(’todistusröykkiö’).

Paikka Gileadin vuoristossa Jordanin itäpuolella, missä patriarkat Jaakob ja Laban tekivät liiton keskenään (1Mo 31:43–48). Tästä seudusta myöhemmin käytetty nimi ”Gilead” oli luultavasti peräisin nimestä ”Galed” (tämä nimi annettiin alun perin paikalle, jossa tuo liitto solmittiin n. 1761 eaa.).

Jaakob noudatti Jumalan ohjausta ja lähti mitään ilmoittamatta Paddan-Aramista enonsa ja appensa Labanin palveluksesta (1Mo 28:2). Koko omaisuutensa sekä vaimonsa ja lapsensa mukanaan Jaakob ylitti Eufratin ja suuntasi kulkunsa kohti Kanaanin maata. Kolmen päivän kuluttua Laban lähti ”veljiensä” kanssa hänen peräänsä, ajoi häntä takaa seitsemän päivän matkan ja tavoitti viimein Jaakobin karavaanin Gileadin vuoristossa Jabbokin purolaakson pohjoispuolella. (1Mo 31:17–25.)

Selvitettyään rauhaisasti erimielisyytensä Jaakob ja Laban tekivät keskenään liiton. Tässä yhteydessä Jaakob pystytti kivipatsaan ja käski ”veljiensä” tehdä kiviröykkiön – ehkä pöydän muotoisen –, jonka päällä liittoateria syötiin. Silloin Laban antoi tämän röykkiön mukaan paikalle aramealaisen (syyrialaisen) nimen ”Jegar-Sahaduta”, mutta Jaakob käytti siitä vastaavaa heprealaista nimeä ”Galed”. Laban sanoi: ”Tämä röykkiö [hepr. gal] on tänään todistajana [hepr. ʽed] välillämme, minun ja sinun.” (1Mo 31:44–48.) Kiviröykkiö (ja kivipatsas) toimi todistajana kaikille ohikulkijoille. Jakeen 49 mukaan se oli ”Vartiotorni [hepr. mits·pahʹ]”, joka todisti, että Jaakob ja Laban olivat sopineet rauhan säilyttämisestä sukujensa välillä ja niiden keskuudessa (1Mo 31:50–53). Kiviä käytettiin myöhemminkin samaan tapaan äänettöminä todistajina (Jos 4:4–7; 24:25–27).