Kuvioiden tai tekstin uurtamista eri materiaaleihin, esim. puuhun (1Ku 6:29, 32), metalliin (2Mo 39:30) tai kiveen (Sak 3:9). Raamatussa kaivertamiseen viitataan ehkä ensimmäisen kerran puhuttaessa Juudan sinettisormuksesta (1Mo 38:18). Kaivertaminen tapahtui yleensä terävillä rautatyökaluilla tai jopa timanttikärjillä (Jer 17:1). Mutta kymmenen käskyä kaiverrettiin kiveen Jumalan ”sormella” (2Mo 31:18; 32:16; 34:1; 2Ko 3:7).

Ylimmäisen papin efodin olkakappaleisiin kiinnitettyihin kahteen onyksikiveen oli kumpaankin kaiverrettu kuuden Israelin heimon nimet, ja kuhunkin niistä 12 kallisarvoisesta kivestä, jotka koristivat hänen rintakilpeään, oli kaiverrettu yhden heimon nimi. Pyhään vihkimisen tunnusmerkkiin, ylimmäisen papin turbaanin kiiltävään kultalevyyn, oli kaiverrettu sanat: ”Pyhyys kuuluu Jehovalle.” Jumalan hengen täyttäminä Besalel ja Oholiab olivat päteviä tekemään tämän erikoisen kaiverrustyön sekä valmentamaan toisia. (2Mo 35:30–35; 28:9–12; 39:6–14, 30.)