(’kahlaamot [ylimenopaikat]; rajaseutu [toisen puolen alueet]’).

Tämä nimi soveltuu epäilemättä Jordanin ja varsinkin Kuolleenmeren itäpuolella olevaan seutuun. Jeremian 22:20:ssä se mainitaan Libanonin ja Basanin seutujen yhteydessä.

Muissa raamatunkohdissa se yhdistetään vuorijonoon. Koska sana ”Abarim” viittaa ”toisella puolella oleviin alueisiin”, se saattaa merkitä sitä, että sanan käytön aloittaneet asuivat Jordanin länsipuolella. On mahdollista, että tämän sanan ensimmäinen käyttäjä oli Abraham ja että israelilaiset käyttivät sitä edelleen lähtiessään Egyptistä.

Lähellä 40-vuotisen erämaavaelluksensa loppua israelilaiset tulivat tälle alueelle ja leiriytyivät ”Abarimin vuorille” (4Mo 33:47, 48). Sen jälkeen he laskeutuivat Moabin tasangoille, jotka sijaitsevat Jordanin itäpuolella Kuolleenmeren pohjoispäässä. Sinne he leiriytyivät viimeisen kerran ennen Jordanin ylitystä. Lisäksi Jehova sanoi siellä Moosekselle: ”Nouse tälle Abarimin vuorelle, Nebonvuorelle, joka on Moabin maassa, vastapäätä Jerikoa, ja katsele Kanaanin maata, jonka minä annan Israelin poikien omaisuudeksi.” (5Mo 32:49; 4Mo 27:12.)

Tämän perusteella näyttää siltä, että Abarimin seutu vuorijonoineen sijaitsi Moabin alueen luoteisosassa. Se on kuitenkin voinut käsittää koko pituudeltaan sen jyrkkäseinämäisten vuorten jonon, joka sijaitsee pohjois–eteläsuunnassa Kuolleenmeren itäpuolella. 4. Mooseksen kirjan 21:11:ssä ja 33:44:ssä viitataan israelilaisten matkan varrella olleeseen pysähdyspaikkaan, jonka nimi oli ”Ije-Abarim”, ja tekstiyhteyden perusteella se voidaan sijoittaa Moabin eteläpuolelle ja Kuolleenmeren eteläpään kohdalle. Se on ehkä ollut Abarimiksi nimitetyn seudun eteläisin kohta. (Ks. IJE-ABARIM.)

Nebonvuori oli ilmeisesti yksi Abarimin korkeimmista vuorista (ks. NEBO nro 3).