(juuresta, jonka merkitys on ’enemmän kuin riittävä; yltäkylläisyys’).

Mooseksen keniläinen appi (2Mo 3:1; Tu 1:16). Jetroa sanotaan myös Reueliksi (4Mo 10:29). Jetro on saattanut olla arvonimi ja Reuel taas erisnimi. Ei ollut kuitenkaan epätavallista, että arabipäälliköllä oli kaksi tai useampia nimiä, minkä monet tekstilöydöt vahvistavat. Masoreettisessa tekstissä Jetro kirjoitetaan muodossa ”Jeter” 2. Mooseksen kirjan 4:18:ssa.

Jetro oli ”Midianin pappi”. Suuren, ainakin seitsemästä tyttärestä ja yhdestä nimeltä mainitusta pojasta koostuvan, perheen päänä (2Mo 2:15, 16; 4Mo 10:29) hänellä oli vastuu huolehtia perheestään aineellisesti ja lisäksi ohjata sitä palvonnassa, joten häntä sanotaan sopivasti ”Midianin papiksi [tai: johtomieheksi]”. Tämä ei itsessään välttämättä viittaa Jehova Jumalan palvontaan, mutta Jetron esi-isille on saatettu opettaa tosi palvontaa ja joitakin sen piirteitä on ehkä kulkenut suvussa. Hänen käytöksensä ilmaisee, että hän tunsi ainakin syvää kunnioitusta Mooseksen ja Israelin Jumalaa kohtaan. (2Mo 18:10–12.)

Jetron yhteistyö hänen tulevan vävynsä kanssa alkoi vähän sen jälkeen kun Mooses pakeni Egyptistä 1553 eaa. Mooses auttoi Jetron tyttäriä juottamaan isänsä katraat, ja he kertoivat tämän isälleen, joka puolestaan osoitti vieraanvaraisuutta Moosekselle. Sitten Mooses muutti asumaan Jetron huonekunnan luo ja meni lopulta naimisiin hänen tyttärensä Sipporan kanssa. Sen jälkeen kun Mooses oli huolehtinut Jetron katraista noin 40 vuotta Horebinvuoren (Siinainvuoren) läheisyydessä, Jehova kutsui Mooseksen takaisin Egyptiin, minne hän palasikin appensa hyvien toivotusten saattelemana. (2Mo 2:15–22; 3:1; 4:18; Ap 7:29, 30.)

Myöhemmin Jetro sai kuulla suuresta voitosta, jonka Jehova oli saanut egyptiläisistä, ja hän meni heti Mooseksen luo Horebille ja toi mukanaan Sipporan sekä Mooseksen kaksi poikaa. Se oli varmasti erittäin lämminhenkinen jälleennäkeminen. Mooses kertasi Jehovan mahtavia pelastustekoja, minkä jälkeen Jetro siunasi Jumalaa ja tunnusti: ”Nyt minä tiedän, että – – Jehova on kaikkia muita jumalia suurempi.” Sitten hän uhrasi tosi Jumalalle. (2Mo 18:1–12.) Seuraavana päivänä Jetro huomasi Mooseksen kuuntelevan israelilaisten ongelmia ”aamusta iltaan”. Havaitessaan, miten uuvuttavaa tämä oli sekä Moosekselle että kansalle, Jetro ehdotti vallan jakamista. Hän kehotti Moosesta valmentamaan pystyviä ja arvollisia miehiä kymmenen-, viidenkymmenen-, sadan- ja tuhannenpäälliköiksi, jotka ratkaisisivat riita-asioita, jolloin hänen kuultavakseen tulisivat vain sellaiset asiat, joita he eivät osaisi käsitellä. Mooses suostui tähän. Myöhemmin Jetro palasi omaan maahansa. (2Mo 18:13–27.)

Mooses pyysi Jetron poikaa Hobabia tiedustelijaksi.  Ilmeisesti pienen suostuttelun jälkeen hän lupautui tehtävään, ja hänen väkeään meni Luvattuun maahan Israelin kanssa. (4Mo 10:29–33.) Tuomarien 4:11:ssä Hobabia sanotaan Mooseksen apeksi eikä hänen langokseen, ja tämä on aiheuttanut ymmärtämisvaikeuksia. Tavallisesti ”apeksi” käännetty heprealainen ilmaus voi kuitenkin laajemmassa merkityksessä tarkoittaa ketä tahansa avioliiton kautta tullutta miespuolista sukulaista eli näin ollen myös ”lankoa”. Jetron sijasta Hobabin sanominen Mooseksen apeksi olisi ristiriidassa muiden raamatunkohtien kanssa. Jos Hobab oli Jetron toinen nimi, kuten jotkut ehdottavat, se merkitsisi samalla sitä, että noiden kahden miehen – sekä isän että pojan – nimi oli Hobab. Toisaalta Hobabia voitaisiin tässä kohdassa pitää isänsä edustajana, koska hän oli seuraavan keniläissukupolven johtava jäsen. (Ks. HOBAB.)