Nämä selkärangattomat eläimet tunnistetaan siitä, että aikuisena niiden ruumiissa on kolme osaa – pää, keskiruumis ja takaruumis – kolme raajaparia, tuntosarvipari ja tavallisesti kaksi tai neljä siipeä.

Raamatun eloisan kuvauksen mukaan hyönteiset ’kulkevat neliraajaisesti’. Mooses varmastikin tiesi, että hyönteisillä on kuusi raajaa, joten tämä maininta viittaa epäilemättä pikemminkin niiden liikkumistapaan kuin raajojen määrään. Jotkin siivekkäät hyönteiset, mm. mehiläiset, kärpäset ja ampiaiset, kävelevät kuudella jalallaan samalla tavoin kuin nelijalkaiset eläimet. Joillakin hyönteisillä, esim. kulkusirkoilla, on kaksi hyppyraajaa, ja näin ollen ne käyttävät neljää muuta raajaansa ryömimiseen. (3Mo 11:20–23.)

Hyönteislajeja tunnetaan yli 800000, ja ne muodostavat todellisen vastakohtien kirjon. Toiset ovat väriltään tummia, toisia taas koristavat kirkkaat sävyt ja kauniit kuviot. Kaikki sateenkaaren värit ovat edustettuina. Hyönteisten koko vaihtelee pienestä, neulansilmän läpi mahtuvasta kovakuoriaisesta erikoiseen sauvasirkkaan, joka on yli 30 cm pitkä. Hyönteisten keskuudesta voidaan löytää järjestäytyneitä yhdyskuntia, rakentajia, maanviljelijöitä, tehtailijoita, pitkänmatkanlentäjiä, hyppyeksperttejä, uimareita ja kaivajia. Tutkimalla ja tarkkailemalla hyönteisiä ihminen voi oppia paljon, ennen kaikkea sen, että ne ovat Jumalan luomia ja niillä on vaistonvaraista viisautta, jota ne eivät ole saaneet sattumalta vaan joka on lähtöisin kaiken viisauden Lähteeltä, Jehovalta (Job 12:7–9).

 Vaikka monet pitävätkin hyönteisiä tuholaisina, jotka vahingoittavat satoja ja ihmisen omaisuutta sekä levittävät tauteja, todellisuudessa vain murto-osa hyönteisistä voidaan nykyoloissa määritellä vahingollisiksi. Suurin osa voidaan luokitella joko suoranaisesti tai epäsuorasti ihmiselle hyödyllisiksi tai sellaisiksi, joista ei ole hyötyä eikä haittaa.

Hyönteisillä on tärkeä suhde kasveihin. Arviolta 85 prosenttia kukkivista kasveista on joko täysin tai osittain riippuvaisia hyönteispölytyksestä. Hyönteiset tekevät hyödyllistä työtä myös muokatessaan maaperää ja hävittäessään jätteitä. Kilpikirvoista saadaan väriaineita ja sellakkaa. Lähi-idässä hyönteiset, esim. kulkusirkat, ovat sisältyneet satojen vuosien ajan ruokavalioon. Ellei olisi hyönteisiä, ei tunnettaisi hunajaa eikä silkkiä.

Hyönteisillä on todella tärkeä asema muuhun maalliseen luomakuntaan nähden. Hyönteis- ja kasvitieteen professori Carl D. Duncan huomautti: ”Ei ole liikaa sanottu, että hyönteisillä on paljon ratkaisevampi vaikutus ihmisen maailman luonteeseen kuin hänellä itsellään ja että jos ne äkkiä häviäisivät tyystin, maailma muuttuisi niin laajakantoisesti, että on erittäin epävarmaa, kykenisikö ihminen pitämään yllä minkäänlaista järjestäytynyttä yhteiskuntaa.” (Annual Report of the Smithsonian Institution, 1947, s. 346.)