9. luku

Miten voin kestää tovereiden painostuksen?

NELJÄTOISTAVUOTIAANA Karen oli jo täysi narkomaani ja säännöllisesti sukupuolisuhteissa. Seitsentoistavuotiaana Jim oli parantumaton alkoholisti ja vietti moraalitonta elämää. He molemmat myöntävät, että he eivät todellisuudessa pitäneet elämäntavastaan eivätkä siitä, mitä he tekivät. Miksi he sitten toimivat niin kuin toimivat? Tovereiden painostuksen takia!

”Kaikki, joiden kanssa olin, harrastivat sellaista, ja sillä oli minuun suuri vaikutus”, selittää Karen. Jim oli samaa mieltä ja sanoi: ”En halunnut menettää ystäviäni olemalla erilainen.”

Miksi nuoret seuraavat tovereidensa esimerkkiä

Varttuessaan jotkut nuoret alkavat kovasti haluta ikätovereidensa suosiota ja hyväksyntää, samalla kun heidän vanhempiensa vaikutusvalta heihin heikkenee. Toiset vain tuntevat tarvetta puhua jollekulle, joka ”ymmärtää” tai joka saa heidät tuntemaan, että heitä rakastetaan tai että he ovat tarpeellisia. Kun tällainen viestintä puuttuu kotoa – niin kuin usein on asianlaita – he etsivät sitä tovereidensa keskuudesta. Usein myös itseluottamuksen puute ja turvattomuuden tunne tekevät jotkut alttiiksi tovereiden vaikutukselle.

Tovereiden vaikutus ei välttämättä ole pahasta. Sananlasku sanoo: ”Rauta rautaa hioo, ja ihminen toistansa hioo.” (Sananlaskut 27:17) Samoin kuin rautaisella veitsellä voidaan hioa toisen veitsen tylsynyttä terää, samoin  toveruus toisten nuorten kanssa voi ’hioa’ persoonallisuuttasi ja tehdä sinusta paremman ihmisen – edellyttäen, että noilla tovereilla on kypsä ja terve asenne.

Aivan liian usein nuoret ovat kuitenkin surkuteltavan epäkypsiä sekä henkisesti että hengellisesti. Monilla nuorilla on epäterveitä, epäluotettavia ja jopa vastuuttomia näkemyksiä ja mielipiteitä. Kun siis joku nuori antaa luottavaisena tovereidensa hallita itseään, kyse ei ole juuri muusta kuin siitä, että sokea ohjaa sokeaa. (Vrt. Matteus 15:14.) Siitä voi olla tuhoisia seurauksia.

Vaikka toverit eivät yrittäisikään saada sinua käyttäytymään sopimattomalla tavalla, heidän vaikutuksensa voi silti tuntua painostavalta. ”Nuorilla on suuri huoli siitä, hyväksyvätkö toiset nuoret heidät”, sanoi Debbie. ”18-vuotiaana pelkäsin sitä ajatusta, että minusta ei pidettäisi, koska silloin kukaan ei kutsuisi minua ulos pitämään hauskaa. Pelkäsin eristetyksi joutumista.” Debbie ponnisteli siksi kovasti saadakseen tovereidensa hyväksynnän.

Annanko heidän vaikuttaa itseeni?

Oletko sinäkin alkanut pukeutua, puhua tai toimia tietyllä tavalla ollaksesi samanlainen kuin muut? 17-vuotias Susie väittää: ”Kukaan toinen nuori ei varmasti saa minua tekemään mitään vastoin tahtoani.” Se on ehkä totta, mutta tovereiden painostus voi olla niin salakavalaa, että et ehkä huomaakaan, miten paljon se vaikuttaa sinuun. Ajattele esimerkiksi apostoli Pietaria. Hän oli rohkea mies, jolla oli luja vakaumus. Pietari oli kristillisyyden tukipylväitä. Jumala paljasti Pietarille, että kaikkiin kansoihin ja rotuihin kuuluvat ihmiset voisivat saada Hänen suosionsa. Niinpä Pietari auttoi ensimmäisiä pakanauskovia tulemaan kristityiksi. – Apostolien teot 10:28.

 Kului kuitenkin aikaa, ja Pietari oli Antiokian kaupungissa, jossa monista ei-juutalaisista oli tullut kristittyjä. Pietari seurusteli vapaasti näiden pakanauskovien kanssa. Eräänä päivänä Antiokiaan tuli Jerusalemista juutalaiskristittyjä, jotka yhä hautoivat mielessään ennakkoluuloja ei-juutalaisia kohtaan. Miten Pietari nyt käyttäytyisi juutalaisten tovereidensa läsnä ollessa?

Pietari erottautui pakanakristityistä ja kieltäytyi syömästä heidän kanssaan! Miksi? Hän ilmeisesti pelkäsi loukkaavansa tovereitaan. Hän on saattanut järkeillä: ’Minä nyt hieman mukaudun siksi aikaa, kun he ovat täällä, ja jatkan pakanoiden kanssa syömistä sen jälkeen, kun he ovat lähteneet. Miksi pilaisin hyvät välini heidän kanssaan tällaisen pikkuseikan vuoksi?’ Pietari siten teeskenteli; hän hylkäsi omat periaatteensa tekemällä sellaista, mihin hän ei todellisuudessa uskonut. (Galatalaisille 2:11–14) Kukaan  ei siis selvästikään ole immuuni tovereiden painostukselle.

Miten minä reagoisin?

Vaikka onkin helppo sanoa: ’En minä pelkää sitä, mitä toiset ajattelevat!’, on aivan toista pysyä tuossa päätöksessä tovereiden painostaessa. Mitä sinä esimerkiksi tekisit seuraavissa tilanteissa?

Yksi koulutovereistasi tarjoaa sinulle savuketta muiden nuorten nähden. Tiedät, että on väärin tupakoida. Mutta he kaikki odottavat nähdäkseen, mitä aiot tehdä . . .

Samassa koulussa olevat tytöt puhuvat sukupuolisuhteistaan, joita heillä on ollut poikaystäviensä kanssa. Yksi tytöistä sanoo sinulle: ”Ethän sinäkään enää ole neitsyt?”

Sinä haluaisit pitää samanlaista hametta kuin kaikilla muilla tytöillä on, mutta äiti sanoo sen olevan liian lyhyt. Niissä vaatteissa, joita hän vaatii sinua käyttämään, sinä näytät mielestäsi kuusivuotiaalta. Luokkatoverisi kiusoittelevat sinua. Yksi tytöistä kysyy: ”Mikset säästä taskurahojasi ja osta jotakin kunnollista? Ei sinun tarvitse kertoa siitä äidillesi. Vaihdat ne vain päällesi vasta täällä koulussa.”

Onko näistä tilanteista helppo selviytyä? Ei, mutta jos pelkäät sanoa ei tovereillesi, sanot lopulta ei itsellesi,  normeillesi ja vanhemmillesi. Miten voit koota voimia kestääksesi tovereiden painostuksen?

”Ajattelukyky”

Muuan 15-vuotias tyttö, Robin, alkoi tupakoida, ei omasta halustaan, vaan siksi että kaikki muutkin tupakoivat. Hän muistelee: ”Myöhemmin aloin ajatella: ’En pidä tupakoinnista. Miksi minä oikein tupakoin?’ Siksi en polta enää.” Ajattelemalla itse omasta puolestaan hän saattoi kestää tovereidensa painostuksen.

Sopivasti Raamattu kehottaakin nuoria kehittämään ”tietoa ja ajattelukykyä”. (Sananlaskut 1:1–5, UM) Sellaisen, jolla on ajattelukykyä, ei tarvitse turvautua kokemattomien tovereiden antamaan ohjaukseen. Samalla hän ei tule itsevarmaksi eikä ylenkatso toisten mielipiteitä. (Sananlaskut 14:16, ”suruton” = ”itsevarma”, UM) Hän haluaa ’kuulla neuvoa ja ottaa kurituksen varteen ollakseen vasta viisaampi’. – Sananlaskut 19:20.

Älä kuitenkaan ole yllättynyt, jos sinua kartetaan tai jopa pilkataan sen vuoksi, että käytät ajattelukykyäsi. ”Ajattelukykyistä miestä [tai naista] vihataan”, sanotaan Sananlaskujen 14:17:ssä (UM). Mutta keillä oikeastaan on enemmän voimaa, niillä jotka antavat myöten intohimoilleen ja tunteilleen vai niillä jotka voivat sanoa ei sopimattomille haluille? (Vrt. Sananlaskut 16:32.) Mihin suuntaan  pilkkaajasi ohjaavat elämäänsä? Haluatko sinäkin päätyä elämässäsi samaan? Ovatko he ehkä vain mustasukkaisia sinulle ja peittävät oman epävarmuutensa pilkkaamalla?

Ansan välttäminen

”Ihmispelko panee paulan”, sanotaan Sananlaskujen 29:25:ssä. Raamatun kirjoittamisen aikaan ansa saattoi nopeasti vangita syötin siepanneen pahaa aavistamattoman eläimen. Nykyään halu olla tovereiden hyväksymä voi samoin olla syöttinä. Se voi houkutella sinut jumalisten normien rikkomisen ansaan. Miten sitten voit välttää ihmispelon ansan?

Ensinnäkin valitse ystäväsi huolellisesti. (Sananlaskut 13:20) Ole niiden seurassa, jotka kannattavat kristillisiä arvoja ja normeja. Tämä tosin rajoittaa ystäväpiiriäsi. Eräs teini-ikäinen sanookin: ”Koska en ollut koulutovereideni kanssa samaa mieltä huumeista ja seksistä, he jättivät minut pian yksin. Vaikka tämä huojensikin melkoisesti sitä painetta, jolla minua koetettiin saada mukautumaan, se sai minut tuntemaan itseni hieman yksinäiseksi.” On kuitenkin parempi kärsiä hieman yksinäisyydestä kuin antaa tovereiden vaikutuksen johtaa hengelliseen ja moraaliseen vahinkoon. Kanssakäyminen perheenjäsenten ja kristilliseen seurakuntaan kuuluvien kanssa voi auttaa täyttämään yksinäisyyden muodostaman tyhjiön.

Myös vanhempiesi kuunteleminen auttaa sinua vastustamaan tovereiden painostusta. (Sananlaskut 23:22) Todennäköisesti vanhempasi ponnistelevat kovasti opettaakseen sinulle oikeita arvoja. Eräs nuori tyttö sanoi: ”Vanhempani olivat minua kohtaan lujia. En aina pitänyt siitä, mutta olen iloinen, että he olivat lujia ja valvoivat seuraani.” Koska vanhemmat näin auttoivat häntä, hän ei antanut periksi huumeiden käyttämiseen ja sukupuolisuhteiden harjoittamiseen tähtäävälle painostukselle.

Nuoriso-ohjaaja Beth Winship huomauttaa lisäksi: ”Nuoret, jotka ovat hyviä jossakin, tuntevat olevansa tärkeitä omilla ansioillaan. He eivät tarvitse ikätovereidensa hyväksyntää voidakseen hyväksyä itsensä.” Miksi et siis  yrittäisi onnistua koulutyössäsi tai kotiaskareissasi mahdollisimman hyvin ja taitavasti? Nuoret Jehovan todistajat pyrkivät erityisesti olemaan ’työmiehiä joilla ei ole mitään hävettävää, jotka käsittelevät totuuden sanaa oikein’ kristillisessä palveluksessaan. – 2. Timoteukselle 2:15.

Varoitettuaan ihmispelon ”ansasta” Sananlaskujen 29:25 jatkaa: ”Herraan luottavainen on turvattu.” Suhde Jumalaan voi ehkä parhaiten vahvistaa sinua kestämään tovereidesi painostusta. Esimerkiksi aikaisemmin mainittu Debbie oli jonkin aikaa kulkenut erään joukon mukana käyttäen paljon alkoholia ja huumeita. Mutta sitten hän alkoi tutkia vakavasti Raamattua ja alkoi luottaa Jehovaan. Millainen vaikutus sillä oli? ”Päätin, etten enää toimisi samalla tavalla kuin tuo pieni nuorisojengi, johon kuuluin”, kertoi Debbie. Hän sanoi entisille ystävilleen: ”Te menette omaa tietänne ja minä menen omaani. Jos haluatte minun ystävyyttäni, teidän on kunnioitettava niitä normeja, joita minä kunnioitan. Olen pahoillani, mutta en välitä siitä, mitä te ajattelette. Minä aion tehdä juuri näin.” Kaikki Debbien ystävät eivät kunnioittaneet hänen uusia uskonkäsityksiään. Mutta Debbie sanoo: ”Joka tapauksessa pidin itsestäni enemmän tämän ratkaisuni jälkeen.”

Sinäkin voit ’pitää itsestäsi enemmän’ ja säästyä paljolta murheelta, jos vältät tovereiden painostuksen ansan.

Kysymyksiä keskustelua varten

□ Miksi nuorilla on taipumus antaa tovereidensa vaikuttaa heihin? Onko se välttämättä huono asia?

□ Mitä apostoli Pietarin kokemus opettaa tovereiden painostuksesta?

□ Millaiset tilanteet (ehkäpä mieleesi tulee joitakin tilanteita omasta elämästäsi) voivat koetella kykyäsi sanoa ei?

□ Mitä asioita voisit harkita, jos sinua yllytetään ottamaan vastaan haaste?

□ Mitkä asiat voivat auttaa sinua välttämään ihmispelon ansan?

[Huomioteksti s. 74]

”Nuorilla on suuri huoli siitä, hyväksyvätkö toiset nuoret heidät”, sanoi Debbie. ”Pelkäsin sitä ajatusta, että minusta ei pidettäisi – –. Pelkäsin eristetyksi joutumista”

 [Tekstiruutu s. 75]

’Et uskalla tehdä sitä!’

”Siitä vaan”, vaativat Lisan luokkatoverit. ”Kerro opettajalle, että hänen hengityksensä haisee!” Suuhygienia oli tuskin asian ydin. Lisaa yllytettiin ottamaan vastaan haaste – ja kaiken lisäksi melko uskallettu haaste! Jotkut nuoret tosiaan näyttävät saavan kieroutunutta mielihyvää siitä, että he yllyttävät toisia tekoihin, jotka vaihtelevat lievästi ilkikurisista kerrassaan tuhoisiin.

Mutta kun sinua yllytetään tekemään jotakin tyhmää, ilkeää tai suorastaan vaarallista, on aika harkita asiaa toisenkin kerran. Muuan viisas mies sanoi: ”Kuolleet kärpäset saavat voiteentekijän öljyn haisemaan ja kuplimaan. Saman tekee pieni tyhmyys sille, jonka viisautta ja kunniaa arvostetaan.” (Saarnaaja 10:1, UM) Muinaisina aikoina kallisarvoisen voiteen tai hajusteen turmelemiseen ei tarvittu kuin kuollut kärpänen. Samalla tavoin vain ”pieni tyhmyys” voi turmella vaivalla ansaitun maineen.

Lapsellisista kujeista on usein seurauksena huonompia arvosanoja, koulusta erottaminen ja jopa pidättäminen. Entä jos kuitenkin uskot välttyväsi kiinnijoutumiselta? Kysy itseltäsi: Onko se, mitä minua pyydetään tekemään, järkevää? Onko se rakkaudellista? Rikkooko se Raamatun tai vanhempieni opettamia normeja? Jos näin on, niin haluanko tosiaan huvia etsivien nuorten ohjailevan elämääni? Ovatko sellaiset nuoret, jotka kehottavat minua asettamaan elämäni ja maineeni vaakalaudalle, loppujen lopuksi tosi ystäviä? – Sananlaskut 18:24.

Yritä siksi puhua järkeä sille nuorelle, joka esittää haasteen. 18-vuotias Terry ”vie heiltä siitä mielellään kaiken huvin” kysymällä: ’Miksi minun pitäisi tehdä se? Mitä sen tekeminen todistaisi?’ Kerro heille myös, että sinulla on tietyt normit, joiden mukaan aiot elää. Eräs nuori tyttö yritti yllyttää poikaa moraalittomuuteen sanomalla: ”Et tiedä mitä menetät.” ”Kyllä tiedän”, vastasi poika. ”Herpeksen, tippurin, kupan . . .”

Kun siis uskallat sanoa ei tovereillesi, et tule tehneeksi sellaista, mitä myöhemmin katuisit!

[Kuva s. 76]

Nuoret usein pitävät yhtä saadakseen tukea toisiltaan

[Kuva s. 77]

Ovatko toverisi koskaan painostaneet sinua toimimaan vastoin sitä, minkä tiedät olevan oikein?

[Kuva s. 78]

Ole luja tovereiden painostuksen edessä!