(liittyy sanaleikin kautta nimeen Aakar, joka merkitsee ’eristyksiin [vaikeuksiin] saattajaa’).

Karmin poika, joka kuului Sabdin huonekuntaan, Serahin sukuun, Juudan heimoon; hänestä käytettiin myös nimeä Aakar (1Ai 2:7).

Kun israelilaiset ylittivät Jordanin, Jehova antoi nimenomaisen käskyn, jonka mukaan valloituksen ensi hedelmästä, Jerikon kaupungista, ”on tultava tuhon omaksi vihitty; se – – kuuluu Jehovalle”. Sen hopea ja kulta oli määrä antaa Jehovan aarteistoon. (Jos 6:17, 19.) Mutta löydettyään kallisarvoisen sinearilaisen vaatekappaleen, 50 sekeliä painavan kultaharkon (arvoltaan n. 6400 dollaria) ja 200 hopeasekeliä (440 dollaria) Aakan kaivoi ne salaa telttansa alle (Jos 7:21). Hän oli itse asiassa ryöstänyt Jumalalta! Koska Jehovan nimenomaisia ohjeita oli tällä tavoin rikottu, hän pidätti  siunauksensa, kun hyökättiin seuraavaan kaupunkiin, Aihin, ja Israel ajettiin pakoon. Kuka oli syyllinen? Kukaan ei tunnustanut. Silloin koko Israel asetettiin syytteeseen. Heimo heimolta, sitten Juudan heimo suku suvulta ja lopulta Sabdin huone mies mieheltä he kulkivat Jehovan editse, kunnes Aakan ”tuli valituksi”. (Jos 7:4–18.) Vasta silloin hän myönsi syntinsä. Teloitus seurasi nopeasti. Aakan, hänen perheensä (joka tuskin saattoi olla tietämätön siitä, mitä hän oli tehnyt) ja hänen karjansa kivitettiin ensin kuoliaiksi ja poltettiin sitten tulessa hänen kaiken omaisuutensa kanssa Akorinlaaksossa, jonka alkuosa merkitsee ’eristystä, vaikeutta’. (Jos 7:19–26.)