19. luku

Miksi toiset nuoret eivät jätä minua rauhaan?

Poika kävelee kuin täysin tuhoon tuomittu ihminen. Hän on pingottunut, epävarma ja ilmeisen hämmentynyt uudessa ympäristössään. Vanhemmat oppilaat huomaavat heti, että hän on uusi poika heidän koulussaan. Hetkessä hän on nuorten piirittämä, ja nämä alkavat pommittaa häntä hävyttömyyksillä! Tulipunaisena hän pakenee lähimpään turvapaikkaan – poikien WC:hen. Seinät raikuvat naurusta.

MONIEN nuorten julmana huvina on ahdistella, kiusata ja solvata toisia. Jo Raamatun kirjoittamisen aikaan joissakuissa nuorissa näkyi tämä ilkeä luonteenpiirre. Esimerkiksi kerran ryhmä nuoria poikia kiusasi profeetta Elisaa. Halveksien hänen asemaansa nuoret huusivat epäkunnioittavasti: ”Tule ylös, kaljupää, tule ylös, kaljupää!” (2. Kuningasten kirja 2:23–25) Samoin nykyään monilla nuorilla on taipumus esittää ilkeitä, loukkaavia huomautuksia toisista.

Muuan mies kertoo omista kokemuksistaan seuraavasti: ”Olin pienikokoisin ollessani yhdeksännellä luokalla. – – Oli suuri onnettomuus olla yläasteella yhtä aikaa luokan etevin ja pienin, sillä ne jotka eivät halunneet lyödä minua siksi, että olin pienin, löivät minua siksi, että olin lahjakas. Minua nimiteltiin ’rillipääksi’, ’käveleväksi tietosanakirjaksi’ ja 800 muulla [haukkuma]nimellä.” (Growing Pains in the Classroom) Erään lasten yksinäisyyttä käsittelevän kirjan kirjoittaja lisää: ”Lapset, jotka ovat fyysisesti vammaisia tai puhehäiriöistä kärsiviä tai joilla on selviä fyysisiä tai käyttäytymiseen liittyviä erikoispiirteitä, joutuvat helposti toisten lasten kiusanteon kohteiksi.” – The Loneliness of Children.

Joskus nuoret puolustautuvat ryhtymällä julmaan kilpailuun, jossa kokeillaan, kuka osaa syytää pahempia solvauksia, ja usein kohteena ovat toisen vanhemmat. Monet nuoret  eivät kuitenkaan pysty puolustautumaan tovereidensa kiusanteolta. Eräs nuorukainen muistaa, miten hän luokkatovereidensa kiusanteon ja ahdistelun takia oli joinakin päivinä niin peloissaan ja onneton, että ’häntä oksetti’. Hän ei kyennyt keskittymään koulunkäyntiinsä, koska hän pelkäsi sitä, mitä toiset oppilaat tekisivät hänelle.

Ei mikään naurun asia

Oletko sinä ollut tovereidesi julmuuden kohteena? Silloin voit lohduttautua sillä tiedolla, että Jumala ei pidä sitä naurun asiana. Harkitsehan Raamatun kertomusta pidoista, jotka järjestettiin Aabrahamin pojan Iisakin vieroittamisen kunniaksi. Ilmeisesti mustasukkaisena Iisakia odottavan perinnön vuoksi Aabrahamin vanhempi poika Ismael alkoi ’ilvehtiä’ Iisakille. Tuo kiusoittelu ei kuitenkaan ollut mitään hyväntahtoista pilailua, vaan se hipoi ’vainoamista’. (Galatalaisille 4:29) Iisakin äiti Saara aistikin kiusoittelussa piilevän vihamielisyyden. Hän havaitsi sen loukkaavan Jehovan tarkoitusta tuottaa Messias hänen poikansa Iisakin kautta. Saaran pyynnöstä Ismael ja hänen äitinsä saivat lähteä Aabrahamin huonekunnasta. – 1. Mooseksen kirja 21:8–14.

Samoin kun nuoret pahansuovasti kiusaavat sinua – varsinkin pyrkiessäsi noudattamaan elämässäsi Raamatun normeja – niin se ei varmastikaan ole naurun asia. Kristityt nuoret tunnetaan esimerkiksi siitä, että he kertovat uskostaan toisille. Eräs ryhmä nuoria Jehovan todistajia sanoi kuitenkin: ”Koulutoverit pitävät meitä pilkkanaan siksi, että me  saarnaamme talosta taloon, ja he haluavat sen takia nöyryyttää meitä.” Muinaisina aikoina eläneiden Jumalan uskollisten palvelijoiden tavoin monet kristityt nuoret kokevat ”koettelemuksensa ivailuissa”. (Heprealaisille 11:36) He ansaitsevat kiitoksen siitä, että he kestävät rohkeasti tällaiset soimaukset!

Miksi he kiusaavat

Saatat kuitenkin miettiä sitä, miten saat kiusaajasi jättämään sinut rauhaan. Harkitsehan ensin sitä, miksi jotkut yleensä kiusaavat toisia. ”Nauraessakin voi sydän kärsiä”, sanotaan Raamatussa Sananlaskujen 14:13:ssa. Kiusatessaan jotakuta nuoret purskahtavat usein nauruun. He eivät kuitenkaan ’riemuitse sydämen onnesta’. (Jesaja 65:14) Usein nauru vain peittää ihmisen oman sisäisen sekasorron. Ylvästelevistä sanoistaan huolimatta nuo kiusanhenget saattavat todellisuudessa sanoa: ’Me emme pidä itsestämme, mutta jonkun paneminen matalaksi saa meidät tuntemaan itsemme paremmiksi.’

Myös mustasukkaisuus saa ihmiset kiusaamaan toisia. Muista, mitä Raamattu kertoo teini-ikäisestä Joosefista, jonka omat veljet kävivät hänen kimppuunsa siksi, että hän oli isänsä suosikki. Kiihkeä mustasukkaisuus johti pilkkaamisen lisäksi jopa murhan suunnitteluun! (1. Mooseksen kirja 37:4, 11, 20) Nykyäänkin joku oppilas, joka on poikkeuksellisen älykäs tai josta opettajat pitävät kovasti, saattaa herättää muissa mustasukkaisuutta. Loukkaukset näyttävät ’osoittavan hänelle hänen paikkansa’.

Pilkkaaminen johtuu siis usein turvattomuuden tunteesta, mustasukkaisuudesta ja heikosta itsetunnosta. Miksi sinun sitten pitäisi menettää oma itsetuntosi vain sen vuoksi,  että joku turvattomuuden tunteesta kärsivä nuori on menettänyt omansa?

Miten kiusanteon saa loppumaan

”Onnellinen on se mies, joka ei ole – – istunut – – pilkkaajien istuimella”, sanoo psalminkirjoittaja. (Psalmi 1:1, UM) Pilkkaan yhtyminen vain sen vuoksi, että kääntäisi huomion pois itsestään, ainoastaan jatkaa loukkausten kiertokulkua. Jumalinen neuvo kuuluu: ”Älkää maksako pahaa pahalla kenellekään. – – voita jatkuvasti paha hyvällä.” – Roomalaisille 12:17–21.

Saarnaajan 7:10 sanoo lisäksi: ”Älköön mielesi olko pikainen vihaan, sillä viha majautuu tyhmäin poveen.” Miksi tosiaankaan suhtautuisit kiusaamiseen kovin vakavasti? On tietysti selvää, että tekee kipeää kuunnella jonkun ilkeitä huomautuksia ruumiinrakenteestasi tai pilailua kasvoissasi olevista näppylöistä. Vaikka huomautukset saattavat olla kuinka mauttomia tahansa, niillä ei välttämättä tarkoiteta mitään pahaa. Jos joku siis vilpittömästi – tai ehkä ei aina niin vilpittömästikään – osuu johonkin arkaan paikkaasi, niin miksi lannistuisit siitä? Jos hän ei sano mitään säädytöntä tai epäkunnioittavaa, niin yritä nähdä hänen sanojensa huvittava puoli. On ”aika nauraa”, ja leikillisestä kiusoittelusta loukkaantuminen saattaa olla tilanteen liioittelemista. – Saarnaaja 3:4.

 Entä jos kiusaaminen onkin julmaa tai jopa todella ilkeämielistä? Muista, että pilkkaaja haluaa vain nähdä reaktiosi ja nauttia täysin siemauksin epätoivostasi. Takaisin sivaltaminen, puolustuskannalle asettuminen tai itkuun purskahtaminen todennäköisesti rohkaisee häntä jatkamaan kiusaamista. Miksi antaisit hänelle sen ilon, että hän näkee sinun joutuvan pois tolaltasi? Usein loukkauksia voi parhaiten torjua jättämällä ne välinpitämättömästi täysin vaille huomiota.

Lisäksi kuningas Salomo toteaa: ”Älä myöskään pane mieleesi kaikkia puheita, mitä puhutaan, ettet kuulisi palvelijasi sinua kiroilevan. Sillä oma sydämesikin tietää, että myös sinä olet monta kertaa kiroillut muita.” (Saarnaaja 7:22, 23) Jos ’panisit mieleesi’ pilkkaajien purevat huomautukset, niin se merkitsisi sitä, että olet liian huolissasi heidän sinua koskevista mielipiteistään. Pitävätkö heidän mielipiteensä paikkansa? Apostoli Paavali joutui epäoikeudenmukaisesti vertaistensa mustasukkaisen hyökkäyksen kohteeksi, mutta hän vastasi: ”Se, että te tai jokin ihmisten tuomioistuin tutkisitte minua, on minusta aivan vähäpätöinen asia. – – se, joka tutkii minut, on Jehova.” (1. Korinttolaisille 4:3, 4) Paavalin suhde Jumalaan oli niin vahva, että se antoi hänelle riittävästi luottamusta ja sisäistä voimaa, jotta hän saattoi kestää epäoikeudenmukaisia hyökkäyksiä.

Anna valosi loistaa

Toisinaan sinua voidaan pilkata kristillisen elämäntapasi vuoksi. Itse Jeesuksen Kristuksen oli kestettävä tällaista ”vastustavaa puhetta”. (Heprealaisille 12:3) Jeremiakin ’oli ollut nauruna pitkin päivää’ sen tähden, että hän puhui  rohkeasti Jehovan sanomaa. Jeremiaa ahdisteltiin niin sinnikkäästi, että hänen rohkeutensa petti hetkeksi. Hän päätti: ”En tahdo ajatella häntä [Jehovaa] enkä enää puhua hänen nimessään.” Lopulta kuitenkin hänen rakkautensa Jumalaan ja totuuteen pakotti hänet voittamaan pelkonsa. – Jeremia 20:7–9.

Jotkut kristityt nuoret ovat nykyään tunteneet samanlaista masennusta. Halutessaan saada kiusanteon loppumaan jotkut ovat koettaneet salata sen, että he ovat kristittyjä. Rakkaus Jumalaan kuitenkin saa usein tällaiset nuoret lopulta voittamaan pelkonsa ja ’antamaan valonsa loistaa’. (Matteus 5:16) Eräs teini-ikäinen poika esimerkiksi selitti: ”Asenteeni on muuttunut. En enää pidä kristittynä olemista taakkana, vaan sellaisena, mistä voin olla ylpeä.” Sinäkin voit ’kerskua’ sillä, että tunnet Jumalan ja että hän käyttää sinua toisten auttamiseen. – 1. Korinttolaisille 1:31.

Älä kuitenkaan yllytä toisia vihamielisyyteen arvostelemalla heitä jatkuvasti tai antamalla sellaisen vaikutelman, että olet toisten yläpuolella. Kun tilaisuus sallii, kerro uskostasi, mutta tee se ”lempeämielisesti ja osoittaen syvää kunnioitusta”.  (1. Pietari 3:15) Maineesi hyvin käyttäytyvänä nuorena saattaa osoittautua parhaaksi suojaksesi käydessäsi koulua. Vaikka toiset eivät ehkä pidäkään rohkeasta asenteestasi, niin usein he kuitenkin vastahakoisesti kunnioittavat sinua sen vuoksi.

Muuan tyttöjoukko kiusasi Vanessa-nimistä tyttöä. He löivät ja tönivät häntä ja tiputtelivat kirjoja hänen kädestään saadakseen aikaan tappelun. He jopa kaatoivat suklaapirtelön hänen päähänsä ja hänen puhtaalle valkoiselle mekolleen. Hän ei kuitenkaan koskaan menettänyt malttiaan tuon ärsyttelyn takia. Jonkin ajan kuluttua Vanessa tapasi tuon joukon johtajan eräässä Jehovan todistajien konventissa! ”Vihasin sinua”, tuo entinen rehentelijä sanoi. ”Halusin nähdä sinun menettävän malttisi edes yhden kerran.” Vanessan mielenmaltti herätti kuitenkin hänen uteliaisuutensa ja sai hänet tutkimaan Raamattua Jehovan todistajien kanssa. Hän jatkoi: ”Aloin pitää oppimistani asioista, ja huomenna minut kastetaan.”

Älä siis anna toisten nuorten ”vastustavan puheen” masentaa itseäsi. Kun on paikallaan, ota asia huumorin kannalta. Vastaa pahaan ystävällisyydellä. Kieltäydy haastamasta riitaa, niin aikanaan kiusaajasi ehkä huomaavat, että sinun pilkkaamisesi ei tuota heille kovinkaan paljon iloa, sillä ”halkojen loppuessa sammuu tuli”. – Sananlaskut 26:20.

Kysymyksiä keskustelua varten

□ Miten Jumala suhtautuu niihin, jotka julmasti kiusaavat toisia?

□ Mistä usein on todella kysymys, kun nuoret kiusaavat toisia?

□ Miten voit rajoittaa pilkkaamisen mahdollisimman vähiin tai jopa saada sen loppumaan?

□ Miksi on tärkeää, että ’annat valosi loistaa’ koulussa, silloinkin kun toiset kiusaavat sinua?

□ Mitä keinoja voit käyttää suojellaksesi itseäsi kouluväkivallalta?

[Huomioteksti s. 155]

Ylvästelevistä sanoistaan huolimatta kiusanhenget saattavat todellisuudessa sanoa: ’Me emme pidä itsestämme, mutta jonkun paneminen matalaksi saa meidät tuntemaan itsemme paremmiksi’

 [Tekstiruutu s. 152]

Miten voin välttyä pahoinpitelyltä?

’Kouluun tullessaan vaarantaa henkensä’, sanovat monet oppilaat. Aseen pitäminen mukana on kuitenkin tyhmää, ja sillä etsii itselleen vaikeuksia. (Sananlaskut 11:27) Miten sitten voit suojella itseäsi?

Tunne vaaralliset paikat ja karta niitä. Varsinaisia vaaravyöhykkeitä joissakin kouluissa ovat käytävät, portaikot ja pukuhuoneet. WC-tilat tunnetaan joskus niin hyvin kokoontumispaikkoina, joissa tapellaan ja käytetään huumeita, että monet nuoret kärsivät mieluummin epämukavuutta kuin käyttävät näitä tiloja.

Valitse seurasi. Monesti nuori havaitsee joutuneensa keskelle tappelua vain siitä syystä, että hän liikkuu väärässä seurassa. (Ks. Sananlaskut 22:24, 25.) Jos olet koulutovereillesi epäystävällinen, saattaisit tietenkin karkottaa heidät ja kasvattaa heissä vihamielisyyttä sinua kohtaan. Jos olet ystävällinen ja kohtelias heitä kohtaan, he saattavat olla taipuvaisempia jättämään sinut rauhaan.

Lähde pois tappelupaikalta. Vältä ’pakottamasta toista näyttöön’. (Galatalaisille 5:26, UM, engl. viitelaitos, alaviite) Vaikka voittaisitkin voimainmittelön, vastustajasi saattaa vain odottaa uutta tilaisuutta tapella. Yritä siis ensin selvitä tilanteesta puhumalla. (Sananlaskut 15:1) Jos puhe ei auta, kävele tai jopa juokse pois, kun tilanne uhkaa muuttua väkivaltaiseksi. Muista, että ”elävä koira on parempi kuin kuollut leijona”. (Saarnaaja 9:4) Viimeisenä mahdollisuutena käytä itsesi suojaamiseksi ja puolustamiseksi mitä tahansa järkevää keinoa, joka näyttää välttämättömältä. – Roomalaisille 12:18.

Kerro asioista vanhemmillesi. Nuoret ”harvoin kertovat vanhemmilleen koulussa kohtaamastaan väkivallasta, sillä he pelkäävät vanhempiensa pitävän heitä pelkureina tai toruvan heitä siksi, että he eivät pidä puoliaan kiusaajia vastaan”. (The Loneliness of Children) Usein kuitenkin vanhempien väliintulo on ainoa tapa saada vaikeudet loppumaan.

Rukoile Jumalaa. Jumala ei takaa sitä, että sinut suojeltaisiin fyysisiltä vammoilta. Mutta hän voi antaa sinulle rohkeutta kohdata yhteenottoja ja viisautta, jota tarvitset tilanteen rauhoittamiseksi. – Jaakob 1:5.

[Kuva s. 151]

Monet nuoret joutuvat tovereidensa harjoittaman kiusanteon kohteiksi

[Kuva s. 154]

Pilkkaaja haluaa nauttia täysin siemauksin epätoivostasi. Takaisin sivaltaminen tai itkuun purskahtaminen saattaisi jopa rohkaista häntä jatkamaan kiusaamista

[Kuva s. 156]

Yritä ilmaista huumorintajua, kun sinua kiusataan