Nimi, jonka Jaakob antoi ensimmäiselle alttarille, jonka hän rakensi palattuaan Haranista.

Jaakobille annettiin nimi Israel sen vuoksi, että hän otteli Jehovan enkelin kanssa Penielissä. Tavattuaan sitten sopuisasti veljensä Esaun hän asettui asumaan Sukkotiin ja myöhemmin Sikemiin. Siellä hän hankki Hamorin pojilta maapalstan ja pystytti siihen telttansa. (1Mo 32:24–30; 33:1–4, 17–19.) ”Sen jälkeen hän rakensi sinne alttarin ja antoi sille nimen Jumala, Israelin Jumala” eli ’Jumala on Israelin Jumala’ (1Mo 33:20). Käyttämällä vasta saamaansa nimeä ”Israel” alttarin nimen osana Jaakob osoitti hyväksyvänsä tuon nimen sekä arvostavansa tuota nimeä ja sitä, että Jumala oli opastanut hänet turvallisesti takaisin Luvattuun maahan. Tämä ilmaus esiintyy Raamatussa vain kerran.