Ihmiskunnan yhteinen hauta; ei yksityisen ihmisen hautapaikka tai hauta (hepr. ga·dišʹ, Job 21:32; qeʹver, Tu 16:31; qevu·rahʹ, 1Mo 35:20).

Heprealaisen sanan šeʼōlʹ alkuperästä on esitetty erilaisia teorioita, mutta ilmeisesti se on johdettu heprean verbistä ša·ʼalʹ ’pyytää, vaatia’. Samuel Pike sanoi Šeolista kirjassa A Compendious Hebrew Lexicon (Cambridge 1811, s. 148), että se on ”kuolleiden yhteinen säilytyspaikka tai alue; saanut nimensä sen kyltymättömyyden vuoksi, jolla hauta ikään kuin aina pyytää tai vaatii lisää”.

Hepreankielinen sana šeʼōlʹ esiintyy masoreettisessa tekstissä 65 kertaa. Vuoden 1992 kirkkoraamatussa se on käännetty sanoilla ”tuonela” ja ”tuoni”, vuoden 1776 kirkkoraamatussa myös vastineilla ”helvetti” ja ”hauta”. Lisäksi Jesajan 7:11:n hepreankielisessä tekstissä käytettiin alun perin sanaa šeʼōlʹ, joka Aquilan, Symmakhoksen ja Theodotionin vanhoissa kreikkalaisissa käännöksissä käännettiin vastineella ”Haades” (ks. Rbi8, alav.).

Suomen kielessä ei ole sanaa, joka välittäisi täsmällisesti hepreankielisen sanan šeʼōlʹ  merkityksen. Collier’s Encyclopedia (1986, 12. osa, s. 28) sanoo sanan ”helvetti” käyttämisestä eri raamatunkäännöksissä: ”Koska Šeolilla tarkoitettiin Vanhan testamentin aikoina yksinkertaisesti kuolleiden olinpaikkaa eikä se viitannut mihinkään moraalisiin erotuksiin, niin sana ’helvetti’ sellaisena kuin se nykyään ymmärretään, ei ole onnistunut käännös.” Joissakin uudemmissa käännöksissä sana onkin translitteroitu vastineella ”Šeol” (UM, RS, AT).

Encyclopædia Britannica (1971, 11. osa, s. 276) sanoi Šeolista: ”Šeol sijaitsi jossain maan ’alla’. – – Kuolemantilassa ei tunnettu sen enempää tuskaa kuin iloakaan. Šeoliin ei liittynyt palkkaa vanhurskaille eikä rangaistusta jumalattomille. Sekä hyvät että pahat, hirmuvaltiaat ja pyhimykset, kuninkaat ja orvot, israelilaiset ja pakanat – kaikki nukkuivat yhdessä toisistaan tietämättä.”

Myöhempien vuosisatojen kuluessa kreikkalaisten opetukset ihmissielun kuolemattomuudesta tosin tunkeutuivat juutalaisten uskonnollisiin käsityksiin, mutta Raamattu osoittaa, että Šeol tarkoittaa ihmiskunnan yhteistä hautaa, paikkaa jossa ei ole tietoisuutta (Sr 9:4–6, 10). Šeolissa olevat eivät ylistä Jumalaa eivätkä puhu hänestä (Ps 6:4, 5; Jes 38:17–19). Sen ei kuitenkaan voida sanoa vain edustavan ’Jumalasta erotettuna olemisen tilaa’, sillä sellainen oppi ei ole Raamatun mukainen, koska Raamatussa sanotaan, että Šeol on Jumalan ”edessä” ja että Jumala oikeastaan on ”siellä” (San 15:11; Ps 139:7, 8; Am 9:1, 2). Tästä syystä Job, joka halusi hartaasti vapautua kärsimyksistään, rukoili, että hän pääsisi Šeoliin ja että Jehova myöhemmin muistaisi häntä ja kutsuisi hänet pois Šeolista (Job 14:12–15).

Raamatussa Šeol liitetään aina kuolemaan, ei elämään (1Sa 2:6; 2Sa 22:6; Ps 18:4, 5; 49:7–10, 14, 15; 88:2–6; 89:48; Jes 28:15–18; vrt. myös Ps 116:3, 7–10:tä 2Ko 4:13, 14:ään). Sitä sanotaan ”pimeyden – – maaksi” (Job 10:21) ja hiljaisuuden paikaksi (Ps 115:17). Abel oli ilmeisesti ensimmäinen Šeoliin joutuneista, ja sen jälkeen ovat lukemattomat miljoonat ihmiset kuolleet ja menneet hänen laillaan maan tomuun.

Vuoden 33 helluntaipäivänä apostoli Pietari lainasi psalmia 16:10 ja sovelsi sen Kristukseen Jeesukseen. Luukas, joka lainasi Pietarin sanoja, käytti kreikkalaista sanaa haiʹdēs ja osoitti siten, että Šeol ja Haades tarkoittavat samaa: ihmiskunnan yhteistä hautaa. (Ap 2:25–27, 29–32.) Jeesuksen Kristuksen tuhatvuotisen hallituskauden aikana Šeol eli Haades tyhjennetään ja hävitetään siten, että kaikki siellä olevat saavat ylösnousemuksen (Il 20:13, 14). (Ks. HAADES; HAUTA; HELVETTI.)

Joona ja Šeol. Kertomuksessa Joonasta sanotaan: ”Joona rukoili Jehovaa, Jumalaansa, kalan sisuksista ja sanoi: ’Ahdingostani minä huusin Jehovan puoleen, ja hän alkoi vastata minulle. Šeolin vatsasta minä huusin apua. Sinä kuulit ääneni.’” (Jn 2:1, 2.) Joona siis vertasi kalan sisuksia Šeoliin. Hän oli kalan sisässä ikään kuin kuollut, mutta Jehova toi hänen elämänsä ylös hautakuopasta eli Šeolista pitämällä hänet hengissä ja panemalla kalan oksentamaan hänet (Jn 2:6; vrt. Ps 30:3).

Jeesus vertasi sitä, että Joona oli kalan vatsassa, siihen mitä hänelle itselleen tapahtuisi, sanoessaan: ”Sillä niin kuin Joona oli suunnattoman kalan vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin tulee Ihmisen Poika olemaan maan sydämessä kolme päivää ja kolme yötä.” (Mt 12:40.) Jeesus ei tosin tässä käyttänyt sanaa ”Šeol” (Haades), mutta apostoli Pietari käytti sanaa ”Haades” puhuessaan Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta (Ap 2:27).

Brynmor F. Price ja Eugene A. Nida totesivat sanasta ”Šeol”: ”Sana esiintyy usein Psalmeissa ja Jobin kirjassa puhuttaessa paikasta, johon kaikki kuolleet ihmiset menevät. Sitä kuvataan pimeäksi paikaksi, jossa ei ole mitään, mitä voidaan sanoa toiminnaksi. Siellä ei ole moraalisia eroja, joten ’helvetti’ (KJ) ei ole sopiva käännös, koska se viittaa ’taivaan’, vanhurskaiden kuolemanjälkeisen asuinpaikan, vastakohtaan. Eräässä mielessä ’hauta’ on yleismerkityksessään läheinen vastine, paitsi että Šeol on pikemminkin joukkohauta, jossa kaikki kuolleet ovat yhdessä. – – Juuri tämän kuvauksen käyttöä on saatettu pitää sopivana tässä [Joonan 2:2:ssa], koska Joona oli vankina kalan sisuksissa.” (A Translators Handbook on the Book of Jonah, 1978, s. 37.)