Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Miten voin parantaa arvosanojani?

Miten voin parantaa arvosanojani?

18. luku

Miten voin parantaa arvosanojani?

KUN eräiltä ala-asteella opiskelevilta kysyttiin: ’Mikä teitä huolestuttaa eniten?’, 51 prosenttia heistä vastasi: ”Todistuksen numerot.”

Ei ole siksi syytä ihmetellä sitä, että kouluarvosanat aiheuttavat suurta levottomuutta nuorille. Arvosanat voivat ratkaista sen, saako päästötodistuksen vai jääkö luokalleen, saako hyväpalkkaisen työpaikan vai ainoastaan työtä josta maksetaan minimipalkkaa, saako osakseen vanhempien kiitoksen vai vihan. Arvosanoilla ja kokeilla on eittämättä paikkansa. Tarkastihan Jeesus Kristuskin monesti kysymysten avulla, ymmärsivätkö hänen opetuslapsensa jonkin asian. (Luukas 9:18) Eräässä koulutyön arvostelua käsittelevässä kirjassa sanotaankin: ”Kokeiden tulokset voivat paljastaa, miltä alueilta oppilaalla on vankat tiedot ja miltä hatarat, ja ne voivat motivoida tulevaa opiskelua.” (Measurement and Evaluation in the Schools) Arvosanasi myös antavat vanhemmillesi ainakin jonkinlaisen käsityksen siitä, miten menestyt koulussa, menipä se sitten hyvin tai huonosti.

Tasapainon saavuttaminen

Liiallinen huoli arvosanoista voi kuitenkin aikaansaada lamaannuttavaa jännitystä ja synnyttää ankaraa kilpailua oppilaiden välille. Eräs murrosikää käsittelevä oppikirja huomauttaa, että varsinkin korkeakouluihin pyrkivät opiskelijat voivat ”joutua kilpailun pyörteisiin, jolloin arvosanoja ja asemaa luokassa pidetään oppimista tärkeämpinä”. Sen vuoksi, tri William Glasseria lainataksemme, oppilaat ”oppivat jo varhain kysymään, mitä tulee kokeisiin, ja – – lukevat ainoastaan sen aineiston”.

Kuningas Salomo varoitti: ”Minä näin kaikesta vaivannäöstä ja työn kunnollisuudesta, että se on toisen kateutta toista kohtaan [”toisen kilpailua toista vastaan”, UM]. Sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelua.” (Saarnaaja 4:4, 5) Ankara kilpailu joko aineellisista rikkauksista tai akateemisista arvosanoista on hyödytöntä. Jumalaapelkäävät nuoret ymmärtävät, että heidän täytyy ponnistella koulussa. Mutta sen sijaan että he tekisivät koulutuksen hankkimisesta elämänsä pääasian, he tavoittelevat hengellisiä etuja ja luottavat Jumalan huolehtivan heidän aineellisista tarpeistaan. – Matteus 6:33; ks. 22. lukua, joka käsittelee uranvalintaa.

Lisäksi koulutus merkitsee muutakin kuin hyvien koenumeroiden saamista. Se merkitsee Salomon mainitseman ”ajattelukyvyn” kehittämistä, kyvyn ottaa vastaan perustietoa ja tehdä siitä järkeviä ja käytännöllisiä johtopäätöksiä. (Sananlaskut 1:4, UM) Nuori, joka onnistuu saamaan hyväksyttyjä arvosanoja arvaamalla, lukemalla hätäisesti vain kokeita varten tai jopa lunttaamalla, ei koskaan todella opi ajattelemaan. Mitä hyötyä on hyvästä matematiikan numerosta, jos myöhemmin huomaa, että ei osaa laskea, onko tilillä katetta šekille?

On siksi tärkeää, että et pidä pelkkiä arvosanoja päämääränäsi, vaan pidät niitä hyödyllisenä keinona arvioida edistymistäsi koulussa. Miten sitten voit saada kykyjäsi vastaavia arvosanoja?

Opiskele vastuuntuntoisesti!

Opettaja Linda Nielsenin mukaan heikoilla oppilailla on taipumus ”syyttää huonoista [koulu]saavutuksistaan seikkoja, joihin he itse eivät voi vaikuttaa: epäreiluja koekysymyksiä, ennakkoluuloista opettajaa, huonoa onnea, kohtaloa, säätä”. Raamattu sanoo kuitenkin: ”Laiskan sielu haluaa, saamatta mitään.” (Sananlaskut 13:4) Huonojen arvosanojen perimmäinen syy on tosiaankin usein laiskuus.

Hyvät oppilaat kuitenkin opiskelevat vastuuntuntoisesti. ’Teen-aikakauslehti tiedusteli erään kerran joiltakuilta hyviin saavutuksiin yltäneiltä oppilailta, mikä oli heidän salaisuutensa. ”Opiskelumotivaatio auttaa yrittämään jatkuvasti”, mainitsi eräs heistä. ”Henkilökohtainen aikataulu ja ajankäytön suunnitteleminen”, sanoi eräs toinen. Vielä eräs sanoi: ”Täytyy asettaa tavoitteita itselleen.” Se, miten hyviä numeroita saat, ei siis riipu paljoakaan tekijöistä, joihin et voi vaikuttaa, vaan eniten se riippuu SINUSTA – siitä miten kovasti olet halukas opiskelemaan ja keskittymään koulunkäyntiin.

’Mutta minähän luen läksyni’

Tällaisen vastalauseen saattavat jotkut nuoret esittää. Heistä todella tuntuu siltä, että he raatavat jo kuin orjat, mutta eivät saa minkäänlaisia tuloksia. Muutama vuosi sitten Yhdysvalloissa sijaitsevan Stanfordin yliopiston tutkijat kuitenkin haastattelivat noin 770:tä oppilasta ja kysyivät näiltä, miten paljon he omasta mielestään näkivät vaivaa koulutyönsä hyväksi. Kumma kyllä oppilaat, jotka olivat saaneet huonoja arvosanoja, uskoivat työskentelevänsä yhtä kovasti kuin kuka tahansa muu. Mutta kun heidän läksyjenlukutottumuksiaan tutkittiin, havaittiin, että he todellisuudessa käyttivät paljon vähemmän aikaa läksyjenlukuun kuin heidän hyvin menestyneet koulutoverinsa.

Mitä tästä opitaan? Sinäkään et ehkä opiskele niin ahkerasti kuin luulet, ja jotkin muutokset olisivat paikallaan. Eräässä lehdessä julkaistu artikkeli osoitti, että pelkkä ”kotitehtävien parissa vietettävän ajan lisääminen vaikuttaa myönteisesti oppilaan arvosanoihin ylemmillä luokilla”. Itse asiassa ”jos tavallinen heikkotasoinen oppilas käyttää läksyihin 1–3 tuntia viikossa, hän voi yltää samoihin arvosanoihin kuin sellainen keskitasoinen oppilas, joka ei lue läksyjä”. – Journal of Educational Psychology.

Apostoli Paavalin täytyi kuvaannollisesti ’kurittaa lyönnein ruumistaan’, jotta hän olisi saavuttanut tavoitteensa. (1. Korinttolaisille 9:27) Sinunkin täytyy ehkä olla ankara ja päättäväinen itsesi suhteen, varsinkin jos televisio tai muu ajanviete kääntää helposti huomiosi pois läksyistä. Voisit jopa kokeilla sellaista, että laitat televisioon lapun, jossa lukee: ”En avaa TV:tä ennen kuin läksyt on tehty!”

Opiskeluympäristösi

Useimmat meistä hyötyvät, jos saavat lukupaikakseen jonkin rauhallisen nurkkauksen. Jos sinulla ei ole omaa huonetta tai jos kotonasi on vain vähän tilaa, koeta keksiä sopiva paikka. Ehkä voisit käyttää keittiötä tai jonkun makuuhuonetta lukupaikkanasi noin tunnin ajan joka ilta. Jos ei mikään muu auta, niin voit ehkä mennä kirjastoon tai jonkun ystävän kotiin.

Mikäli mahdollista, istu kirjoituspöydän tai jonkin muun suuren pöydän ääressä, jolla on runsaasti tilaa kaikille tarvikkeillesi. Pidä aina kyniä ja paperia käsillä, niin että sinun ei tarvitse vähän väliä nousta paikaltasi. Ja valitettavasti television tai radion auki pitäminen yleensä häiritsee keskittymistä, ja samoin on puhelujen ja vierailujen laita.

Pidä huoli myös siitä, että valaisimesi on riittävän voimakas ja että se ei häikäise. Riittävä valaistus vähentää lukuväsymystä ja suojelee silmiäsi. Mikäli mahdollista, tarkista huoneen ilmanvaihto ja lämpötila. Viileässä huoneessa on helpompi keskittyä kuin lämpimässä huoneessa.

Entäpä jos sinusta tuntuu, että et ole lukutuulella? Elämässä ei useinkaan voi antaa myöten mielialoilleen. Ansiotyössä sinun täytyy tehdä työtä joka päivä, oletpa sillä tuulella tai et. Pidä siksi läksyjen lukemista tilaisuutena kehittää itsekuria ja harjoitteluna työelämää varten. Suhtaudu siihen kuin työhön. Muuan opettaja sanookin: ”Mikäli suinkin mahdollista, läksyt tulisi lukea joka päivä samassa paikassa ja samaan aikaan. Siten säännöllisestä läksyjen lukemisesta tulee tapa – – eikä se tunnu enää niin vastenmieliseltä.”

Opiskelumenetelmäsi

Filippiläiskirjeen 3:16:ssa Paavali kannusti kristittyjä ’vaeltamaan jatkuvasti järjestystä noudattaen tähän samaan totunnaiseen tapaan’. Paavali puhui tässä kristillisestä elämäntavasta, mutta totunnaisista tavoista, jonkinlaisesta rutiinista, on hyötyä myös opiskelussa. Pyri esimerkiksi tekemään opiskelustasi järjestelmällistä. Vältä samanlaisten aineiden (kuten kahden vieraan kielen) lukemista peräkkäin. Pidä pieni tauko eri aineiden lukemisen välillä, varsinkin jos läksyjä on paljon.

Jos kotitehtäviisi liittyy paljon lukemista, voit kokeilla seuraavaa menetelmää: SILMÄILE ensin aineistoa. Käy läpi koko luettavaksi määrätty aineisto lukien vain väliotsikot, taulukot ynnä muut sellaiset saadaksesi siitä kokonaiskuvan. Tee seuraavaksi KYSYMYKSIÄ, jotka perustuvat lukujen otsikoihin tai kappaleiden ydinvirkkeisiin. (Näin mielesi keskittyy siihen, mitä luet.) LUE sitten aineisto etsien vastauksia kysymyksiisi. Luettuasi kunkin kappaleen tai jakson SELITÄ itseksesi ulkomuistista, kirjaan katsomatta, se mitä olet lukenut. Ja kun olet saanut koko läksyn luetuksi, KERTAA aineisto silmäilemällä otsikot ja yrittämällä muistaa, mitä kussakin jaksossa sanottiin. Jotkut väittävät, että tämän menetelmän avulla oppilaat pystyvät muistamaan jopa 80 prosenttia lukemastaan!

Muuan opettaja sanoo vielä: ”Oppilaan on tärkeää ymmärtää, ettei mikään asia ole erillinen, vaan liittyy aina muihin tietoihin.” Yritä siis liittää lukemasi asiat jo aikaisemmin hankkimaasi tietoon ja kokemukseen. Mieti, mitä käytännöllistä arvoa oppimillasi asioilla on.

On kiinnostavaa, että jumalaapelkäävät nuoret ovat tässä suhteessa todella edullisessa asemassa, sillä Raamattu sanoo: ”Herran [”Jehovan”, UM] pelko on tiedon alku.” (Sananlaskut 1:7) Esimerkiksi fysiikan lakien opetteleminen saattaa tuntua pelkältä raadannalta. Mutta sen tietäminen, että Jumalan ”näkymättömät ominaisuudet ovat selvästi nähtävissä” luomakunnassa, antaa esiin tuleville asioille lisämerkitystä. (Roomalaisille 1:20) Samoin historia liittyy usein läheisesti Jehovan tarkoitusten toteutumiseen. Raamatussahan puhutaan seitsemästä maailmanvallasta (joihin kuuluu nykyinen Angloamerikkalainen yhtymä). – Ilmestys 17:10; Danielin 7. luku.

Kun liität oppimasi asiat siihen, mitä tiedät, tai kristilliseen uskoosi, nuo asiat alkavat merkitä sinulle jotakin ja tietosi muuttuu ymmärrykseksi. Salomo huomauttikin: ”Ymmärtäväisen on tietoa helppo saada.” – Sananlaskut 14:6.

’Ensi viikolla on kokeet’

Näiden sanojen ei tarvitse saattaa sinua paniikin valtaan. Yritä ensinnäkin havaita opettajasi puheista, millainen koe tulee olemaan, esimerkiksi vaaditaanko vastaukseksi kirjoitelmaa vai onko kokeessa monivalintatehtäviä. Kuuntele koetta edeltävinä päivinä myös vihjeitä siitä, millaisia tietoja kokeessa kysytään. (”Seuraava seikka on hyvin tärkeä” tai ”Painakaa tämä mieleenne” ovat Senior Scholastic -lehden mukaan tyypillisiä vihjeitä.) Kertaa seuraavaksi muistiinpanojesi, kirjojesi ja harjoitustehtäviesi aineistoa.

”Rauta rautaa hioo, ja ihminen toistansa hioo”, muistuttaa Salomo. (Sananlaskut 27:17) Ehkäpä joku ystäväsi tai jompikumpi vanhemmistasi kyselee mielellään kohtia läksystäsi tai kuuntelee sinun selostustasi siitä. Yritä koetta edeltävänä iltana myös rentoutua ja nukkua hyvin. ”Kuka teistä voi huolissaan olemalla lisätä yhtä kyynärääkään elinikäänsä?” kysyi Jeesus. – Matteus 6:27.

Epäonnistuminen

Kokeessa epäonnistuminen – varsinkin silloin kun olet todella yrittänyt onnistua – voi saada sinut menettämään itsekunnioituksesi. Pedagogi Max Rafferty muistuttaa kuitenkin: ”Niin kauan kuin me elämme, meidät luokitellaan sen mukaan, mitä tiedämme, miten hyviä tuloksia saamme – –. Koulu, joka narraa lapset uskomaan, että elämä on pelkkää ruusuilla tanssimista, ei ole mikään koulu. Se on unikuvien tuotantolaitos.” Kokeissa epäonnistumisen aikaansaama nöyryytys saattaa hyvinkin olla arvokas kokemus, jos se kannustaa sinua oppimaan virheistäsi ja edistymään.

Entä kun sinun on näytettävä saamasi huono todistus tai koetulos vanhemmillesi, jotka varmasti ovat pettyneitä sen vuoksi? Pelätessään vanhempiensa kohtaamista jotkut ovat joskus koettaneet siirtää tuota hetkeä myöhemmäksi. ”Tavallisesti vein todistuksen keittiön pöydälle, menin yläkertaan ja yritin nukkua seuraavaan aamuun”, muistelee muuan nuori. Eräs toinen kertoo: ”Minulla oli tapana näyttää se äidille vasta viime hetkellä. Vein sen hänelle aamulla, kun hän oli juuri lähdössä töihin ja sanoin: ’Hei, sinun täytyy kirjoittaa nimesi tähän.’ Hänellä ei ollut aikaa ottaa minua puhutteluun” – ainakaan juuri sillä hetkellä. Jotkut nuoret ovat jopa väärentäneet saamiaan arvosanoja!

Vanhemmillasi on kuitenkin oikeus saada tietää, miten sinulta koulunkäynti sujuu. He tietenkin odottavat arvosanojesi kuvastavan kykyjäsi, ja kun arvosanasi eivät niitä vastaa, voit odottaa saavasi hyvin ansaittua kuritusta. Ole siksi rehellinen vanhemmillesi. ”Kuule – – isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta.” (Sananlaskut 1:8) Jos sinulta mielestäsi odotetaan liikaa, keskustele siitä heidän kanssaan. – Ks. 2. luvun liitettä, jonka otsikkona on: ”Miten saan kerrotuksi vanhemmilleni?”

Niin tärkeitä kuin arvosanat ovatkin, ne eivät viime kädessä määrää arvoasi ihmisenä. Käytä kuitenkin hyväksesi koulussa viettämäsi aika ja koeta oppia niin paljon kuin suinkin voit. Ahkeruutesi heijastuu yleensä arvosanoissa, jotka tekevät sekä sinut että vanhempasi iloisiksi ja tyytyväisiksi.

Kysymyksiä keskustelua varten

□ Mitä tarkoitusta varten arvosanoja annetaan, ja miksi on tärkeää omaksua tasapainoinen näkemys niistä?

□ Miksi on tärkeää, että opiskelet vastuuntuntoisesti?

□ Mitä asioita on hyvä harkita sen suhteen, ottaako osaa koulun järjestämään harrastustoimintaan?

□ Millä tavoilla voit parantaa arvosanojasi?

□ Miten voit valmistautua kokeisiin?

□ Miten sinun pitäisi suhtautua epäonnistumiseen, ja tulisiko sinun salata tällainen epäonnistuminen vanhemmiltasi?

[Huomioteksti s. 141]

Nuori, joka onnistuu saamaan hyväksyttyjä arvosanoja arvaamalla, lukemalla vain kokeita varten tai jopa lunttaamalla, ei koskaan todella opi ajattelemaan

[Tekstiruutu/Kuva s. 144, 145]

Mitä on sanottava koulun järjestämästä harrastustoiminnasta?

Koulun järjestämään harrastustoimintaan osallistuminen saa monet nuoret tuntemaan, että he saavat jotakin aikaan. ”Olin mukana melkein kaikissa kerhoissa”, muistelee muuan poika Baltimoresta Marylandista Yhdysvalloista. ”Minusta oli kiva puuhata sellaisten asioiden parissa, joista pidin. Olin autokerhossa, koska autojen kanssa puuhailu on minusta hauskaa. Pidän tietokoneista, joten liityin siihen kerhoon. Pidän stereolaitteista, joten liityin siihen kerhoon.” Yhdysvalloissa varsinkin korkeakouluihin pyrkiviä opiskelijoita kannustetaan osallistumaan järjestettyyn harrastustoimintaan.

Eräs Yhdysvaltain liittohallituksen virkailija, joka itsekin oli aiemmin opettaja, kertoi kuitenkin Herätkää!-lehdelle: ”Opiskelijat käyttävät luultavasti enemmän aikaa harrastustoimintaan kuin koulutyöhön, ja siksi heidän on vaikea saada yhtä hyviä numeroita kuin ennen.” Tasapainon säilyttäminen vapaa-ajan toimintojen suhteen ei ole todellakaan helppoa. Cathy-niminen tyttö, joka kuului koulunsa softball-joukkueeseen, sanoo: ”Harjoitusten jälkeen olin liian väsynyt tekemään mitään muuta. Se vaikutti koulutyöhöni, ja siksi en ilmoittautunut tänä vuonna.”

Tämä toiminta asettaa myös vaaroja hengellisyydelle. Muistellessaan omia nuoruusvuosiaan eräs kristitty mies sanoo: ”Luulin, että voisin pitää tasapainossa kolme toimintaa: koulutyön, yleisurheilujoukkueen kanssa harjoittelun ja hengellisen toiminnan. Mutta aina kun nämä kolme törmäsivät yhteen, elämäni hengellinen puoli joutui tappiolle.”

Kahteen koulunsa urheilujoukkueeseen kuulunut Themon myöntää: ”En voinut olla läsnä [hengellistä opetusta antavissa] kokouksissa [valtakunnan]salissa, koska tiistaisin olimme poissa, torstaisin olimme poissa ja lauantaisin olimme poissa emmekä tulleet takaisin ennen kuin kello kahdelta aamulla.” Vaikka ”ruumiillisesta valmennuksesta on hyötyä vähään”, on erittäin tärkeää muistaa, että ”jumalisesta antaumuksesta on hyötyä kaikkeen”. – 1. Timoteukselle 4:8.

Ajattele myös moraalisia vaaroja. Oletko tällaisissa kerhoissa sellaisten tervehenkisten ihmisten seurassa, joilla on sinuun hyvä vaikutus moraalisesti? Mistä siellä keskustellaan? Voisiko joukkuetovereilla tai jonkin kerhon jäsenillä olla epäsuotuisa vaikutus sinuun? ”Huono seura turmelee hyödylliset tavat”, sanotaan 1. Korinttolaiskirjeen 15:33:ssa.

On kiinnostavaa, että monet nuoret Jehovan todistajat ovat päättäneet käyttää koulun jälkeen aikaa johonkin paljon hyödyllisempään kuin urheiluun: he auttavat toisia tuntemaan Luojan. Kolossalaiskirjeen 4:5:ssä neuvotaan: ”Vaeltakaa jatkuvasti viisaalla tavalla ulkopuolella olevia kohtaan ostaen sopivan ajan itsellenne.”

[Kuvat s. 143]

Oppilaat joutuvat usein maksamaan heikoista läksyjenlukutottumuksista huonoilla arvosanoilla

[Kuvat s. 146]

Harrastustoiminnan ja läksyjen lukemisen tasapainottaminen ei ole helppoa

[Kuva s. 148]

Vanhemmat ovat varmasti poissa tolaltaan huonon todistuksen vuoksi. Jos he mielestäsi kuitenkin odottavat sinulta liikaa, keskustele siitä heidän kanssaan