(’Maakan huoneen vesiväylä’).

Linnoitettu kaupunki Naftalissa Palestiinan pohjoisosassa, luultavasti 7 km Danista länsiluoteeseen; nykyään todennäköisesti Tell Abil (Tel Avel Bet Maʽakha). Se sijaitsi edullisella paikalla Hasorista pohjoiseen johtavan tien varrella, sen ja Damaskoksesta Tyrokseen johtavan itä-länsisuuntaisen reitin yhtymäkohdassa.

Joabin johtamat Daavidin miehet piirittivät kaupungin, kun kapinallinen Seba pakeni sinne. Silloin muuan viisas nainen, joka puhui ”Israelin rauhaisien ja uskollisten” puolesta, pyysi, ettei Joab tuhoaisi Abelia, josta oli ikimuistoisista ajoista asti tiedusteltu viisaita tuomioita ja joka siten oli ”äiti” Israelissa; ilmaus saattoi merkitä myös suurkaupunkia tai kaupunkia, jolla oli tytärkaupunkeja. Naisen neuvoa noudattaen asukkaat heittivät Seban pään muurin yli, ja kaupunki säästyi. (2Sa 20:14–22.)

Juudan kuninkaan Asan yllyttämänä syyrialainen Ben-Hadad I löi Abel-Bet-Maakan saadakseen Israelin kuninkaan Baesan lopettamaan Raman rakentamisen (1Ku 15:20; ks. RAMA nro 1). Assyrian Tiglat-Pileser III valloitti Abel-Bet-Maakan Pekahin hallituskaudella, ja sen asukkaat lähetettiin pakkosiirtolaisuuteen (2Ku 15:29). Tämä kaupunki, josta assyrialaisissa teksteissä käytetään nimeä Abilakka, esiintyy Tiglat-Pileser III:n piirtokirjoituksissa hänen valloittamiensa kaupunkien luettelossa. Epäilemättä kaupungin ympäristön hedelmälliset, hyvin kastellut pellot antoivat aiheen sen toiseen hyvin ansaittuun nimeen Abel-Maim (merk. ’vesien väylä’). Sijaintinsa ansiosta se oli hyvä varastopaikka (2Ai 16:4).