Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Artemis

Artemis

 

Efesoksen Artemis, hedelmällisyyden jumalatar; päätä ympäröivät aarnikotkat, ja kaulassa riippuvan seppeleen alapuolella on eläinradan merkkejä

Kreikkalainen metsästyksen neitsytjumalatar tunnetaan nimellä Artemis; hänen roomalainen vastineensa oli Diana. Artemiin kuvataan jousi ja nuolia varusteinaan ajavan takaa riistaa, varsinkin jalohirviä. Vaikka kreikkalaiset pitivätkin efesolaista Artemista omana Artemiinaan, Efesoksen Artemiilla, jota palvottiin kaikissa Vähän-Aasian kaupungeissa, ei ole juuri mitään yhteistä klassisen mytologian kreikkalaisen jumalattaren kanssa (Ap 19:27). Efesoksen Artemis oli hedelmällisyyden jumalatar, jonka koristukset esittivät eri näkemysten mukaan lukuisia rintoja, kananmunia tai uhrisonnien kiveksiä. Hänen vartalonsa muumiomainen alaosa oli koristeltu erilaisilla symboleilla ja eläimillä.

Efesoksessa palvottu Artemis on yhdistetty läheisesti muiden kansojen huomattaviin jumalattariin, ja niillä arvellaan olleen yhteinen alkuperä. Teoksessa A Dictionary of the Bible (toim. J. Hastings, 1904, I osa, s. 605) selitetään: ”Artemis muistuttaa niin suuresti frygialaista Kybeleä ja muita Aasian maissa esiintyviä jumalallisen voiman feminiinisiä ilmentymiä, mm. kappadokialaista Mata, foinikialaista Astartea eli Astarotia sekä syyrialaista Atargatista ja Mylittaa, että näiden kaikkien voidaan olettaa olevan pelkkiä muunnelmia yhdestä uskonnollisesta peruskäsitteestä, joka saa eri maissa erilaisia muotoja, koska paikalliset olot ja kansanluonne ovat kehittäneet sitä eri suuntiin.”

Efesoksessa sijainnutta Artemiin temppeliä pidettiin muinoin yhtenä maailman seitsemästä ihmeestä. Se oli vaikuttava rakennus, joka oli tehty setristä, sypressistä, valkoisesta marmorista ja kullasta.

Artemision-kuussa (maalis-huhtikuussa) Efesoksessa pidettyihin suuriin juhliin saapui satojatuhansia ihmisiä kaikkialta Vähästä-Aasiasta. Tuohon juhlaan kuului uskonnollinen kulkue, jossa Artemiin kuvaa kannettiin riemusaatossa ympäri kaupunkia.

Hopeisten Artemiin pienoispyhäkköjen valmistus oli kannattavaa liiketoimintaa Demetriokselle ja muille Efesoksen hopeasepille. Niinpä kun apostoli Paavalin saarnaaminen Efesoksessa sai melkoisen joukon ihmisiä luopumaan tuon jumalattaren epäpuhtaasta palvonnasta, Demetrios villitsi muut käsityöläiset kertomalla heille, ettei Paavalin saarnaaminen ollut uhka ainoastaan heidän taloudelliselle turvallisuudelleen, vaan että suuren Artemis-jumalattaren palvonta oli myös vaarassa lakata kokonaan. Tämä huipentui mellakkaan, jonka kaupungin kansleri lopulta hajotti. (Ap 19:23–41.) (Ks. EFESOS.)