Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Jonadab

Jonadab

(’Jehova on altis [jalo, antelias]’).

Suomessa käytetty vastine kahdelle heprealaiselle nimelle, joista lyhyempi on Jō·na·davʹ ja pitempi Jehō·na·davʹ.

1. Daavidin veljen Siman poika. Jonadab oli ”hyvin viisas mies” mutta samalla viekas ja ovela. Taivuteltuaan Daavidin pojan Amnonin tunnustamaan, että tämä oli intohimoisesti rakastunut sisarpuoleensa Tamariin, Jonadab punoi juonen, jonka mukaan toimiessaan Amnon raiskasi Tamarin. Sen jälkeen kun Tamarin täysveli Absalom oli kostoksi surmauttanut Amnonin, tuli Daavidille sanoma, että Absalom oli tappanut kaikki kuninkaan pojat, mutta paikalla ollut Jonadab vakuutti, että ainoastaan Amnon oli kuollut. (2Sa 13:3–5, 14, 22, 28–33.) Hän on mahdollisesti 2. Samuelin kirjan 21:21:ssä ja 1. Aikakirjan 20:7:ssä mainittu ”Jonatan”.

2. Rekabin poika; kuningas Jeehun ystävä. Jonadab ei kohdannut Jeehua sattumalta, sillä hän ”tuli häntä vastaan” omasta aloitteestaan, ja Jeehu vuorostaan siunasi hänet. Tätä seuranneet tapahtumat osoittivat, että Jonadab antoi täyden tukensa Jeehun päätökselle tuhota Baalin palvonta Israelista. Jonadab antoi nopeasti myöntävän vastauksen jokaiseen Jeehun tekemään ehdotukseen. ”Onko sinun sydämesi rehti minua kohtaan?” Jeehu kysyi. Jonadab vastasi: ”On.” ”Ojennapa minulle kätesi”, Jeehu sanoi, ja Jonadab ojensi hänelle kätensä. Jonadabin noustua Jeehun vaunuihin tämä sanoi hänelle: ”Tule toki mukaani ja katso, kuinka minä en suvaitse mitään kilpailua Jehovaa vastaan.” Jälleen Jonadab ilmaisi alttiutta. Kun he lopulta tulivat Samariaan ja kaikki Baalin palvojat olivat tulleet koolle, Jonadab ei kääntynyt takaisin vaan meni Jeehun mukana Baalin huoneeseen ja pysyi hänen rinnallaan sitten seuranneen verilöylyn ajan. Samalla Jeehu ilmaisi luottavansa täysin Jonadabiin. (2Ku 10:15–28.)

Lähes 300 vuotta myöhemmin Jehova ohjasi Jeremiaa käyttämään Jonadabin jälkeläisiä, rekabilaisia, esimerkkeinä uskollisuudesta esi-isien käskyille, mikä muodosti vastakohdan Juudan ja Jerusalemin asukkaiden tottelemattomuudelle Jumalaa kohtaan. Jonadab oli käskenyt rekabilaisten asua teltoissa ja kieltänyt heitä kylvämästä siementä, istuttamasta viinitarhoja ja juomasta viiniä. Kun Jeremia tarjosi heille viiniä, he kieltäytyivät siitä esi-isänsä Jonadabin käskyn nojalla. Tällaisen uskollisuuden tähden Jehova lupasi: ”Jonadabilta, Rekabin pojalta, ei karsita pois miestä seisomasta aina minun edessäni.” (Jer 35:1–19.)