(hepr. ba·kaʼʹ).

Kasvi, jolla oli suuri merkitys, kun Daavid kohtasi filistealaiset ”Refaimin alatasangolla” (2Sa 5:22–25; 1Ai 14:13–16). Sen lisäksi kasvi mainitaan ainoastaan psalmissa 84:6: ”Kulkiessaan bakapensaiden alatasangon halki he muuttavat sen suorastaan lähteeksi.” Tämä saattaa tarkoittaa samaa ”Refaimin alatasankoa”, jolla Daavid taisteli ja jonka uskotaan sijainneen Jerusalemista lounaaseen.

Kyseinen heprean sana tulee juuresta, joka merkitsee ’itkeä’ (vrt. 1Mo 21:16). Se näyttää siksi viittaavan kasviin, pensaaseen tai puuhun, josta tihkuu pihkapisaroita tai ehkä maitomaista mahlaa. Siitä, mitä kasvia sanalla tarkoitetaan, ei olla täysin varmoja, ja nimi baka on vain translitteroitu heprealaisesta sanasta. Sille rabbien näkemykselle, jonka mukaan se olisi mulperipuu (kuten se on KJ:ssä käännetty), ei ole selviä perusteita. Monet tutkijat ovat palsamia erittävien puiden kannalla (joita on useissa eri puusuvuissa). Jotkut kasvitieteilijät kannattavat erästä poppelisuvun puuta (Populus euphratica), pääasiassa siksi, että heikkokin tuuli heiluttaa helposti sen lehtiä ja saa aikaan kahisevan äänen. Raamattu ei kuitenkaan määrittele tarkoin, kuinka ”marssimisen ääni” syntyi (aiheuttivatko sen lehdet, oksat vai jotkin muut kasvinosat), kerrotaan vain, että se kuului kasvien ”latvuksista”. Se on saattanut olla pelkkää kahinaa, joka toimi merkkinä, tai kuten jotkut arvelevat, se on saattanut olla kovan tuulen aiheuttama melko voimakas ääni, joka kätki marssivan armeijan äänen tai jopa muistutti sitä. (2Sa 5:24; 1Ai 14:15.)