(’isä[ni] on tehnyt itsensä iloiseksi’).

1. Daavidin vaimo. Alkuaan varakkaan Nabalin vaimo. Nabal oli kotoisin Maonin kaupungista, joka sijaitsi Juudan erämaan laidalla  Kuolleenmeren länsipuolella. (1Sa 25:2, 3; Jos 15:20, 55.) Nainen oli ”hyvin ymmärtäväinen ja vartaloltaan kaunis”, kun taas hänen ensimmäinen aviomiehensä, jonka nimi merkitsee ’mieletöntä, typerää’, oli ”tyly ja menettelytavoiltaan paha”.

Profeetta Samuelin kuoltua Daavid muutti miehineen alueelle, jossa Abigailin aviomiehen katraat olivat laitumella. Daavidin miehet olivat siitä lähtien ikään kuin suojaavana ”muurina” Nabalin paimenten ja katraiden ympärillä yötä päivää. Kun sitten tuli keritsemisen aika, Daavid lähetti muutamia nuoria miehiä Karmeliin kiinnittämään Nabalin huomion hänelle suoritettuun hyvään palvelukseen ja pyytämään häneltä ruokaa lahjaksi. (1Sa 25:4–8, 15, 16.) Mutta saita Nabal sätti heitä ja loukkasi Daavidia, ikään kuin tämä olisi ollut joku mitätön ihminen, ja heitä kaikkia, ikään kuin he olisivat voineet olla vaikka karanneita orjia (1Sa 25:9–11, 14). Daavid suuttui tästä niin, että sitoi miekan vyölleen ja lähti kohti Karmelia mukanaan noin 400 miestä pyyhkäistäkseen pois Nabalin ja hänen huonekuntansa miehet (1Sa 25:12, 13, 21, 22).

Kuultuaan tapauksesta eräältä järkyttyneeltä palvelijalta Abigail osoitti viisautta ja havaintokykyä kokoamalla viipymättä runsaasti viljaa ja muita ruokatarvikkeita, jotka hän sitten lähetti edellään palvelijoittensa mukana, samoin kuin Jaakob oli tehnyt ennen kuin hän kohtasi Esaun (1Sa 25:14–19; 1Mo 32:13–20). Sanomatta mitään miehelleen Abigail ratsasti Daavidia vastaan, ja esittämällä pitkän, hartaan anomuksen, joka ilmaisi viisautta ja johdonmukaisuutta sekä kunnioitusta ja nöyryyttä, hän sai Daavidin vakuuttumaan siitä, että hänen puolisonsa mielettömät sanat eivät oikeuttaneet vuodattamaan epävanhurskaasti verta tai olemaan luottamatta siihen, että Jehova itse korjaa asiat (1Sa 25:14–20, 23–31). Daavid kiitti Jumalaa naisen järkevyydestä ja nopeasta toiminnasta. (1Sa 25:32–35; vrt. San 25:21, 22; 15:1, 2.)

Palattuaan kotiin Abigail odotti miehensä selviämistä tämän juopoteltua pidoissaan ja kertoi sen jälkeen hänelle, mitä oli tehnyt. Silloin ”hänen sydämensä kuoleutui hänessä, ja hän itse tuli kuin kiveksi”, ja kymmenen päivän kuluttua Jehova aiheutti hänen kuolemansa. Kun Daavid sai kuulla uutisen, hän lähetti Abigailille avioliittotarjouksen, jonka tämä empimättä hyväksyi. Hän jakoi Daavidin kiintymyksen jisreeliläisen Ahinoamin kanssa, jonka Daavid oli aikaisemmin ottanut vaimokseen. Daavidin ensimmäisen vaimon Mikalin oli tämän isä Saul jo antanut toiselle miehelle. (1Sa 25:36–44.)

Abigail oli Daavidin mukana Gatissa Sefelan länsilaidalla ja myöhemmin etelämpänä Siklagissa Luoteis-Negevissä. Daavidin poissa ollessa etelästä tullut amalekilainen rosvojoukko poltti Siklagin ja vei mukanaan kaikki naiset ja lapset, myös Abigailin ja Ahinoamin. Saatuaan Jehovalta vakuutuksen siitä, että hanke onnistuisi, Daavid lähti miehineen takaa-ajoon, voitti yllätyshyökkäyksellä amalekilaiset ja sai takaisin vangit sekä ryöstetyn omaisuuden. (1Sa 30:1–19.)

Kolmantena päivänä siitä, kun he olivat palanneet Siklagiin, tuli tieto Saulin kuolemasta (2Sa 1:1, 2). Sitten Abigail meni miehensä mukana Juudan Hebroniin, jossa Daavid voideltiin kuninkaaksi ensimmäisen kerran. Siellä Abigail synnytti Kilab-nimisen pojan (2Sa 3:3), jota kutsutaan myös Danieliksi 1. Aikakirjan 3:1:ssä. Hebronissa Daavidin vaimojen määrä kasvoi kuuteen, eikä Abigailia poikineen enää mainita kertomuksessa sen jälkeen (2Sa 3:2–5).

2. Toinen Daavidin kahdesta sisaresta (1Ai 2:13–17). Eräiden tutkijoiden mielestä hän oli vain sisarpuoli, jolla oli sama äiti, mutta eri isä. 2. Samuelin kirjan 17:25:ssä Abigailia sanotaan ”Nahasin tyttäreksi”. Rabbiinien perimätiedon mukaan Nahas oli vain Daavidin isän, Iisain, toinen nimi. Kreikkalainen Septuaginta (Lagarden laitos) käyttää tässä jakeessa ”Nahasin” sijasta nimeä ”Iisai”. Myös monet nykykieliset käännökset tekevät samoin. (Ks. AT, JB, NC.) On kuitenkin huomionarvoista, että 1. Aikakirjan 2:13–16:n kertomuksessa Abigailia ja Serujaa ei sanota ’Iisain tyttäriksi’ vaan Iisain poikien, siis myös Daavidin, ”sisariksi”. Näin ollen on mahdollista, että heidän äitinsä oli ensin naimisissa Nahas-nimisen miehen kanssa, jolle hän synnytti Abigailin ja Serujan, ennen kuin hänestä tuli Iisain vaimo ja hänen poikiensa äiti. Ei voida siksi ehdottoman varmasti sanoa, että Abigail oli Iisain tytär. (Ks. NAHAS nro 2.)

Daavidin sisaren Abigailin mainitaan  synnyttäneen vain yhden pojan, Amasan. 2. Samuelin kirjan 17:25:ssä Abigailin miehen sanotaan olleen israelilainen Jitra, mutta muualla hänestä käytetään nimeä Jeter (1Ku 2:5, 32), ja 1. Aikakirjan 2:17:ssä hänestä puhutaan ”ismaelilaisena Jeterinä”. (Ks. JETER nro 6.) On mahdollista, että Abigail solmi avioliiton Jeterin kanssa niihin aikoihin, jolloin Iisai perheineen asui Moabin maassa (1Sa 22:3, 4). Abigailin poika Amasa ei saanut erityistä huomiota osakseen Daavidin hallituskaudella ennen Absalomin kapinaa. Amasan serkku Absalom korotti hänet silloin asevoimiensa päälliköksi. Absalomin kuoleman jälkeen Abigailin veli, kuningas Daavid, neuvotteli kuitenkin sisarensa pojan Amasan kanssa saadakseen tukea valtaistuimelle paluutaan varten ja teki Amasasta sen jälkeen armeijan päällikön Joabin sijaan (2Sa 19:11–14). Tämän nimityksen vuoksi Abigailin poika sai kuitenkin pian surmansa katkeroituneen serkkunsa Joabin käden kautta (2Sa 20:4–10).