Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Gog

Gog

Nimen merkitystä ei tiedetä varmasti.

1. Ruubenin jälkeläinen (1Ai 5:3, 4).

2. Nimi, jota käytetään Hesekielin 38. ja 39. luvussa myrskyn kaltaisen, monikansallisen, Jumalan kansaa vastaan suunnatun hyökkäyksen johtajasta. Hyökkäys tapahtuu sen jälkeen, kun Jehova on koonnut kansansa jäsenet kansakuntien keskuudesta ja ennallistanut heidät aiemmin autioina olleille ”Israelin vuorille”. Koska he asuvat turvassa, vailla näkyviä merkkejä suojavarustuksesta, ja nauttivat yltäkylläisyydestä ja hyvinvoinnista, Gog ryhtyy ilkeämieliseen suurhyökkäykseen heitä vastaan. Hän kokoaa tätä tarkoitusta varten suuren armeijan monista kansakunnista. Hänen hyökkäyksensä sytyttää kuitenkin Jehovan vihastuksen ja aiheuttaa Gogille ja koko hänen joukolleen hirvittävän tappion ja tuhon. Heidän ruumiinsa jäävät lintujen ja petoeläinten ruoaksi, ja heidän luunsa haudataan laaksoon, jota kutsutaan sen jälkeen Gogin joukon laaksoksi (kirjm. ’Hamon-Gogin laakso’).

Mistä hyökkäys saa alkunsa ja mikä on sen tarkoitus. Hyökkäys saa alkunsa kaukana Israelin maasta. Gog on lähtöisin ”Magogin maasta”, joka sijaitsee ”pohjoisen perukoilla” (Hes 38:2, 15). Hän on ”Mesekin ja Tubalin ylin johtomies [”ylin ruhtinas”, KR-92, KJ, RS; ”suuri ruhtinas”, AT]” (Hes 38:2, 3). Joissakin käännöksissä sanotaan tässä kohdassa ”Rosin, Mesekin ja Tubalin ruhtinas” (AS, JB; vrt. KR-38, Väl), jolloin ”Ros [hepr. ’pää’]” viittaisi maahan tai kansaan. Sellaista maata tai kansaa ei kuitenkaan mainita missään muualla Raamatussa. Mesek ja Tubal, samoin kuin Magog, ovat Jafetin pojille annettuja nimiä (1Mo 10:2), ja Israelin pohjoispuolella oli kolme tämännimistä maata. (Ks. MAGOG nro 2; MESEK nro 1; TUBAL.) Pohjoisesta hyökkääviin joukkoihin kuuluivat myös Gomer ja Togarma, jotka olivat niin ikään Jafetin jälkeläisiä. (Gomerin ajatellaan olleen muinaisten kimmereiden kantaisä ja Togarman taas armenialaisten kantaisä.) Jafetin jälkeläisten asuttama Persia sijaitsi koillisessa. Mutta salaliittoon kuului myös etelässä asuvia haamilaisia jäseniä: Etiopia ja Put, jotka sijaitsivat Afrikassa. (Hes 38:4–6, 15.) Gog johtaa siksi valtavaa hyökkäysjoukkoa, joka painostaa suunnattomasti ikään kuin ruuvipuristimessa olevaa Jehovan kansaa saadakseen sen murskatuksi.

Israelin sanotaan asuvan ”maan navassa” (Hes 38:12). Sen lisäksi että muinainen Israel sijaitsi keskeisellä paikalla Euraasian ja Afrikan mantereisiin nähden, se oli myös tosi Jumalan puhtaan palvonnan keskus, ja hän piti sitä ’silmäteränään’ (5Mo 32:9, 10; Sak 2:8).

Jehova sanoo ’panevansa koukut Gogin leukoihin’ ja johdattavansa hänet tähän hyökkäykseen (Hes 38:4; vrt. 2Ku 19:20, 21, 28). Profetia osoittaa kuitenkin selvästi, että juuri tätä Gog haluaa, tämä juoni on jo syntynyt hänen omassa sydämessään (Hes 38:10, 11). Ennallistamalla oman nimikkokansansa ja suomalla sille menestystä Jehova kuitenkin houkuttelee Gogin tulemaan esiin. Tämä yllyttää Gogin ilmaisemaan pahansuopuutensa Jumalan kansaa kohtaan, ja hän lähtee halukkaasti tielle, jolla hän ja kaikki hänen toverinsa tuhoutuvat nopeasti. Kukistamalla ja tuhoamalla Gogin ja hänen joukkonsa Jehova osoittaa oman nimensä suuruuden ja pyhittää sen kaikkien tarkkailijoiden edessä. (Hes 38:12–23; 39:5–13, 21, 22; vrt. Jl 3:9–17.)

Gogin tunnistaminen. Profetiassa mainitut Gogiin liittyvät maat ja kansat ovat tuttuja Raamatun ja osittain myös maallisen historian perusteella. Yrityksistä huolimatta Gogia ei ole kuitenkaan onnistuttu samastamaan kehenkään historian tuntemaan maalliseen hallitsijaan. Hyvin usein tähän rooliin on ehdotettu Gygesiä, Vähän-Aasian länsiosassa sijainneen Lydian kuningasta, jota Assyrian hallitsijan Assurbanipalin aikakirjoissa nimitetään Gugguksi (D. Luckenbill, Ancient Records of Assyria and Babylonia, 1927, II osa, s. 297, 351, 352). Gyges oli kuitenkin kuollut kymmeniä vuosia ennen kuin Hesekielin profetia kirjoitettiin, joten edellä mainittu samastaminen ei ole mahdollista. Lisäksi profetian mukaan Gogin hyökkäys tapahtuu ”vuosien lopulla”, ”päivien lopulla” (Hes 38:8, 16; vrt. Jes 2:2; Jer 30:24; 2Ti 3:1). Tämän vuoksi Gogin nimi on ilmeisesti arvoitus tai vertauskuva eikä kenenkään tunnetun ihmiskuninkaan tai -johtajan nimi.

Todisteet osoittavat profetian täyttyvän aikana, jota sanotaan toisaalla ”lopun ajaksi” (Da 11:35; 12:9; vrt. Il 12:12). Raamattuun perehtyneiden tutkijoiden ja kommentaattorien näkemys on tavallisesti se, että profetia liittyy messiaanisen Valtakunnan aikaan. Esimerkiksi The New Schaff-Herzog Encyclopedia of Religious Knowledge (toim. S. Jackson, 1956, V osa, s. 14) selittää: ”Gog esiintyy johtajana maailmanvaltojen viimeisessä vihamielisessä hyökkäyksessä Jumalan valtakuntaa vastaan.” Tämän ei tiedetä täyttyneen luonnollisessa Israelissa. Täyttymys ”päivien lopulla” liittyy loogisesti hengelliseen Israeliin, kristilliseen seurakuntaan (Ro 2:28, 29; Ga 6:16), jonka jäsenten apostoli Paavali sanoi olevan ”ylhäällä olevan Jerusalemin” lapsia ja toimivan sen ohjauksessa (Ga 4:26). Nämä seikat auttavat Gogin tunnistamisessa.

Lisäapua saadaan Ilmestyskirjasta. Siinä kuvailluissa profeetallisissa näyissä ennustettiin, että vertauskuvallinen lohikäärme, Saatana Panettelija, vainoaisi kristillistä seurakuntaa paljon enemmän kuin ennen, minkä oli määrä tapahtua sen jälkeen, kun hänet demoneineen olisi heitetty alas taivaista maan läheisyyteen; alas heittämisen saisi aikaan Kristuksen käsissä oleva Jumalan valtakunta Jeesuksen alkaessa käyttää kuninkaallista valtaa. (Il 12:5–10, 13–17.) Jumalaa, hänen Poikaansa ja maan päällä olevia Jumalan uskollisia palvelijoita vastustavien maallisten kansakuntien kokoaminen tulee selvästi esille näissä näyissä, samoin kuin näiden vihollisvoimien täydellinen tappio ja autioitus (Il 16:13–16; 17:12–14; 19:11–21). Niistä löytyy rinnakkaisuus myös sille juhla-aterialle, jonka linnut nauttivat syödessään Kristuksen valtakunnan hallintoa vastustavien vihollisten ruumiit (vrt. Hes 39:4, 17–20:tä Il 19:21:een).

Gogia koskeva Hesekielin profetia viittaa Jumalan kansaa vastaan suunnattuun ilkeämieliseen, maailmanlaajuiseen hyökkäykseen. Vaikka Gog ilmeisesti kuvaa kansakuntien liittoumaa, joka hyökkäyksen tekee, kulissien takana hyökkäystä johtaa Saatana Panettelija. Juuri tämä hyökkäys antaa sysäyksen sille, että nämä Saatanan joukot hävitetään täydellisesti Jumalan kunnioittavaa pelkoa herättävällä voimalla (Hes 38:18–22).

Gogin joukon hautaaminen. ”Gog ja koko hänen joukkonsa” haudataan ”meren itäpuolta kulkevien laaksoon” (Hes 39:11). Vuoden 1992 kirkkoraamattu sanoo tässä kohdassa: ”Abarimin laakso, joka on Kuolleestamerestä itään.” Nimeä Abarim käytetään 4. Mooseksen kirjan 33:47, 48:ssa Kuolleenmeren itäpuolella olevista vuorista. (Ks. ABARIM.) Tällä seudulla on kaksi syvää laaksoa eli rotkoa: Arnon ja Sered. Arnoninlaakso on ylhäältä n. 3 km leveä ja n. 520 m syvä. Seredin purolaakso muodostaa vielä vaikuttavamman kanjonin, sillä sen jyrkkien kallioseinämien korkeus on n. 1200 m. Kumpi tahansa näistä laaksoista voi edustaa tätä profeetallista hautapaikkaa: meren itäpuolella sijaitseva Arnon tai kaakossa sijaitseva Sered, jonka kautta kulki enemmän väkeä. Tai ehkä ei tarkoiteta mitään nimenomaista laaksoa, koska kuvaus on symbolinen. Tällainen johonkin Kuolleenmeren luona sijaitsevaan syvään paikkaan hautaaminenkin voidaan jossain määrin rinnastaa siihen Ilmestyskirjan kuvaukseen, jonka mukaan Jumalan valtakunnan vastustajat hävitetään heittämällä heidät vertauskuvalliseen tulijärveen ja panemalla Saatana syvyyteen (Il 19:20; 20:1–3).

Onko Ilmestyskirjassa mainittu Gog sama kuin Hesekielissä mainittu?

3. Myös Ilmestyksen 20:8:ssa puhutaan ”Gogista ja Magogista”. Molempien nimien osoitetaan soveltuvan ”maan neljällä kulmalla oleviin kansakuntiin”, jotka antavat Saatanan eksyttää ne sen jälkeen, kun hänet on vapautettu vertauskuvallisesta ”syvyydestä”. Koska muut raamatunkohdat osoittavat, että Kristuksen tuhatvuotinen hallituskausi lopettaa kansalliset hallitukset ja jakaumat (Da 2:44; 7:13, 14), näyttäisi siltä, että nämä ”kansakunnat” ovat syntyneet hänen maailmanlaajuista hallitusvaltaansa vastaan suunnatun kapinan seurauksena. Ne etenevät ”yli maan laveuden” piirittääkseen ”pyhien leirin ja rakastetun kaupungin”. Tämä tapahtuu sen jälkeen, kun Kristus Jeesus on hallinnut maata tuhat vuotta. (Il 20:2, 3, 7–9.)

Nimien ”Gog ja Magog” käyttö korostaa ilmeisesti joitakin yhtäläisyyksiä, joita tällä tuhatvuotiskauden jälkeisellä tilanteella on aikaisemman hyökkäyksen kanssa. Sekä Hesekielin että Ilmestyskirjan mukaan vastustajia on paljon (Ilmestyskirjassa mainittujen vastustajien luku on epämääräinen ”kuin meren hiekka”), hyökkäys on laajamittaisen vehkeilyn seuraus ja se kohdistuu Jumalan palvelijoihin heidän nauttiessaan hyvinvoinnista. On siis erittäin sopivaa käyttää nimityksiä ”Gog ja Magog” niistä, jotka johdetaan kapinaan tuhatvuotiskauden jälkeen. Heidän loppunsa on täydellinen tuho. (Il 20:8–10, 14.)