Samarian alueella sijainnut vuori, jonka katsotaan olevan nykyinen Jebel Eslamiye (Har ʽEval). Ebalinvuori on vastapäätä Garisiminvuorta, ja näiden vuorten väliin jää kaunis, kapea Sikeminlaakso (Nablusinlaakso), jossa sijaitsee Nablusin kaupunki melko lähellä muinaista Sikemiä. Vain sen alemmilla rinteillä on esimerkiksi viiniköynnöksiä ja oliivipuita, ylemmät rinteet ovat varsin karuja ja kallioisia. Ebalinvuoren rakenne on samanlainen kuin muidenkin Samarian vuorten: sen ydin on kalkkikiveä, jota peittää liitukuori. Se sijaitsee Garisiminvuoren koillispuolella, ja sen huippu kohoaa yli 900 m Välimeren pinnan yläpuolelle. Ebalinvuori ja Garisiminvuori sijaitsevat Jordanin länsipuolella (5Mo 11:29, 30).

Ebalinvuoren huipulta näkyy pohjoiseen katsottaessa suuri osa Galileaa ja Hermoninvuori. Etelässä näkyvät Jerusalemin lähiseudun vuorenhuiput, lännessä Saaronin tasanko ja Välimeri. Idässä voidaan nähdä Jordanin toisella puolella sijaitsevaan Hauraniin asti. Abram (Abraham) leiriytyi kerran näiden kahden vuoren väliseen laaksoon, lähelle Moren suuria puita (1Mo 12:6).

Mooses sanoi israelilaisille, että kun Jehova veisi heidät siihen maahan, jonka he saisivat haltuunsa, heidän ”on esitettävä siunaus Garisiminvuorella ja kirous Ebalinvuorella” (5Mo 11:29, 30). Hän käski heitä myös valitsemaan suuria hakkaamattomia kiviä, valkaisemaan ne kalkilla ja asettamaan ne Ebalinvuorelle. Sinne täytyi rakentaa alttari, jonka päällä piti esittää teurasuhreja Jehovalle. Mooses sanoi myös: ”Sinun on kirjoitettava kiviin kaikki tämän lain sanat ja tehtävä ne aivan selkeiksi.” (5Mo 27:1–8.)

Israelin ylitettyä Jordanin piti Ruubenin, Gadin, Asserin, Sebulonin, Danin ja Naftalin  heimojen ’asettua Ebalinvuorelle lausumaan kirous’ ja muiden heimojen piti ’asettua Garisiminvuorelle siunaamaan kansaa’. Silloin oli määrä lausua siunaukset, joista Jumalan lakia tottelevat saisivat nauttia, ja kiroukset, jotka hänen lakinsa rikkojat saisivat osakseen. (5Mo 27:12–14.) Kun tottelemattomuudesta koituvat kiroukset lausuttiin, koko kansan tuli sanoa: ”Aamen!”, ts. ’Olkoon niin!’ Näin he osoittivat olevansa yhtä mieltä siitä, että pahuuden harjoittajat ansaitsivat tuomion. (5Mo 27:15–26.)

Israelin saatua voiton Aissa Joosua toimi Mooseksen ohjeiden mukaisesti ja rakensi Ebalinvuorelle alttarin Jehovalle. Kiviin (ehkä itse alttarin kiviin, mutta ei välttämättä) hän kirjoitti ”jäljennöksen Mooseksen laista, jonka tämä oli kirjoittanut Israelin poikien edessä”. Mooseksen määräyksen mukaisesti kokoontuneen Israelin seurakunnan (myös muukalaisasukkaiden) edessä Joosua sitten ”luki ääneen kaikki lain sanat, siunauksen ja kirouksen, aivan niin kuin lain kirjaan on kirjoitettu”. Puolet seurakunnasta seisoi Ebalinvuoren edessä ja toinen puoli Garisiminvuoren edessä, ja liiton arkku ja leeviläiset olivat näiden kahden ryhmän välissä. (Jos 8:30–35.) Akustiikka oli tässä tilaisuudessa erinomainen Ebalinvuoren ja Garisiminvuoren rinteiden keskinäisen sijainnin vuoksi. On myös merkille pantavaa, että tämä tapahtui suurin piirtein Luvatun maan sydämessä, lähellä sitä paikkaa, missä Jehova oli luvannut tuon maan Israelin esi-isälle Abramille (Abrahamille) (1Mo 12:6, 7).

Juutalaisen perimätiedon mukaan leeviläiset olivat Ebalinvuoren ja Garisiminvuoren välissä seisoessaan kasvot kohti Garisiminvuorta, kun he lausuivat siunauksen, johon paikalle kokoontunut kansa vastasi: ”Aamen!” Sitten he kertoman mukaan käänsivät kasvonsa kohti Ebalinvuorta ja lausuivat yhden kirouksista, mihin sille puolelle kokoontuneet sanoivat: ”Aamen!” Raamatussa ei kuitenkaan selitetä yksityiskohtaisesti, miten tuossa merkittävässä tilaisuudessa toimittiin.

Samarialaisen Pentateukin mukaan 5. Mooseksen kirjan 27:4:ssä sanotaan, että kivet piti pystyttää ”Garisimin” vuorelle. Masoreettisen tekstin, latinalaisen Vulgatan, syyrialaisen Pešittan ja kreikkalaisen Septuagintan mukaan tekstissä lukee kuitenkin ”Ebal”. Joosuan 8:30–32:ssa sanotaan, että Joosua pystytti kivet, joihin ”jäljennös Mooseksen laista” kirjoitettiin, Ebalinvuorelle. (Ks.  GARISIMINVUORI.)