Mitä kehossani oikein tapahtuu?
6. LUKU
Mitä kehossani oikein tapahtuu?
”Kasvoin pituutta tosi nopeasti. Se oli kivuliasta. Tuntui kyllä hienolta kasvaa, mutta jalkakrampit olivat inhottavia!” (Paul)
”Keho muuttuu, ja sitä toivoo, ettei kukaan muu huomaa sitä. Mutta sitten joku hyvää hyvyyttään tokaisee, että ’sinulla on synnyttäjän lantio’. Silloin tekisi mieli vajota maan alle ikuisiksi ajoiksi!” (Chanelle)
ONKO teidän perhe joskus muuttanut toiselle paikkakunnalle? Eikö siirtymävaihe ollutkin aika hankala? Taakse jäi kaikki tuttu – koti, koulu ja ystävät – ja luultavasti vei jonkin aikaa sopeutua uuteen ympäristöön.
Murrosikä eli puberteetti on fyysisen
kypsymisen aikaa ja siksi yksi elämän suurimmista siirtymävaiheista. Se on eräässä mielessä muuttamista täysin uuteen ympäristöön. Jännittävää? Ehdottomasti. Toisaalta aikuiseksi tulo voi myös herättää ristiriitaisia tunteita, eikä siihen välttämättä ole helppo sopeutua. Mitä tässä innostavassa mutta samalla kuohuvassa elämänvaiheessa oikein tapahtuu?Vain tytöille
Nuoruus on mullistavien muutosten aikaa. Osa niistä on hyvin näkyviä. Hormonitoiminta esimerkiksi käynnistää karvoituksen kasvun sukupuolielinten alueella. Rinnat, lantio, reidet ja takapuoli saavat muotoa. Vartalosta häviää vähitellen lapsenomaisuus, ja tilalle tulee naisellisia kaaria. Tämä kaikki on täysin normaalia, joten sitä ei kannata säikähtää. Se on osoitus siitä, että keho valmistautuu aikaan, jolloin nainen pystyy synnyttämään uutta elämää.
Murrosikä tietää kuukautiskierron alkamista. Tämä tärkeä virstanpylväs voi tuntua pelottavalta, jollei siihen ole varautunut. ”Kuukautiset yllättivät minut totaalisesti”, muistelee Samantha. ”Tunsin oloni likaiseksi. Hankasin itseäni suihkussa päästä varpaisiin, ja minua ällötti oma itseni. Hirvitti jo pelkkä ajatus siitä, että kokisin tämän joka ikinen kuukausi hamaan tulevaisuuteen.”
Kuukautiskierto on osoitus siitä, että suvunjatkamiskyky on kehittymässä. Kestää vielä vuosia ennen kuin tyttö on valmis äidiksi, mutta tässä vaiheessa hän seisoo naiseksi tulon kynnyksellä. Kuukautisten alkaminen voi silti herättää levottomuutta. ”Pahinta oli ailahteleva tunne-elämä”, sanoo Kelli. ”Oli turhauttavaa, kun en tajunnut, miksi saatoin olla tosi iloinen koko päivän ja sitten illalla itkeä silmäni punaisiksi.”
Jos sinusta tuntuu samalta juuri nyt, ole kärsivällinen. Totut kyllä kuukautiskiertoon ajan myötä. 20-vuotias Annette sanoo: ”Hyväksyin lopulta sen, että tämä tekisi minusta naisen ja että Jehova on antanut minulle lahjaksi kyvyn saada lapsia. Hyväksyminen vie aikaa, ja se on joillekin tytöille todella vaikeaa, mutta muutoksiin sopeutuu ajan mittaan.”
Onko sinussa alkanut tapahtua tällaisia fyysisiä muutoksia? Mitä kysymyksiä sinulla on näistä muutoksista?
․․․․․
Vain pojille
Pojille murrosikä merkitsee suuria muutoksia ulkomuodossa. Esimerkiksi iho saattaa rasvoittua jatkuvasti ja siihen ilmaantuu finnejä ja mustapäitä. * ”Finnit ovat todella ärsyttäviä ja turhauttavia”, tuskailee 18-vuotias Matt. ”Niitä vastaan pitää käydä armotonta sotaa. On mahdotonta tietää, pääseekö niistä koskaan eroon tai jääkö niistä arpia tai vähentävätkö ne arvoani toisten silmissä.”
Hyviä puolia on kuitenkin se, että koko ja voimat kasvavat ja hartiat alkavat levetä. Lisäksi murrosiässä jalkoihin, rintaan, kainaloihin ja kasvoihin alkaa tulla karvoitusta. Karvoituksen määrä ei muuten ole mikään miehisyyden mitta, sillä se määräytyy puhtaasti perintötekijöiden mukaan.
Kaikki ruumiinosat eivät kasva samaa vauhtia, joten liikkeet voivat tässä vaiheessa olla hieman kömpelöitä. ”Liikuin yhtä sulavasti kuin kirahvi rullaluistimilla”, muistelee Dwayne. ”Tuntui siltä kuin aivoista lähtenyt käsky olisi ehtinyt perille käsiin ja jalkoihin vasta viikkoa myöhemmin.”
Puolessavälissä murrosikää ääni madaltuu, mutta asteittain. Täyteläistä, syvää ääntä saattavat jonkin aikaa katkoa nöyryyttävät särähdykset ja vingahdukset. Sitä on turha jäädä murehtimaan, sillä ääni tasoittuu aikanaan. Noloja tilanteita helpottaa se, että oppii nauramaan itselleen.
Suvunjatkamiskyvyn kehittyessä sukupuolielimet suurenevat ja niiden ympärille tulee karvoitusta. Ne alkavat
myös tuottaa siemennestettä eli spermaa. Se sisältää miljoonia mikroskooppisen pieniä siittiöitä, jotka purkautuvat ulos yhdynnässä. Siittiö pystyy hedelmöittämään naisen munasolun ja saattamaan näin alulle lapsen.Siemennestettä muodostuu jatkuvasti. Osa siitä imeytyy elimistöön, mutta osa saattaa purkautua silloin tällöin nukkuessa. Tässä yhteydessä puhutaan joskus märistä unista. Tällaiset tahattomat siemensyöksyt ovat normaaleja; ne mainitaan Raamatussakin (3. Mooseksen kirja 15:16, 17). Ne osoittavat, että suvunjatkamiskyky toimii ja poika on muuttumassa mieheksi.
Onko sinussa alkanut tapahtua tällaisia fyysisiä muutoksia? Mitä kysymyksiä sinulla on näistä muutoksista?
․․․․․
Uudenlaisia tunteita
Suvunjatkamiskyvyn kehittyessä sekä tytöt että pojat alkavat kiinnostua vastakkaisesta sukupuolesta enemmän kuin koskaan ennen. ”Kun tulin murrosikään, huomasin yhtäkkiä, että ympärilläni oli paljon kauniita tyttöjä”, sanoo Matt. ”Se oli tosi turhauttavaa, koska tajusin myös, etten voinut tehdä asialle mitään ennen kuin olisin paljon vanhempi.” Tätä kasvamiseen liittyvää puolta käsitellään tarkemmin luvussa 29. Tässä vaiheessa sinun täytyy kuitenkin ymmärtää, että on tärkeää oppia hallitsemaan sukupuolisia haluja (Kolossalaisille 3:5). Niin vaikealta kuin se saattaakin tuntua, sinä voit päättää, ettet toimi niiden mukaan!
Murrosiässä voi joutua painimaan muunkinlaisten tunteiden kanssa. Esimerkiksi itsetunto voi välillä olla heikko. Yksinäisyyden tunne on nuorilla yleinen samoin kuin ajoittainen alakulo. Näistä tunteista on hyvä puhua jommallekummalle vanhemmista tai jollekin muulle luotettavalle aikuiselle. Kenelle sinä voisit puhua tunteistasi?
․․․․․
Tärkeintä kasvua
Tärkein kasvu ei liity pituuteen, ruumiinrakenteeseen eikä kasvonpiirteisiin vaan kasvuun ihmisenä – henkiseen, tunneperäiseen ja ennen kaikkea hengelliseen kypsymiseen. Apostoli Paavali sanoi: ”Kun olin lapsi, niin puhuin kuin lapsi, ajattelin kuin lapsi, järkeilin kuin lapsi, mutta nyt kun olen tullut mieheksi, olen pannut pois lapsen ominaispiirteet.” (1. Korinttilaisille 13:11.) Ydinasia on selvä. Ei riitä, että näyttää aikuiselta. Täytyy oppia myös toimimaan, puhumaan ja ajattelemaan kuin aikuinen. Älä keskity ulkoisiin muutoksiin siinä määrin, että unohdat pitää huolta sisäisestä ihmisestä!
Muista myös, että Jumala ”näkee, millainen sydän on” (1. Samuelin kirja 16:7). Raamattu kertoo, että kuningas Saul oli pitkä ja komea, mutta hän epäonnistui sekä kuninkaana että ihmisenä (1. Samuelin kirja 9:2). Sitä vastoin Sakkeus oli pienikokoinen, mutta hänellä oli sisäistä voimaa tehdä elämässään täyskäännös ja lähteä seuraamaan Jeesusta (Luukas 19:2–10). Se mitä ihminen on sisäisesti, on selvästikin kaikkein tärkeintä.
Yksi asia on varma: fyysistä kehitystä ei voi nopeuttaa eikä hidastaa turvallisin keinoin. Siksi ei kannata suhtautua muutoksiin vihamielisesti tai pelokkaasti vaan hyväksyä ne pää pystyssä – ja huumorintajuisesti. Murrosikä ei ole sairaus, etkä sinä ole ensimmäinen, joka joutuu käymään sen läpi. Selviät siitä taatusti hengissä. Kun murrosiän myrskyt tyyntyvät, huomaat kasvaneesi aikuiseksi!
Entä jos et pidä peilikuvastasi? Miten voit saada tasapainoisen näkemyksen ulkonäöstäsi?
[Alaviite]
^ kpl 15 Tytöillä voi olla sama ongelma. Huolellinen ihonhoito yleensä auttaa.
AVAINRAAMATUNKOHTA
”Minä kiitän sinua siksi, että minut on tehty pelottavan ihmeellisesti.” (Psalmit 139:14.)
VINKKI
Vältä seksuaalisesti vihjailevaa pukeutumista, kun vartalosi alkaa kehittyä. Pukeudu aina ”häveliäästi ja tervemielisesti” (1. Timoteukselle 2:9).
TIESITKÖ?
Murrosikä voi alkaa jo 8-vuotiaana tai vasta 14-vuotiaana tai vielä myöhemmin. Normaali ikähaarukka on hyvin suuri.
TOIMINTASUUNNITELMA!
Ominaisuus, jonka hyväksi minun on aikuiseksi kasvaessani tehtävä eniten töitä, on ․․․․․
Kasvaakseni hengellisesti aion ․․․․․
Haluan kysyä vanhemmiltani tästä aiheesta: ․․․․․
MITÄ AJATTELET?
● Miksi murrosikään kuuluvat fyysiset ja tunneperäiset muutokset ovat haastavia?
● Mikä sinusta on kaikkein vaikeinta tässä siirtymävaiheessa?
● Miksi rakkautesi Jumalaan tahtoo herkästi laimeta murrosiässä, mutta miten voit ehkäistä sen?
[Huomioteksti s. 61]
”Nuoruuteen liittyy monia epävarmuustekijöitä, eikä koskaan voi olla varma, mitä kehossa tapahtuu seuraavaksi. Mutta ajan mittaan sitä oppii hyväksymään muutokset ja suhtautumaan niihin jopa myönteisesti.” (Annette.)
[Tekstiruutu s. 63, 64]
Miten puhua äidille tai isälle seksistä?
”Jos minulla on jotain kysyttävää seksistä, en kysy vanhemmiltani.” (Beth)
”Minulla ei olisi kanttia ottaa asiaa puheeksi.” (Dennis)
Jos ajattelet samalla tavalla kuin Beth tai Dennis, olet hankalassa tilanteessa. Haluat tietää sukupuoliasioista, mutta ne, jotka osaisivat vastata, ovat ehkä viimeiset ihmiset, joilta haluaisit kysyä – omat vanhempasi. Monet asiat saavat sinut epäröimään:
Mitä he ajattelevat minusta?
”En haluaisi, että he tulevat epäluuloisiksi kysymysteni takia.” (Jessica.)
”He haluavat, että pysyisin nuorena ja viattomana loppuikäni, mutta siihen kuvaan tulee särö sinä päivänä, jona alan kysellä heiltä sukupuoliasioista.” (Beth.)
Miten he reagoivat?
”Pelkäsin, että vanhemmat tekisivät hätäisiä johtopäätöksiä ennen kuin ehtisin edes sanoa sanottavaani, ja aloittaisivat pitkän saarnan.” (Gloria.)
”Vanhempani eivät ole kovin hyviä peittämään tunteitaan, joten pelkään, että pettymys näkyisi heidän kasvoistaan. Isä varmaan miettisi jo saarnaa siinä vaiheessa, kun minä vielä puhuisin.” (Pam.)
Ymmärtävätkö he väärin syyn kysymyksiini?
”He saattavat ylireagoida ja alkaa kysellä esimerkiksi, kiinnostaako minua kokeilla seksiä tai painostavatko kaverit minua. Mutta voihan sitä kysellä pelkästä uteliaisuudesta.” (Lisa.)
”Isälle tulee aina huolestunut ilme, kun vain mainitsenkin jonkun pojan. Sitten alkaa sukupuolivalistus. Ajattelen itsekseni, että minähän sanoin vain, että se poika on söpö. En puhunut mitään naimisiinmenosta tai seksistä!” (Stacey.)
Jos yhtään lohduttaa, vanhemmistasi voi tuntua yhtä kiusalliselta puhua sukupuoliasioista sinulle kuin sinusta tuntuu puhua niistä heille! Ehkä juuri tässä on syy siihen, että erään tutkimuksen mukaan 65 prosenttia vanhemmista sanoi puhuneensa lapsilleen seksistä mutta vain 41 prosenttia lapsista pystyi muistamaan sellaisen keskustelun.
Sukupuoliasiat eivät välttämättä ole vanhemmille mikään helppo puheenaihe. Monesti heidän omat vanhempansa eivät sanoneet heille niistä halaistua sanaa! Oli miten oli, yritä ymmärtää vanhempiasi. Ehkäpä voit tehdä rohkean siirron molempien osapuolten hyödyksi ja ottaa asian itse puheeksi. Miten?
Keskustelun avaus
Vanhemmillasi on paljon tietoa ja näkemystä sukupuoliasioista. Tarvitset vain avaimen, jolla avata keskustelu. Kokeile seuraavia ehdotuksia:
1 Tuo julki pelkosi. ”Minun on vähän vaikea puhua tästä, koska pelkään, että luulet. . .”
2 Kerro seuraavaksi, miksi olet tullut puhumaan. ”Mutta minulla olisi kysymys, ja haluaisin saada vastauksen mieluummin sinulta kuin joltain muulta.”
3 Esitä sitten asia suoraan. ”Haluaisin tietää. . .”
4 Varmista lopuksi, että ovi on auki jatkokeskusteluille. ”Voinko tulla puhumaan tästä uudestaan, jos minulle tulee vielä jotain mieleen?”
Vaikka tietäisitkin, että vastaus on myöntävä, niin jos kuulet sen sanottuna, ovi pysyy auki ja sinun on helpompi mennä juttelemaan seuraavalla kerralla, kun tulee tarve. Kokeile! Ehkä tulet samaan tulokseen kuin 24-vuotias Trina: ”Kun aikoinaan juttelimme äidin kanssa, toivoin, ettei minun olisi tarvinnut olla siinä keskustelemassa. Mutta nyt olen iloinen siitä, että äiti oli niin avoin ja suora. Se on ollut minulle todelliseksi suojaksi.”
[Kuva s. 59]
Lapsuuden jättäminen taakse voi tuntua samalta kuin muuttaisi pois kotipaikkakunnalta. Mutta siihen voi sopeutua.