(mahd. ’punnituspaikka [maksupaikka]’).

Satamakaupunki Välimeren rannalla ja yksi filistealaisten viidestä tärkeimmästä kaupungista (Jos 13:3). Sen katsotaan olevan nykyinen ʽAsqalan (Tel Ashqelon), joka sijaitsee n. 19 km Gazasta pohjoiskoilliseen. Kaupunki sijaitsi luonnon muovaamassa kallioisessa amfiteatterissa, jonka kovera puoli oli Välimerelle päin. Ympäröivä maaseutu on hedelmällistä, ja sieltä saadaan omenoita, viikunoita ja pieniä salottisipuleita (Allium ascalonicum), joiden nimi on ilmeisesti peräisin tuon filistealaisen kaupungin nimestä.

Askelon määrättiin Juudan heimolle, joka valloittikin sen, mutta ilmeisesti se ei pysynyt tuon heimon hallussa kovin kauan (Tu 1:18, 19). Simsonin ja Samuelin aikaan se oli filistealaisten kaupunki (Tu 14:19; 1Sa 6:17). Daavid mainitsee sen valittaessaan Saulin ja Jonatanin kuolemaa (2Sa 1:20). Kuningas Ussian valloittamien filistealaiskaupunkien joukossa ei mainita Askelonia (2Ai 26:6).

Aamoksen profetiassa (n. 804 eaa.) ennustettiin Askelonin hallitsijan tappio (Am 1:8). Maallinen historia osoittaa, että seuraavalla vuosisadalla Assyrian kuningas Tiglat-Pileser III teki Asqalunasta (Askelonista) vasallikaupungin. Jeremia (v:n 647 eaa. jälkeen) esitti kaksi Askelonia koskevaa profetiaa. Jeremian 47:2–7:n ennustus täyttyi ehkä jossain määrin, kun Nebukadnessar hallituskautensa alkupuolella (n. 624 eaa.) ryösti kaupungin, mutta Jeremian 25:17–20, 28, 29:n profetia viittaa selvästi siihen, että se täyttyi Jerusalemin tuhouduttua 607 eaa. Myös Sefanjan profetiassa (kirjoitettiin ennen v:ta 648 eaa.) ennustettiin Askelonin ja muiden filistealaiskaupunkien tuleva autioitus, jonka jälkeen Juudan jäännös vihdoin asuisi ”Askelonin taloissa” (Sef 2:4–7). Sakarja julisti lopulta n. 518 eaa. Askelonin tuhoutuvan Tyroksen autioituksen aikaan (332 eaa.) (Sak 9:3–5).