Muinoin käsiä ei useinkaan upotettu vesiastiaan, kun ne pestiin, vaan vettä kaadettiin niiden päälle. Likavesi puolestaan valui käsien alla olevaan astiaan tai altaaseen. (Vrt. 2Ku 3:11.)

Laissa määrättiin, että pappien piti pestä kätensä ja jalkansa kuparialtaassa, joka oli pyhäkön ja alttarin välissä, ennen kuin he palvelivat alttarin ääressä tai menivät kohtaamistelttaan (2Mo 30:18–21). Laissa sanottiin myös, että jos joku löydettiin surmattuna ja murhaajaa oli mahdotonta saada selville, surmattua lähinnä olevan kaupungin vanhinten oli vietävä hieho, jolla ei ollut koskaan tehty työtä tai joka ei ollut koskaan vetänyt ikeessä, vettä virtaavaan purolaaksoon ja taitettava siltä siellä niska. Tämän jälkeen vanhinten piti pestä kätensä hiehon päällä ja osoittaa siten viattomuutensa murhaan. (5Mo 21:1–8.) Lisäksi ihminen tuli Lain mukaan epäpuhtaaksi, jos joku vuotoa kärsivä, joka ei ollut huuhtonut käsiään, kosketti häntä (3Mo 15:11).

Daavid halusi pitää kätensä moraalisesti puhtaina, jotta hän voisi palvoa Jehovan alttarin edessä (Ps 26:6). Toisaalta Pilatus yritti turhaan vapautua Jeesuksen kuolemaan liittyvästä verivelasta pesemällä kätensä kansan edessä. Hän ei kuitenkaan voinut tällä tavoin todellisuudessa paeta vastuutaan Jeesuksen kuolemasta, koska tuomiovalta oli hänellä, ei metelöivällä väkijoukolla. (Mt 27:24.)

Ensimmäisellä vuosisadalla eläneet kirjanoppineet ja fariseukset pitivät käsien pesemistä hyvin tärkeänä, ja he ryhtyivät kiistelemään Jeesuksen Kristuksen kanssa siitä, että hänen opetuslapsensa rikkoivat entisaikojen miesten perinteet, kun he eivät pesseet käsiään aikoessaan syödä aterian. Tässä ei ollut kyse mistään tavallisesta, hygieniasyistä johtuvasta käsien pesemisestä vaan muodollisesta rituaalista. ”Eivät fariseukset eivätkä ketkään juutalaiset syö, jolleivät he pese käsiään  kyynärpäähän saakka.” (Mr 7:2–5; Mt 15:2.) Babylonian Talmud (Sotah 4b) asettaa sen, joka syö pesemättömin käsin, samalle tasolle kuin sen, joka on suhteissa porton kanssa, ja siinä sanotaan, että kevyesti käsien pesemiseen suhtautuva ”hävitetään perin juurin maailmasta”. (Ks. PESEMINEN.)