Agagilaisen Hammedatan poika. Määrite ”agagilainen” voi tarkoittaa sitä, että Haman oli kuninkaallinen amalekilainen. (Est 3:1; ks. AGAG nro 1; AGAGILAINEN.) Jos Haman tosiaan oli amalekilainen, niin se selittäisi jo sinänsä, miksi hän hautoi niin valtavaa vihaa juutalaisia kohtaan, sillä Jehova oli määrännyt amalekilaiset tuhottavaksi lopullisesti (2Mo 17:14–16). Tämä johtui siitä, että he osoittivat vihaa Jumalaa ja hänen kansaansa kohtaan hyökkäämällä israelilaisten kimppuun näiden matkatessa läpi erämaan (2Mo 17:8).

Haman oli viidennen vuosisadan alkupuolella eaa. hallinneen Persian kuninkaan Ahasveroksen (Kserkses I) palvelija. Hamania kunnioitettiin, ja hänet nimitettiin Persian valtakunnan pääministeriksi. Juutalainen Mordokai kieltäytyi kuitenkin kumartamasta häntä, ja tästä raivostuneena Haman punoi juonen Mordokain ja valtakunnan kaikkien juutalaisten hävittämiseksi. Hän leimasi juutalaiset valtakunnan ei-toivotuiksi alamaisiksi, lainrikkojiksi, joiden lait olivat ”erilaiset kuin kaikkien muiden kansojen”. Hän lisäsi pyyntöönsä vielä taloudellisen puolen, kun hän sanoi kuninkaalle: ”Kirjoitettakoon, että heidät on tuhottava, ja minä maksan kymmenentuhatta hopeatalenttia [n. 66 miljoonaa dollaria] niiden käsiin, jotka suorittavat teon, tuomalla sen kuninkaan aarteistoon.” Kuningas antoi Hamanille sinettisormuksensa ja vastasi: ”Hopea annetaan sinulle, samoin kansa, tehdäksesi sille sen mukaan kuin on hyvä sinun silmissäsi.” (Est 3:1–11.)

Haman oli suuresti pöyhistynyt ylpeydestä, koska hän sai kuninkaalta vallan julkaista säädöksen juutalaisten tuhoamiseksi ja ryöstämiseksi ja koska hänet vielä kutsuttiin myöhemmin kaksiin kuningatar Esterin järjestämiin pitoihin (Est 3:12, 13; 5:4–12). Mutta juuri kun Haman luuli, että hänen kunnianhimoisimmat toiveensa olivat toteutumaisillaan, asiat kääntyivät päälaelleen. Koska Haman odotti itsekeskeisesti, että hänet korotettaisiin, hän kärsi musertavan nöyryytyksen, kun kuningas käski hänen panna toimeen julkisen seremonian vihatun Mordokain kunniaksi siksi, että tämä oli aiemmin paljastanut kuninkaan henkeä uhanneen salajuonen. (Est 6:1–12; 2:21–23.) Hamanin viisaat miehet ja hänen vaimonsa pitivät tätä enteenä siitä, että Haman kaatuisi juutalaisen Mordokain edessä (Est 6:13).

Haman kukistuikin lopullisesti toisten kuningatar Esterin, Mordokain serkun, järjestämien erikoispitojen aikana (Est 2:7). Ester esitti rohkeasti vetoomuksen kuninkaalle Hamanin läsnä ollessa. Hän paljasti hämmästyneelle kuninkaalle, että tämän oma etu  oli vaarassa, että murhanhimoinen juoni uhkasi hänen kuningattarensakin henkeä. Kuninkaan vihastuksen kasvaessa Ester paljasti pelottomasti nyt kauhistuneen pääministerin, ”tämän pahan Hamanin”, raukkamaiseksi juonittelijaksi. (Est 7:1–6.) Sen jälkeen kuningas määräsi murhanhimoisen Hamanin ripustettavaksi 22-metriseen paaluun, jonka tämä oli valmistanut Mordokain ripustamista varten (Est 7:7–10). Hamanin talo puolestaan annettiin Esterille (Est 8:7), ja Mordokaista tehtiin pääministeri ja hänelle annettiin valtuudet myöntää juutalaisille lupa puolustaa itseään (Est 8:2, 10–15). Kostettuaan vihollisilleen kahden päivän ajan juutalaiset saivat murskaavan voiton ja surmasivat yli 75000 vihollistaan. Hamanin kymmenen poikaa surmattiin, ja seuraavana päivänä heidät sitten häväistiin ripustamalla heidät kansan nähtäväksi (Est 9:1–17). (Ks. ESTER; ESTERIN KIRJA; MORDOKAI nro 2; PURIM.)

Haman ilmensi amalekilaisten ominaisuuksia. Hän oli ilmeisesti väärien jumalien palvoja, ja hän luotti ehkä tähdistäennustajiin, koska hän heitätti arpaa päättääkseen, mikä olisi suotuisa päivä juutalaisten tuhoamiseksi (Est 3:7; ks. ARPA). Hän toteutti ”lihan tekoja” harjoittamalla epäjumalanpalvelusta ja spiritismiä, tekemällä ilmeiseksi murhanhimoisen vihansa juutalaisia kohtaan, osoittamalla ylpeää, pöyhkeää, itsekästä henkeä, johon liittyi tavaton mustasukkaisuus ja kateus toisia, varsinkin Jumalan palvelijoita, kohtaan (Ga 5:19–21). Hän valehteli ja petti (Est 3:8) ja osoittautui matelevaksi pelkuriksi, kun hänen suunnitelmansa tehtiin tyhjäksi ja hänet tuomittiin (Est 7:6–8). Roomalaiskirjeen 6:16:n periaatteen mukaisesti Haman osoittautui Jumalan Vastustajan, Panettelijan, palvelijaksi.