(’hiekka[-alue]’).

1. Maa, jonka ympäri ’kiersi’ Pison, yksi Eedenistä lähteneen virran neljästä haarasta. Sen osoitetaan olleen myös hyvän kullan, bdelliumpihkan ja onyksikiven maa. (1Mo 2:10–12.) Koska Pisonia ei enää pystytä tunnistamaan, Havilan maan sijaintia ei tiedetä varmasti. (Ks. PISON.) Jotkut ajattelevat sen rikkauksia koskevan kuvauksen sopivan Arabiaan, ja jotkut yhdistävät sen johonkin Arabiassa sijaitsevaan seutuun. Raamatussa käytetyn ilmauksen ”koko Havilan maa” perusteella J. Simons esittää, että nimitys ”Havila” voi käsittää koko Arabian niemimaan, vaikka onkin vaikea ymmärtää, kuinka Pison olisi voinut ’kiertää’ tuon alueen. (The Geographical and Topographical Texts of the Old Testament, Leiden 1959, s. 40, 41.)

2. Ensimmäisen Mooseksen kirjan 25:18:n mukaan ismaelilaisia ”asui Havilasta läheltä Suria, joka on Egyptin edustalla, aina Assyriaan asti”. Tällöin Havilan tai ainakin osan siitä pitäisi ulottua Siinain niemimaalle tai sen lähelle, missä on Surin erämaan todennäköinen sijaintipaikka. (Ks. SUR.) Mainittu raamatunkohta osoittaa ilmeisesti, että ismaelilaispaimentolaisia vaelteli alueella, joka ulottui Siinain niemimaalta Pohjois-Arabian halki aina Mesopotamiaan saakka. Samoin kun kerrotaan kuningas Saulin lyöneen amalekilaiset ”Havilasta Suriin asti, joka on Egyptin edustalla” (1Sa 15:7), ilmaus ”Havilasta” viittaa nähtävästi erääseen Arabian niemimaan osaan, luultavasti luoteiskulmaukseen, ja se mainitaan yhtenä sen alueen rajana, jolle amalekilaisasutus oli keskittynyt, samalla kun Siinain niemimaalla sijainnut Surin erämaa edusti toista rajaa, tai kuten teoksessa The Interpreter’s Dictionary of the Bible sanotaan, ”pohjoisarabialaisen Najdin sisäosan aavikolta nykyisen Suezin pohjoispuolelle Egyptiin” (toim. G. A. Buttrick, 1962, 1. osa, s. 101). Näin ollen Havila käsitti nähtävästi ainakin Arabian niemimaan luoteisosan ja kukaties paljon suuremmankin alueen.

3. Haamin pojan Kuusin poika (1Mo 10:6, 7). Monet tutkijat ajattelevat nimen Havila tarkoittavan tässä kohdassa myös jotakin aluetta, ja nimeä on hyvinkin voitu alkaa käyttää siitä alueesta, jolle tämän Kuusin pojan jälkeläiset asettuivat. Koska suurin osa Kuusin jälkeläisistä muutti Babelin kieltensekoituksen jälkeen ilmeisesti Afrikkaan ja Arabiaan (1Mo 11:9), kuusilaisen Havilan jälkeläisten ajatellaan yleisesti liittyvän muinaisissa sabalaisissa kirjoituksissa mainittuun Haulanin seutuun. Tämä alue on nykyisen Jemenin pohjoispuolella Arabian lounaisrannikolla. Lisäksi jotkut arvelevat, että tähän heimoon kuuluneet maastamuuttajat menivät ajan mittaan Punaisenmeren yli Afrikkaan nykyisin Djiboutina ja Somaliana tunnetulle alueelle, jonka muinainen nimi on mahdollisesti säilynyt nimessä Aualis. (A Dictionary of the Bible, toim. J. Hastings, 1903, II osa, s. 311.) Yhtä lailla muuttoliikettä saattoi olla toiseen suuntaan eli Afrikasta Arabiaan. Arabian erottaa Afrikassa sijaitsevasta Djiboutista vain n. 32 km leveä Punaisenmeren salmi, Bab al-Mandab.

4. Joktanin poika ja Seemin jälkeläinen Arpaksadin kautta (1Mo 10:22–29). Joidenkin toisten Joktanin poikien nimet, esim. Hasarmavet ja Ofir, kytkeytyvät ilmeisesti eteläarabialaisiin seutuihin. Todennäköisesti siis myös seemiläinen Havila jälkeläisineen asettui asumaan Arabiaan, vaikkei välttämättä sen eteläosiin. Jotkut sijoittaisivat hänet  samalle seudulle kuin kuusilaisen Havilan, mutta tuskin pelkän nimien samankaltaisuuden perusteella voidaan olettaa, että he etnisistä eroavuuksistaan huolimatta asettuivat molemmat samalle alueelle. Vaikkei kuusilaisen Havilan yhdistämisestä Lounais-Arabiassa sijainneeseen Haulanin seutuun (mainittu nro 3:ssa) olekaan ehdottoman varmoja todisteita – Haulanhan voidaan yhdistää sen sijaan seemiläiseen Havilaan – niin Haulanin yhteys Afrikkaan ja sen sijainti Etiopian (Kuusin maan) lähellä näyttäisivät puoltavan sen liittämistä kuusilaiseen Havilaan. Tällä perusteella vaikuttaisi todennäköiseltä, että Seemistä polveutunut Havila asui ennemminkin Arabian pohjoispuolella, mistä ehkä johtui maan nimi, johon viitataan nro 1:ssä.