Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Barjesus

Barjesus

(’Jesuksen poika’).

Eräs Pafoksessa Kyproksen saarella ensimmäisellä vuosisadalla asunut juutalainen, joka oli ”noita, väärä profeetta” (Ap 13:6). Hän otti itselleen ammattinimikkeen tai arvonimen ”Elymas”, joka tarkoittaa ’noitaa’. (Ks. ELYMAS.)

Barjesuksella oli ilmeisesti vaikutusvaltainen asema Pafoksen roomalaisen prokonsulin Sergius Pauluksen hovitaikurina ja neuvonantajana. Koska Barjesus oli ennustelukultin ”pappi”, hän oli luonnollisesti kristillisyyttä vastaan, ja koska hän halusi suojella omaa edullista asemaansa, hän suhtautui ankaran torjuvasti Paavalin ja Barnabaan saarnaamiseen. Kun Sergius Paulus siis ”halusi hartaasti kuulla Jumalan sanaa”, Elymas ”alkoi vastustaa heitä ja yritti kääntää prokonsulin pois uskosta”. (Ap 13:7, 8.)

Silloin Paavali katsoi tätä saatanallista noitaa silmiin, ”täyttyi pyhällä hengellä” ja sanoi: ”Oi, sinä, joka olet täynnä kaikenlaista petosta ja kaikenlaista ilkeyttä, sinä Panettelijan poika, sinä kaiken vanhurskaan vihollinen, etkö lakkaa vääristelemästä Jehovan oikeita teitä? Niinpä siis, katso, Jehovan käsi on ylläsi, ja sinä tulet olemaan jonkin aikaa sokeana näkemättä auringonvaloa.” Samassa Barjesus tuli sokeaksi. Nähtyään tämän Paavalin ensimmäisen muistiin merkityn ihmeen prokonsuli ”hämmästyi perin pohjin Jehovan opetuksesta”, otti sanoman heti vastaan ja ”tuli uskovaksi”. (Ap 13:9–12.)