Raamatun heprealaisten kirjoitusten henkeytetty kirja, jonka kirjoittaja oli ”Joel, Petuelin poika” (Jl 1:1). Tämän profeetan elämästä ei tiedetä juuri mitään. Siitä, että hän viittaa Juudaan, Jerusalemiin ja siellä olevaan Jehovan huoneeseen, voitaneen päätellä hänen profetoineen Juudassa ja kenties asuneen Jerusalemissa (1:9, 14; 2:17, 32; 3:1, 2, 16–20). ”Josafatin alatasangon” (3:2, 12) mainitseminen antaa ymmärtää, että hän kirjoitti kirjansa sen jälkeen kun Jehova oli saanut aikaan suuren voiton kuningas Josafatin hyväksi. Ajankohtaa ei kuitenkaan voida määrittää tarkasti.

Kirjoitusaika. Tutkijoiden käsitykset Joelin kirjan kirjoitusajasta vaihtelevat vuotta 800 eaa. edeltävästä ajasta noin vuoteen 400 eaa. The International Standard Bible Encyclopaedia (toim. James Orr, 1960, III osa, s. 1690) huomauttaa heidän perusteluistaan kirjan myöhäisemmän tai varhaisemman laatimisajan puolesta: ”Monet esitetyistä argumenteista ovat luonteeltaan kielteisiä, ts. pohditaan, mitä profeetta ei mainitse tai mihin hän ei viittaa [mm. kaldealaiset, assyrialaiset, joku Juudan  kuningas ja kymmenen heimon valtakunta], ja vaikenemiseen perustuva argumentti on tunnetusti arveluttava.” Ei voida myöskään vahvistaa täysin varmasti, lainasiko Joel muita profeettoja vai lainasivatko nämä hänen tekstiään. Jos Joel (2:32) otti lainauksen Obadjasta (17), se viittaisi Babylonin pakkosiirtolaisuuden jälkeiseen kirjoitusaikaan. Toisaalta Obadjan lisäksi paljon aikaisemmin toiminut profeetta Aamoskin (vrt. Jl 3:16:ta Am 1:2:een) on saattanut lainata Joelin kirjaa. Tämä merkitsisi sitä, että Joel kirjoitti kirjansa viimeistään Ussian aikaan (Am 1:1), kenties n. 820 eaa. Kirjan paikka heprealaisessa kaanonissa Hoosean ja Aamoksen kirjojen välissä näyttää puoltavan aikaisempaa ajankohtaa, mutta se ei ole kuitenkaan ratkaiseva todiste.

Oikeaperäisyys. Juutalaiset eivät asettaneet Joelin kirjan kanonisuutta kyseenalaiseksi, vaan sijoittivat sen toiseksi ”pienten” profeettojen joukkoon. Se on myös täysin sopusoinnussa muun Raamatun kanssa, mikä käy ilmi lukuisista Joelin kirjan ja muiden raamatunkirjojen välisistä rinnakkaisuuksista. (Vrt. Jl 2:2:ta Sef 1:14, 15:een; Jl 2:4, 5, 10:tä Il 9:2, 7–9:ään; Jl 2:11:tä Mal 4:5:een; Jl 2:12:ta Jer 4:1:een; Jl 2:13:a 2Mo 34:6:een, 4Mo 14:18:aan, Ps 86:15:een ja 106:45:een; Jl 2:31:tä Jes 13:9, 10:een, Mt 24:29, 30:een ja Il 6:12–17:ään.) Joelin profetioiden täyttyminen tarjoaa lisätodisteen kirjan oikeaperäisyyden puolesta. Ennustusten mukaisesti Tyros, Filistea ja Edom saivat kokea Jehovan tuomiot (Jl 3:4, 19; ks. yksityiskohtia artikkeleista EDOM, EDOMILAISET; FILISTEA, FILISTEALAISET;  ; TYROS). Vuoden 33 helluntaipäivänä apostoli Pietari osoitti, että Jumalan hengen vuodattaminen Jeesuksen Kristuksen opetuslasten päälle täytti Joelin profetian (Jl 2:28–32; Ap 2:17–21). Myöhemmin apostoli Paavali sovelsi Joelin 2:32:n profeetalliset sanat sekä juutalaisiin että ei-juutalaisiin, jotka huutavat Jehovaa avukseen uskossa (Ro 10:12, 13).

[Tekstiruutu s. 1019]

JOELIN KIRJAN KOHOKOHTIA

Eloisa profetia, jossa korostetaan Jehovan kostoa ja hänen armoaan

Kirjoitettiin mahdollisesti n. 820 eaa., yhdeksän vuotta sen jälkeen, kun Ussiasta oli tullut kuningas, ja noin sata vuotta sen jälkeen, kun Jehova oli Josafatin päivinä saanut aikaan suuren voiton Moabista, Ammonista ja Seirin asukkaista

Kulkusirkkojen hyökkäys riistää maan putipuhtaaksi; Jehovan päivä on lähellä (1:1–2:11)

Tulevasta vitsauksesta puhutaan sukupolvien ajan

Maan kasvillisuus hävitetään, niin että Jehovan huoneesta loppuvat vilja- ja juomauhrit

Pappeja kehotetaan suremaan ja huutamaan Jehovaa avuksi

Jehovan päivälle on tunnusomaista hänen ”sotajoukkonsa” tuhoisa hyökkäys

Israelia kehotetaan palaamaan Jehovan luokse; hänen henkeään vuodatetaan (2:12–32)

Siionin asukkaita kehotetaan ’palaamaan’ Jehovan luokse; hän ennallistaa heidän vaurautensa ja suojelee heitä ”pohjoisesta tulevalta”

Jehova vuodattaa henkeään kansansa päälle, ja hän antaa ennusmerkkejä taivaissa ja maan päällä ennen ’suurta ja pelottavaa päiväänsä’

Ne, jotka huutavat avukseen Jehovan nimeä, pääsevät pakoon hänen suurena päivänään

Kansakunnat tuomitaan ”Josafatin alatasangolla” (3:1–21)

Kansakunnat tuomitaan sen vuoksi, että ne ovat kohdelleet huonosti Jumalan kansaa

Ne haastetaan valmistautumaan sotaan Jehovaa vastaan ja tulemaan Josafatin alatasangolle; siellä ne murskataan kuin rypäleet viinikuurnassa

Jehova on siihen aikaan kansansa turva

Egypti ja Edom tulevat erämaaksi, kun taas Juuda on asuttu ja tuottaa runsasta satoa; Jehova asuu Siionissa