Raamatun 63. kirja: Toinen Johanneksen kirje

Kirjoittaja: apostoli Johannes

Kirjoituspaikka: Efesos tai sen lähistö

Kirjoitus päättyi: n. 98 ya.

1. Kenelle tai mille 2. Johanneksen kirje on ehkä kirjoitettu?

 JOHANNEKSEN toinen kirje on lyhyt – se olisi voitu kirjoittaa yhdelle ainoalle papyrusarkille – mutta se on sisällöltään erittäin merkityksellinen. Se on osoitettu ”valitulle rouvalle ja hänen lapsilleen”. Koska ”Kyria” (”rouva”-sanan kreikankielinen vastine) oli erisnimi siihen aikaan, jotkut raamatunoppineet ovat sitä mieltä, että kirje osoitettiin jollekulle sennimiselle henkilölle. Toisaalta jotkut ajattelevat, että Johannes kirjoitti jollekin kristilliselle seurakunnalle ja käytti siitä nimitystä ”valittu rouva”. Näin on saatettu tehdä vainoojien harhauttamiseksi. Siinä tapauksessa viimeisessä jakeessa mainitun ”sisaren” terveiset olisivat jonkin toisen seurakunnan jäsenten terveisiä. Niinpä toista kirjettä ei tarkoitettu yhtä yleiseksi kuin ensimmäistä, sillä se kirjoitettiin aivan ilmeisesti joko jollekulle yksilölle tai jollekin seurakunnalle. – Jae 1.

2. a) Mitä todisteita on siitä, että apostoli Johannes kirjoitti 2. Johanneksen kirjeen? b) Mikä viittaa siihen, että kirje kirjoitettiin Efesoksessa tai sen lähistöllä noin vuonna 98, ja mikä tukee kirjeen oikeaperäisyyttä?

² Tämän kirjeen kirjoitti epäilemättä Johannes. Kirjoittaja sanoo itseään ”vanhimmaksi”. Tämä tosiaan sopii Johannekseen hänen korkean ikänsä vuoksi ja myös siksi, että yhtenä ”pylväistä” (Gal. 2:9) ja viimeisenä elossa olevana apostolina hän oli todellakin ”vanhin” kristillisessä seurakunnassa. Hän oli tunnettu, eikä hänen tarvinnut sen kummemmin esitellä itseään lukijoilleen. Kirjoitustyyli on samankaltaista kuin ensimmäisessä kirjeessä ja Johanneksen evankeliumissa, mikä myös ilmaisee hänet kirjoittajaksi. Näyttää siltä, että toinen kirje on ensimmäisen kirjeen tavoin kirjoitettu Efesoksessa tai sen ympäristössä noin vuonna 98. McClintockin ja Strongin tietosanakirjassa (Cyclopedia) sanotaan 2. ja 3. Johanneksen kirjeestä seuraavasti: ”Niiden yleisen samankaltaisuuden perusteella voimme otaksua, että nuo kaksi kirjettä kirjoitettiin Efesoksesta vähän ensimmäisen kirjeen lähettämisen jälkeen. Niissä molemmissa sovelletaan käytöstä koskeviin yksittäistapauksiin periaatteita, jotka oli esitetty perusteellisesti ensimmäisessä kirjeessä.” a Kirjan oikeaperäisyyttä tukee se, että 100-luvulla elänyt Irenaeus lainaa sitä ja että samoihin aikoihin elänyt Klemens Aleksandrialainen hyväksyi sen. b Johanneksen kirjeet luetellaan myös Muratorin katkelmassa.

3. Miksi Johannes kirjoitti tämän kirjeen?

³ Syy tämän kirjeen kirjoittamiseen on sama kuin 1. Johanneksen kirjeen laatimiseen: väärien opettajien hyökkäys kristillistä uskoa vastaan. Johannes haluaa varoittaa lukijoitaan heistä, jotta he voivat tunnistaa heidät ja pysyä heistä erossa sekä vaeltaa samalla jatkuvasti totuudessa ja keskinäisessä rakkaudessa.

TOISEN JOHANNEKSEN KIRJEEN SISÄLTÖ

4. Miksi Johannes nimenomaan kehottaa rakastamaan toisia, ja miten tulee kohdella niitä, jotka tunkeutuvat Kristuksen opetuksen edelle?

⁴ Rakastakaa toisianne; hylätkää luopiot (jakeet 1–13). Ilmaistuaan rakastavansa ”valittua rouvaa ja hänen lapsiaan” totuudessa Johannes iloitsee, että hän on havainnut joidenkuiden heistä vaeltavan totuudessa, niin kuin Isä on käskenyt. Hän pyytää heitä osoittamaan rakkautensa toisiaan kohtaan vaeltamalla jatkuvasti Jumalan käskyjen mukaan. Maailmaan on nimittäin lähtenyt eksyttäjiä ja antikristuksia, jotka eivät tunnusta Jeesuksen Kristuksen lihaan tulemista. Sillä, joka tunkeutuu Kristuksen opetuksen edelle, ei ole Jumalaa, mutta sillä, joka pysyy tässä opetuksessa, ”on sekä Isä että Poika”. Heidän ei tule ottaa kotiinsa eikä edes tervehtiä ketään sellaista, joka ei tuo tätä opetusta. Johanneksella on monia asioita heille kirjoitettavana, mutta hän toivoo sen sijaan pääsevänsä tulemaan ja puhumaan heidän kanssaan kasvotusten, jotta heidän ilonsa olisi ”täysimääräinen”. – Jakeet 9, 12.

MIKSI HYÖDYLLINEN

5. a) Mikä sellainen tilanne kehittyi Johanneksen aikana, joka on kehittynyt myös nykyään? b) Miten voimme nykyään osoittaa Johanneksen tavoin arvostavamme seurakunnan ykseyttä?

⁵ Johanneksen aikana – niin kuin nykyäänkin – näyttää olleen sellaisia ihmisiä, jotka eivät tyytyneet pysymään Kristuksen selvissä, yksinkertaisissa opetuksissa. He halusivat jotakin muuta, jotakin mikä imartelisi heidän minäänsä, jotakin mikä korottaisi heidät ja nostaisi heidät maailman filosofien  joukkoon, ja he olivat valmiita saastuttamaan ja jakamaan kristillisen seurakunnan saavuttaakseen itsekkäät päämääränsä. Johannes arvosti seurakunnan sopusointua, joka perustuu rakkauteen ja oikeaan opetukseen Isän ja Pojan yhteydessä. Meidän tulisi nykyään arvostaa seurakunnan ykseyttä yhtä paljon ja jopa kieltäytyä tervehtimästä sellaisia ihmisiä ja olemasta sellaisten ihmisten tovereita, joista tulee luopioita ja jotka siirtyvät johonkin toiseen opetukseen ja sivuuttavat sen, mikä on saatu henkeytetyn Raamatun välityksellä. Kun vaellamme jatkuvasti Jumalan käskyjen mukaan ja kun saamme täysimääräisesti iloa tosi kristillisestä seurasta, voimme olla varmoja siitä, että ”meidän kanssamme on oleva ansaitsematon hyvyys, armo ja rauha Jumalalta, Isältä, ja Jeesukselta Kristukselta, Isän Pojalta, totuuden ja rakkauden ohella”. (Jae 3) Johanneksen toisessa kirjeessä todellakin tähdennetään tällaista kristillisestä ykseydestä koituvaa onnellisuutta.

[Alaviitteet]

[Tutkistelukysymykset]