Benjaminin heimoon kuulunut orpo juutalaistyttö, jonka heprealainen nimi oli Hadassa (’myrtti’); niiden jälkeläinen, jotka karkotettiin Jerusalemista kuningas Jojakinin (Jekonjan) kanssa 617 eaa. (Est 2:5–7). Hän oli Abihailin, Mordokain sedän, tytär (Est 2:15). Hänen huoltajansa oli hänen vanhempi serkkunsa Mordokai, yksi niistä ”kuninkaan palvelijoista, jotka olivat kuninkaan portissa” Susan palatsissa Persian kuninkaan Ahasveroksen (Kserkses I:n) hallituskaudella (400-luvulla eaa.) (Est 2:7; 3:2). Sen jälkeen kun Ahasveros oli poistanut kuningattarensa Vastin tämän asemasta hänen tottelemattomuutensa takia, hän käski koota kaikki kauniit neitsyet erityistä hieronta- ja kauneudenhoitoaikaa varten, jotta kuningas voisi valita jonkun kuningattareksi Vastin tilalle. Ester oli yksi niistä, jotka vietiin kuninkaan taloon ja uskottiin naisten vartijan Hegain huostaan. Mordokain neuvosta hän salasi olevansa juutalainen. (Est 2:8, 10.) Ester valittiin kuningattareksi Ahasveroksen seitsemäntenä hallitusvuotena (Est 2:16, 17). Hän piti kaiken aikaa yhteyttä Mordokaihin ja noudatti tämän neuvoja. Hän puhui kuninkaalle Mordokain nimessä, kun Mordokai paljasti kuningasta vastaan suunnatun salajuonen. (Est 2:20, 22.)

Ahasveroksen 12. vuonna agagilainen Haman, joka oli pääministeri, suunnitteli kaikkien juutalaisten tuhoamista valtakunnan 127 hallintoalueelta. Hän sai kuninkaalta valtuudet antaa säädöksen tämän toteuttamiseksi. (Est 3:7–13.) Mordokailta saamiensa tietojen ja neuvojen perusteella Ester paljasti kuninkaalle Hamanin salajuonen ilkeän tavoitteen. Hamanin reaktio lisäsi kuninkaan vihastusta, ja Haman ripustettiin paaluun. (Est 4:7–7:10.) Esterin pyynnöstä kuningas antoi toisen säädöksen, jossa annettiin juutalaisille lupa taistella henkensä puolesta heidän joukkosurmansa päiväksi määrättynä päivänä (Est 8:3–14). Koska kuningas oli antanut tällaisen käskyn ja koska valtakunnan käskynhaltijat ja virkamiehet pelkäsivät Mordokaita, josta oli tullut pääministeri Hamanin sijaan, he auttoivat juutalaisia saamaan täydellisen voiton vihollisistaan (Est 9). Mordokain ohjeissa, jotka Ester vahvisti, käskettiin juutalaisia viettämään purim-juhlaa vuosittain, ja tuota tapaa on noudatettu tähän päivään asti (Est 9:20, 21, 29).

Vaikka Esterin kirjassa ei mainitakaan Jumalan nimeä, Mordokain ja Esterin toiminta osoittaa selvästi, että he olivat molemmat uskollisia tosi Jumalan Jehovan palvelijoita. Ester osoitti sellaisen ihmisen ominaisuuksia, joka luottaa Jumalan lakiin. Hän oli ”vartaloltaan sorea ja näöltään kaunis” (Est 2:7), mutta tärkeämpää on se, että hän osoitti kaunistuksensa olevan ”sydämen salainen ihminen – – hiljaisen ja lempeän hengen turmeltumattomassa puvussa” (1Pi 3:4). Niinpä hän saikin suosion naisten vartijan Hegain silmissä sekä itse kuninkaan silmissä. Hän ei pitänyt tärkeänä komeilevaa kaunistautumista, ja siksi hän ”ei pyytänyt mitään muuta kuin sen, minkä Hegai – – mainitsi”. (Est 2:15.) Hän osoitti suurta tahdikkuutta ja itsehillintää. Hän oli alamainen aviomiehelleen Ahasverokselle ja lähestyi häntä tahdikkaasti ja kunnioittavasti, kun hänen oma elämänsä ja hänen kansansa elämä oli vaarassa. Hän oli vaiti silloin, kun se oli viisasta, mutta puhui rohkeasti ja pelottomasti, kun se oli tarpeen ja kun oli oikea aika. (Est 2:10; 7:3–6.) Hän otti vastaan kypsän serkkunsa Mordokain neuvot silloinkin, kun niiden noudattaminen vaaransi hänen henkensä (Est 4:12–16). Hän osoitti rakkautensa ja uskollisuutensa kansaansa juutalaisia kohtaan, jotka olivat myös Jumalan liittokansa, toimimalla heidän hyväkseen. (Ks. MORDOKAI nro 2.)