paavalin kirjeiden joukossa 100-luvulta peräisin olevassa Muratorin katkelmassa.

FILEMONIN KIRJEEN SISÄLTÖ

5. a) Millaisin terveisin ja kiitoksin kirje alkaa? b) Mitä Paavali sanoo Filemonille tämän orjasta Onesimuksesta?

⁵ Onesimus lähetetään takaisin isännälleen ”orjaa enempänä” (jakeet 1–25). Paavali lähettää lämpimiä terveisiä Filemonille, Appialle, ”sisarellemme”, Arkippukselle, ”soturitoverillemme”, ja Filemonin talossa olevalle seurakunnalle. Hän kiittää Filemonia (jonka nimi merkitsee ’rakkaudellista’) siitä rakkaudesta ja uskosta, joka tällä on Herraa Jeesusta ja pyhiä kohtaan. Uutiset Filemonin rakkaudesta ovat tuoneet Paavalille paljon iloa ja lohdutusta. Paavali, iäkäs mies ja vanki, esittää sitten hyvin vapaasti puhuen asiansa ’lapsestaan’ Onesimuksesta, jonka ”isäksi” hän tuli ollessaan vankilakahleissa. Onesimus (jonka nimi merkitsee ’hyödyllistä’) oli aikaisemmin ollut hyödytön Filemonille, mutta nyt hän on hyödyllinen sekä Filemonille että Paavalille. – Jakeet 2, 10.

6. Miten Paavali kehottaa kohtelemaan Onesimusta, ja miten hän perustelee sitä tahdikkaasti?

⁶ Apostoli haluaisi pitää Onesimuksen palvelemassa häntä vankilassa, mutta hän ei halua tehdä sitä ilman Filemonin suostumusta. Siksi hän lähettää hänet takaisin, ”ei enää orjana, vaan orjaa enempänä, kuin rakkaana veljenä”. Paavali pyytää, että Onesimus otetaan ystävällisesti vastaan, samalla tavalla kuin Paavali itse otettaisiin. Jos Onesimus on tehnyt Filemonille jotakin väärää, pantakoon se Paavalin tilille, sillä Paavali sanoo Filemonin ’olevan hänelle velkaa itsensäkin’. (Jakeet 16, 19) Paavali toivoo vapautuvansa pian ja pääsevänsä käymään Filemonin luona sekä lähettää lopuksi terveisiä.

MIKSI HYÖDYLLINEN

7. Miten Paavali piti kiinni ylevästä apostolin kutsumuksestaan Onesimuksen tapauksessa?

⁷ Tästä kirjeestä käy ilmi, että Paavali ei saarnannut mitään ”sosiaalista evankeliumia” eikä yrittänyt hävittää olemassa olevaa asiainjärjestelmää ja sen instituutioita, esimerkiksi orjuutta. Hän ei mielivaltaisesti vapauttanut edes kristittyjä orjia, vaan lähetti sen sijaan Onesimuksen, karanneen orjan, yli 1400 kilometrin pituiselle matkalle Roomasta Kolossaan, suoraan isäntänsä Filemonin luokse. Näin Paavali piti kiinni ylevästä apostolin kutsumuksestaan ja pysyi tiukasti Jumalalta saamassaan valtuutuksessa ’saarnata Jumalan valtakuntaa ja opettaa Herraa Jeesusta Kristusta koskevia asioita’. – Apt. 28:31; Filem. 8, 9.

8. Mitä kristillisten periaatteiden soveltamista käytäntöön valaistaan Filemonin kirjeessä?

⁸ Filemonille lähetetyssä kirjeessä osoitetaan selvästi, millainen rakkaus ja ykseys vallitsivat ensimmäisen vuosisadan kristittyjen keskuudessa. Siitä saamme tietää, että varhaiskristityt käyttivät toisistaan nimityksiä ”veli” ja ”sisar”. (Filem. 2, 20) Lisäksi siinä paljastetaan nykyajan kristityille, miten kristillisiä periaatteita sovelletaan käytäntöön kristittyjen veljien keskuudessa. Me voimme havaita Paavalin ilmaisevan veljellistä rakkautta, kunnioitusta yhteiskunnan eri jäsenten välisiä suhteita ja toisen omaisuutta kohtaan, todellista tahdikkuutta ja kiitettävää nöyryyttä. Sen sijaan että Paavali olisi kristillisen seurakunnan johtavana valvojana yrittänyt arvovaltansa nojalla pakottaa Filemonin antamaan anteeksi Onesimukselle, hän nöyrästi vetosi häneen kristillisen rakkauden ja henkilökohtaisen ystävyytensä perusteella. Valvojat voivat nykyään ottaa oppia siitä tahdikkaasta tavasta, jolla Paavali kääntyi Filemonin puoleen.

9. Minkä nykyajan kristittyjä kiinnostavan erinomaisen esimerkin Filemon saattoi antaa suostumalla Paavalin pyyntöön?

⁹ Paavali odotti selvästikin Filemonin suostuvan hänen pyyntöönsä, ja niin tekemällä Filemon saattoi soveltaa käytäntöön sitä, mitä Jeesus sanoi Matteuksen 6:14:ssä ja mitä Paavali sanoi Efesolaiskirjeen 4:32:ssa. Samoin kristityiltä voidaan nykyään odottaa huomaavaisuutta ja anteeksiantamusta rikkomuksen tehnyttä veljeä kohtaan. Jos Filemon kykeni antamaan anteeksi orjalle, jonka hän omisti ja jota hän lain mukaan sai kohdella huonosti mielensä mukaan, kristittyjen pitäisi kyetä  nykyään antamaan anteeksi rikkomuksen tehneelle veljelleen, mikä ei ole läheskään niin vaikeaa.

10. Miten Jehovan hengen vaikutus näkyy Filemonille lähetetyssä kirjeessä selvästi?

¹⁰ Jehovan hengen vaikutus näkyy tässä Filemonille lähetetyssä kirjeessä hyvin selvästi. Se ilmenee siinä mestarillisessa tavassa, jolla Paavali käsitteli hyvin arkaluonteista ongelmaa. Se käy ilmi Paavalin ilmaisemasta myötätunnosta, hellästä kiintymyksestä ja luottamuksesta kristittyyn toveriin. Se näkyy siitä, että Filemonille osoitetussa kirjeessä opetetaan muun Raamatun tavoin kristillisiä periaatteita, kannustetaan kristilliseen ykseyteen ja ylistetään niiden ”pyhien” keskuudessa runsaana vallitsevaa rakkautta ja uskoa, jotka panevat toivonsa Jumalan valtakuntaan ja joiden käytöksestä heijastuu Jehovan uskollinen rakkaus. – Jae 5.

[Alaviite]

[Tutkistelukysymykset]