Vallankäyttäjä, suvereeni. Heprealainen verbi ma·šalʹ merkitsee ’hallita, vallita’; kreikkalainen sana arʹkhōn on käännetty vastineilla ”hallitsija, hallitusmies” (ks. KAUPUNGIN HALLITUSMIEHET).

Jehova Jumala on ylin Hallitsija, jolla on ehdoton, rajaton valta sekä näkyvässä että näkymättömässä kaikkeudessa, koska hän on Luoja ja Elämänantaja (Da 4:17, 25, 35; 1Ti 1:17).

Daavidin sukuhaaran kuninkaat hallitsivat Israelin valtaistuimella Jehovan, kansan todellisen näkymättömän kuninkaan, edustajina. Siksi heitä sanottiin Jumalan voidelluiksi, jotka istuivat ”Jehovan valtaistuimella” (1Ai 29:23). Kun Jeesus Kristus, ”Daavidin Poika” (Mt 21:9; Lu 20:41), aloitti työnsä, hänet voideltiin öljyn sijasta pyhällä hengellä hallitsemaan taivaallisella valtaistuimella (Ap 2:34–36). Jeesus ja hänen Valtakunnan perijätoverinsa muodostavat kaikkeuden hallituksen Jehovan alaisuudessa (Il 14:1, 4; 20:4, 6; 22:5).

Saatana Panettelija ja hänen demoninsa ovat myös hallitsijoita. Panettelijaa sanotaan ”tämän maailman hallitsijaksi” ja ”ilman vallan hallitsijaksi” (Joh 12:31; 14:30; Ef 2:2). Kaikki tämän maailman hallitukset ovat hänen vallassaan, mikä käy ilmi siitä, että hän tarjosi niitä Jeesukselle Kristukselle palkaksi palvontateosta (Mt 4:8, 9). Saatana antaa näille hallituksille niiden vallan (Il 13:2). Myös demoneilla on hallitusvaltaa hänen järjestössään. Heitä sanotaan ”tämän pimeyden maailmanhallitsijoiksi”, ja he – esim. näkymättömät Persian ja Kreikan ’ruhtinaat’ – ovat hallinneet historian maailmanvaltoja (Ef 6:12; Da 10:13, 20). Heidän hallitsijansa on tietenkin itse Panettelija (Mt 12:24).

Jeesuksen maanpäällisen palveluksen aikaan Palestiina oli sekä Rooman imperiumin että juutalaisten hallitusmiesten vallan alaisuudessa. Juutalaisten päähallintoelin oli suuri sanhedrin, 70 vanhimman muodostama neuvosto, jolle Rooman hallitus antoi rajallisen vallan juutalaisten omiin asioihin nähden. Johanneksen 7:26, 48:ssa viitataan juuri näihin juutalaisiin hallitusmiehiin, joihin Nikodemoskin kuului (Joh 3:1). Myös synagogan esimiehestä käytettiin nimitystä arʹkhōn (vrt. Mt 9:18:aa Mr 5:22:een). Laissa käskettiin kunnioittamaan hallitusmiehiä (Ap 23:5). Juutalaiset hallitusmiehet kuitenkin turmeltuivat, ja heidän sanotaan kantavan päävastuun Jeesuksen Kristuksen kuolemasta (Lu 23:13, 35; 24:20; Ap 3:17; 13:27, 28).

Sanaa arʹkhōn käytetään myös hallintoviranomaisten ja valtion virkamiesten yleisnimikkeenä (Ap 16:19, 20; Ro 13:3). Heprealaista sanaa sega·nimʹ, joka on käännetty vastineilla ”johtomiehet” (KR-92), ”esimiehet” (KR-38) ja ”valtuusmiehet” (UM), käytetään Persian imperiumin alaisuudessa toimineista juutalaisista hallitusmiehistä (Ne 2:16; 5:7) ja niistä, joille Meedian, Assyrian ja Babylonian kuninkaat olivat antaneet jonkin verran valtaa (Jer 51:28; Hes 23:12, 23; ks. VALTUUTETTU).

Hallitsijat voivat tuottaa alamaisilleen hyvinvointia ja iloa tai aiheuttaa köyhyyttä ja kärsimystä (San 28:15; 29:2). Daavid lainaa Jehova Jumalan sanoja: ”Kun ihmiskuntaa hallitseva on vanhurskas ja hallitsee Jumalan pelossa, niin se on kuin aamun valo auringon noustessa paistamaan, pilvetön aamu.” (2Sa 23:3, 4.) Jeesus Kristus, Rauhan Ruhtinas, on juuri sellainen hallitsija (Jes 9:6, 7).