(’veljellinen kiintymys’).

Läntisessä Vähässä-Aasiassa sijainnut kaupunki. Siellä oli kristillinen seurakunta, jolle kirjoitettiin yksi Ilmestyskirjan sisältämistä seitsemästä kirjeestä (Il 1:11; 3:7–13). Lydialainen Filadelfian kaupunki sijaitsi kukkulaisella ylätasangolla Kogamosjoen eteläpuolella, n. 45 km Sardeesta kaakkoon ja 80 km Laodikeasta luoteeseen. Kaupungin rakensi toisella vuosisadalla eaa. Pergamonin kuningas Eumenes II tai hänen veljensä Attalos II (Filadelfos), jonka mukaan kaupunki sai nimensä. Kaupunki sijaitsi leveän, Sardeen kautta rannikolla sijaitsevaan Smyrnaan (nyk. İzmir) johtavan laakson päässä. Sieltä oli tieyhteydet rannikolle, pohjoisessa olevaan Pergamoniin ja kaakossa sijaitsevaan Laodikeaan. Kaupunki toimi porttina Frygian keskiosiin.

Filadelfia oli vauras viininviljelyalueen keskus, ja sen pääjumala oli viininjumala Dionysos. Alueella oli toistuvasti maanjäristyksiä, joista yksi tuhosi Filadelfian vuonna 17. Kaupunki rakennettiin uudelleen Rooman taloudellisen tuen turvin, ja sen nimi muutettiin Neocaesaraeaksi (uusi Kesarea) ja myöhemmin Flaviaksi. Nykyään paikalla on Alaşehirin kaupunki. Muinainen kaupunki toimi keskuksena, josta hellenismi levisi Vähään-Aasiaan.

Ilmeisesti siellä asui juutalaisia, koska Ilmestyksen 3:9:ssä mainitaan ”Saatanan synagogasta ne, jotka sanovat olevansa juutalaisia”. Nämä pyrkivät ehkä tekemään tyhjäksi kaupungissa olevien uskollisten kristittyjen työtä yrittämällä houkutella takaisin kristittyjä, jotka olivat syntyjään juutalaisia, tai koettamalla taivuttaa näitä pitämään kiinni joistakin Mooseksen lain tavoista tai omaksumaan ne uudelleen. Yritys ei onnistunut. Jeesus kiitti kristittyjä heidän kestävyydestään. Hän kannusti heitä ’pitämään lujasti kiinni siitä, mitä heillä oli’. (Il 3:9–11.)

Dekapoliissa sijainneesta Filadelfiasta kerrotaan artikkelissa RABBA nro 1.