Raamatun 61. kirja: Toinen Pietarin kirje

Kirjoittaja: Pietari

Kirjoituspaikka: Babylon (?)

Kirjoitus päättyi: n. 64 ya.

1. Mitkä seikat todistavat Pietarin kirjoittaneen 2. Pietarin kirjeen?

 LAATIESSAAN toista kirjettään Pietari käsitti joutuvansa pian kuolemaan. Hän halusi kiihkeästi muistuttaa kristittyjä tovereitaan täsmällisen tiedon tärkeydestä auttaakseen heitä pysymään lujittuneina palveluksessaan. Onko mitään syytä epäillä sitä, että apostoli Pietari oli toisen hänen nimellään tunnetun kirjeen kirjoittaja? Kirje itsessään poistaa kaiken epäilyn, jota kirjoittajasta on saattanut herätä. Kirjoittaja kertoo, että hän on ”Simon Pietari, Jeesuksen Kristuksen orja ja apostoli”. (2. Piet. 1:1) Hän sanoo sen olevan ”toinen kirje, jonka teille kirjoitan”. (3:1) Hän puhuu itsestään Jeesuksen Kristuksen kirkastumisen silminnäkijänä, joka etu Pietarilla oli Jaakobin ja Johanneksen kanssa, ja hän kirjoittaa siitä aivan silminnäkijän tavoin. (1:16–21) Hän mainitsee Jeesuksen ennustaneen hänen kuolemansa. – 2. Piet. 1:14; Joh. 21:18, 19.

2. Mikä puhuu 2. Pietarin kirjeen kanonisuuden puolesta?

² Jotkut kriitikot ovat kuitenkin esittäneet näiden kahden kirjeen tyylin erilaisuutta perusteeksi sille, että toinen kirje ei olisi Pietarin työtä. Sen ei kuitenkaan pitäisi olla mikään todellinen este, sillä aihe ja kirjoittamisen tarkoitus olivat erilaiset. Lisäksi Pietari kirjoitti ensimmäisen kirjeensä ”Silvanuksen välityksellä, uskollisen veljen”, ja jos Silvanukselle annettiin jossain määrin vapaus muotoilla lauseita itse, se voisi selittää näiden kahden kirjeen tyylin erilaisuutta, koska Silvanus ei nähtävästi ollut kirjoittamassa toista kirjettä. (1. Piet. 5:12) Sen kanonisuus on asetettu kyseenalaiseksi myös sillä perusteella, että ”kirkkoisien todistus on kovin vähäinen”. Kuten taulukosta ”Huomattavia Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten vanhoja luetteloja” voi kuitenkin havaita, useat Karthagon kolmatta kirkolliskokousta edeltäneen ajan auktoriteetit katsovat 2. Pietarin kirjeen kuuluvan Raamatun luetteloon. a

3. Milloin ja missä 2. Pietarin kirje nähtävästi kirjoitettiin, ja keille se osoitettiin?

³ Milloin Pietarin toinen kirje kirjoitettiin? Se kirjoitettiin erittäin todennäköisesti noin vuonna 64 Babylonista tai sen lähistöltä, pian ensimmäisen kirjeen jälkeen, mutta tästä – varsinkaan paikasta – ei ole suoranaisia todisteita. Sen kirjoitusaikaan useimmat Paavalin kirjeet kiersivät seurakunnissa ja olivat tuttuja Pietarille, joka piti niitä Jumalan henkeyttäminä ja sijoitti ne samaan luokkaan ’muiden Raamatun kirjoitusten’ kanssa. Pietarin toinen kirje on osoitettu ”niille jotka – – ovat saaneet uskon yhtäläisenä etuna kuin mekin”, mikä käsittää ne, joille ensimmäinen kirje oli osoitettu, sekä muut, joille Pietari oli saarnannut. Ensimmäinen kirje oli kiertänyt monilla alueilla, ja toinenkin kirje oli luonteeltaan yleiskirje. – 2. Piet. 3:15, 16; 1:1; 3:1; 1. Piet. 1:1.

TOISEN PIETARIN KIRJEEN SISÄLTÖ

4. a) Miten veljien tulisi ponnistella tullakseen hedelmällisiksi täsmällisen tiedon suhteen, ja mitä heille luvataan? b) Miten profeetallinen sana on varmempi, ja miksi sitä tulisi noudattaa?

⁴ Taivaalliseen Valtakuntaan pääsyä koskevan kutsun saattaminen varmaksi (1:1–21). Pietari ilmaisee heti rakkaudellisen huolensa ”niistä jotka – – ovat saaneet uskon”. Hän haluaa, että heille karttuisi ansaitsematonta hyvyyttä ja rauhaa ”Jumalan ja Herramme Jeesuksen täsmällisen tuntemuksen avulla”. Jumala on auliisti antanut heille ”kalliit ja hyvin suurenmoiset lupaukset”, joiden välityksellä he voivat tulla osallisiksi jumalallisesta luonnosta. Lisätkööt he sen vuoksi hartailla ponnistuksillaan uskoonsa hyvettä, tietoa, itsehillintää, kestävyyttä, jumalista antaumusta, veljellistä kiintymystä ja rakkautta. Jos näitä ominaisuuksia pursuaa heistä, niin heistä ei koskaan tule toimettomia eikä hedelmättömiä täsmällisen tiedon suhteen. Veljien tulisi tehdä kaikkensa saattaakseen varmaksi kutsumisensa ja valitsemisensa sekä pääsynsä Herransa ikuiseen Valtakuntaan. Koska Pietari tietää ’telttamajansa pois panemisen tapahtuvan pian’, hän on halukas muistuttamaan heitä näistä asioista, jotta he voisivat mainita niitä hänen poislähtönsä jälkeen. Pietari oli Kristuksen valtasuuruuden silminnäkijä pyhällä vuorella, kun ”suurenmoisesta kirkkaudesta kantautui hänelle tällaiset sanat: ’Tämä on minun poikani, minun rakkaani, jonka minä itse olen hyväksynyt.’” Profeetallinen sana on näin varmempi, ja sitä tulisi noudattaa, sillä sitä ei ole esitetty ihmisen tahdosta,  ”vaan ihmiset puhuivat Jumalalta saamaansa pyhän hengen johtamina”. – 1:1, 2, 4, 14, 17, 21.

5. Minkä varoituksen Pietari esittää vääristä opettajista, ja mitä voimakkaita esimerkkejä käyttämällä hän osoittaa, että Jumalan tuomiot kohtaavat varmasti sellaisia ihmisiä?

⁵ Voimakas varoitus vääristä opettajista (2:1–22). Väärät profeetat ja opettajat tuovat tuhoisia lahkoja, edistävät irstasta käytöstä ja aiheuttavat häpeää totuudelle. Heidän tuhonsa ei kuitenkaan torku. Jumala ei pidättynyt rankaisemasta enkeleitä, jotka tekivät syntiä, ei tuottamasta vedenpaisumusta Nooan päivinä eikä polttamasta Sodomaa ja Gomorraa poroksi. Hän kuitenkin vapautti Nooan, saarnaajan, ja vanhurskaan Lootin, joten ”Jehova tietää, miten vapauttaa jumalisen antaumuksen ihmiset koettelemuksesta, mutta miten säilyttää epävanhurskaat tuomion päivää varten pois karsittaviksi”. Nämä ovatkin uhkarohkeita, omapäisiä, kuin järjettömiä eläimiä, tietämättömiä, pilkkaavasti puhuvia, petollisesta opetuksesta nauttivia, avionrikkojia, ahneita ja Bileamin tavoin väärinteon palkkaa rakastavia. He lupaavat vapautta, mutta ovat itse turmeluksen orjia. Heille olisi ollut parempi, etteivät he olisi tunteneetkaan vanhurskauden tietä, sillä heille on tapahtunut, mitä sananparsi sanoo: ”Koira on palannut omalle oksennukselleen ja pesty sika rapakkoon rypemään.” – 2:9, 22.

6. a) Miksi Pietari kirjoittaa, ja mitä hän sanoo Jumalan lupauksesta? b) Miten kristittyjen täytyy osoittautua valppaiksi, päinvastoin kuin pilkkaajat?

⁶ Jehovan päivän pitäminen läheisenä mielessä (3:1–18). Pietari kirjoittaa herättääkseen kristittyjen selvää ajattelukykyä, jotta he muistaisivat ennen puhutut sanat. Viimeisinä päivinä tulee pilkkaajia, jotka sanovat: ”Missä on se hänen [Kristuksen] luvattu läsnäolonsa?” Näiltä jää huomaamatta se, että Jumala tuhosi muinaisen maailman vedellä ja että ”saman sanan vaikutuksesta nykyiset taivaat ja maa ovat talletetut tulelle” ja säilytetyt ”jumalattomien ihmisten tuomion ja tuhon päivään”. Tuhat vuotta on Jehovan edessä kuin yksi päivä, joten ”Jehova ei ole hidas lupauksensa suhteen”, vaan hän on kärsivällinen eikä halua kenenkään tuhoutuvan. Kristittyjen tulisi siksi valvoa käytöstään ja harjoittaa jumalisen antaumuksen tekoja odottaessaan ja pitäessään läheisenä mielessä Jehovan päivän läsnäoloa, päivän jonka vuoksi taivaat hajoavat tulessa ja alkuaineet sulavat äärimmäisessä kuumuudessa. Jumalan lupauksen mukaan tulee kuitenkin olemaan ”uudet taivaat ja uusi maa”. – 3:4, 7, 9, 13.

7. Miten kristittyjen tulisi ponnistella, koska heillä on tämä ennakkotieto?

⁷ Heidän tulisi siksi tehdä kaikkensa, ’jotta hän lopulta toteaisi heidän olevan tahrattomia ja virheettömiä ja rauhassa’. Heidän tulisi pitää Herransa kärsivällisyyttä pelastuksena, kuten rakas Paavali heille kirjoitti. Koska heillä on tämä ennakkotieto, heidän tulee olla varuillaan, jotteivät he lankeaisi pois omasta lujittuneisuudestaan. Lopuksi Pietari sanoo: ”Kasvakaa sen sijaan jatkuvasti Herramme ja Pelastajamme Jeesuksen Kristuksen ansaitsemattomassa hyvyydessä ja tuntemuksessa. Hänelle olkoon kunnia sekä nyt että ikuisuuden päivään.” – 3:14, 18.

MIKSI HYÖDYLLINEN

8. a) Miten Pietari todistaa sekä Raamatun heprealaisten että kreikkalaisten kirjoitusten olevan henkeytettyjä? b) Miten me hyödymme pitämällä kiinni täsmällisestä tiedosta?

⁸ Miten tärkeää täsmällinen tieto onkaan! Pietari itse liittää todisteluunsa täsmällistä tietoa, jota hän on saanut Raamatun heprealaisista kirjoituksista. Hän todistaa niiden olevan pyhän hengen henkeyttämiä: ”Sillä profetiaa ei milloinkaan tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan ihmiset puhuivat Jumalalta saamaansa pyhän hengen johtamina.” Hän osoittaa myös, että Paavalille oli ”annettu” viisautta. (1:21; 3:15) Me hyödymme suuresti tarkastelemalla koko henkeytettyä Raamattua ja pitämällä kiinni täsmällisestä tiedosta. Silloin meistä ei koskaan tule itsetyytyväisiä kuten niistä, joiden Pietari kuvailee sanovan: ”Onhan – – kaikki pysynyt juuri sellaisena kuin luomakunnan alusta asti.” (3:4) Me emme silloin myöskään lankea sellaisten väärien opettajien ansoihin, joita Pietari kuvailee kirjeensä 2. luvussa. Meidän tulisi sen sijaan tarkastella alituisesti Pietarin ja muiden raamatunkirjoittajien esittämiä muistutuksia. Ne auttavat meitä pysymään ’lujittuneina totuudessa’ sekä kärsivällisesti ja uskollisesti ’kasvamaan jatkuvasti Herramme ja Pelastajamme Jeesuksen Kristuksen ansaitsemattomassa hyvyydessä ja tuntemuksessa’. – 1:12; 3:18.

9. Mihin hartaisiin ponnistuksiin meitä kannustetaan ryhtymään ja miksi?

⁹ Apukeinoksi ”Jumalan ja Herramme Jeesuksen täsmällisen tuntemuksen” kartuttamiseen Pietari suosittelee hartaita ponnistuksia niiden kristillisten ominaisuuksien kehittämiseksi, jotka on lueteltu 1. luvun jakeissa 5–7. Jakeessa 8 hän sitten lisää: ”Sillä jos näitä on teissä ja pursuaa teistä, niin ne estävät teitä olemasta enempää toimettomia kuin hedelmättömiäkään Herramme Jeesuksen Kristuksen täsmällisen tuntemuksen suhteen.” Tämä on todella erinomainen kannustus toimintaan Jumalan palvelijoina näinä kriittisinä aikoina! – 1:2.

10. a) Mitä lupauksia Pietari korostaa, ja mitä hän kehottaa siinä yhteydessä? b) Minkä vakuutuksen Pietari antaa Valtakuntaa koskevista profetioista?

¹⁰ Miten tärkeää onkaan ponnistella kaikin voimin, jotta voisi varmasti päästä osalliseksi Jehova Jumalan ”kalliista ja hyvin suurenmoisista lupauksista”! Niinpä Pietari kehottaakin voideltuja kristittyjä pitämään silmänsä kohdistettuina Valtakunnan  päämäärään ja sanoo: ”Tehkää – – kaikkenne saattaaksenne kutsumisenne ja valitsemisenne varmaksi, sillä jos teette näin jatkuvasti, niin ette missään tapauksessa lankea koskaan. Siten näet teille varataan runsain määrin pääsy Herramme ja Pelastajamme Jeesuksen Kristuksen ikuiseen valtakuntaan.” Sitten Pietari kiinnittää huomion sen kirkkauden suurenmoisuuteen, joka Jeesuksella on valtakunnassaan ja jonka silminnäkijä hän oli ollut kirkastusnäyn välityksellä, ja lisää: ”Näin ollen meillä on profeetallinen sana varmempana.” Jokainen Jehovan suurenmoista valtakuntaa koskeva profetia täyttyy tosiaan varmasti. Toistamme siksi luottavaisina Jesajan profetiasta lainattuja Pietarin sanoja: ”Hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus on asuva.” – 2. Piet. 1:4, 10, 11, 19; 3:13; Jes. 65:17, 18.

[Alaviite]

[Tutkistelukysymykset]