(’auringon huone’).

Neljän Raamatussa mainitun kaupungin nimi.

1. Juudan pohjoisrajalla sijainnut kaupunki, joka luetellaan Kesalonin ja Timnan välissä (Jos 15:10). Siitä käytetään ilmeisesti nimeä Ir-Semes (merk. ’auringon kaupunki’) Joosuan 19:41:ssä, jossa se mainitaan Danin heimon, Juudan pohjoisnaapurin, rajakaupunkina. Myöhemmin Juuda jätti Bet-Semesin perinnöksi leeviläisille pappiskaupunkina (Jos 21:13, 16; 1Ai 6:59).

Bet-Semes samastetaan Tell er-Rumeileen (Tel Bet Shemesh), joka sijaitsee hiukan länteen lähellä nykyistä ʽAin Shemsiä olevista bysanttilaisen kaupungin raunioista; muinainen nimi on osittain säilynyt viimeksi mainitun paikan nimessä. Näin ollen Bet-Semes sijaitsi n. 26 km Jerusalemista länteen, ja se oli tuosta kaupungista filistealaisiin Asdodin ja Askelonin kaupunkeihin johtavan päätien varrella. Ilmeisesti se oli sotilaallisesti strateginen paikka, sillä sieltä voitiin vartioida Sorekin purolaakson yläjuoksua ja yhtä rannikkotasangoilta Sefelan seudulle ja Juudan vuorille johtaneista pääreiteistä. Paikalla suoritetut kaivaukset osoittavat, että kaupungin historia ulottuu hyvin kauas taaksepäin, ja siellä on huomattavasti todisteita filistealaisten vaikutuksesta.

Kun sairauden vaivaamat filistealaiset lähettivät Jehovan arkun takaisin Israeliin, vaunuja omin päin vetäneet lehmät suuntasivat kulkunsa kohti tätä leeviläistä Bet-Semesin kaupunkia. Jotkut Bet-Semesin asukkaat menettelivät kuitenkin sopimattomasti katsellessaan liiton arkkua, mikä aiheutti kuoleman 70:lle heistä. (1Sa 6:9–20.) 1. Samuelin kirjan 6:19:n ilmausta ”viisikymmentätuhatta miestä” ei heprealaisessa tekstissä liitetä ”seitsemäänkymmeneen mieheen” millään konjunktiolla, ja jotkut ajattelevat sen olevan myöhemmin tehty lisäys. Josefus sanoo (Jewish Antiquities, VI, 16 [i, 4]) tätä Raamatun kertomusta käsitellessään vain, että 70 miestä surmattiin,  eikä viittaa 50000:een lainkaan. (Ks. 1Sa 6:19, Rbi8, alav.)

Bet-Semes oli yksi niistä kaupungeista, jotka olivat mukana kuningas Salomon hallinnollisessa järjestelyssä elintarvikkeiden hankkimiseksi kuninkaan pöytään (1Ku 4:7, 9). Sieltä on löydetty pitkiä, kapeita huoneita, joiden uskotaan olleen viljavarastoja, sekä valtava kivillä vuorattu siilo, jonka halkaisija on ollut n. 7 m ja syvyys lähes 6 m. Useat esiin kaivetut viinikuurnat ja oliivipuristimet osoittavat, että alue tuotti runsaasti öljyä ja viiniä.

Kuningas Amasja (858–830 eaa.) haastoi epäviisaasti Israelin kuninkaan Joasin taisteluun, kärsi tappion ja joutui vangiksi Bet-Semesissä (2Ku 14:9–13; 2Ai 25:18–23). Ahasin hallituskaudella (761–746 eaa.) kansan rappio ja uskottomuus johtivat siihen, että Bet-Semes menetettiin filistealaisille (2Ai 28:18, 19). Bet-Semesistä on kaivettu esiin leimattu ruukun korva, jossa oli kirjoitus ”kuuluu Eljakimille, Jaukinin [muunnos nimestä Jojakin] taloudenhoitajalle”, minkä arvellaan tarkoittavan samannimistä kuningasta ja kenties osoittavan, että Juudan valtakunta aikanaan valloitti kaupungin uudelleen filistealaisilta.

2. Linnoitettu kaupunki Naftalin alueella (Jos 19:35–39). Tässä kaupungissa asuneita kanaanilaisia ei tosin ajettu sieltä pois, mutta he joutuivat naftalilaisille pakkotyöhön (Tu 1:33). Sen muinaista sijaintipaikkaa ei tiedetä.

3. Lähellä Jordania sijainnut Isaskarin kaupunki (Jos 19:22, 23). Sen sijaintipaikasta on esitetty useita arveluja, mutta jotkut tutkijat asettavat etusijalle sen samastamisen nykyiseen el-ʽAbeidiyeen, joka on Jordanin rannalla n. 3 km Galileanmerestä etelään ja n. 16 km Taborinvuoresta itään. Muinainen nimi on ehkä säilynyt lähistöllä sijaitsevan Khirbet Shamsawin nimessä.

4. Egyptissä sijainnut kaupunki, joka mainitaan tuon kansakunnan tulevaa tuhoa koskeneessa Jeremian ennustuksessa (Jer 43:13). Sen arvellaan olevan Heliopolis (merk. ’auringon kaupunki’), joka sijaitsee nykyisen Kairon koillisreunalla. Muualla Raamatussa siitä käytetään sen egyptiläistä nimeä On (ks. ON nro 2).