Erisnimi tai arvonimi, jota käytetään Raamatussa kahdesta persialaiskuninkaasta.

1. Persialainen hallitsija, joka pysäytti Jehovan temppelin rakentamisen Jerusalemissa (Esr 4:7–24). Kyyros Suuren, joka antoi juutalaisten palata Jerusalemiin (537 eaa.), ja Dareios Suuren, joka kumosi temppelin rakennuskiellon 520 eaa., välisenä aikana hallitsi mahdollisesti kolme kuningasta: Kambyses II, hänen veljensä Bardija (tai kenties Gaumata-niminen maagi, jonka sanotaan tekeytyneen Bardijaksi ja hallinneen seitsemän kuukautta) sekä Nidintu-Bel (jonka Dareios voitti ja surmasi vain kaksi kuukautta myöhemmin). Ilmeisesti Esran 4:6:ssa mainittu ”Ahasveros”, jolle temppelin jälleenrakentamisen vastustajat osoittivat ensimmäisen valituksensa, oli Kambyses. Esran 4:7:stä lähtien mainittu hallitsija ”Artakserkses” on siis joko Bardija tai Gaumata, jonka hallinto kesti vain seitsemän kuukautta (522 eaa.).

Samarian kaupunkien asukkaat kirjoittivat tälle Persian kuninkaalle juutalaisvastaisen kirjeen (Esr 4:7). Juutalaiset ahersivat parhaillaan temppelin rakennuksella (Esr 4:1–3). Päästäkseen päämääräänsä heidän vastustajansa turvautuivat valheisiin ja väittivät, että juutalaiset rakensivat silloin uudelleen Jerusalemin kaupunkia ja sen muureja (Esr 4:11–16). Näiden väärien syytösten vuoksi ”työ Jumalan huoneella” pysähtyi (Esr 4:24).

2. Kserkses I:n poika Artakserkses Longimanus on se kuningas, johon viitataan Esran 7:1–28:ssa sekä Nehemian 2:1–18:ssa ja 13:6:ssa. Vaikka useimmat hakuteokset sanovat hänen nousseen valtaan 465 eaa., on hyviä perusteita katsoa sen tapahtuneen 475 eaa. (Ks. PERSIA, PERSIALAISET: Kserkseen ja Artakserkseen hallituskaudet.)

Artakserkses Longimanus antoi pappi Esralle ja myös Nehemialle luvan matkata Jerusalemiin (Esr 7:1–7; Ne 2:1, 7, 8). Muinaiset historioitsijat kertovat hänen olleen luonteeltaan yleensä hyväntahtoinen ja antelias. Tämä on sopusoinnussa niiden toimien kanssa, joihin Longimanus ryhtyi seitsemäntenä hallitusvuotenaan (468 eaa.) suostuessaan ’kaikkiin Esran pyyntöihin’ säädöksessä, jonka perusteella saatiin hopeaa, kultaa ja astioita temppelin käyttöön sekä vehnää, viiniä, öljyä ja suolaa elintarvikkeiksi (Esr 7:6, 12–23; 8:25–27). Tämä antelias lahjoitus voi olla yksi syy siihen, että Artakserkses mainitaan Esran 6:14:ssä Kyyroksen ja Dareioksen ohella kuninkaana, jonka  käskyt edistivät temppelin ’rakentamista ja valmistamista’, vaikka varsinainen rakennustyö olikin saatu valmiiksi 47 vuotta aiemmin, vuonna 515 eaa. Kuninkaan säädös valtuutti Esran jopa nimittämään oikeusviranomaisia ja tuomareita opettamaan Jumalan (ja kuninkaan) lakia ja tuomitsemaan lainrikkojat tarpeen vaatiessa kuolemaan (Esr 7:25, 26).

Artakserkses Longimanus antoi 20. hallitusvuotenaan (455 eaa.) Nehemialle luvan palata Jerusalemiin rakentamaan uudelleen kaupungin muureja ja portteja (Ne 2:1–8). Koska tämän sanotaan Danielin 9:25:ssä liittyvän Messiaan luvatun tulemisen aikaan, on hyvin tärkeää tietää, mikä vuosi Artakserkseen 20. vuosi oli.

Nehemian 13:6:ssa mainitaan ”Artakserkseen kolmaskymmeneskahdes vuosi”, ts. vuosi 443 eaa., jolloin Nehemia palasi joksikin aikaa tuon kuninkaan hoviin.