(mahd. ’Jehova on kunnia’).

Leevin tytär, joka meni naimisiin samaan heimoon kuuluneen Amramin kanssa ja josta tuli Mirjamin, Aaronin ja Mooseksen äiti (2Mo 6:20; 4Mo 26:59). Jokebed oli uskon nainen, ja hän luotti Jumalaansa Jehovaan. Faraon säädöstä uhmaten hän kieltäytyi surmaamasta lastaan, jolle annettiin myöhemmin nimeksi Mooses, ja kolmen kuukauden kuluttua, kun pienokaista ei enää pystytty pitämään piilossa kotona, hän pani hänet papyrusarkkuun, jonka hän asetti kaislikkoon Niilin rantaan. Faraon tytär löysi lapsen ja halusi hänet omakseen, mutta asiat järjestyivät kuitenkin niin, että Mooseksen omaa äitiä pyydettiin imettämään lasta. Pienokaisen kasvaessa Jokebed opetti hyvin uutterasti aviomiehensä kanssa lapsilleen puhtaan  palvonnan periaatteita, mikä heijastuu näiden myöhemmästä elämästä. (2Mo 2:1–10.)

Masoreettisen tekstin mukaan Jokebed oli Amramin isän Kehatin sisar, ts. Amram oli naimisissa tätinsä kanssa, mikä ei ollut tuolloin lainvastaista (2Mo 6:18, 20). Jotkut tutkijat uskovat kuitenkin Jokebedin olleen ennemminkin Amramin serkku kuin hänen tätinsä, sillä kreikkalaisessa Septuagintassa sanotaan niin ja välitetään siten myös syyrialaisen Pešittan ja juutalaisten perimätietojen ajatus. Esimerkiksi 2. Mooseksen kirjan 6:20:ssä sanotaan mm.: ”Jokabedin, isänsä veljen tyttären” (LXX, Bagster); ”Amram otti setänsä tyttären Jokaberin” (La); ”kun Amram meni naimisiin, hän otti serkkunsa Jokabadin” (Fn); ”Amram avioitui sukulaisensa kanssa, jota kutsuttiin Jokabediksi” (Kx). Rotherhamin käännöksen alaviite ilmaukseen ”isänsä sisar” sanoo: ”Luult[avasti] vain hänen isänsä suvun naispuolinen jäsen.” Thomas Scott sanoo teoksessaan Explanatory Notes (1832): ”Septuagintan ja juutalaisten perimätietojen mukaan Jokebed oli Amramin serkku, ei täti.” ”Parhaat kriitikot otaksuvat Jokebedin olleen Amramin täysserkku eikä hänen tätinsä.” (Clarken Commentary.) Kun 4. Mooseksen kirjan 26:59:ssä sanotaan Jokebedin olleen ”Leevin tytär”, se voisi merkitä ’pojantytärtä’, kuten monessa muussa kohdassa Raamatussa ”poika” tarkoittaa ’pojanpoikaa’. F. Fenton selittää käännöksessään, että ilmaus ’Leeville syntynyt’, joka esiintyy tässä samassa jakeessa, ”ei heprean kielelle ominaisen ilmaisutavan mukaan tarkoita itse Leeviä, vaan yksinkertaisesti tuon heimon jälkeläistä. Kuluneen ajan pituuden vuoksi hän ei ole voinut olla Leevin oma lapsi.”

Jos toisaalta masoreettinen teksti pitää paikkansa 2. Mooseksen kirjan 6:20:ssä, Jokebed oli Amramin täti eikä hänen serkkunsa. Jos oletetaan Leevin olleen Jokebedin isä, niin hänen äitinsä on täytynyt olla joku, joka oli nuorempi kuin Kehatin äiti. Siinä tapauksessa Jokebed – tosin vain Kehatin sisarpuolena – olisi ollut Amramin täti.