Tämä nimi esiintyy siinä osassa Esran kirjaa (4:10), joka on kirjoitettu arameaksi. Se on ilmeisesti Assyrian kuninkaan Assurbanipalin nimen lyhennetty vastine, jossa lopussa oleva l-kirjain on korvattu r-kirjaimella, kuten tehdään persian kielessäkin, jossa ei ole l-kirjainta. Asenappar siirsi Susan (Elamin pääkaupungin) asukkaat Samariaan (vrt. 2Ku 17:24–28). Historia osoittaa Assurbanipalin olleen ainoa Assyrian kuningas, joka pystyi tekemään niin Elamin asukkaille.

Assurbanipal oli Assarhaddonin poika (Esr 4:2) ja Sanheribin pojanpoika. Hän oli Juudan kuninkaan Manassen (716–662 eaa.) aikalainen, ja tämän nimi mainitaankin eräässä Assurbanipalin särmiössä, jossa luetellaan parikymmentä kuningasta Assyrian verovelvollisina (vrt. 2Ai 33:10–13). Assyria oli hänen hallitessaan mahtavimmillaan. Assurbanipal nousi Assyrian valtaistuimelle isänsä kuoltua, ja hänet oli nähtävästi kolme neljä vuotta aiemmin nimitetty kruununprinssiksi. Hänen veljensä Šamaššumukin puolestaan oli Babylonian kuningas.

Assurbanipal kukisti kapinan Egyptissä ja valloitti ja ryösti samalla Theban kaupungin (No-Amonin; vrt. Na 3:8–10). Myöhemmin hän kävi pitkähkön taistelun veljensä, Babylonian kuninkaan, kanssa, ja alistettuaan Babylonian hän tuhosi Susan, Elamin pääkaupungin. Tämä voitto on se historiallinen perusta, jonka vuoksi hänet yhdistetään Esran 4:9, 10:n Asenappariin.

Assurbanipal tunnetaan kuitenkin parhaiten siitä, että hän oli kiinnostunut kirjallisuudesta, mikä teki hänestä ainutlaatuisen Assyrian pelottavien hallitsijoiden joukossa. Vuonna 1845 alkaneissa kaivauksissa on löydetty suuri kirjasto, jonka Assurbanipal kokosi Niniveen ja johon kuului noin 22000 nuolenpäätaulua. Loitsujen, rukousten ja ylistyslaulujen lisäksi noihin tuhansiin nuolenpääkirjoituksiin kuuluu historiaa, maantiedettä, tähtitiedettä, matemaattisia taulukoita, lääketiedettä ja kielioppia käsitteleviä kirjoituksia sekä mm. sopimuksia, kauppoja ja lainoja koskevia asiakirjoja. Niitä pidetään arvokkaana Assyriaa käsittelevien tietojen lähteenä.